• Ei tuloksia

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Erikoissosiaalityöntekijän koulutus"

Copied!
28
0
0

Kokoteksti

(1)

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus

lisensiaatin tutkintona

OPINTO-OPAS

Voimassa 31.12.2008 saakka

(2)

Julkaisija: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet Toimittanut: Noora Tuohino

Noora.Tuohino@ulapland.fi puh. (016) 341 2675

Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Painatus: Lapin Yliopistopaino, Rovaniemi 2008

ISSN 1796-024X

(3)

LUKIJALLE

Tämä opinto-opas on tarkoitettu ensisijaisesti erikoissosiaalityötekijän koulu- tuksen opiskelijoille, mutta se toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös opinto- jaan suunnitteleville ja sosiaalityön koulutusyksiköiden henkilöstölle.

Opas sisältää yleiskuvauksen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta sekä tutkinnon rakenteesta ja tavoitteista. Lisäksi se sisältää koulutusta kos- kevat yleiset määräykset ja käytännöt sekä kaikkien erikoisalojen tutkintora- kenteet. Loppuun on koottu hyödyllisiä yhteystietoja. Opiskelijan kannattaa tu- tustua tämän oppaan lisäksi erikoisalan opetussuunnitelmaan. Siinä on opin- tojaksojen kuvaukset ja edellytettävä kirjallisuus.

Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opinto-opas laaditaan yleensä lu- kuvuosittain. Tämä opas on poikkeuksellisesti voimassa 31.12.2008 saakka.

Opas julkaistaan myös Sosnetin www-sivuilla (www.sosnet.fi).

Onnea ja menestystä opintoihin!

(4)

SISÄLTÖ

LUKIJALLE...3

SISÄLTÖ...4

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE ...5

Suoritettava tutkinto ... 5

Sosiaalityön erikoisalat... 5

Tutkinnon tavoitteet ja rakenne ... 6

Tutkinnon suorittaminen... 7

Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset... 7

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA ...9

Opiskelijavalinta... 9

Valintakriteerit... 9

Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen... 10

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO...11

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET ...12

Koulutuksen suoritustavat... 12

Suoritusten arviointi... 13

Henkilökohtainen opintosuunnitelma... 13

Opintojen korvaaminen... 14

Ryhmätyönohjaus osana koulutusta ... 14

Lisensiaatintutkimus osana koulutusta... 15

Lisensiaatintutkimuksen ohjaus... 15

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus... 15

Koulutuksesta annettava todistus... 16

Koulutuksen arviointi... 16

Tutkinnonuudistuksen vaikutukset erikoistumiskoulutukseen... 17

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET ...19

YHTEYSTIEDOT...24

Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet... 24

Koulutuksesta vastaavat professorit ... 25

Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta... 26

Henkilöstö koordinaatioyliopistossa... 27

Sosiaalityön koulutusyksiköt... 28

(5)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

Suoritettava tutkinto

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotie- teiden tai muun vastaavan maiste- rin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteelli- nen jatkokoulutus, joka johtaa yh- teiskunta- tai valtiotieteiden lisensi- aatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista

568/2005).

Erikoissosiaalityöntekijän koulu- tuksen lähtökohtana on ammatti- käytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen. Tavoitteena on sy- ventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämi- seen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Erikoistu- miskoulutus ei tähtää tutkijakoulu- tukseen, vaan sosiaalityön asian- tuntijuuden syventämiseen tieteelli- sen ajattelun ja tutkimuksen kei- noin.

Sosiaalityön erikoistumiskoulu- tuksen tarve nousee nopeasti muut- tuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaali- työn erityisosaamisen syventämi- sen vaateista sekä hyvinvointipal-

veluiden kehittämisen ja uudelleen organisoitumisen paineista. Pitkä- kestoisten täydennys- ja PD- koulutusten ohella tarvitaan lisensi- aatintutkintona suoritettava erikois- sosiaalityöntekijän koulutus.

Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodosta- ma Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet.

Sosiaalityön erikoisalat

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuoden 2000 alussa ope- tusministeriön myöntämän erillis- määrärahan turvin. Erikoistumis- koulutusta voidaan järjestää viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005):

- Lapsi- ja nuorisosiaalityö (koulutus käynnistyy uudelleen 2008, päät- tyy 2011)

- Kuntouttava sosiaalityö (koulutus käynnistyi uudelleen 2005, päättyy 2008 ja käynnistyy jälleen 2009) - Marginalisaatiokysymysten sosiaa-

lityö (koulutus käynnistyi 2005, päättyy 2008 ja käynnistyy jälleen 2009)

- Yhteisösosiaalityö (koulutus käyn- nistyy uudelleen 2008, päättyy 2011)

- Hyvinvointipalveluiden erikoisala (koulutus käynnistyy 2008, päättyy 2011).

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

(6)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

Tutkinnon tavoitteet ja rakenne

Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti-identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia val- miuksiaan sekä kehittää kykyä tar- kastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteis- kuntaan.

Jokainen opiskelija laatii henkilö- kohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) yhdessä koulutuksesta vastaavan professorin kanssa.

HOPS on keskeinen väline erikois- tumiskoulutuksen tavoitteiden saa- vuttamisessa. Se on opiskelun si- sältöä ja aikataulua koskeva suun- nitelma, jota päivitetään ja tarkiste- taan opiskelun aikana.

Sadankahdenkymmenen opinto- pisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologia- opinnoista ja lisensiaatintutkimuk- sesta. Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaali-

työn erikoisalojen opetussuunnitel- miin kuuluu lisäksi 5 op vapaasti valittavia opintoja.

