• Ei tuloksia

Teollisuuden jäljet näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Teollisuuden jäljet näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tekniikan Waiheita 2/12

3

SISÄLLYS

Pääkirjoitus

Moderni teollisuusrakentaminen:

Lahden Metsä-Pietilän teollisuusalue ja sen suojelukysymykset

Riitta Niskanen

Porin Oluttehtaan laajenemisen vuo- sikymmenet: Teollisuus ja kaupungin päättäjät loivat uutta kaupunkikuvaa Eeva Sinerjoki

Pelastusdokumentointia tehtaissa Sanna Kupila

Teollisuushistoriallisia muinaisjään- nöksiä Pirkanmaalla

Ulla Lähdesmäki

Katsaukset

Teollisuusperintö ja pohjoismainen yh- teistyö – katsaus menneisiin vuosikym- meniin (Lauri Putkonen)

Teollisuusperintötallennusta – TAKO- yhteistyö (Risto Hakomäki)

Museot ja näyttelyt

Elektroniikka kokoelmat palasivat ”koti- tehtaaseen” Salossa (Leena Järvelä)

Tutkimus ja opetus

Keskusteluja teollisesta kulttuuriperin- nöstä (Anna Sivula)

Järjestöt

Teollisuusperintöpalkinto Turun museo- keskukselle (Tuija Mikkonen)

In memoriam

Marie Nisser – teollisuusperintötutki- muksen uranuurtaja (Tuija Mikkonen) Teollisuusperintö alan vaikuttaja Veikko Talvi on poissa (Eero Niinikoski)

Arviot

”Shakespearea Outokummun kaivokselle, ei kiitos” (Tuija Mikkonen)

THS ry: Esitelmäpyyntö

Tekniikan Waiheita kaipaa muistojasi!

Uutiset Abstracts

13

35 26 5 3

68

70 70 71 74 64 66 56

60

62 48

54

TEOLLISUUDEN JÄLJET

Tekniikan Waiheita -lehti julkaisi vuonna 2003 teollisuusperintöä käsittelevän teema- numeron. Artikkelit käsittelivät teollisuuden rakennettuja ympäristöjä ja niiden uudel- leenkäyttöä. Samana vuonna hyväksyttiin TICCIH-konferenssissa (The Internatio- nal Committee for the Conservation of the Industrial Heritage) Venäjällä Nizhnyj Tagilissa peruskirja, jossa teollisuusperintö määriteltiin sellaisiksi teollisen kulttuurin jäänteiksi, joilla on historiallista, teknologis- ta, sosiaalista, arkkitehtonista tai tieteellistä arvoa. Jäänteet tulkittiin lähinnä materiaali- siksi, kuten rakennuksiksi, laitteistoiksi, lii- kenne- ja infrastruktuuripaikoiksi sekä teol- lisuuteen liittyviksi asuinpaikoiksi.

Suomessa teollisuusperinnön katsotaan käsittävän erilaiset teollisen tuotannon ja työn piiriin liittyvät ilmiöt, kuten teollisuus- ympäristöt, tehdasrakennukset, koneet ja laitteet, työväenasunnot, liikennehistorialli- set kohteet, työtavat ja työväen elinolot.

Teollisuusyhteiskunnan kriisi on Suo- messa näkynyt 2000-luvulla erityisesti puunjalostusteollisuudessa tapahtuneissa suurissa muutoksissa. Useita tehtaita on sul- jettu tai tuotantoa supistettu merkittävästi.

Satamatoimintojen rationalisoinnit ovat vaikuttaneet merkittävästi kaupunkiraken- teisiin erityisesti Helsingissä. Suuria muu- toksia on tapahtunut myös elintarviketeol- lisuudessa. Moniin tyhjiin teollisuustiloihin on kehitetty toimivia ratkaisuja, jotka ovat tuottaneet myös työpaikkoja ja virittäneet uutta aktiivisuutta paikkakunnalle. Tuotan- tolaitosten sulkeutuessa jäävät rakennukset ja ympäristöt odottamaan uusia toimijoita, mutta samalla saattavat tuotantoprosessit kadota peruuttamattomasti. Jälkimmäinen ongelma on tehnyt entistä tarpeellisemmak- si työprosessien nykydokumentoinnin.

Tämän lehden artikkelit käsittelevät teollisen tuotannon jälkeensä jättämiä mate- riaalisia jälkiä sekä näkymätöntä ja katoavaa

(2)

4

Tekniikan Waiheita 2/12

Tekniikan Waiheita on Tekniikan Historian Seura THS ry:n kustantama aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden tilaushinta on 31 e/ vuosi.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sampsa Kaataja, sampsa.kaataja@uta.fi, tai seuran www-sivujen kautta (www.ths.fi) tai seuran postiosoitteeseen (ks. sivu 2).

Tekniikan Historian Seuran jäsenille lehti lähetetään jä- senetuna. Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta tilauksen peruutukseen asti. Tilauksen voi peruuttaa ilmoittamalla asiasta toimitukselle. Toimitus myy lehden vanhoja irto- kappaleita, mikäli niitä on jäljellä.

