• Ei tuloksia

KANSANTALOUDELLINEN AIKAKAUSKIRJA 2001

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "KANSANTALOUDELLINEN AIKAKAUSKIRJA 2001"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

Kansantaloudellinen aikakauskirja 2001

Pääkirjoitukset

Kenelle kuuluu keskustelu globalisaatiosta Leena Kerkelä 511

Miten velka vanhenee Klaus Kultti 361

USSR, SKOP, UMTS ja UPS Jaakko Pehkonen 3

Köyhyyskeskustelun suhdannevaihteluita Roope Uusitalo 187

Haastatteluja

Suomen Mr. panos-tuotos – emeritusprofessori Paavo Okko 189

Osmo Forssellin haastattelu

Hyvinvointiyhteiskuntaseminaari

Tehokkuuteen kannustamisesta ja oikeudenmukaisuudesta Osmo Soininvaara 195 hyvinvointiyhteiskunnassa

Hyvinvointiyhteiskunta – mikä se on ja mihin se kannustaa Raija Julkunen 200 Kansantaloustieteen ja yhteiskuntatieteiden erosta Leena Kerkelä (toim.) 206

Talouspoliittinen paneeli

Euron alkutaival Otmar Issing 364

Talouspolitiikan tulevaisuuden haasteet Tuomas Sukselainen 370

Suomen talouden tulevaisuuden haasteista Erkki Koskela 377

Mihin valtiovarainministeriön velkatavoite perustuu? Pekka Sauramo 379 Talouspolitiikan tulevaisuuden haasteet – kommentteja Vesa Vihriälä 382 VM:n arvioihin

Esitelmiä

Pitäisikö valuutta- ja muita finanssitransaktioita verottaa? Jan Otto Andersson 513 Ikääntyvä työvoima ja työnteon kannustimet Seija Ilmakunnas 32 EU:n laajentumisen talouspoliittisia näkökohtia Heikki Oksanen 19 Ympäristötaloustiede: luonnontalouden ja Markku Ollikainen 393 kansantalouden yhteensovittamista

(2)

Uusi talous – tarua vai totta? Matti Pohjola 41 Uusi talous, inflaatiodynamiikka ja rahapolitiikka Tuomas Saarenheimo 48 Pääomanliikkeet, valuuttakauppa ja Tobinin vero Antti Suvanto 519 Ikääntyneiden aseman parantaminen työmarkkinoilla: Alan Walker 27 Tuloksia eurooppalaisesta tutkimusprojektista

Euro ja uskomukset Sirpa Wallius 208

Itälaajeneminen, tuotannon sijoittuminen ja Euroopan Mika Widgrén 6 integraatio

Euroopan integraation merkitys taloustieteessä Mika Widgrén 386

Artikkelit

Schumpeter ja ”luova tuho” Petri Böckerman 74

Työttömyyden alue-erot Euroopan maissa Petri Böckerman, Kalle Sinivuori ja

Pekka Tossavainen 548

Suomen Laffer-käyrä Taina Eckstein ja

Heli Paunonen 278

Kehysbudjetointi poliittisena päätöksentekoprosessina Markku Harrinvirta ja 445 Pentti Puoskari

Suhdannebarometri ja työpaikkavirrat Pekka Ilmakunnas 408

Pätkätyö – askel vai este pysyvään työllisyyteen? Arja Jolkkonen ja 556 Pertti Koistinen

Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouspolitiikka ja Marketta Järvinen ja 283

EU:n laajentuminen Meri Ostbaum

Paljonko valtiolla saa olla velkaa? Vesa Kanniainen ja

Mikko Puhakka 264

EU:n itälaajeneminen ja suomalaiset työmarkkinat Jaakko Kiander ja 296 Juhana Vartiainen

Kannustinloukku pyydystää pienituloisen Jaana Kurjenoja 52

Teollisuustuotannon teknologinen taso ja aluekehitys Timo Lautanen 224 Trendikasvu ja suhdannesyklit Suomessa ja Ruotsissa Mika Linden 249 1950–2000

Funktionaalisen tulonjaon muutos toimipaikkatasolla Mika Maliranta 398

Poikkeavatko valtionyhtiöt yksityisistä? Topi Miettinen 64

(3)

Metsäteollisuuden tuotantolaitosten johdon arvio Mauno Pesonen, 239 metsäteollisuuden ulkoisesta toimintaympäristöstä Jyrki Ahola,

sekä investointistrategioista Miika Kajanus,

Mikko Kurttila, Hanna Takkunen ja Thomas Rimmler

Oliko Yhdysvaltojen noususuhdanne kysyntä- vai Pekka Sauramo 432 tarjontavetoinen?