Erikoisalaopinnot (55 op):

Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutki- mukseen. Opintoihin sisältyy 8 op laajuinen ryhmätyönohjaus. Eri- koisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Koulutukseen kuuluvan ryhmätyönohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua sekä aut- taa ymmärtämään sosiaalityön eri- tyisluonnetta, sen kehittämistarpei- ta, mahdollisuuksia ja suhdetta muihin professioihin.

Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op):

Tutkimusmetodologiaopinnot edis- tävät valmiuksia tutkivan ja analyyt- tisen työotteen omaksumiseen.

Menetelmäopintojen tarkoituksena on antaa välineitä käytännön työssä

ERIKOISALAOPINNOT 55 op

TUTKIMUS- METODOLOGIA-

OPINNOT 25 op

LISENSIAATIN- TUTKIMUS

40 op

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA

120 op

(7)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

tapahtuvaan tutkimukseen. Opinto- jaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista.

Lisensiaatintutkimus (40 op):

Opintojen aikana laaditaan lisensi- aatintutkimus. Erikoissosiaalityön- tekijän koulutukseen kuuluvan li- sensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammatti- käytännön kehittämiseen tutkimuk- sen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edelly- tetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja.

Opiskelijan tulee osoittaa hyvää pe- rehtyneisyyttä tutkimuksen aihepii- riin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee ol- la valmius itsenäisesti soveltaa tie- teellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tie- teellinen kirjoittaminen. Lisensiaa- tintutkimus voi olla yhtenäinen tie- teellinen työ tai julkaistu / julkaista- vaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käy- tännön opas, ääni- ja kuvatallentei- ta, kuten cd-rom, video tai verk- kosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaa- rissa käsitellään tutkimussuunni-

telmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöi- hin.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkinto suoritetaan työn ohella nel- jässä vuodessa. Tutkinnon suorit- taminen edellyttää aktiivista osallis- tumista lähiopetusjaksoille, joita on neljä kertaa vuodessa (yht. 12 pv) eri puolella Suomea. Koulutukseen sisältyy virtuaaliopetusta, jonka vuoksi opiskelijalla on oltava käy- tössään verkkoyhteyksin varustettu tietokone.

Tutkinnon suorittaminen edellyt- tää pitkäjänteisyyttä ja suunnitel- mallisuutta. Koska tutkinto perustuu keskeisesti sosiaalityön ammatti- käytäntöihin ja niiden kehittämi- seen, työnantajan tuki on tarpeelli- nen. On osoittautunut, että opinto- jen menestyksellinen suorittaminen vaatii joustavia työjärjestelyjä.

Tutkinto suoritetaan siihen yli- opistoon, jonka jatko-opiskelijaksi opiskelija kirjautuu.

Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus- ta rahoittaa opetusministeriö, joten se on opiskelijoille maksutonta.

Koska koulutusta järjestetään val- takunnallisesti, on osoittautunut, et- tä opintojen menestyksellinen suo-

(8)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

rittaminen vaatii joustavuutta työn- antajalta niin työajan käytön (lä- hiopetuspäiville osallistuminen) kuin kustannusten (matkat ja majoituk- set lähiopetuspäivillä) suhteen. Li- sensiaatintutkimuksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjestelyihin tai lyhyeen virkava- pauteen lisensiaatintutkimuksen kir- joittamisvaiheessa. Tutkinto suori- tetaan siihen yliopistoon, jonka jat- ko-opiskelijaksi opiskelija on valittu.

Lisensiaatintutkimuksen tekemis- tä varten opiskelijoilla on mahdolli- suus anoa stipendejä ja tutkimus- rahoitusta. Opiskelijat ovat onnistu- neet saamaan rahoitusta mm. seu- raavilta tahoilta:

- Työsuojelurahasto

- Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kulttuurirahasto

- Eemil Aaltosen säätiö - Miina Sillanpään säätiö - ESR-rahoitukset

- kaupungit ja kunnat.

Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksis- ta saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta laitoksilta ja TURA- tutkimus ja rahoitustietokannasta (http://www.utu.fi/hallinto/tutkimusp alvelut/turatiedotus.htm).

Koulutuksesta vastaavat profes- sorit kirjoittavat opiskelijoiden pyyn- nöstä suosituksia hakemuksia var- ten.

Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opinto- vapaata, aikuiskoulutusrahaa ja

ammattikoulutusrahaa. Tarkempia tietoja tuesta saa Kelasta tai yliopis- tojen opintotukitoimistoista sekä työvoimatoimistosta.

(9)

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA

Opiskelijavalinta

Koulutus järjestetään valtakunnalli- sesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosi- aalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Hakijan tulee hakulo- makkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän ensisijaisesti toivoo pää- sevänsä.

Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yhteisösosiaalityön erikoisaloille valitaan kummallekin 18 opiskelijaa ja Hyvinvointipalveluiden erikois- alalla 24 opiskelijaa. Kuhunkin ver- kostoyliopistoon on kiintiöity 3 (Lapsi- ja nuorisososiaalityön ja Yh- teisösosiaalityön erikoisalat) tai 4 (Hyvinvointipalveluiden erikoisala) opiskelupaikkaa. Lisäksi Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista (3) valitaan yksi ruotsinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mi- käli hakija saa vähintään saman pistemäärän kuin alimmalla piste- määrällä koulutukseen valittava henkilö.

Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaali- työn erikoisaloilla opiskelee 25 opiskelijaa. Kuhunkin verkoston yli- opistoon on kiintiöity 3 opiskelu- paikkaa sekä 2 opiskelupaikkaa ruotsinkielisille Helsingin yliopis-

toon. Lisäksi kaikkien yliopistojen yhteiseen kiintiöön koulutukseen on otettu 5 opiskelijaa pistemäärien perusteella.

