Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa: Mikä kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen eri tiedekunnissa?

(1)

Verna Järvelä

AVOIN JULKAISEMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSSA

Mikä kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen eri tiedekunnissa?

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Tampereen yliopisto Kandidaatintutkielma

(2)

TIIVISTELMÄ

Verna Järvelä: Avoin julkaiseminen Tampereen yliopistossa – Mikä kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen eri tiedekunnissa?

Kandidaatintutkielma

Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma Toukokuu 2020

Tässä tutkielmassa käsitellään tutkijoiden avoimen julkaisemisen käytäntöjä Tampereen yliopistossa. Tieteellinen julkaisu on avoin silloin, kun se on sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön saatavilla maksutta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät kannustavat tutkijoita avoimeen julkaisemiseen tai rinnakkaistallentamiseen Tampereen yliopistossa ja onko kannustavissa tekijöissä tiedekuntakohtaisia eroja.

Tutkielma perustuu Tampereen yliopiston kirjaston teettämään Avoin tiede 2017 -kyselytutkimuk- seen, jolla kartoitettiin Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja tutkimusaineiston avaamisesta. Tätä tutkielmaa varten valmista kyselyaineistoa analysoitiin kvantitatiivisen analyysin keinoin. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin erityisesti ristiintaulukointia.

Aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen perehdyttiin käymällä läpi tutkielman aiherajauksen kannalta relevantteja julkaisuja.

Avoimeen julkaisemiseen kannustavat tekijät jaettiin tarkastelua varten avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostaviin tekijöihin ja avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjaileviin te- kijöihin. Vapaaehtoisuutta korostaviksi tekijöiksi katsottiin tutkijasta itsestään lähtöisin olevat mo- tiivit, kuten halu edistää avointa tiedettä, ja vapaaehtoisuutta ohjaileviksi tekijöiksi ulkopuolisten tahojen, kuten rahoittajan, asettamat vaatimukset ja rajoitukset.

Tuloksista käy ilmi, että tiedekunnasta riippumatta avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät koetaan kannustavammiksi kuin avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevat tekijät. Tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen katsotaan tutkijoiden kes- kuudessa tärkeimmäksi avoimeen julkaisemiseen kannustavaksi tekijäksi. Tiedekuntien väliset erot siinä, mitkä kannustavat tekijät koetaan vaikuttaviksi, ovat hyvin pieniä. Avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevat tekijät nähdään viestintätieteiden tiedekunnassa hieman kannustavammiksi kuin muissa tiedekunnissa, siinä missä avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät saavat eniten huomiota luonnontieteiden tiedekunnassa. Kokonaisuutena tarkasteltuna tiedekuntien välillä esiintyy kuitenkin enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja.

Avainsanat: avoin julkaiseminen, open access, Tampereen yliopisto, tieteellinen julkaiseminen

Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

(3)

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ... 4

2 KESKEISET KÄSITTEET ... 6

3 KATSAUS AIEMPAAN TUTKIMUKSEEN... 8

3.1 Miksi tutkijat julkaisevat avoimesti? ... 8

3.2 Avoin julkaiseminen eri tieteenaloilla ... 11

4 TUTKIMUSASETELMA ... 13

4.1 Tutkimuskysymykset ... 13

4.2 Tutkimusaineisto ... 13

4.3 Tutkimusmenetelmä ... 14

5 TULOKSET ... 16

5.1 Yhteiset vastaukset ... 17

5.2 Tiedekuntakohtaiset vastaukset ... 18

6 TULOSTEN YHTEENVETO ... 22

6.1 Kannustavat tekijät ... 22

6.2 Tiedekuntien väliset erot ... 22

7 KESKUSTELU ... 23 LÄHTEET

LIITTEET

(4)

1 JOHDANTO

Avoin tieteellinen julkaiseminen (engl. open access) sai alkunsa 1990-luvulla vastaliik- keenä kaupallisten kustantajien hintapolitiikalle. Yksinkertaisimmillaan avoimessa jul- kaisemisessa on kyse tieteellisen tiedon avoimesta, vapaasta saatavuudesta ja levityksestä (Tampereen yliopiston kirjasto 2020; Tritonia 2020). Tieteellinen julkaisu on avoin silloin, kun se on sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön saatavilla maksutta. Maksumuurien poistamisella tähdätään tieteellisen tiedon parempaan saatavuuteen ja nopeampaan le- viämiseen. (Laine 2012, 5 & 23.)

Nykyisenlaisessa informaatioyhteiskunnassa kaikenlaisen tiedon nopea ja helppo saata- vuus on hyvin itsestään selvä asia. Muun informaation ohella myös tieteellisen tiedon määrä on kasvanut teknologian kehittymisen myötä niin räjähdysmäisesti, että sen jaka- miseksi tarvitaan entistä tehokkaampia työkaluja. Säilyttääkseen vakuuttavuutensa ja vai- kuttavuutensa tieteellisen tiedon on vastattava ajan haasteisiin. Avoin julkaiseminen on yksi mahdollinen vastaus.

Käsittelen kandidaatintutkielmassani Tampereen yliopiston tutkijoiden suhtautumista avoimeen julkaisemiseen. Kiinnostuin avoimesta julkaisemisesta kesällä 2019 oltuani harjoittelussa Tampereen yliopiston kirjastolla, missä pääsin tekemään töitä yliopiston julkaisutietokantojen parissa. Avoin julkaiseminen on mielekäs tutkimuskohde erityisesti siksi, että se on hyvin ajankohtainen ja merkittävä aihe tiedeyhteisössä. Tästä kertovat kenties selkeimmin erilaiset avoimen julkaisemisen linjaukset, julkilausumat ja projektit.

Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät Budapestin (2002), Berliinin (2003) ja Bethesdan (2003) avoimen julkaisemisen julkilausumat. Julkilausumat täydentävät toisiaan ja niiden tarkoituksena on edistää avoimen julkaisemisen periaatteiden tunnettuutta (Bailey 2006;

tässä Laine 2012, 23). Budapestin julistus keskittyy erityisesti vaatimukseen kaikkien tut- kimusalojen julkaisujen avoimesta saatavuudesta, Berliinin julistuksessa painotetaan internetin perustavanlaatuista vaikutusta tieteellisen tiedon jakamiseen, ja Bethesdan julistus kehottaa kaikkia tieteelliseen julkaisemiseen osallistuvia henkilöitä ja tahoja julkaisemaan avoimesti. (Budapest Open Access Initiative, 2002; University of Pittsburgh, 2020.) Näiden lähtökohtien ymmärtäminen auttaa muodostamaan varsin selkeän käsityksen niin sanotun OA-liikkeen (engl. open access movement) eli kaiken avointa julkaisemista edis- tävän toiminnan periaatteista ja tavoitteista.

