Kertomuksia itsesensuurista
Salminen, Esko.
VAIKENEVA VALTIOMAHTI?
Neuvostoliitto/ Venäjä Suomen lehdistössä 1968-1991.
Helsmki· Ed1ta. 1996. 318 s.
Esko tutkin:us suocnalai- sen lehd,stön Neuvostoli>ttoa kevasta !tsesensuuris:a sopii hyvin aJan henkeen. Salrr>nen on täyttä- nyt sen "sos>aalisen" tilaurcsen, JOnka SimopeKka Nortamo esitti Hesarin kuukaus>i'itteessä viisi vuotta
Kirja e: yl1ätä vuos;en 1968 91 aJan politikkaa ja suo··nala>sia 'Tle- d>orta seurannei:a Salm>sen rn:J- kaan Suomen keskeiset ,oukkot>e- dotusvälineet integmitu:vat enty>- sesti 1970-'uvulla rrorin tavoic valtiovaltaan Ja alko1vat ottaa
vas-
tuuta valtion !d~~npolitLkar> hoita- Tämä ilrroeni kr>tiikit:ö- myytena Neuvostot: 1ton sisäisten as1o1den ;a uiKopol>tllkao käsitte- lyssä.
kantaa ottavan acne1ston tasolla;
se1 sijaan uutisten väLttåmä ~uva Neuvostoliitosta ainak>n merk't- tav>en tapahtum1en osalta - ol:
Saimisen mukaan varsin oikea.
T utk Jan päätelmien mukaan :t- sesensuuria oli kahdenlaista. Yh- taältä varkenemisen ja varovaisuu den syynä o'' a1to pelko ja sihen i;ittynyt poliitt>oen viisaus. To1saal- ta oli kysymys sisä- valtapo:iitti- sio mot>ivein tapahtuneesta va1ke- 1 nern1sesta Ja neuvostojäqestelmän :ak:>sesta kacnistelus:a
SalfY1:nen tackaste'ee itsese~-
beral>Stiseen lehd>stöteoriaan, että 1er.det alkoivat ottaa vastu0ta va1tion ~dBnpol!ti(kan noitarnfses-
JOh" erity:sest> 1970-luvul'a t;;·itaan läns:rr:aisen sar~anvapaus
käy~-3nriön kanssa "Poliittinen vii- saus" jo~ti totuuden muunteluun Ja t>edostamattorpaan ta: tietoi-
lukijan pettärn:seen. Salrro1- sen pahinta oli S~wmen ulko.11aiser i<.uvan tatlr:inturninen
Tusbepa kukaan haluaa k1istää idacpo'itli~kaa koskeneen itsesen- su;mr olemassaoloa. Jul~isuudes- 0'1 :Cesbsteltu la~innä siitä, oli- ko itsesensuun välttämätöntä, yi>- Mitoitettua koKonaan lUOm!t- tavaa. TäC.än pa!Jolti po:,:ttiseen
~eskt ... steluu~" puutu seuraavas- sa. Oli itsesensuuri srtten hyväk- syttävää tai e1, sen tutKiminen or fi'yÖdyll'stä niin JOUrnalismin kuin viest>ntä~utkirnuksenkm kannalta.
Valikoidut uutishuiput
Salminen es1ttelee suomalaisten tiedotusvälioeiden NL-kir1oitte:ua tiettyjen "uctishuippuJen" kautta;
r>>ita ol1vat TshekkoslovaKia 1968, YYA-sop1m1.ksen 25-vuotisjuhlal- 1 suudet vuonna 1973, Solzhen>- zyn i n karkoitus Necvostoliitosta
1974, Algan:stan 1979, Tsherno- byl 1986 sekä f\Jeuvostoli>ton ha- joaminen vuonna 1991
Uutis~uioou]en kalta's:a perus- teell:semm'n e•>telty]ä teemoJa ovat cnyös Nec.vostol:iton Johta Jien Leor'>d Brezhnevin ja M.hail Gorbatshovin sekä naaounmme Viron käsittely SL<omen lena'!stö~·
sa.