Valintakriteerit

Koulutukseen valittavilta edellyte- tään ylipistollista maisterin tutkin- toa, sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi- suuksista 272/2005), vähintään kahden vuoden työkokemusta sosi- aalityöstä sekä hakuajan päättymi- seen mennessä toimitettua lisensi- aatintutkimuksen ideapaperia.

Opiskelijavalinnassa painotetaan aikaisempaa koulutusta sekä eri- koisalalla hankittua työkokemusta ja ammatillista kehittämistoimintaa.

Hakijalla on mahdollisuus saada li- säpisteitä mm. työkokemuksesta, ammatillisesta kehittämistoiminnas- ta, sosiaalityöhön liittyvistä tieteelli- sistä tai ammatillisista julkaisuista, sosiaalityöntekijäksi valmistumisen jälkeisestä pitkäkestoisesta sosiaa- lityötä tukevasta koulutuksesta ja yliopistollisista arvosanoista, pro gradu -tutkielman arvosanasta sekä lisensiaatintutkimuksen ideapape- rista.

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA

(10)

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA

Tarkemmat hakukriteerit määri- tellään hakukuulutuksen yhteydes- sä ja erillisessä hakuoppaassa.

Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen

Kun hakijalle on tullut kirjallinen tie- to valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yli- opiston jatko-opiskelijaksi. Ilmoit- tautumisessa noudatetaan kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Tar- kemmat ohjeet menettelystä lähete- tään valintapäätöksen yhteydessä.

(11)

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO

Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodosta- ma valtakunnallinen yliopistover- kosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopiston yhteiskuntapoli- tiikan laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian lai- tos, Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, La- pin yliopiston sosiaalityön laitos, Tampereen yliopiston sosiaalipoli- tiikan ja sosiaalityön laitos sekä Tu- run yliopiston sosiaalipolitiikan lai- tos. Verkoston koordinaatiosta vas- taa Lapin yliopisto. Koulutusjärjes- telmää koordinoi johtoryhmä, jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä.

Kunkin erikoisalan koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat nimetyt osa-aikaiset erikoisalapro- fessorit, jotka tulevat verkoston yli- opistoista. Erikoistumiskoulutukses- ta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yh- dessä erikoistumiskoulutuksen työ- valiokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetus- suunnitelmat ja opiskelijavalinnat.

Erikoistumiskoulutuksen hallin- nosta, taloudesta, yleisistä opinto- asioista sekä lähiopetusjaksojen käytännön asioista vastaavat Lapin

yliopistossa työskentelevä koulu- tuspäällikkö ja -sihteeri.

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO

(12)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

Koulutuksen suoritustavat

Lähiopetusjaksot

Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lä- hiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yli- opistopaikkakunnilla.

Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja ope- tussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiope- tusjaksot koostuvat vierailevien lu- ennoitsijoiden ja koulutuksesta vas- taavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmä- työskentelystä ja tenteistä. Vieraile- vat luennoitsijat edustavat sosiaali- työn tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita.

Lähiopetusjaksoille osallistumi- nen on pakollista. Sairaustapauk- sista ja muista mahdollisista pois- saoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professo- rille sekä sovittava korvaavista teh- tävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op (1 ov) suorituksen erikseen sovitta- vasta opintojaksosta.

Etätehtävät

Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: es- seitä, kirja-arvosteluja, luentopäivä- kirjoja. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta käydään verkkoympäristössä.

Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppi- missuunnitelman mukaisesti. Teh- tävistä tulee neuvotella professorin kanssa.

Etätehtävien sisältö ja laajuus (opintopiste- ja sivumäärä) määri- tellään kunkin tehtävänannon yh- teydessä.

Tutkimusseminaarit

Koulutukseen kuuluvat tutkimus- seminaarit, joita järjestetään lä- hiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa.

Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsi- kirjoituksia ja perehdytään tieteelli- siin käytäntöihin.

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

(13)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Verkko-opiskelu ja Moodle

Koulutuksessa hyödynnetään laa- jasti tieto- ja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkko- opiskeluun. Käytössä on verkko- oppimisympäristö Moodle, jonka li- säksi hyödynnetään mm. verk- kosivuja ja sähköpostia.

Moodleen pääsee kirjautumaan henkilökohtaisten tunnusten avulla.

Alustan käyttöön liittyvissä teknisis- sä ongelmissa voi olla yhteyksissä koordinaatioyliopistossa toimivaan koulutuspäällikköön.

Kotiyliopiston opetustarjonta

Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettä- vään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovit- tavalla tavalla.

Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimer- kiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista.

Lisensiaatintutkimuksen etenemi- sen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon.

Suoritusten arviointi

Kirjalliset tehtävät arvioidaan pää- sääntöisesti asteikolla hylätty–

hyväksytty. Tehtävistä saa useim- miten myös palautteen, joka voi olla esimerkiksi kirjallinen palaute hen-

kilökohtaisesta suorituksesta, ver- taispalaute, suullinen ryhmäpalaute tai keskustelutilaisuus lähiopetus- jaksolla.

Palautteen saaminen edellyttää tehtävän palauttamista määräajas- sa. Etätehtävän palauttaminen so- vittuun ajankohtaan mennessä mahdollistaa tehtävien sisällöllisen huomioimisen ja hyödyntämisen lä- hiopetusjaksolla.

Kirjallisten tehtävien tekemisellä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuot- tamista, joten arvioinnissa kiinnite- tään huomiota sekä sisällöllisiin että tekstuaalisiin kysymyksiin tehtä- vänannon mukaisesti.

Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty – kiittäen hy- väksytty. Arvostelussa on syytä käyttää mainesanaa kiittäen hyväk- sytty, mikäli tutkimus lisää olennai- sesti sosiaalityön alan tietoa tai ke- hittää teoriaa tai ammattikäytäntöjä tai on muutoin erityisen ansiokas.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Jokainen opiskelija laatii henkilö- kohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä vastuullisen opet- tajan kanssa. HOPS on keskeinen väline sosiaalityön ammatillisen li- sensiaatinkoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tar-

(14)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

kistetaan opiskelun aikana.

Erikoisalan opintosuunnitelma saa konkreettisen sisällön henkilö- kohtaisen opintosuunnitelman kaut- ta. Henkilökohtaiseen opintosuunni- telmaan pohjautuvat suoritukset sovitaan koulutuksesta vastaavan professorin kanssa.

Opintojen korvaaminen

Erikoisalaopintoja ei pääsääntöi- sesti voi korvata. Mahdollisista kor- vaavuuksista on aina neuvoteltava erikseen koulutuksesta vastaavan professorin kanssa.

Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset rekisteröidään kunkin kotiyliopiston opintosuoritus- rekisteriin. Koulutuksesta vastaavat professorit toimittavat suoritukset kotiyliopistoon rekisteröitäväksi.

Opintosuorituksia ei voida viedä re- kisteriin, mikäli opiskelija ei ole il- moittautunut läsnä olevaksi kotiyli- opistoonsa lukuvuoden alkaessa.

Opiskelijalla on oikeus pyytää opintorekisteriote omasta yliopistos- taan.

Ryhmätyönohjaus osana koulutusta

Koulutukseen kuuluu 8 op:n laajui- nen ryhmätyönohjaus. Se sisältää 27 tuntia työnohjausistuntoja, aloi-

tus- ja päättöseminaarin sekä kirjal- lisia tehtäviä.

Ryhmätyönohjaus tarjoaa fooru- min, joka tukee ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin vahvistumis- ta antamalla mahdollisuuden koulu- tuksen tuottaman tiedon ja työelä- mästä saadun ammatillisen koke- muksen väliseen vuorovaikutuk- seen. Työnohjaus toteutetaan ryh- mätyönohjauksena, jolloin ryhmän sisäinen vuorovaikutus edistää uu- sien ideoiden ja ratkaisumahdolli- suuksien monipuolista kehittymistä.

Työnohjaus käynnistetään aloi- tusseminaarilla toisen opiskeluvuo- den aikana. Työnohjaus ajoittuu kestoltaan noin vuoden mittaiseksi.

Työnohjaaja ja työnohjattavat sopi- vat työskentelyn aluksi keskenään ryhmäkohtaisen työnohjauksen ta- voitteet ryhmän erityistarpeiden pohjalta. Tavoitteet kirjataan työn- ohjauksesta tehtävään sopimuk- seen.

Työnohjaajille maksetaan palk- kio. Ohjaajien matkustamisesta ai- heutuvia kustannuksia ei korvata, minkä vuoksi ryhmien on kokoon- nuttava työnohjaajan paikkakunnal- la tai sovittava muusta järjestelystä, josta aiheutuvat kustannukset tule- vat opiskelijoiden maksettavaksi.

(15)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

Lisensiaatintutkimus osana koulutusta

Erikoissosiaalityöntekijän koulutuk- seen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä, kolmannes opinnoista. Laajuudel- taan se on suppeampi kuin perin- teinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opin- näytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutki- muksen keinoin ja liittämällä käy- tännön tieto tieteelliseen keskuste- luun.

Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuk- sessa tutkimuksen lähtökohta. Käy- täntöön kiinnittyminen voi näkyä tut- kimusaiheessa, käytetyssä aineis- tossa, tutkimusotteessa, tulosten tulkinnassa tai tutkimuksen muo- dossa. Tutkimuksessa voidaan kä- sitteellistää ja problematisoida käy- tännön tietoa, etsiä siihen uusia nä- kökulmia ja tehdä käytännön työtä näkyväksi. Tavoitteena on, että tut- kimus tukee sosiaalityön ja/tai eri- koisalan ammattitaidon karttumista.

Tutkimukseksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös perinteinen aka- teeminen tutkimus.

Lisensiaatintutkimuksessa voi- daan etsiä uudenlaisia tiedontuot- tamisen tapoja ja tutkimusrapor- toinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytän-

tötutkimukselle relevantteja tutki- musmetodien sovelluksia tai yhdis- telyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytän- nön oppaan.

Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen ohjaukses- ta vastaavat yhdessä oman kotiyli- opiston nimeämä ohjaaja sekä yli- opistokohtaisen jaon perusteella koulutuksesta vastaava professori.

Opiskelija on oikeutettu 20 tutki- muksen ohjaustuntiin koulutusaika- na. Lisensiaatintutkimusten viime- kätinen ohjausvastuu on laitoksilla.

Tutkimuksen ohjauksen suhteen opiskelijoilta edellytetään oma- aloitteisuutta ja aktiivisuutta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus

Ennen lisensiaatintutkimuksen jät- tämistä tarkastettavaksi tulee opis- kelijan ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin ja kotiyli- opiston vastuuhenkilöön ja varmis- taa, että työ on tarkastettavaksi jä- tettävässä kunnossa. Tutkimuksen muotoseikkojen suhteen opiskelijat noudattavat kunkin yliopiston omia käytäntöjä.