(5)

Euroopan komission ja Science Europen julkaisema Plan S on ajankohtaisempi esimerkki avointa julkaisemista edistävästä projektista. Plan S on alun perin vuonna 2018 annettu julkinen lausunto tieteen avoimuuden edistämiseksi. Sen keskiössä on kymmenen toimin- taperiaatetta, joihin rahoittajien ja jäsenten odotetaan sitoutuvan. Plan S:ään on sitoutunut joukko tiederahoittajia, joista käytetään yhteisnimitystä cOAlition S. Suomesta hanketta on mukana tukemassa Suomen Akatemia. Suomen Akatemian verkkosivuilla kerrotaan, että Plan S:n päätavoitteena on ”cOAlition S -jäsenten tutkimusrahoituksella tuotettujen julkaisujen saaminen pois maksumuurien takaa kaikkien luettaviksi ja avoimuuden to- teuttaminen ilman kohtuuttomia kustannuksia.” Plan S:ää on suunniteltu vuodesta 2018 lähtien, ja sen käytäntöjen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Plan S:ssä on tällä hetkellä mukana 14 maata, ja myös jotkin ylikansalliset organisaatiot, kuten Maailman terveysjär- jestö, tukevat projektia. Lisäksi Plan S:llä on lukuisia tuenilmauksia eri instituutioilta, jotka kannattavat Plan S:n linjauksia mutta eivät ole projektiin sitoutuneita jäseniä. Toi- saalta Plan S on saanut osakseen myös kritiikkiä niin julkaisijoilta, rahoittajilta kuin tut- kijoiltakin, ja hanketta on pidetty paikoin epärealistisena ja jopa epäeettisenä. Huolenai- heiksi ovat nousseet esimerkiksi Plan S:n mallin mukaisen avoimen julkaisemisen hinta, tutkimuksen laadun huonontuminen, akateemisen vapauden vähentyminen ja cOAlition S -maiden mahdollinen eristäytyminen muusta tiedemaailmasta. (For Better Science, 2018; Plan S, 2020; Suomen Akatemia, 2019; ”Who and TDR”, 2019.)

Tutkielman seuraavassa luvussa käyn läpi avoimen julkaisemisen käsitteistöä. Kolman- nessa luvussa esittelen aiheesta aiemmin tehtyä tutkimusta, ja neljännessä luvussa käyn läpi tutkimusasetelmani ja tutkimuskysymykset, joihin tämä tutkielma vastaa. Viides luku sisältää pääasiallisen tutkimusaineistoni analysointia, ja kuudennessa luvussa tiivistän aineistosta saamani tulokset. Seitsemäs luku on johtopäätös- ja keskusteluluku, jossa poh- din tutkielman onnistumista, rajoituksia ja mahdollisen jatkotutkimuksen aiheita.

(6)

2 KESKEISET KÄSITTEET

Tässä luvussa esittelen tutkielmani kannalta keskeistä käsitteistöä. Pyrin käyttämään tutkielmassa pääasiallisesti suomenkielistä termistöä, mutta sekaannusten välttämiseksi kat- son aiheelliseksi määritellä tarkemmin joitakin tässä tutkielmassa käyttämiäni termejä.

Avoimen julkaisemisen käsitettä ei tule sekoittaa avoimen tieteen käsitteeseen. Tutkimus- julkaisujen avoin julkaiseminen on osa avointa tiedettä, mutta avoin tiede kattaa käsit- teenä laajemmin kaikki tieteen avoimuuden osa-alueet, kuten datan ja tiedeyhteisön avoimuuden.

Avoin julkaiseminen (engl. open access) on vaihtoehto perinteiselle kaupalliselle julkaisemiselle. Julkaisu voidaan määritellä avoimeksi silloin, kun se on asetettu vapaasti kaikkien luettavaksi internetin välityksellä (Avoin tiede, 2018). Käytän avoimesta julkaisemisesta toisinaan lyhennettä OA esimerkiksi OA-liikkeen käsitteen yhteydessä. OA-liike viittaa maailmanlaajuisesti kaikkeen avoimen julkaisemisen edistämistä tukevaan toimin- taan.

Tampereen yliopiston kirjaston avoimen julkaisemisen oppaan mukaan avoimella julkai- semisella on kolme pääasiallista muotoa: vihreä OA, kultainen OA ja hybridi OA. Kul- tainen OA viittaa artikkelin julkaisemiseen avoimen julkaisemisen periaatteella toimi- vassa lehdessä, ja hybridi OA taas artikkelin avoimeksi ostamiseen tilausmaksullisesta lehdestä. (Tampereen yliopiston kirjasto, 2020.) Huomionarvoista on, että Plan S -linjauksen mukaan rahoittajien ei tule tukea avoimen julkaisemisen hybridimallia (Plan S, 2020).

Vihreä OA eli rinnakkaistallentaminen tai rinnakkaisjulkaiseminen tarkoittaa ”julkaisun tai sen osan rinnakkaiskopion tallentamista tieteenala- tai organisaatiokohtaiseen julkai- suarkistoon, jossa se on vapaasti saatavilla joko heti tai ennalta määrätyn viiveen jälkeen.”

(Tampereen yliopiston kirjasto, 2020). Rinnakkaistallennettu versio tieteellisestä julkai- susta on muodoltaan pre-print tai post-print. Pre-print -versio artikkelista ei ole vielä käy- nyt läpi tieteellistä vertaisarviointiprosessia, post-print vastaavasti on. Rinnakkaistallen- taessa tutkijan tulee ottaa huomioon myös kustantajan mahdollisesti asettama embargo-

(7)

aika eli julkaisuviive, jonka kesto on yleensä 6-12 kuukautta tieteenalasta riippuen. Täl- löin artikkelin rinnakkaisjulkaiseminen on sallittua vasta embargo-ajan päättymisen jäl- keen. (Tritonia, 2020.)

Julkaisuarkistoja käsiteltäessä on syytä tehdä ero instituutiokohtaisten (engl. institutional repository) ja tieteenala- tai aihekohtaisten (engl. disciplinary / subject repository) julkai- suarkistojen välille. Instituutiokohtainen julkaisuarkisto viittaa yliopistojen tai muiden tutkimuskeskusten ylläpitämiin sellaisiin julkaisuarkistoihin, joihin kerätään vain kysei- sen instituution väen julkaisuja. Tieteenalakohtaiseen tai aihekohtaiseen julkaisuarkis- toon sen sijaan hyväksytään aineistoa useista eri instituutioista. Tieteenala- tai aihekoh- taisia julkaisuarkistoja ovat esimerkiksi fysiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelytietei- den arXiv sekä biolääketieteen ja biotieteiden PubMed Central (Spezi ym. 2013, 348 &

354).

OA-lehdet ovat lehtiä, jotka perivät tutkijoilta kirjoittajamaksuja (engl. article processing charge, APC) vastineeksi tieteellisten artikkelien julkaisemisesta. OA-lehtien periaat- teena on toiminta ilman tilausmaksuja, jolloin lehden kustannukset katetaan kirjoittaja- maksuilla. (Tritonia, 2020.) Myös ns. saalistajalehdet (engl. predatory open access) peri- vät tutkijoilta kirjoittajamaksuja, mutta eivät noudata toiminnassaan hyvää tieteellistä käytäntöä vaan voivat esimerkiksi laiminlyödä vertaisarviointiprosessin ja julkaista nä- ennäistieteellisiä tai muutoin kiistanalaisia artikkeleita (Vastuullinen tiede, 2018).