TarkemMin käsittelemänsä tee- ja uutishuiput Salm>nen on valinnut tuthrnuspro1ekt: n liitty- ne>der op,nnäytetö,deo pNus- teeda. Se, onko kirjan eri:teiy1ssa kysym·ys Salmisen vai opirnäyte- tö:den tekrjb:de~ havainnoista ;a tu'kinno1sta, jaä use1n hämäräcs- epämääräisen lähdeviittauskäy- tä'lJlön vuoksi.
Tarkemrnin käsite1lyt huiput liittyvät ennen muuta Neuvos:olii- :on ulkopol>tnKkaan sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhce>srln. Salrni-
<uvaacnien huipouJen JOUkos- sa ei ole juuri asio1ta, jotka li>ttyis•- vät Neuvosto1iiton kansala>sten ar- kielämään. Näitä tarkastelemalla Suomen lehd>stöstä oPsi saatta'll<t tulla es,in vivahteikkaacnpaa Neu- vostali :tto-kirjo ittel ua.
Kur :tse 1980-luvun lopulla tutkin suomalaisten Neuvostohit- toa koskev1a puhetapoja, kiinnitin huomiota tavall:sten Ihmisten pu- heessa ilmenevään aualism1in
Vaikeneva
valtiomahti?
.,aasta-:eltavct puhuivat v1ralhen ystavyyr;'iturgian :nuka1sin käanterr1 Suon•en Ja Neuvostoli:~
uiKopolitiJ(asta, mutta samat ih- miset saattoivatladella varsn rav1:va1S1a k':lt~isiä r:orrmentteja
ter' ark:ie:aman
Oro--1:en P1u:st,kuv1Pn: mukaa:!
va~~aavan!aisia dualisrn'a drneni 1970~80~iukuJen iehd1stc~
'zrrJoittelussa. Neuvostoliitor' ulko- politiikasta kirptenaessa sordino ol1 palJon hJkempi kUin asuntope- taa tai kansaioiswJDauksia kasiteL
Kronikkaa, ei analyysia
pol!lt1set 1,1htökondat rn1eltycnykset tulevat esrrn palJon se:keamm:rl ku,n ~~e~-eelli
set tdvoitteet rneneteirr1ät Va1lcka tutkincukser~ "sosiaalinen tilaus" oG:ir. e'lsisijaisestl aol,itti- nen, olisi aihe ta~jonrll;t er,nomal- sen tH::>dotusop1llisen wnu<sen ke~ittä1r1seks:. Si1hec Sa!rniner ole ~u:tenizaa;; pa- neutunut, hän on tyytynyt perinteiseen k~vailevaan ;~isto·
riankir joitukseen.
"Vaikene\.ta valt:omah-ci?'' on päaosin yks1t1~rsten drn1ö1den ku- vadt;a pari11 vr me vuoden alka- 1aastateitu,en to'rnittcJien si- teeraarn:sta ja referoint1a.
o·: runsaasti lainauksia löyty ne1sta Suomen lehd1stoä koske- rapo~teisTa. Paljon kiir<r:os es merkkejä 1a lausuntoJa or koottu yksren kansien väl,in.
MoPin pai'<oin Salminen sivuaa .11ielerJ<i'nta1sia kysymy<s,a. jo1sta toivoisi konk:-eettista cti;alyysia
Esime:k'ksL Salmrnen pucuu le'ldistön Neuvostolr,tosta käyttä- mistä kiertoilmaisurstc (":ietty taho", "yle1set syyt" ele.) r·v1en lukerro sen 'lmapnrrstä. Val- demar Melankoon n\Jjautcen
naaounr:laan as;oita tava~la, joka kerto''ut jutm 'llrtaar.. liturgi- nen eliittikieli myös vastarir,-
tlin r·1iin, että etta venäläiset
ilmais-
uJKita
~eksteJä hyödykseen kasvoJaan menettamätta.
Käs:ttäaksern kiertoilmaisut Ja nllae~ kautta syntyr•yt teKstin rno~
r:ftu!ki'ltaisuus d;vat Neuvostoliit- wa koskevan kie:enkäytön kes- keiSiä pmte1tä. "Ystävyyden ;our- na~tSir~m" kotlkreett,sto analyysiä teoksesta ku11enkaa'1 löycy Toki tu:ee esiin satunr:als~e~~
esm-.erkk:erl
jourrjal1stisera strategiana 'ellä. Vah•nko.