Lisensiaatintutkimuksen tarkas- tavat tiedekunnan määräämät tar- kastajat, ja se arvostellaan opiskeli-

(16)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

jan kotiyliopiston tiedekunnassa.

Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastuk- seen liittyvistä käytännön asioista.

Tarkastustilaisuuksien luonne vaih- telee yliopistokohtaisesti, mutta pääsääntöisesti tilaisuudet ovat luonteeltaan seminaarityyppisiä ti- laisuuksia, joihin ovat tervetulleita myös sosiaalityön käytännön am- mattilaiset.

Tarkastettavasta työstä laaditaan lausunto, joka toimitetaan opiskeli- jalle ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta ar- volauseesta päättää tiedekunta- neuvosto. Lisensiaatintutkimus ar- vostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa arvoasteikolla hy- väksytty - kiittäen hyväksytty. Ar- vostelussa käytetään arvosanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisella tavalla sosiaali- työn käytäntöjen tuntemusta tai vii- toittaa tuottamallaan tiedolla sosi- aalityön kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Erikoissosiaalityöntekijän koulu- tukseen liittyvästä lisensiaatintutki- muksesta on laadittu erillinen tar- kastajille ja ohjaajille tarkoitettu ku- vaus, joka on saatavilla Sosnetin verkkosivuilla ja koulutuksesta vas- taavilta professoreilta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkas-

tukseen liittyvissä asioissa opiskeli- jat noudattavat aina tiedekunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Lisätieto- ja saa tiedekunnan opinto-oppaas- ta, www-sivuilta ja kansliasta.

Koulutuksesta annettava todistus

Tutkintotodistusta tulee anoa omas- ta tiedekunnasta. Ennen todistuk- sen anomista opiskelijan on hyvä pyytää ote opintosuoritusrekisteris- tä ja tarkastaa, että kaikki suorituk- set ovat rekisterissä. Mikäli rekiste- riotteessa on puutteellisuuksia tai epäselvyyksiä, opiskelijan tulee ot- taa yhteys koulutuksesta vastaa- vaan professoriin.

Lisensiaatin tutkinnon todistuk- sesta käy ilmi, että tutkinto on suori- tettu sosiaalityön erikoistumiskoulu- tuksena määrätyllä erikoisalalla.

Koulutuksen arviointi

Sosiaalityön erikoistumiskoulutuk- sessa on kiinnitetty huomiota sekä koulutuksen aikaiseen että koulu- tuksen jälkeiseen arviointiin. Arvi- ointikäytäntöjen kehittämiselle on ollut erityinen tarve ja käyttöarvo, koska koulutus on uutta, eikä sen organisointi ole vakiintunut.

Koulutusta arvioidaan sekä sen kuluessa että sen päätyttyä. Koulu- tuksen kuluessa tehtävä arviointi tehdään lähiopetusjaksoittain ja

(17)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

vuosittain. Arviointi toimii koulutuk- sen kehittämisen apuna.

Koulutusta arvioidaan myös sen päätyttyä. Loppuarvioinnin tarkoi- tuksena on tarkastella koulutusta ja osaamisen kehittymistä kokonais- prosessina sekä peilata koulutuk- sen tuottaman osaamisen ja asian- tuntijuuden käyttöä sosiaalityössä.

Opiskelijat osallistuvat monin tavoin koulutuksen arviointiin ja kehittämi- seen.

Lisätietoja koulutuksen arvioinnista:

http://www.uta.fi/laitokset/sospol/so snet/arvio/index.htm

Tutkinnonuudistuksen vaikutuk- set erikoistumiskoulutukseen Suomalaiset yliopistotutkinnot ovat uudistuneet elokuun 2005 alusta.

Tutkinnonuudistus on osa euroop- palaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalai- nen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tutkintojen sisäl- töä on uudistettu siten, että ne vas- taavat paremmin tutkimuksen ja työelämän kehitystä.

1.8.2005 astui voimaan uusi tut- kintoasetus (Asetus yliopistojen tut- kinnoista 794/2004). Uudistuksen keskeinen muutos on, että perus- tutkintojen tutkintorakenne muuttuu kaksivaiheiseksi ja kandidaatin tut- kinnosta tulee pakollinen. Tutkinto- jen yleisistä tavoitteista, rakenteista ja laajuuksista on päätetty tutkinto-

asetuksessa.

Erikoistumiskoulutuksen opiskeli- joiden kannalta tutkinnonuudistuk- sen merkittävin muutos on siirtymi- nen opintoviikoista opintopisteisiin.

Uudessa järjestelmässä yhden vuoden päätoimiset opinnot vas- taavat 60 opintopistettä (1 op = n.

27 työtuntia).

Uuden asetuksen mukaiseen so- siaalityön erikoistumiskoulutukseen ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia.

Tutkinnon laajuus on 120 opintopis- tettä. Tutkinnon rakenne on muut- tunut siten, että lisensiaatintutki- muksen suhteellinen painoarvo tut- kinnosta on kasvanut ja vapaasti valittavien opintojen suhteellinen osuus on puolestaan laskenut. Eri- koisalaopintojen ja tutkimusmetodo- logiaopintojen suhteellinen painoar- vo tutkinnossa on pysynyt kuta- kuinkin ennallaan. Koulutuksen ra- kenne opintopisteissä on seuraava (suluissa vanhan järjestelmän mu- kaiset opinnot opintoviikoissa):

- erikoisalaopinnot 50 op (35 ov) - tutkimusmetodologiaopinnot 25 op

(15 ov)

- vapaasti valittavat opinnot 5 op (10 ov)

- lisensiaatintutkimus 40 op (20 ov).