Myöhemmin tässä tutkielmassa jaan avoimeen julkaisemiseen vaikuttavat tekijät avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostaviin tekijöihin ja avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjaileviin tekijöihin. Viittaan termeillä niihin tapoihin, jotka analysoi- mani aineiston puitteissa vaikuttavat tutkijoiden avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen käytäntöihin. Vapaaehtoiset tekijät liittyvät niin sanotun ”avoimen julkaisemisen hengen” käsitteeseen. Termi viittaa havaintoon siitä, että tutkijoiden halukkuus julkaista tutkimuksensa avoimesti juontuu usein osittain tutkijoiden altruistisesta halusta edistää tiedeyhteisön toimintaa ja tieteen avoimuutta (ks. esim. Kim 2010, 1916; Heaton ym. 2019, 497-501). Ohjailevat tekijät taas viittaavat sellaisiin vaikuttaviin tekijöihin, jotka eivät ole lähtöisin tutkijoista itsestään. Jos esimerkiksi rahoittaja vaatii artikkelin avointa julkaisemista, on tällöin kyse avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjaile- vasta tekijästä. Vastaavasti esimerkiksi tutkijan oma halu edistää avointa tiedettä on avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostava tekijä.

(8)

3 KATSAUS AIEMPAAN TUTKIMUKSEEN

Katsauksessa aiempaan tutkimukseen nostan esiin joitakin yleisesti havaittuja ilmiöitä tutkijoiden suhtautumisessa avoimeen julkaisemiseen. Aihetta on tutkittu aiemmin jo varsin kattavasti (ks. esim. Heaton ym., 2019; Rowley ym., 2017; Togia & Korobili, 2014), joskin samankaltaisen aiherajauksen kattavia tutkimuksia oli vaikea löytää. Tutkimuk- sissa kuitenkin nousi toistuvasti esiin tiettyjä tekijöitä tutkijoiden toiminnassa ja suhtautumisessa avoimeen julkaisemiseen.

3.1 Miksi tutkijat julkaisevat avoimesti?

Kun puhutaan tutkijoiden syistä julkaista artikkelinsa avoimesti, altruismi ja ”avoimen julkaisemisen henki” ovat usein esiin nousevia käsitteitä. Kim (2010) käsittelee artikkelissaan erityisesti professorien rinnakkaistallentamisen käytäntöihin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.

Kuva 1. Päivitetty malli rinnakkaistallentamiseen vaikuttavista tekijöistä tiedekunnassa. (Mukaillen Kim 2010, 1919.)

(9)

Kuvasta 1 nähdään, että Kim on jaotellut rinnakkaistallentamiseen vaikuttavat tekijät joko positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttaviksi. Positiivisesti rinnakkaistallentamiseen ja sen määrään vaikuttavat altruismi, rinnakkaistallentamisen kulttuuri, tekniset taidot ja akateemiset palkkiot. Negatiivisia ja rinnakkaistallentamisen määrää vähentäviä tekijöitä taas ovat huoli tai epävarmuus tekijänoikeuksista, ikä sekä kokemus siitä, että rinnakkaistallentaminen vaatii ylimääräistä aikaa ja vaivaa. Kaikki vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan ole yhtä suoraviivaisia, vaan esimerkiksi rinnakkaistallentamisen kulttuuriin vaikuttavat vertaispaine sekä tutkijan edustama tieteenala. (Kim 2010, 1919.)

Kim havaitsi tutkimuksessaan, että altruismi on positiivisista tekijöistä merkittävin. Mitä positiivisemmin haastatellut professorit suhtautuivat altruismiin osatekijänä, sitä suurem- man määrän artikkeleita he myös olivat rinnakkaistallentaneet. Vastauksissa nousi esiin professorien halu olla avuksi erityisesti sellaisille henkilöille, joille tieteellinen tieto ei olisi saatavilla ilman rinnakkaistallennettuja julkaisuja. Osa vastaajista näki rinnakkaistallentamisen keinona kaventaa yhteiskunnan digitaalista kuilua (engl. digital divide).

Pienempi osa vastaajista kertoi haluavansa auttaa myös muita tutkijoita rinnakkaistallen- tamalla artikkelinsa, mutta useimmat osallistujat olivat kuitenkin epävarmoja siitä, onko heidän rinnakkaistallentamistaan artikkeleista tosiasiallista hyötyä muille tutkijoille. Var- sinaisen altruismin lisäksi vastauksissa korostui myös vastavuoroisuuden periaate (ks.

kuva 1). Kim viittaa tällä havaintoonsa siitä, että osa vastaajista kertoi motivoituneensa rinnakkaistallentamaan omia artikkeleitaan hyödyttyään ensin itse jonkun muun rinnak- kaistallentamasta artikkelista. Osa vastaajista kertoi myös kokevansa rinnakkaistallentamisen velvollisuudekseen. Täten jää epäselväksi, missä määrin professorien altruistinen halu rinnakkaistallentaa artikkelinsa juontuu puhtaasti altruismista ja missä määrin vastavuoroisuuden periaatteesta ja velvollisuudentunnosta. (Kim 2010, 1916.)

Hieman vähemmän merkittäväksi rinnakkaistallentamiseen vaikuttavaksi tekijäksi nousi Kimin (2010, 1916-1917) kyselytutkimuksessa rinnakkaistallentamisen kulttuuri. Tämä korostaa sitä, että tutkijat ovat vahvasti sidoksissa oman tieteenalansa vakiintuneisiin käy- täntöihin ja viestinnän tapoihin myös avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen kontekstissa.

Avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen käytäntöihin voidaan yhdistää ajatus ulkoisista ja sisäisistä hyödyistä (engl. extrinsic & intrinsic benefits). Kim (2007) listaa artikkelissaan ulkoisiksi hyödyiksi saatavuuden (engl. accessibility), julkaisuarkistoissa

(10)

olevien dokumenttien julkisuuden ja luotettavuuden, ammatillisen ja institutionaalisen tunnettuuden sekä akateemiset palkkiot. Sisäisiin hyötyihin lukeutuvat sekä altruistiset tarkoitusperät että oman edun tavoittelu artikkeleita rinnakkaistallennettaessa.

On syytä huomioida, että koska Kim (2007) käyttää jaottelua nimenomaan instituutiokoh- taisia julkaisuarkistoja tarkastellessaan, samaa jaottelua ei välttämättä ole mielekästä soveltaa sellaisenaan muun tyyppisiin julkaisuarkistoihin tai avoimeen julkaisemiseen yleensä. Tutkijat eivät välttämättä myöskään suhtaudu kaikkiin avoimen julkaisemisen teihin samalla tavalla: tutkija voi esimerkiksi haluta rinnakkaistallentaa tutkimuksensa altruistisesta halusta edistää tiedeyhteisön toimintaa, mutta jos hän antaisi saman artikkelin julkaistavaksi OA-lehdessä, voisi vaikuttavin taustatekijä olla esimerkiksi jonkin tie- tyn tahon vaatimus tietyssä lehdessä julkaisemisesta.