Alistumista vai mukautumista?
''Neuvostoi!;-;:on/ VeiläjLln \:uvaan Suomen sanomalehdistössä 1968-1991 vaikutti Kylmån sodan Ja YYA:n , Salm1nen kiqo1t~
Ni1nk:ö se o!r7 E:kö 1970~1ukc:
o'iulkaarl ky!r'län sodan päattym- sen ja lien~ytyksen aikaa?
rlisloria'ltutki;an taustastaan '-luo:imalta Salr''linen tarkas:elee a:hettaan epäh.storial:isesti. K1qan rrukaan Suo'llen iehdistbn ,tse- Sf:rsuuri ol' ennen muuta aitstu- m:sta Neuvostoli'ton ja presidentti KekKosen pair~ostukseen.
IT:elessä ~a~ökulma on
Salminen jdttää vä_~-H-:mrnälle hucrnio!le journa1is~
t:er vapaaeh-:-_oJSe'l Pl>Jkautvn:i- sen politi1kkaa:c, JOta kansan enemmistö kanratti.
tv1ahdo1l1ses:i SciiMISen käy1tä-
~lat lähtee: ovat vaikuttaneet hä~
näkökulrnaar'sa_ Hän kyrnmenii!ä SIY~Jil~a Moskovan ar- k,stois:a toin:dajren ltaastatte- iu•sta pa1Jastuneita esirrerkkejä oaioostukses:a TutkiMuksen mCJ- kaar :uo pa1nostus oli akt'ivisinta 1970-IJvcrn al~ssa, sris pian Tshekkoslovak:an m1eh:tyksen jäi~
keer
Salmisen mukaan Suomen leh~
d:stö es1:ntyi vuode~ 1968 Tshek~
kosiovakian mreh1tykse:: yhtey- dessä v•elä kr:i:trsesti Neuvostoriit~
kohtaan, mutta s.tten ,tsen- suur, alkO' vo mistua. Ne:Jvosto- JOUkkojer marssittua Afgan1sta~
r1iir1 vuonna 1979 suomaia1sier~
tien kritl-kt:,; jäi 1o vämeaksi. Var- masti totta, 'i'Utta vain osatotuus Ens1nnäk n, Tshekkoslovakia Afganistan eiva~ c:e taoouk:sina yh:eism,talliset Jos r>euvosto~
parssar,t olis,vat vyöryneet Pra- haan vuonna 1979, t~_;skinoa
sensuurin :isääntyminen obi r.äyt~
tänyt ni'n kuin Salm1sen
To,nen puOli to:uuaeste: ~i1ttyy juuri ~iennytykseen Ja synnyt~
tdmään henkisen /)mapiirin muu-
m~.seen. Vuoden 1968 jälkeen N1 xoP teki 1•istor:,J!Iiset idanviercl- lu~sa, Brancil käynnisti 1dänr;oJi- t1kkansa, eivätkä ETYK Ja suurval~
~ojer aseidenrilsu;,Laneuvo~;:e~ut
kaan a1van mitättöMiä asio1ta d-
Suornessa i:map1inn muutoY.- seen vaikutti y!eismaailmcl!;sen lier1nytykser 1960- Ja 7C~Iu
vun vaihteer) yhte:skurnal:u-.,en murr·os, Sen keske;nen osa :r-
ta utu rrunen kiel-
teiseslä suh:autumisesta Neuvos- to!iit:oo:l.
Sa1minenkrn ouhcu 1970-lu~
vun "aJan twngestä ", e, ol·
'enkaan nrrn painokkaasti kuin lehdiscön a~:sturn1sesta oainostuk- st:en. Hän jåtttiJ en:Le1erl~Htä t·r~iten neuvostomyönteisyys oli osa y!eisn~aailma!lista ilmapiirin muutosta samalla suomala•rer reaktiO menneiden vuosikyrnrnen- ten ryssäv:ha,le.