Ennen 1.8.2005 aloittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus siirtää jo suoritetut opintojaksot uuteen ra- kenteeseen tai jatkaa opiskelua vanhojen rakenteiden mukaan siir- tymäajan (– 31.7.2008) puitteissa, jolloin opintosuoritukset ilmoitetaan

(18)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

opintoviikkoina. Siirryttäessä uu- teen rakenteeseen jo suoritetut opintoviikkomääräiset opintojaksot muunnetaan opintopisteiksi. Muun- netun opintosuorituksen opintopis- temäärä ei välttämättä aina ole sa- ma kuin vastaavan opintojakson.

Tästä huolimatta kyseinen opinto- suoritus korvaa sellaisenaan sisäl- löltään vastaavan opintosuorituk- sen.

Sekä nykyisen että uuden ase- tuksen mukaan opiskelevia koske- vat samat tutkintovaatimukset, jotka on esitetty kunkin erikoisalan omassa opetussuunnitelmassa se- kä opintopisteinä että opintoviikkoi- na. Siirtymäajan aikana opintojak- sot tallentuvat opintorekisteriin mo- lemmissa yksiköissä, jolloin tutkin- totodistuksen voi saada joko uusien rakenteiden mukaan opintopisteinä tai vanhojen rakenteiden mukaan opintoviikkoina. Koulutus järjeste- tään opintopisteiden mukaan ja mm. etätehtävien laajuus ilmoite- taan opintopisteinä.

Jos opiskelija päättää siirtyä uu- den tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin, hänen on ilmoitettava sii- tä erikseen oman yliopiston tiede- kuntaan kyseisen tiedekunnan määräysten mukaisesti. Lisätietoja siirtymisestä saa omasta tiedekun- nasta. Siirtyminen on sitova, eikä sitä voi enää perua. Siirtyminen uu- teen järjestelmään kannattaa erityi- sesti, jos ei ole valmistumassa siir- tymäajan (– 31.7.2008) puitteissa.

Lisätietoja tutkinnonuudistuksen vaikutuksista saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta, oman ko- tiyliopiston tiedekunnasta sekä Sosnetin koordinaatioyliopistosta.

(19)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

Tähän oppaaseen on sisällytetty kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet.

Opintojaksokohtaiset kuvaukset ja kirjallisuus löytyvät kunkin erikoisalan omasta opetussuunnitelmasta ja koulutuksen verkkoympäristö Moodlesta.

HYVINVOINTIPALVELUT

Hyvinvointipalveluiden erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op)

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Hyvinvointipalveluiden toimintajärjestelmät ja niiden muutok-

set (3 op)

1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) 1.2.1 Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op)

1.2.2 Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op)

2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Hyvinvointipalveluiden hallinto (7 op) 2.2 Hyvinvointipalveluiden talous (8 op)

3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

3.2 Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuus (5 op) 3.3 Kehittämisen ja osaamisen johtaminen (5 op) 3.4 Laatu ja laadun kehittäminen (5 op)

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op)

4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op)

4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(20)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ

Kuntouttava sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman 120 op (80 ov) ra- kenne:

I ERIKOISALAOPINNOT 50 op (35 ov)

1.1 JOHDATUS KUNTOUTTAVAAN SOSIAALITYÖHÖN 10 op (7 ov) 1.1.1 Kuntouttavan sosiaalityön asiantuntijuus 6 op (4 ov)

1.1.2 Muuttuva toimintaympäristö kuntouttavan sosiaalityön haas- teena 4 op (3 ov)

1.2 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERITYISKYSYMYKSET 17 op (11 ov)

(A) Päihde- ja muut riippuvuudet (B) Ikääntyminen ja vanhuus (C) Terveys ja hyvinvointi

(D) Työelämä ja taloudellinen turvattomuus

(E) Kriminaalihuolto, vankeinhoito ja kuntouttava sosiaalityö (F) Muut kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymykset

1.3 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TEOREETTINEN TAUSTA-AJATTELU 23 op (17 ov)

1.3.1 Kuntouttavan sosiaalityön ammatillinen perusta 5 op (4 ov) 1.3.2 Kuntouttavan sosiaalityön prosessi 5 op (4 ov)

1.3.3 Kuntouttavan sosiaalityön työmuodot 5 op (4 ov) 1.3.4 Ryhmätyönohjaus 8 op (5 ov)

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op (15 ov)

2.1 TIETEELLINEN AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN 8 op (5 ov) 2.2 SOSIAALITYÖN TUTKIVA KEHITTÄMINEN 7 op (4 ov)

2.3 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT 10 op (6 ov)

2.3.1 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op (3 ov)

2.3.2 Tutkimussuuntaukset 5 op (3 ov) (A) Toimintatutkimus

(B) Tapaustutkimus (C) Arviointitutkimus

(D) Elinolo-, asukas- ja asiakaskartoitukset III VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 op (3 ov)

IV LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op (27 ov)

(21)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖ

Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) raken- ne:

1 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIAN- TUNTIJUUS (20 op)

1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op)

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elinolot (3 op)

1.2 Muuttuva asiantuntijuus (6 op)

1.2.1 Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op)

1.2.2 Lapsi- ja nuorisososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op)

2 LAPSUUS JA NUORUUS (15 op)

2.1 Kulttuurinen lapsuus ja nuoruus (6 op) 2.2 Riskilapsuudet ja nuoruudet (9 op)

3 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖ- MUODOT (20 op)

3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

3.2 Lapsi- ja nuorisososiaalityön toiminnalliset lähtökohdat ja yhteisölliset työtavat (6 op)

3.3 Lastensuojelun sosiaalityö (6 op) 3.4 Lapsipoliittinen työ (3 op)

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op)