Maatalouskaupan vapauttaminen – Kansainväliset Risto Vaittinen 417 vaikutukset ja merkitys EU:lle

Taloustieteen Nobel epäsymmetrisen Hannu Vartiainen 533

informaation tutkijoille

Katsauksia ja keskustelua

Julkisyhteisöjen tuotoksen määrittäminen Pirkko Aulin-Ahmavaara ja 124 Arto Kokkinen

Hyvä yritys: pitääkö Nizzan sopimus ratifioida? Richard E. Baldwin, 315 Erik Berglöf,

Francesco Giavazzi ja Mika Widgrén

Kulutus, hyvä elämä ja kestävä kehitys Visa Heinonen 114

Julkisyhteisöjen tuotoksen määrittäminen: kommentti Reino Hjerppe ja 129 Matti Virén

Taloudellinen eriarvoisuus Markus Jäntti 104

Miten päästä eroon tuloloukuista? Saija Kaukonen ja

Matti Virén 460

Markkinoiden toimivuudesta Klaus Kultti 119

Huolimaton kirja hyvästä pankista Jussi Linnamo 488

Hämmästelevää pankkihistorian arviointia – Teppo Vihola 485

kommentti Linnamolle

Kansantaloustieteen epärealistisuus Unto Luukko 83

Teknologia – vapauttaja vai vangitsija? Erkki Mäentakanen 474 Kokonaistyövoima vähenee mutta työlliset eivät Pekka Parkkinen 482 Euron kurssi ja kuluttajahinnat: kommentti Antti Ripatti ja 132

Matti Virén

Pankkitoiminnan haasteet keskuspankin näkökulmasta Sinikka Salo 97

(4)

Kilpailustrategiat ja -politiikka uudessa Rune Stenbacka 88 informaatiotaloudessa

Rikoksen taloustiede kritiikin kourissa Matti Virén 320

Rikollisuuskehityksen mallittaminen – kommentti Reino Sirén 328 Matti Virénin kirjoitukseen

Vastine Sirénille Matti Virén 336

Suomessako poliittisia suhdannevaihteluita? Matti Virén ja 573 Eduskunnan tekemät muutokset budjettiin Jouni Jokinen

tarkastelun kohteena

Väitöksiä

Esseitä eläketurvasta ja kotitalouksien päätöksenteko- Saku Aura 581 prosesseista

Tutkimuksia valuuttakriiseistä ja valuuttakurssiodotuksista Lauri Kajanoja 490 Väitöskirja valuuttakriiseistä ja valuuttakurssiodotuksista Philippe Bacchetta 495

Nordic Stock Market Integration Esa Mangeloja 595

Väitöskirja Pohjoismaiden osakemarkkinoiden Seppo Pynnönen 598 integraatiosta

Tutkimuksia inhimillisen pääoman alueellisesta Jari Ritsilä 143 keskittymisestä

Inhimillinen pääoma muuttaa niukkuudesta runsauteen Paavo Okko 148

Tuottavuuden mittaus osana kannattavuuden Seppo Saari 136

mittausta teollisuusyrityksessä

Väitöskirja tuottavuuden mittausmenetelmistä Hannu Rantanen 140

Poikkeavat havainnot epälineaarisessa Jussi Tolvi 497

aikasarjaekonometriassa

Outliers in Nonlinear Time Series Econometrics Markku Lanne ja 500 Seppo Pynnönen

Tekninen kehitys ja pankkikilpailu Jukka Vesala 585

Väitöskirja teknisestä kehityksestä, säännöstelystä Hannu Salonen ja

ja pankkikilpailusta Vesa Vihriälä 591

(5)

Kirja-arvosteluja

Taloustieteen kapeus ja sokeat pisteet Maisa Halko ja

Leena Mörttinen 342

Omistajaohjaus eri puolilla Eurooppaa Panu Kalmi 606

Jokaiselle jotakin Klaus Kultti 158

Kirja informaatiosta ja instituutioiden erilaisuudesta Mikko Leppämäki 609

Sisällöntuotantoa yrityshistoriana Jussi Linnamo 151

Suomalainen pankkielämäkerta Jussi Linnamo 502

Tietotyö ja työelämän muutos Hannu Piekkola 603

Mitä uudesta taloudesta jäi jäljelle? Pasi Pyöriä 600

Arvio teknologiapolitiikan arviosta Tuomas Takalo 163

Jämäkkä lukupaketti makrotaloudesta Hannu Tanninen 167

Miten olla hyvä taloustieteilijä? Jussi Tolvi 339

Kirjoja Euroopan integraatiosta Risto Vaittinen 613

(6)

Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston luentosali, Unioninkatu 35.

Ti l a i s u u d e s s a a l u s t a v a t

Prof. Leonid Borodkin Moskovan valtionyliopistosta aiheesta LABOR MARKET IN THE TRANSITION PERIOD: RUSSIA IN THE 1990S. sekä

WIDER-instituutin johtaja, prof. Tony Shorrocks aiheesta INCOME DISTRIBUTION AND POVERTY IN RUSSIA IN 1990S.

Seminaarin järjestävät Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitos ja Valtion taloudellinen tutki- muskeskus.