Neuvostoliiton oloja Kaun;ste~
'evassa journalismissa ei oliut kyse vain al1stucnisesta takti:kasta, vacn 1~1yös aidosta aseqnemuu- toksesta. Tuo muutos ,lmeni vaw ser'lm:stonuonson ka:kissa ikäryhm1ss;i 1a lähes kaikissa puo- lueissa
Kekwne·1 saattoi kyllä polr'tKkoja päiltolmittaJ'a, rnut-
Vun
Vaikka U:CK:>ta
natti ja jopa ~haih oresidentt1ädn aikaan Suomen tzauppa Neuvostoliiton ~asvoi VOI- maKkaasti. Se :aqosi työpaikkoja
~yöläis11ie ~a helopoja voittoja suo- malaiselle SL,urpaäoma!le.
Edel:ä kuvatussa ilmapwissä le~dlstön vapaaehtoiPen
ja sithen li1ttynyt s:imen sul- kemPlen naapurimaan onge.milta
Ja olr vähintäänkrn yhtä tärkeä rl- mro kurn Neuvostoliiton edusta- Jien huomautuksiin tai UKK n JY- rahdykslln perustunut alrstuva rt- sesensuun
Tämän päivän itsesensuuri
Vapaaehtornen itsesensuuri olr monessa tapauksessa Salmrsen kuvaamaa taktista, srsäpolrittiseen valtapeliin lrrttyvää. Mutta vähin- taän yhta usern se oli artoa halua ymmärtää erilarsta naapurra Ja ra- kentaa suhterta entisten vihamies- ten valrlle, halua vorttaa kansalars- ten keskuudessa olevia vanhoJa ennakkoluuloJa
Samanlarsta ylerson ennakko- luuloJen voittamrseen pyrkrvaä
"posrtrrvrsta rtsesensu urra" löyty- nee tänakrn päivanä.
Esimerkrksr JOS krrJOrtan repor- taasrn somalrperherden elämästä Suomessa, saatan jättäa JUtusta pors tretoonr tullerta vähemmän marrrttelevra serkkoJa somalien te- kemrsrsta Syyllrstyn itsesensuurrin, koska haluan JUtullanr purkaa suo- malaisten muukalaisvrhamrelisyyt- ta Ja rasistrsra ennakkoluuloJa. Sa- man log11kan mukaan tormr 70-lu- vulla monr neuvostovrhamrelisyy- desta huolestunut toimrttaJa
KrrJansa lopussa Salminen tote- aa, että rtsesensuurra on varkea havarta sriiom kun se vallrtsee, koska se tormir paljoltr prilotaJur- sella tasolla. ldänpolitirkkaa kos- kevasta rtsesensuurista kurtenkin keskusteltrrn avoimestr JO 70-lu- vulla Tana paivänä markkrnavor- mrrn tai EU-asrorhrn mahdollrsestr l11ttyva itsesensuuri vor olla palJon näkymättomämpää. Salminen pr- tää rrnnastusta EU-krrjoitteluun kurtenkrn ontuvana, koska kysees- sä on "Neuvostoliittoon verrattu- na torsenlarnen Järjestelmä: de- mokraattisten marden yhtersö"
EroJa tokr on EU n "keskusko- mrtean" komissaari! tuskrn tulevat lehtrlerkkerden kanssa suomalarsra paätoimrttaJra opastamaan Mutta kun asiaa tarkastellaan tormrtta- Jren vapaaehtoisen rtsesensuurin kannalta, ongelma on sama, oli kohde sitten demokraattinen tai totalitarrstrnen
Rähmälläänkö?
Mrksr lehdrstö mukauturJa menet- ti kr11ttisyytensä n11n helpostr7 Tus- krn yksrnomaan vastuullrsuutensa, taktrsen eduntavorttelun tar pai- nostuksen vuoksr Lehdrstö mu- kautui valtrollrsen politrrkan valr- neeksr varmaan myös srksr, että meri Ia er ole samanlarsta sananva- pauden 1a valtrovallasta vapaan kriittrsen journalismrn perrnnettä kurn monessa lansimaassa. Krrtll- kittömästr lehdistömme hyväksyi 3D-luvulla - ilman mrnkään ulko- vallan parnostusta - sen että suu- relta osalta suomalarsia r11stettrin sananvapaus
Mattr Wuoren sanoin: lehdis- tömme olr ennen rdänpolrtirkan rt- sesensuunakin usem enemmän valtrovallan sylrkorra kuin valpas vahti. Se sama sylikorra taitaa olla vielakrn keskuudessamme.