4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op)

4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(22)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖ

Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman 120 op (80 ov) rakenne:

I ERIKOISALAN OPINNOT 50 op (35 ov)

1.1 YHTEISKUNNALLISET MUUTOSPROSESSIT JA MARGINALISAATIO 15 op (10 ov)

1.1.1 Johdatus marginalisaatiokysymyksiin 5 op (3 ov) 1.1.2 Marginalisaatio ja arkielämän kulttuurit 6 op (4 ov)

1.1.3 Yhteiskuntarakenteet, -prosessit ja -politiikka 4 op (3 ov) 1.2 MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖN

KOHDEONGELMAT 12 op (8 ov)

1.2.1 Elämänkulku ja sosiaaliset ongelmat 3 op (2 ov)

1.2.2 Marginalisaatio, sosiaaliset ongelmat ja sukupuoli 3 op (2 ov) 1.2.3 Vähemmistöt, syrjintä ja marginalisaatio 3 op (2 ov)

1.2.4 Marginalisaatio alueellisena ilmiönä 3 op (2 ov) 1.3 SOSIAALITYÖ MARGINAALISSA 23 op (17 ov)

1.3.1 Asiakastyö ja vuorovaikutus 5 op (4 ov) 1.3.2 Verkostoituminen 4 op (3 ov)

1.3.3 Vaikuttaminen päätöksentekoverkostoissa 6 op (5 ov) 1.3.4 Ryhmätyönohjaus 8 op (5 ov)

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op (15 ov)

2.1 JOHDATUS SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEEN 15 op (9 ov) 2.1.1 Tieteellinen ajattelu ja kirjoittaminen 10 op (6 ov) 2.1.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen 5 op (3 ov) 2.2 TUTKIMUSMENETELMÄT 10 op (6 ov)

2.2.1 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op (3 ov)

2.2.2 Tutkimussuuntaukset 5 op (3 ov) (A) Toimintatutkimus

(B) Tapaustutkimus (C) Arviointitutkimus

(D) Elinolo-, asukas- ja asiakaskartoitukset III VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 op (3 ov)

3.1 SOSIAALITYÖ VAIKEIDEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ 3.2 SOSIAALITYÖN ASIAKKUUS JA INSTITUTIONAALISET

KÄYTÄNNÖT

(23)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

3.3 SOSIAALITYÖN HALLINNOLLINEN KONTEKSTI JA JOHTAMINEN 3.4 SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI

IV LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op (27 ov)

YHTEISÖSOSIAALITYÖ

Yhteisösosiaalityö-erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op)

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Yhteisösosiaalityön haasteet globalisoituvassa yhteiskunnas-

sa (3 op)

1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) 1.2.1 Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op)

1.2.2 Yhteisösosiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Ryhmätyönohjaus (8 op)

2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Paikallisyhteisöt (5 op)

2.2 Kulttuuriyhteisöt ja vertaisryhmät (5 op) 2.3 Institutionaaliset yhteisöt (5 op)

3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

3.2 Työmuodot ja prosessit 10 op 3.3 Ammatillisuus ja etiikka 5 op

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op)

4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op)

4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(24)

YHTEYSTIEDOT

Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Sosnetin puheenjohtaja:

professoriKatja Forssén Katja.Forssen@utu.fi Turun yliopisto

Sosiaalipolitiikan laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Puh. (02) 333 5897

Sosnetin johtoryhmän kokoonpano 2007– 2008:

Jäsenet: Varajäsenet:

Maritta Törrönen

Maritta.Torronen@helsinki.fi Puh. (09) 191 24563

HY Erja Saurama

Erja.Saurama@helsinki.fi Puh. (09) 191 24576

HY

Synnöve Karvinen-Niinikoski, varapuheenjohtaja

Synnove.Karvinen@helsinki.fi Puh. (09) 191 245 69

HY Helena Blomberg-Kroll Helena.Blomberg-

Kroll@helsinki.fi Puh. (09) 191 284 61

HY

Mikko Mäntysaari mmantys@cc.jyu.fi Puh. (014) 260 2917

JY Aila-Leena Matthies

Aila-Leena.Matthies@chydenius.fi Puh. (06) 829 4319

JY

Juha Hämäläinen

Juha.Hamalainen@uku.fi Puh. (017) 162 645

KuY Pauli Niemelä

Pauli.Niemela@uku.fi Puh. (017) 162 640

KuY

Anneli Pohjola, esittelijä Anneli.Pohjola@ulapland.fi Puh. (016) 341 2617

LaY Merja Laitinen

Merja.Laitinen@ulapland.fi Puh. (016) 341 2696

LaY

Kyösti Raunio kyosti.raunio@uta.fi Puh. (03) 355 6310

TaY Tarja Pösö tarja.poso@uta.fi Puh. (03) 355 6312

TaY

Katja Forssén, puheenjohtaja Katja.Forssen@utu.fi

Puh. (02) 333 5897

TY Leo Nyqvist Leo.Nyqvist@utu.fi Puh. (02) 333 5092

TY YHTEYSTIEDOT

(25)

YHTEYSTIEDOT Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuvat Sosnetin koulutuspäällikkö, hankkeiden henkilöstö, Stakesin edustaja tutkijakouluasioiden osalta sekä erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin, kun niissä käsitellään työvaliokuntien asioita.