Myös Spezi, Fry, Creaser, Probets ja White (2013) tekivät tutkijoiden rinnakkaistallentamisen käytäntöjä tutkiessaan havainnon sisäisistä ja ulkoisista avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamiseen motivoivista tekijöistä. He käyttävät termejä oma-aloitteinen (engl. self-initiated) ja ulkopuolinen (engl. externally initiated) syy avoimeen julkaisemiseen. Ulkopuolisiksi syiksi määriteltiin työnantajan vaatimus, julkaisijan kehotus, kolle- gan ehdotus, julkaisuarkiston kehotus, rahoittajan vaatimus, kirjoituskumppanin pyyntö ja yliopistokirjaston työntekijän kehotus julkaista avoimesti. Oma-aloitteiseksi syyksi lis- tattiin vapaaehtoinen avoin julkaiseminen. Sähköiseen kyselyyn vastanneista tutkijoista 46 % mainitsi julkaisseensa avoimesti vapaaehtoisesti. Ulkopuolisista syistä vaikuttavin oli työnantajan vaatimus (20 %). (Spezi ym. 2013, 343.)

Heaton, Burns ja Thoms (2019) selvittävät artikkelissaan, missä määrin tietyt tekijät mo- tivoivat Utahin valtionyliopiston tutkijoita julkaisemaan avoimesti. Tutkimuksen ensim- mäisessä osassa kirjoittajat analysoivat viittaustietokanta Scopuksesta kerättyjä tietoja Utahin valtionyliopiston tutkijoista, ja toisessa osassa he lähestyivät samoja tutkijoita ky- selytutkimuksella. Tutkimus käsittelee vain avoimen julkaisemisen kultaisen tien periaatteella julkaistuja artikkeleita, ja Scopuksen avulla tutkittiin ja kyselylomake lähetettiin vain sellaisille tutkijoille, jotka olivat julkaisseet artikkeleitaan tällä periaatteella. (Heaton ym. 2019, 486-488.)

Tutkimuksen tarkoituksena oli sekä kartoittaa taustatekijöitä sille, mikä käytännössä sai tutkijan julkaisemaan artikkelinsa tai artikkeleitaan avoimesti, että selvittää yleisesti tutkijoiden aatteellisia perusteita avoimelle julkaisemiselle. Tutkittuja taustatekijöitä olivat

(11)

esimerkiksi tutkijan edustama tieteenala ja se, onko tutkija vakituisessa virassa yliopis- tolla. Aatteellisiin perusteisiin lukeutuivat muun muassa altruismi ja koettu sosiaalinen vastuu, suurempi todennäköisyys saada viittauksia sekä epäluottamus suuria, voittoa ta- voittelevia kustantajia kohtaan. (Heaton ym. 2019, 486 & 497.)

Heatonin ym. (2019) tutkimuksessa altruismi ja koettu sosiaalinen vastuu sai eniten huomiota avoimeen julkaisemiseen motivoivana tekijänä. Kuten Kimin (2010) tutkimuksessa, myös Heatonin ym. tutkimuksessa vastaajat valitsivat annetuista vaihtoehdoista useimmin altruismin, kun heiltä kysyttiin, mitkä listatuista tekijöistä vaikuttivat heidän päätökseensä julkaista avoimesti. On tosin huomioitava, että Heaton kollegoineen ei tee eroa puhtaan altruismin ja sosiaalisen vastuun välille, siinä missä Kim (2010) erottaa toi- sistaan puhtaan altruismin ja vastavuoroisuuden periaatteen (ks. kuva 1). (Heaton ym.

2019, 497; Kim 2010, 1919.)

Toiseksi merkittäväksi tekijäksi Heatonin ym. (2019) tutkimuksessa nousi viittausten saannin suurempi todennäköisyys. Nämä kaksi merkittävintä tekijää ovat samankaltaisia kuin Mäen ym. (2017) Avoin tiede -kyselyn vastauksissa, joissa tärkeimmät kannustavat tekijät olivat se, että vastaajat kokivat tutkimuksensa saavan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sen ollessa avoimesti saatavilla, sekä se, että vastaajat halusivat edistää avointa tiedettä (ks. kaavio 2). (Heaton ym. 2019, 497; Kim 2010, 1916; Mäki ym. 2017.) 3.2 Avoin julkaiseminen eri tieteenaloilla

Tutkimuksensa ensimmäisessä osassa Heaton ym. (2019) havaitsivat, että myös jotkin taustatekijät vaikuttivat tutkijoiden päätökseen julkaista artikkelinsa tai artikkeleitaan avoimesti. Tämän tutkielman näkökulmasta merkittävin näistä taustatekijöistä on tutkijan edustama tieteenala. Analysoimalla viittaustietokanta Scopuksesta kerättyjä tietoja ryhmä havaitsi, että joidenkin tieteenalojen edustajat julkaisevat avoimesti todennäköisemmin kuin toisten. Avoin julkaiseminen oli yleisintä luonnontieteissä ja luonnonvaratieteissä sekä määrällisesti että prosentuaalisesti mitattuna. Heaton kollegoineen huomauttaa, että tieteenalan vaikutus on yksin tarkasteltuna epäjohdonmukainen mittari, mutta kun sitä tarkastellaan yhdessä muiden vaikuttavien tekijöiden kanssa, tieteenalalla voi olla hyvin- kin merkittävä osa tutkijan avoimen julkaisemisen käytännöissä ja suhtautumisessa avoi-

(12)

meen julkaisemiseen. Muiksi erityisen merkittäviksi vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat kir- joittajamaksut ja kollegoiden näkemykset avoimesta julkaisemisesta. (Heaton ym. 2019, 490 & 499.)

Kun tarkastellaan tieteenalan tai tiedekunnan vaikutusta avoimen julkaisemisen käytän- töihin, merkittävin ero tehdään usein ns. kovien tieteiden ja humanististen tieteiden vä- lille. Rowley ym. (2017) soveltavat tutkimuksessaan perinteistä STM-HSS -jaottelua (engl. scientific, technical & medical – humanities & social science) tarkastellessaan tutkijoiden suhtautumista avoimeen julkaisemiseen tiedelehdissä. OA-liikkeen juurten voidaan katsoa olevan kovissa tieteissä, mikä on johtanut keskusteluun avoimen julkaisemisen relevanssista humanistisissa tieteissä. Ryhmien välillä olevia tieteenalakohtaisia käy- tännön eroavaisuuksia ei liene mielekästä kieltää, mutta Rowley kollegoineen havaitsi, että suhteessa kaikkien julkaistujen artikkeleiden määrään avointen julkaisujen määrä kovissa ja humanistisissa tieteissä on hyvin tasainen. Tämä viittaa siihen, että avoimen julkaisemisen käytännöt on omaksuttu yhtä lailla sekä kovilla että humanistisilla tieteenaloilla, vaikka humanististen tieteiden on usein ajateltu omaksuvan avoimen julkaisemisen käytäntöjä hitaammin. (Rowley ym. 2017, 1204-1208.) Näin ollen tieteenalakohtaisia eroja tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä myös avoimen julkaisemisen käytäntöjen sa- mankaltaisuudet tieteenalojen ja tiedekuntien välillä.