Salminen er lehdrstön erittelyn perusteella yhdy Trmo Vihavaisen teesirn sirtä, miten Suomr olr räh- mällään rtäan; Salmrsen mielestä lehdrstön osalta kyse olr lährnnä kumartamisesta.
Itsesensuuri on yksr tapa ku- martaa tai olla rähmällaän. Sitäkin merkittävämpi saattaa olla JOurna- lismrn päivrttärnen näkökulman valrnta maariman tapahtumirn. Jos halutaan tutkra Suomen medior- den kumartamista err suuntiin vuosrna 1968-91, rtsesensuurrn errttely kuvaa varn yhtä puolta asrasta Tuonakrn arkana JOkapär- värsen uutrSJournalismin agendat Ja näkökulmat tulivat meille pää- asiassa lännestä.
Jos "Vaikeneva valtiomahti7"
olisr opinnäytetyö, se olrsr herkku- pala pikkutarkalle vastaväittäjälle:
epäselviä rlmauksia, epämääräistä referorntra ja rimaisoa sekorttavra rönsyjä löytyy yhtenään. Srtaattr- puuroa kahlatessaan lukija ihmet- telee, mrssä se tutkrmus on7
Teoksen on kustantanut ennen Valtron Painatuskeskuksena tun- nettu Edrta. Vanhalla nrmellä toi- mressaan yhtrö harrastr vielä JUI- kaisemiensa teosten toimrttamrsta Ja krelenhuoltoa. Nykyrnen Edrta er näytä palJOn editorvan.
PENni RAITilLA
Monumentti
YLEISRADION HISTORIA 1926-1996.
Helsrnkr: Ylersradro Oy, 1996.
1. OSA 1926-1949.
Eino Lyytrnen
Perustamrsesta talvrsotaan Trmo Vihavarnen:
Sodan ja vaaran vuodet 320 s.
2. OSA 1949-1995.
Raimo Salokangas:
Arkansa oloinen.
473 S.
3. OSA.
Karr Ilmonen:
Teknrikka, karken perusta Hakemistot.
239 S.
Kansallinen yleisradrolaitoksemme on tuottanut merlle monumentaa- lisen paketin omasta historias- taan: torstatuhatta leveää llltupa- perista srvua kolmeksi nrteeksr ja- ettuna, kokonarsparno 4 kg. Kol- men pääosan lisäksi on rlmestynyt englannrnkielinen tirvistelmä Ja ruotsrnkielinen lyhennelmä on tu- lossa ensr vuoden puolella, sa- moin CD-ROM. Närden julkarsujen ohella historiaprojekti on tuotta- nut Ylen oman kokoelman Mrkke- lrssä srjartsevaan Elrnkeinoelämän Keskusarkistoon.
Produktion kokonarskustan- nukset ovat norn neljä miljoonaa markkaa. Krrjorttajille (5 miestyö- vuotta) tästä meni 1,5 mmk Ja par- nokulurhin käytettirn toiset 1,5 mmk. Toimitustyö taittoineen Ja kuvatormrtuksineen sekä krelen- käännöksineen tarvitsr useampra satoja tuhansia. Osansa ver myös arkistorntityö.
En sano, että tämä on lupa- maksuvaroJen väärinkäyttöä tai suuruuden hulluutta. Päinvastorn, minusta on oikern Ja kohtuullista, että Yleisradion kaltarnen instrtuu- tio satsaa näinkin palJon hrstorran- sa dokumentorntiin Ja tutkrmi- seen. Saman ovat tehneet merkki- vuotensa kunniaksi useimmat JUI- krsen palvelun ylersradiolaitokset, jos kohta Ylen monumentti taitaa tässä sarJassa nousta kärkrsijoille ainakin maan Ja yhtrön koko huo- mroon ottaen.
Arvosteluni ensrmmarnen pointti onkrn vilpitön kirtos Yleis-
Tredotustutkrmus 1996:3 7S