Koulutuksesta vastaavat professorit

Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa kaksi osa-aikaista professoria, jotka työs- kentelevät verkoston eri yliopistoissa:

Hyvinvointipalveluiden erikoisala:

professori Marketta Rajavaara marketta.rajavaara@helsinki.fi Helsingin yliopisto

Yhteiskuntapolitiikan laitos

PL 18, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puh. (09) 191 245 66

professori Sari Rissanen sari.rissanen@uku.fi Kuopion yliopisto

Terveyshallinnon ja -talouden laitos

PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. (017) 162615

Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala:

professori Jari Heinonen jheinone@yfi.jyu.fi Jyväskylän yliopisto,

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄ

Puh. (014) 260 3135

professori Liisa Hokkanen Liisa.Hokkanen@ulapland.fi Lapin yliopisto, Sosiaalityön laitos PL 122, 96101 ROVANIEMI Puh. (016) 341 2622

Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisala:

professori Mia Hakovirta mia.hakovirta@utu.fi Turun yliopisto

Sosiaalipolitiikan laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Puh. (02) 333 6213

professori Riitta Vornanen, erikoistu- miskoulutuksen työvaliokunnan varapu- heenjohtaja

riitta.vornanen@uku.fi

Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. (017) 162 648

(26)

YHTEYSTIEDOT Marginalisaatiokysymysten erikoisala:

professori Arja Jokinen, erikoistumiskou- lutuksen työvaliokunnan puheenjohtaja arja.jokinen@uta.fi

Tampereen yliopisto

Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos 30014 TAMPEREEN YLIOPISTO Puh. (03) 355 6338

professori Leo Nyqvist leo.nyqvist@utu.fi Turun yliopisto

Sosiaalipolitiikan laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Puh. (02) 333 5092

Yhteisösosiaalityön erikoisala:

professori Leena Eräsaari leena.erasaari@yfi.jyu.fi Jyväskylän yliopisto,

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄ

Puh. (014) 260 3130

professori Riitta Vornanen, erikoistu- miskoulutuksen työvaliokunnan varapu- heenjohtaja

riitta.vornanen@uku.fi

Kuopion yliopisto, Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. (017) 162 648

Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta

Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yhdessä erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat ja opiskelijavalinnat.

Vuonna 2008 erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan puheenjohtajana toimii pro- fessori Arja Jokinen Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Riit- ta Vornanen Kuopion yliopistosta.

(27)

YHTEYSTIEDOT

Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Professori Anneli Pohjola

Anneli.Pohjola@ulapland.fi Lapin yliopisto

Sosiaalityön laitos

PL 122, 96101 ROVANIEMI

Puh. (016) 341 2617, 040 553 8327

- Koordinaatiovastaava

Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen Sanna.Lahteinen@ulapland.fi vv. 07/2008 asti,

sijainen Noora Tuohino, Noora.Tuohino@ulapland.fi Lapin yliopisto

Sosiaalityön laitos

PL 122, 96101 ROVANIEMI

Puh. (016) 341 2675, 040 849 3033

- Koordinaatiotehtävät - Yleishallinto, talous - Opintoasiat, opinto-opas - www-sivut

Koulutussihteeri Outi Piipponen Outi.Piipponen@ulapland.fi Lapin yliopisto

Sosiaalityön laitos

PL 122, 96101 ROVANIEMI Puh. (016) 341 2641

- Lähiopetusjaksojen käytännön järjestelyt

- Talousasiat

- Yhteystietojen päivitys

- Ryhmätyönohjauksen ja tutkimuksen ohjauksen seurantatehtävät

- www-sivut

(28)

YHTEYSTIEDOT

Sosiaalityön koulutusyksiköt Helsingin yliopisto

Yhteiskuntapolitiikan laitos PL 18, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Käyntiosoite: Snellmaninkatu 10 http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/

Yliopiston vaihde: (09) 191 191

Jyväskylän yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lai- tos

PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Käyntiosoite: Mattilanniemi B http://www.jyu.fi/yhtfil/

Yliopiston vaihde: (014) 260 1211 Kuopion yliopisto

Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos

PL 1627, 70211 KUOPIO

Käyntisosoite: Savilahdentie 6 B, 2 ja 3.krs (Tietoteknia)

http://www.uku.fi/sostyo/

Yliopiston vaihde: (017) 162 211

Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos

PL 122, 96101 ROVANIEMI

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, A-siipi, 2. krs.

www.ulapland.fi/sosiaalityo Yliopiston vaihde: (016) 341 341

Tampereen yliopisto

Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos 30014 TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite: Pinninkatu 47 (käynti Varastokadun puolelta)

http://www.uta.fi/laitokset/sospol/

Yliopiston vaihde: (03) 355 111

Turun yliopisto

Sosiaalipolitiikan laitos 20014 TURUN YLIOPISTO

Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, Pub- licum, 3. krs.

http://www.soc.utu.fi/sospol/

Yliopiston vaihde: (02) 333 111

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kan- satieteen assistenttina ja sittemmin Jyväskylän yliopiston kulttuuriantro- pologian assistenttina Linkola kouliutui sekä

Elokuun alussa Jyväskylän yliopiston kielitieteellinen tutkimus vahvistui entisestään, kun Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirtyivät

Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana MTT, Peru- nantutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston ympäristöntut- kimuskeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Kuopion ja Helsingin

Tutkimuksen suoritta miseen ovat osallistuneet vesi- ja ympäristöhallitus, Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri, Kuopion yliopiston työ- ja teollisuushygienian laitos,

piston Tvärminnen eläintieteellinen asema sekä eläintieteen lai- toksen fysiologinen osasto, limnologian laitos ja perinnölli- syystieteen laitos, Turun yliopiston biologian

Opetustaulukon perusteella Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen sekä metsätieteen osaston, Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen,

Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 2001:

Onnistuneista järjestelyistä vastasivat Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos (erityisesti folkloristiikka ja historia)