(13)

4 TUTKIMUSASETELMA

Tässä luvussa käsittelen tutkimusasetelmaani. Käyn aluksi läpi tutkimuskysymykseni, minkä jälkeen siirryn esittelemään tutkimusaineistoani ja käyttämääni tutkimusmenetel- mää.

4.1 Tutkimuskysymykset

Tutkimuskysymykset muodostuivat tutkimusaineiston pohjalta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi:

1. Mikä kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen Tampereen yliopistossa?

2. Onko kannustavissa tekijöissä tiedekuntakohtaisia eroja? Jos on, millaisia?

4.2 Tutkimusaineisto

Käytän tutkimusaineistonani Tampereen yliopiston kirjaston teettämää Avoin tiede -ky- selyä vuodelta 2017. Kyselyssä kartoitettiin Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyk- siä avoimesta julkaisemisesta ja tutkimusaineiston avaamisesta. Taustamuuttujina käytet- tiin tiedekuntaa tai yksikköä, tutkijanuran vaihetta ja työskentelytapaa. Kysely lähetettiin sähköpostitse 1300 Tampereen yliopiston tutkijalle, minkä lisäksi sitä markkinoitiin Tam- pereen yliopiston intranetissä, yliopiston kirjaston kotisivuilla ja jatko-opiskelijoiden työ- pöydällä. Elektroninen kyselylomake koostui 13 kysymyksestä, joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot sekä osassa myös mahdollisuus avoimeen vastaukseen. Kysymyk- sissä 1 ja 3-12 vastaajien oli mahdollista valita annetuista vastausvaihtoehdoista useampi kuin yksi. Aineisto kerättiin aikavälillä 13.3.2017-31.3.2017, ja vastauksia siihen saatiin 146. (Mäki ym., 2017.) Aineistosta ei tiettävästi ole julkaistu tutkimusraporttia eikä sitä ole hyödynnetty muissa julkaisuissa.

Vaikka vastaajia oli kyselyssä yhteensä 146, käsittelin lopulta vain 144 vastausta. Päädyin tähän ratkaisuun siksi, että vastaajista kaksi (2) oli tiedekuntaa tai yksikköä kysyttäessä valinnut muu-vaihtoehdon. Tutkielman näkökulma ja muu-vastausten alhainen määrä huomioiden en pitänyt näiden kahden osallistujan vastauksia merkittävinä tutkielman

(14)

kannalta. Jäljelle jäävästä 144 vastaajasta n. 29 % kertoi olevansa professoreita, apulais- professoreita tai tutkimusjohtajia, n. 26 % väitöskirjatutkijoita, n. 20 % tutkijatohtoreita, n. 20 % yliopistotutkijoita tai yliopistonlehtoreita, ja n. 6 % valitsi muu-vaihtoehdon tutkijanuran vaihetta kysyttäessä (Mäki ym., 2017).

Arkistoitujen tutkimusaineistojen jatkokäyttö on yleinen käytäntö erityisesti yhteiskunta- tieteellisessä tutkimuksessa. Keckman-Koivuniemi ja Kleemola (2006) kertovat Hyma- nia (1972, 1) mukaillen, että jatkokäytössä ”tuotetaan uutta tietoa aihealueista, jotka eivät ole alkuperäisen tutkimuksen painopisteitä”. Yhtenä jatkokäytön hyötynä voidaankin pi- tää tieteelliselle tiedolle ominaista tiedon kumuloitumista. (Keckman-Koivuniemi &

Kleemola 2006, 7-8.)

Keckman-Koivuniemi ja Kleemola (2006, 16) huomauttavat, että lähdekritiikki jatkokäy- tössä olevaa aineistoa kohtaan on yhtä suotavaa kuin muidenkin lähteiden kohdalla, ja esimerkiksi kuvailutietojen riittävyys on hyvä tarkistaa lähdeaineistoa valittaessa. Tätä tutkielmaa varten valittu aineisto on hyvin kuvailtu ja sopii tutkielman lähestymistapaan.

4.3 Tutkimusmenetelmä

Tutkimusmenetelmäni on tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen tarkoitus on antaa yleinen kuva muuttujien välisistä suhteista ja eroista. Määrällisen analyysin avulla voidaan selvittää esimerkiksi syy-seuraussuhteita ja tarkastella ilmiöiden yleisyyttä numeroita ja tilastoja hyödyntäen. Tyypilliset tavat hankkia tutkimusaineistoa määrälliseen tutkimukseen ovat kysely, haastattelu ja syste- maattinen havainnointi, mutta myös erilaisten toisen käden aineistojen hyödyntäminen on yleistä. Mahdolliset virheet kvantitatiivisessa tutkimuksessa liittyvät yleensä tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen. Voi olla, etteivät tutkijan valitsemat menetelmät ole sopusoin- nussa keskenään tai käytetty mittari on tavalla tai toisella epäonnistunut. Numeerisessa aineistossa yksikin lyöntivirhe voi aiheuttaa vääristymän aineistoa analysoitaessa.

(Koppa 2015; Vilkka 2007, 13 & 27-35 & 100-101.)

Käytännössä analysoin valmista toisen käden kyselyaineistoa SPSS:n avulla. Valitsin aineistosta tutkittavaksi tutkielman aiherajauksen kannalta relevanteimman kysymyksen,

”Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?” (ks. liite 1).

(15)

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan eri avoimeen julkaisemiseen kannustavien te- kijöiden merkitystä omassa toiminnassaan. Arvioitavia tekijöitä olivat halu edistää avointa tiedettä, tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen, rahoittajan vaatimus avoimesta julkaisemisesta ja yliopiston julkaisuja datapolitiikan linjaus tai rehtorin päätös avoimesta julkaisemisesta. (Mäki ym., 2017.) Hyödynsin analyysissä erityisesti SPSS:n ristiintaulukointiominaisuutta, jonka avulla tarkastelin kannustavien tekijöi- den yleisyyksiä ja tiedekuntien välillä ilmeneviä eroja. Ristiintaulukointi kvantitatiivisen analyysin osa-alueena soveltuu erityisesti muuttujien jakautumisen ja niiden välisten suh- teiden riippuvuuksien tarkasteluun (KvantiMOTV, 2004).

(16)

5 TULOKSET

Tässä luvussa käsittelen Avoin tiede 2017 -kyselyä. Aluksi käyn läpi, miten vastaajamää- rät jakautuivat tiedekunnittain, minkä jälkeen siirryn analysoimaan kyselylomakkeen 5.

kohdan vastauksia (ks. liite 1). Luku antaa yleiskuvan siitä, missä määrin eri kannustavat tekijät vaikuttavat tutkijoiden avoimen julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen käytän- töihin Tampereen yliopistossa.

