• Ei tuloksia

Matematiikka on osa perussivistyst¨ a ja luo pohjan jatko-opinnoille

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Matematiikka on osa perussivistyst¨ a ja luo pohjan jatko-opinnoille"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Solmu 2/2004

Matematiikka on osa perussivistyst¨ a ja luo pohjan jatko-opinnoille

Halusin ostaa kaupasta kaksi t¨olkki¨a virvoitusjuomaa.

Kuuden t¨olkin pakkaus maksoi 1,50 dollaria. Seurauk- sena aiheutin kassalla toimivalle nuorelle naiselle on- gelman. H¨an otti taskulaskimen esiin ja ryhtyi vaati- van laskutoimituksen kimppuun. Muutaman minuutin uurastuksen j¨alkeen h¨an sai teht¨av¨an ratkaistuksi ja sa- noi: ”3 dollaria ja 25 sentti¨a, olkaa hyv¨a”. Ilmoitin, ett¨a laskutoimitus kyll¨a onnistui, mutta ett¨a tulos oli v¨a¨a- r¨a. H¨an ei ymm¨art¨anyt mit¨a tarkoitin ja n¨aytti laski- men n¨ayt¨olt¨a saamaansa tulosta. Pienen neuvonpidon j¨alkeen h¨an kutsui esimiehens¨a paikalle, joka huolelli- sen ja pitk¨an harkinnan j¨alkeen sai laskimella hinnak- si 50 sentti¨a ja p¨a¨asimme kaikkia osapuolia tyydytt¨a- v¨a¨an ratkaisuun. T¨am¨a tapahtui 19 vuotta sitten Flo- ridassa. Vastaavanlainen tilanne voisi toistua nykyisin my¨os Suomessa. Tietokoneiden ja laskinten k¨aytt¨o sek¨a matematiikan opiskelun ohentuminen nuorisoik¨aluokis- sa v¨ahent¨av¨at laskutaitoa ja p¨a¨attelykyky¨a.

Matematiikan laajan oppim¨a¨ar¨an kirjoittajien m¨a¨ar¨a ylioppilaskirjoituksissa yliopistojen opiskelupaikkoihin verrattuna on jo selke¨asti liian alhainen. Karkeasti arvioituna noin puolet yliopistojen opiskelupaikoista edellytt¨a¨a matematiikan ja eksaktien luonnontieteiden perusteiden hallintaa. Kev¨a¨all¨a 2003 pitk¨an matema- tiikan kirjoitti 32 % (pakollisena 15 %) abiturienteis- ta. Tytt¨ojen osuus edelliseen vuoteen verrattuna nousi 43 %:iin, ja heist¨a 34 % suoritti kokeen pakollisena.

Kev¨a¨an 2003 ylioppilaskokelaista 67 % kirjoitti pitk¨an tai lyhyen matematiikan kokeen pakollisena tai ylim¨a¨a- r¨aisen¨a kokeena. Matematiikan kirjoittajien suhteelli-

nen m¨a¨ar¨a on pysynyt viime vuosina samansuuruisena.

Vuosittain suuri osa uusista ylioppilaista, erityisesti ty- t¨oist¨a, sulkee itselt¨a¨an opiskelumahdollisuuden yliopis- toissa lukuisiin tieteenaloihin, koska he eiv¨at ole kirjoit- taneet pitk¨a¨a tai lyhytt¨a matematiikkaa. T¨am¨an vuoksi rima tekniikan ja eksaktien luonnontieteiden opiskelu- paikan saamiseksi on jo laskenut liian alhaalle. Opis- kelemaan p¨a¨asee liian heikoin pohjatiedoin ja liian al- haisella motivaatiolla. Vastaavasti esim. humanistisel- la ja kasvatustieteellisell¨a koulutusalalla opiskelupaikka avautuu vain pienelle osalle hakijoista. Niinp¨a avoimen yliopiston tyypillinen opiskelija on nykyisin nuori nai- nen, joka ei ole p¨a¨assyt yliopistoon haluamalleen alalle ja joka ei ole kirjoittanut matematiikkaa ylioppilaskir- joituksissa.