Prof. Borodkin toimii professorina Moskovan valtionyliopistossa taloushistorian yksikössä. Tohto- riksi hän on väitellyt vuonna 1993 ja professoriksi hänet on nimitetty vuonna 1999. Hänen tutkimus- intressejään ovat historiallinen informaatioteoria ja kliometria. Hän on mukana useiden kansainvä- listen järjestöjen toiminnassa (mm. the Association for History and Computing, Cliometric Society, executive committeen jäsen maailman taloushistoriallisessa yhdistyksessä). Tärkeimmiksi julkaisuik- seen hän ilmoittaa MULTIDIMENSIONAL STATISTICAL ANALYSIS IN HISTORICAL STUDIES, 1986 sekä oppikir- jan HISTORICAL INFORMATION SCIENCE, 1996.

Prof. Shorrocks on WIDER-instituutin johtaja ja samalla myös tutkimusprofessori Essexin yliopis- tossa. Hän on tohtori LSE:stä vuodelta 1973. Hänellä on uransa aikana ollut lukuisia eri virkoja Eng- lannissa ja hän on toiminut konsulttina ja vierailevana professorina eri yliopistoissa ympäri maail- maa. Ennen siirtymistään WIDERiin hän toimi vierailevana professorina Moskovassa (New Economic School). Hänen tutkimusintressejään ovat mm. tulonjakokysymykset, köyhyys, epätasa-arvo ja tran- sitiotaloudet. Hänen lyhennetty CV:nsä löytyy osoitteesta.

http://www.wider.unu.edu/whoswho/cvshorrocks.htm

***********************************

Helsingin yliopiston historian laitoksen ja yhteiskuntahistorian laitoksen vierailuluento perjantaina 3.5.2002 klo 15–17 Porthania PIII

Prof. emer. Herman van der Wee alustaa aiheesta

THE TWENTIETH CENTURY: AN ECONOMIC HISTORY AND MIRROR TO THE FUTURE.

Professori van der Wee toimi Katholieke Universiteit Leuvenissa Belgiassa taloushistorian professo- rina vuodet 1969–1993. Samalla hän on toiminut vierailevana tutkijana eri yliopistoissa. Hänen tut- kimusintressinsä ovat olleet hyvin laajat keskiajan talous- ja sosiaalihistoriasta aina tämän päivän yh- teiskuntaan, taloushistorian laajoista yleisesityksistä pankkihistoriaan. Erityisesti hän on keskittynyt taloudellisen kasvun tutkimiseen.

(7)

järjestäjänä Svenska Handelshögskolan

Kansainvälisesti tunnustettu makrotaloustutkija, professori Barry Eichengreen vierailee Svenska handelshögskolanissa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön kutsusta. Professori Eichengreen pitää kaksi vierailuluentoa aiheesta ”The Global Financial Achitecture”, ra- hoituskriisien ennaltaehkäisystä ja niiden hallitsemisesta.

Luennot pidetään 29. päivänä huhtikuuta 2002 klo 12.30–14.00 ja 14.30–16.00 Svenska handelshögskolanissa.

Ilmoittautumiset Harriet Naparille puh. 09-431 33 224. Hän antaa mielellään aiheesta myös lisätietoja.

(8)
(9)
(10)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Jos kehi- tystä tarkastellaan pidemmältä ajalta, voidaan mainita, että julkisen sektorin rahoituksen käyttö, joka sisältää juok- sevien menojen lisäksi myös

kealla myös tulevaisuudessa. Goldman kysyy, mitä olisi tapahtunut, jos CIA olisikin ollut oikeassa. Neuvosto- talouden kehitys joutuisi suuriin ongelmiin länsituonnin

tymistä koskeva seminaari, johon sisäJtyvässä tämän kirjoittajan esitY'ksessä näitä ikY'Symyksiä Dn kä'siiie1ty seiikkaperä~semmin. säi]ymään 'kansainvä'listymtsen

Talouspolitiikassahan tulee säi- lyttää valmius käyttää tarpeen mukaan sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavia toimia erityisesti sen vuoksi, että kysyntä- reaktiot

osalta voitaisiin pitäytyä edellä esite- tyissä lineaarisissa interpolointitek- niikoissa; ainakaan julkisen hallin- non osalta tästä ei liene sanottavaa haittaa, koska

Suomen markka on periferiavaluut- ta. Suomen Pankin harjoittamaan ul- komaisten pääomanliikkeiden sääte- lyn vuoksi rahamarkkinamme ovat olleet rahapolitiikan näkökulmasta

Teoksen perustana on viimeaikainen Suomen taloushistorian tutkimus, joka on ollut kunnioitusta herättävän vilkasta etenkin alan oppituolien vähäiseen luku- määrään

Laskel- mia uusittiin hiljan vieläkin varovaisem- min olettamuksin (Työeläketyöryhmän ra- portti 27. Kun taloudellinen kasvu on tietyissä suhdanteiden vaiheissa Suomessa