Kaavio 1. Vastaajien jakautuminen tiedekunnittain. N=144

Vastaajamäärät jakautuvat varsin epätasaisesti tiedekuntien kesken (ks. kaavio 1). Nime- tyistä tiedekunnista eniten vastaajia on yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta (51 vastaajaa), vähiten taas luonnontieteiden tiedekunnasta (6 vastaajaa). Vastaajamäärien suuri epäta- saisuus on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Tällä aineistolla varmimmat tulokset saadaan yhteiskuntatieteiden sekä lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnasta (43 vastaajaa). Muiden tiedekuntien, erityisesti luonnontieteiden tiedekunnan, tuloksiin on suhtau- duttava varauksella.

35,4%

29,9%

13,9%

9,7%

6,9%4,2%

Vastaajien jakautuminen tiedekunnittain

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Viestintätieteiden tiedekunta

Johtamiskorkeakoulu

Kasvatustieteiden tiedekunta

Luonnontieteiden tiedekunta

(17)

5.1 Yhteiset vastaukset

Kaavio 2. Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan? N=144

Kaavio 2 esittää kokonaisuutena kaikkien vastaajien (144) näkemykset avoimeen julkaisemiseen tai rinnakkaistallentamiseen kannustavista tekijöistä. Kaaviosta saadaan yleis- kuva siitä, miten Tampereen yliopiston tutkijat suhtautuvat aiheeseen tiedekunnasta riippumatta. Vastaajien oli mahdollista valita annetuista vastausvaihtoehdoista useampi kuin yksi.

Tärkeimpinä vaikuttavina tekijöinä koetaan tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen (84,7 %) sekä halu edistää avointa tiedettä (75,7 %). Yliopiston julkaisuja datapolitiikka sekä rehtorin päätös (31,9 %) ja rahoittajan vaatimus avoimesta julkaisemisesta (27,1 %) taas osoittautuvat selvästi vähemmän vaikuttaviksi tekijöiksi. Merkit- tävää tuloksissa on, että avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjaileville tekijöille annetaan huomattavasti vähemmän painoarvoa kuin sen vapaaehtoisuutta korostaville te- kijöille.

84,7 %

75,7 %

31,9 %

27,1 % Tutkimukseni saa enemmän näkyvyyttä ja

vaikuttavuutta, kun se on avoimesti saatavilla Haluan edistää avointa tiedettä Yliopiston julkaisuja datapolitiikka sekä rehtorin

päätös edellyttävät sitä

Rahoittaja vaatii avointa julkaisemista

Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?

(18)

5.2 Tiedekuntakohtaiset vastaukset

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri tieteenalojen vakiintuneet käytännöt julkaisu- ja viestintätavoissa aiheuttavat tieteenalojen välisiä eroja myös avoimessa julkai- semisessa ja rinnakkaistallentamisessa (esim. Coonin & Younce 2009, 81-91; Heaton ym.

2019, 490). Täten voidaan olettaa, että myös tiedekuntien välillä esiintyy jonkinlaisia eroavaisuuksia riippuen siitä, miten eri alat jakautuvat tiedekuntiin. Seuraavaksi esittelen tarkemmin, millaisia eroja Tampereen yliopiston tiedekuntien välillä on avoimen julkaisemisen käytännöissä.

Kaavio 3. Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?: Tutkimukseni saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, kun se on avoimesti saatavilla. N=144

Kaaviosta 3 nähdään, että näkyvyyden ja vaikuttavuuden aspekti on voimakkaimmin esillä johtamiskorkeakoulussa, jossa noin 93 % vastaajista mainitsee sen kannustavaksi tekijäksi. Lähes yhtä paljon painoarvoa näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle annetaan vies- tintätieteiden tiedekunnassa (90 %) ja vähiten taas lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa (n. 77 %). Vastausprosenttien erot tiedekunnittain eivät kuitenkaan ole huomatta- van suuria. Kimin (2007) jaottelua sovellettaessa tutkimuksen näkyvyys ja vaikuttavuus on ulkoinen hyöty ja avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostava tekijä.

88,2 % 76,7 %

90%

92,9 % 80%

83,3 % Yhteiskuntatieteden tiedekunta

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Viestintätieteiden tiedekunta Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteiden tiedekunta

Tutkimukseni saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, kun se on avoimesti saatavilla

(19)

Kaavio 4. Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?: Haluan edistää avointa tiedettä. N=144

Tutkijoiden halussa edistää avointa tiedettä ei ilmene huomattavaa hajontaa tiedekuntien välillä (ks. kaavio 4). Tämä kannustava tekijä on voimakkaimmin esillä luonnontieteiden tiedekunnassa, jossa 100 % vastaajista mainitsee haluavansa edistää avointa tiedettä. On tosin muistettava, että kyseisestä tiedekunnasta vastaajia on vain kuusi. Mikäli luonnontieteiden tiedekuntaa ei huomioida, johtamiskorkeakoulussa (n. 79 %) ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (n. 78 %) tälle vaihtoehdolle annetaan hieman enemmän painoarvoa muihin tiedekuntiin verrattaessa. Vähiten mainintoja halusta edistää avointa tiedettä saadaan viestintätieteiden (70 %) ja kasvatustieteiden (70 %) tiedekunnista. Kimin (2007) jaotteluun sijoitettuna halu edistää avointa tiedettä on sisäinen hyöty ja avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostava tekijä. Lisäksi tämä on avoimen julkaisemisen hengen mukainen altruistinen tapa suhtautua avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamiseen.

78,4 % 72,1 % 70%

78,6 % 70%

100%

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Viestintätieteiden tiedekunta Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteiden tiedekunta

Haluan edistää avointa tiedettä

(20)

Kaavio 5. Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?: Yliopiston julkaisuja datapolitiikka sekä rehtorin päätös edellyttävät sitä. N=144

Kaaviosta 5 käy ilmi, miten vaikuttavaksi tutkijat kokevat yliopiston julkaisuja datapolitiikan linjauksen ja rehtorin päätöksen avoimesta julkaisemisesta. Toisin kuin aiemmissa kaavioissa kuvatut vaihtoehdot, yliopiston julkaisuja datapolitiikka sekä rehtorin päätös ovat avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevia tekijöitä. Avoimeen julkaisemiseen siis ohjataan selvästi asettamalla rajoituksia jonkin ulkoisen tahon, tässä ta- pauksessa yliopiston julkaisuja datapolitiikan sekä rehtorin toimesta. Eniten painoarvoa yliopiston julkaisuja datapolitiikalle sekä rehtorin päätökselle annetaan viestintätietei- den (40 %) ja lääke- ja biotieteiden tiedekunnissa (n. 40 %), vähiten taas luonnontieteiden tiedekunnassa (n. 17 %). Yliopiston julkaisuja datapolitiikalla tai rehtorin päätöksellä ei ole ulkoista tai sisäistä hyötyä, koska kyseessä on tutkijasta itsestään riippumaton seikka.