(2)

Solmu 2/2004

Ylioppilastutkinnon rakennekokeilukouluissa matema- tiikan kirjoittajia on noin 88 % kokelaista. Suuntaus on hyv¨a ja jos rakenneuudistus todella lis¨a¨a matema- tiikan opiskelua lukioissa ja kirjoittamista ylioppilas- tutkinnossa, se v¨ahent¨a¨a painetta vaatimuksille mate- matiikan asettamista pakolliseksi ylioppilastutkinnos- sa. Onkin aiheellista tutkia sit¨a, ovatko rakennekokei- lussa olevat koulut sellaisia, joihin hakeutuu matemaat- tisesti suuntautuneita oppilaita tavallista enemm¨an ja osallistuisivatko he matematiikan kokeeseen ilman ra- kennekokeiluakin. Mik¨ali rakenneuudistus ei tuo pysy- v¨a¨a lis¨ayst¨a matematiikan kirjoittajien lukum¨a¨ar¨a¨an, on perusteltua sis¨allytt¨a¨a matematiikka pakollisena ko-

keena ylioppilaskirjoituksiin. Toisaalta lyhyen matema- tiikan alkup¨a¨an teht¨av¨at eiv¨at ole niin vaikeita, ettei- k¨o niist¨a jokainen abiturientti kunnialla selviytyisi, jos vain v¨ah¨an viitsii n¨ahd¨a vaivaa sen eteen.

Matematiikan opiskelu koulussa on fysiikkaa ja kemi- aa viel¨a t¨arke¨amp¨a¨a, sill¨a luonnontieteiden menestyk- sellinen opiskelu ja ymm¨art¨aminen edellytt¨av¨at ma- tematiikan hallintaa. Biologikaan ei selvi¨a tutkinnos- taan ilman matematiikan taitoja. Matematiikan opis- kelu ei ole my¨osk¨a¨an rasitteena humanisteille tai yhteis- kuntatieteilij¨oille, sill¨a matematiikka kehitt¨a¨a loogista ajattelua ja p¨a¨attelykyky¨a sek¨a ongelmanratkaisutai- toa. N¨ait¨a taitoja tarvitaan kaikilla el¨am¨an aloilla.

Lauri Lajunen Rehtori

Oulun yliopisto

P¨ a¨ akirjoitus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Calculus on kaksiv¨arinen samoin kuin Pitk¨a matema- tiikka ja Matematiikan taito.. Calculuksen mukaan tu- lon j¨alkeen en voi en¨a¨a sanoa, ett¨a kaikkien kirjojen

Sen vuoksi haluaisin t¨ass¨a esitell¨a hypoteesin, joka on edel- leen todistamatta mutta joka monessa suhteessa muis- tuttaa Fermat’n ongelmaa tarjoamalla haasteen

PISA-tutkijoiden v¨aite, ett¨a nykyiset eurooppalaiset, ja my¨os suomalaiset, matematiikan oppisis¨all¨ot luo- vat hyv¨an pohjan jatko-opinnoille, on v¨a¨ar¨a..

Teknologian kehitys on saanut monet uskomaan, ett¨a matematiikan opetus- kulttuuri on j¨a¨anyt j¨alkeen teknologian kehittyess¨a ja ett¨a n¨am¨a tulisi kytke¨a yhteen..

Toisen kierron j¨alkeen syntyv¨a neli¨o on peilikuva alkuper¨aisest¨a neli¨ost¨a pisteen P suhteen.. Jos P ei ole alkuper¨aisen neli¨on sis¨all¨a, niin peilikuvalla

Ensimm¨ aisen kokousp¨ aiv¨ an j¨ alkeen jotkut osallistujat poistuivat, ja k¨ avi ilmi, ett¨ a jokaisella j¨ aljelle j¨ a¨ aneell¨ a oli edelleen yht¨ a monta tuttavaa

Auto ajaa t¨ all¨ a nopeudella 30 s, jonka j¨ alkeen se jarruttaa niin, ett¨ a vauhti hidastuu tasaisesti ja auto pys¨ ahtyy 6 sekunnissa4. Kuinka pitk¨ an matkan auto kulki t¨ an¨

Heitet¨a¨an painotettua nelitahokasta ja tarkkaillaan, mik¨a sivutahkoista 1, 2, 3, 4 esiintyy (eli on lattiaa vasten heiton j¨alkeen). Korttipakasta vedet¨a¨an 5 korttia