Toimitus- ja ilmoitusmateriaali sähköpostitse osoittee- seen tw.taitto@ths.fi. Normaalipostissa lähtettävän aineiston kohdalla ota yhteys toimitukseen (ks. toimituk- sen yh teystiedot s. 2). Lehti vastaanottaa julkaistavaksi kirjoituksia teknologian historian eri aloilta.

Aineiston jättö: artikkeleiden osalta ota yhteys päätoimit- tajaan, muu aineisto numeroon 3/2012 24. elokuuta ja numeroon 4/2012 9. marraskuuta.

Lehti ottaa arvosteltavaksi alalta kirjoitettuja julkaisuja, painotuotteita ja näyttelykäsikirjoituksia. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä tekstinäytteitä tai valokuvia.

Valokuvien käsittelystä pyydetään sopimaan erikseen päätoimittajan kanssa.

Artikkelien sisällöstä ja niissä esiintyvistä mielipiteistä vastaa kirjoittaja. Artikkelit tarkastetaan vertaisarvioin- timenetelmällä. Kuvamateriaalin luovuttaja vastaa kuvien julkaisuoikeudesta. Yksityiskohtaiset kirjoitus- ja aineisto- ohjeet löytyvät Tekniikan Historian Seuran kotisivuilta http://www.ths.fi/ohjeet.htm .

perintöä. Riitta Niskanen kuvailee omassa artikkelissaan Lahdessa 1960-luvulla synty- neen Metsä-Pietilän teollisuusalueen kehi- tysvaiheita, joiden seurauksena on syntynyt laadukkaasti suunniteltua, puistomaista, modernia teollisuusympäristöä. Eeva Siner- joki paneutuu Porin oluttehtaan 1930- ja 1980-lukujen toiminnan laajenemisen aihe- uttamiin kaupunkikuvan muutoksiin maise- mantutkijan näkökulmasta. Hän tarkastelee kohdettaan teollisuuden ja poliittisen pää- töksenteon näkyvinä merkkeinä.

Sanna Kupila kertoo Turun museokes- kuksen tekemästä teollisten työprosessien dokumentoinnista, jossa on otettu talteen kuvin, äänin ja filmein erilaisten tuotteiden valmistusprosesseja. Kupilan artikkeli osoit- taakin mainiosti viime aikojen museokentän vahvan panostuksen nykyajan dokumen- tointiin. Ulla Lähdesmäen artikkeli avaa teollisen tuotannon varhaisia vaiheita ja ar- keologisten menetelmin käyttöä näiden tut- kimuksessa. Leena Järvelä esittelee Saloran ja Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon SAMUn elektroniikkakokoelmien yhteisiä polkuja ja pohtii myös teollisuusra- kennusten uudelleenkäytön ongelmia.

Teemanumeron myötä haluamme ker- toa Tekniikan Waiheiden lukijoille teollisuus- perintöalan kehityksestä ja viimeaikaisista tutkimustuloksista sekä kannustaa tutkijoita ja käytännön toimijoita omassa työssään.

Teollisuusperintöala on ehtymätön työmaa.

Tuija Mikkonen

FT, KTM Tuija Mikkonen on toiminut Tekniikan Waiheiden numeron 2/2012 vastaavana toimitta- jana.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tulevaisuutta varten nouseekin esiin kysymys siitä, lähes- tytäänkö tekniikan historiaa kenties tällä tavoin myös esimerkiksi eri historianlaitos- ten opetuksessa.

Tekniikan Historian Seuran jäsenistö päätti valmistelun ja keskustelun jälkeen vuonna 2016, että Tekniikan Waiheiden ar- kisto tullaan julkaisemaan vapaasti kaikkien saataville,

Opettajat kuvailivat tutkinnon luomaa painetta suunnitella opetus systemaattisesti niin, että kaikki aihealueet ja kaikki tehtä- vätyypit tulevat tutuksi. Useat suhtautuivat

Uuden vuosituhannen alkuvuosina on ilmestynyt useita suomen kielen alaan kuuluvia kirjoja, joissa tavalla tai toisella tutkitaan tekstejä: Teksti työnä, virka kielenä (Heikkinen

Vaikutusmahdollisuudet EY:n päätöksente- koon ovat myös ETAn pohjalta olennaisesti heikommat kuin EY:n täysjäsenyyden perus- teella.. On selvää, että vastaavasti ETA

Välittömän ongelman ratkaisuksi työryhmä esittää, että puolustushallinto suun- taa hankintojaan lähivuosina siten, että kotimainen teollisuus tulee huomioiduksi ja lisäksi

Suunnittelin tutkimuksen etenevän niin, että kun minulla olisi kokonaiskuva siitä, mil- laisia Ukko- nimiset paikat ovat, nimeämisperustetta voisi pohtia tarkemmin.. Jos yh- den

Fennistiikan tutkimushistorian kannalta on kiinnostavaa, että Virittäjässä nykyään voidaan käsitellä suomen kielen rakenteen, sanaston ja variaation ohella myös suomen