27,5 % 39,5 %

40%

28,6 % 20%

16,7 % Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Viestintätieteiden tiedekunta Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteiden tiedekunta

Yliopiston julkaisuja datapolitiikka sekä rehtorin päätös edellyttävät sitä

(21)

Kaavio 6. Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?: Rahoittaja vaatii avointa julkaisemista. N=144

Edellisen kaavion tavoin myös tässä kaaviossa kuvattu kannustava tekijä rahoittajan vaatimus avoimesta julkaisemisesta (ks. kaavio 6) perustuu avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjaileviin tekijöihin. Avoimeen julkaisemiseen siis ohjataan ulkopuolisen tahon asettamilla vaatimuksilla. Eniten rahoittajan vaatimuksella on merkitystä johtamiskorkeakoulussa (n. 36 %) ja viestintätieteiden tiedekunnassa (35 %). Luonnontieteiden tiedekunnasta yksikään vastaajista ei valinnut tätä vastausvaihtoehtoa. Rahoittajan vaatimuksella ei ole ulkoista tai sisäistä hyötyä, koska kyseessä on tutkijasta itsestään riippumaton seikka.

29,4 % 23,3 %

35%

35,7 % 20%

0%

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Viestintätieteiden tiedekunta Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteiden tiedekunta

Rahoittaja vaatii avointa julkaisemista

(22)

6 TULOSTEN YHTEENVETO

6.1 Kannustavat tekijät

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni oli, mikä kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen Tampereen yliopistossa. Tulokset perustuvat Avoin tiede 2017 -kyselyn kysymyk- seen numero 5, ”Mikä kannustaa sinua julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan?” (ks. liite 1). Annetuista vastausvaihtoehdoista suurin avoimeen julkaisemiseen tai rinnakkaistallentamiseen kannustava tekijä oli se, että tutkijat kokivat tutkimuksensa saavan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sen ollessa avoimesti saatavilla (n. 85 %).

Hieman vähemmän merkittäväksi tekijäksi nousi halu edistää avointa tiedettä (n. 76 %).

Yliopiston julkaisuja datapolitiikalle sekä rehtorin päätökselle (n. 32 %) ja rahoittajan vaatimukselle avoimesta julkaisemisesta (n. 27 %) annettiin huomattavasti vähemmän painoarvoa. Avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät kannustavat tutkijoita julkaisemaan avoimesti tai rinnakkaistallentamaan huomattavasti enemmän kuin avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevat tekijät. (ks. kaavio 2.)

6.2 Tiedekuntien väliset erot

Tiedekuntien välisiä eroja on havaittavissa, mutta ne ovat hyvin pieniä. Kaikissa tiedekunnissa avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavia tekijöitä pidettiin vaikutta- vampina kuin avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevia tekijöitä, mutta eroa- vaisuuksista on kuitenkin mahdollista tehdä joitakin havaintoja. Kokonaisuutena tarkasteltuna avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevat tekijät koettiin viestintätietei- den tiedekunnassa vaikuttavammiksi kuin muissa tiedekunnissa. Avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät taas saivat eniten huomiota luonnontieteiden tiedekunnassa, samoin kuin halu edistää avointa tiedettä. Näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle annettiin eniten painoarvoa johtamiskorkeakoulussa. Rahoittajan vaatimuksella oli eniten merkitystä johtamiskorkeakoulussa, rehtorin päätöksellä ja datapolitiikalla taas viestintä- tieteiden sekä lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa. Pääasiallisena havaintona on kuitenkin mielekästä todeta vain se, että avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät ovat kannustavina tekijöinä vaikuttavampia tiedekunnasta riippumatta.

(23)

7 KESKUSTELU

Tutkimus antoi selkeän tuloksen avoimeen julkaisemiseen kannustavista tekijöistä. Avoi- men julkaisemisen ja rinnakkaistallentamisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät koettiin vaikuttavammiksi tiedekunnasta riippumatta, siinä missä avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta ohjailevilla tekijöillä oli huomattavasti vähemmän vaikutusta tutkijoiden avoimen julkaisemisen käytäntöihin. Samankaltaisia havaintoja vapaaehtoisten tekijöi- den korostumisesta ovat tehneet aiemmin esimerkiksi Heaton ym. (2019, 497) ja Spezi ym. (2013, 343). Tästä voitaisiin tehdä yleistys, että avoimen julkaisemisen hengessä toi- miminen on varsin universaali kannustin tutkijoille. Koska avoimen julkaisemisen vapaaehtoisuutta korostavat tekijät olivat selvästi suositumpia kaikissa tiedekunnissa, on ohjai- levien tekijöiden tosiasiallista vaikutusta vaikea arvioida. Kuinka moni esimerkiksi jät- täisi tutkimuksensa julkaisematta avoimesti, ellei nimenomaan rahoittaja vaatisi sitä? Li- säksi on syytä muistaa, että OA-liikettä ja avoimen julkaisemisen periaatteita on myös kritisoitu. Osa tutkijoista on huolissaan esimerkiksi avoimesti julkaistavien tutkimusten laadusta erityisesti saalistajalehtien vuoksi, koska tällä tavoin tutkimukset on mahdollista julkaista avoimesti ennen kuin ne käyvät läpi tieteellisen vertaisarviointiprosessin (Vas- tuullinen tiede, 2018).

Tiedekuntakohtaisten erojen tarkastelu ei osoittautunut erityisen tuloksekkaaksi, sillä tutkimuksessa nousi esiin enemmän tiedekuntia yhdistäviä kuin niitä erottavia tekijöitä. Li- säksi olisi todennäköisesti ollut mielekkäämpää tarkastella tieteenalakohtaisia eroja tie- tyillä tieteenaloilla, jolloin tieteenalojen eriävät piirteet olisivat tulleet selkeämmin esiin ja tulokset olisi ollut helpompi liittää osaksi esimerkiksi kunkin alan vakiintuneita vies- tintä- ja tutkimuskäytäntöjä. Tämän osion tulosten voidaan kuitenkin katsoa olevan jok- seenkin linjassa esimerkiksi Rowleyn ym. (2017, 1209-1210) tieteenalaryhmien välisiin eroihin ja yhteneväisyyksiin liittyvien tulosten kanssa. Tuloksista käy ilmi myös esimerkiksi se, että luonnontieteiden tiedekunnassa – johon Tampereen yliopiston vielä vuonna 2017 voimassa olevassa tiedekuntajaossa kuuluivat muun muassa tietojenkäsittelytiede ja matematiikka – vallitsee hyvin myönteinen näkemys avoimesta julkaisemisesta, jolla on tietojenkäsittelytieteissä pitkät perinteet (ks. esim. Spezi ym. 2013, 348 & 354-355).

Tutkielmassa esitetyt tulokset eivät ole yleistettävissä tutkimuksen aiherajauksen ulko- puolelle. Niitä ei ole mielekästä soveltaa esimerkiksi muihin suomalaisiin yliopistoihin

(24)

tai nykyiseen Tampereen yliopistoon, sillä yliopiston tiedekuntajako on uudistunut tutkielmassa hyödynnetyn aineiston keräämisen jälkeen. Vastaava aineisto kerättiin Tampe- reen yliopistossa edellisen kerran vuonna 2012, ja vastaava kysely olisi syytä toistaa myös vuoden 2017 kyselyn jälkeen. Tähän mennessä Tampereen yliopiston kirjasto on toistanut kyselytutkimuksen viiden vuoden välein. Mikäli tutkimus toistuu saman kaavan mukai- sesti seuraavan kerran vuonna 2022, mahdollistaisi tämä pidemmän aikavälin katsauksen Tampereen yliopiston avoimen julkaisemisen käytäntöjen kehittymiseen. Lisäksi kerät- tyjen kyselyaineistojen avaaminen ja niiden jalostaminen tutkimusteksteiksi osaltaan aut- taisi ylläpitämään aiheen jatkuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Tällainen pidemmän aikavälin kattava lähestymistapa aiheeseen voisi sopia jatkotutkimuksen aiheeksi esimerkiksi pro gradu -tutkielmaan.

(25)

LÄHTEET

Avoin tiede. (1.1.2018). Mikä ihmeen avoin julkaiseminen. Haettu osoitteesta https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/mika-ihmeen-avoin-julkaiseminen

(Käytetty 19.3.2020).

Budapest Open Access Initiative. (14.2.2002). Read The Budapest Open Access Ini- tiative. Haettu osoitteesta https://www.budapestopenaccessinitiative.org/ (Käytetty 19.3.2020).

Coonin, B. & Younce, L.M. (2009). Publishing in open access journals in the social sciences and humanities: Who’s doing it, and why? In Pushing the edge: Proceedings of the fourteenth National Conference of the Association of College and Research Libraries.

March 12–15, 2009, Seattle, Washington, ed. Dawn Mueller, 85–94. Chicago:

American Library Association. Haettu osoitteesta http://www.ala.org/acrl/si- tes/ala.org.acrl/files/content/conferences/confsandpreconfs/national/seattle/pa-

pers/85.pdf

For Better Science. (11.9.2018). Response to Plan S from Academic Researchers:

Unethical, Too Risky! Haettu osoitteesta https://forbetterscience.com/2018/09/11/response-to-plan-s-from-academic-researchers-unethical-too-risky/

(Käytetty 16.5.2020).

Heaton, R., Burns, D., & Thoms, B. (2019). Altruism or self-interest? Exploring the motivations of open access authors. College and Research Libraries, 80(4), 485–507. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.5860/crl.80.4.485

Kim, J. (2007). Motivating and Impeding Factors Affecting Faculty Contribution to Ins- titutional Repositories. Journal of Digital Information, 8(2). Haettu osoitteesta https://journals.tdl.org/jodi/index.php/jodi/article/view/193/177

Kim, J. (2010). Faculty self‐archiving: Motivations and barriers. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 61(9), 1909–1922. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.1002/asi.21336

(26)

Koppa. (10.4.2015). Jyväskylän yliopisto. Aineiston analyysimenetelmät: määrällinen analyysi. Haettu osoitteesta https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/mene- telmapolku/aineiston-analyysimenetelmat/maarallinen-analyysi (Käytetty 5.5.2020).

KvantiMOTV. (5.6.2004). Ristiintaulukointi. Haettu osoitteesta

https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/ristiintaulukointi/ristiintaulukointi.html (Käy- tetty 5.5.2020).

Laine, S. (2012). Avoin pääsy tieteellisiin artikkeleihin – rinnakkaistallentaminen tutkijan näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

Haettu osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23190

Mäki, K. (Tampereen yliopisto), Huuskonen, S. (Tampereen yliopisto), Leppänen, S.

(Tampereen yliopisto) & Toikko, T. (Tampereen yliopisto): Tampereen yliopiston avoin tiede -kysely 2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-06-26). Yhteiskuntatieteel- linen tietoarkisto [jakaja]. Haettu osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3221 Plan S. (2020). Principles and Implementation. Haettu osoitteesta https://www.coalition- s.org/addendum-to-the-coalition-s-guidance-on-the-implementation-of-plan-s/principles-and-implementation/ (Käytetty 7.4.2020).

Rowley, J., Johnson, F., Sbaffi, L., Frass, W., & Devine, E. (2017). Academics’ behaviors and attitudes towards open access publishing in scholarly journals. Journal of the Asso- ciation for Information Science and Technology, 68(5), 1201–1211. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.1002/asi.23710

Spezi, V., Fry, J., Creaser, C., Probets, S., & White, S. (2013). Researchers' green open access practice: A cross-disciplinary analysis. Journal of Documentation, 69(3), 334-359.

Haettu osoitteesta http://dx.doi.org.libproxy.tuni.fi/10.1108/JD-01-2012-0008 Suomen Akatemia. (12.8.2019). Usein kysyttyjä kysymyksiä Plan S -aloitteesta.

Haettu osoitteesta https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2019/tut- kimusjulkaisujen-avoimuutta-edistavan-plan-s--suunnitelman-toimeenpano-ete-

nee/usein-kysyttyja-kysymyksia-plan-s--aloitteesta/ (Käytetty 7.4.2020).

Tampereen yliopiston kirjasto. (17.4.2020). Avoin julkaiseminen: avoimen julkaisemisen opas. Haettu osoitteesta https://libguides.tuni.fi/avoinjulkaiseminen (Käytetty 9.3.2020).

(27)

Togia, A., Korobili, S., & Togia, A. (2014). Attitudes towards open access: A meta-synt- hesis of the empirical literature. Information Services & Use, 34(3-4), 221–231. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.3233/ISU-140742

Tritonia. (29.4.2020). Open access: avoimen julkaisemisen opas. Haettu osoitteesta https://uva.libguides.com/avoinjulkaiseminen/etusivu (Käytetty 9.3.2020).

University of Pittsburgh. (24.1.2020). University Library System Course & Subject Guides: Open Access @ Pitt: All About OA. Haettu osoitteesta

https://pitt.libguides.com/openaccess (Käytetty 7.4.2020).

Vastuullinen tiede. (15.3.2018). Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? Haettu osoitteesta https://vastuullinentiede.fi/fi/julkaiseminen/kuinka-valttaa-saalistajajulkaisuja (Käytetty 18.5.2020).

Vilkka, H. (2007). Tutki ja mittaa : määrällisen tutkimuksen perusteet . Helsinki: Tammi.

WHO and TDR join coalition for free digital access to health research. (29.8.2019). Ha- ettu osoitteesta https://www.who.int/tdr/news/2019/WHO-TDR-join-coalition-free-digital-acces/en/ (Käytetty 7.4.2020).

(28)

LIITE 1: AVOIN TIEDE 2017 -KYSELYLOMAKE

(29)

(30)