Tanskalaiset suunnannäyttäjinä
Tanskalaisten esitelmöijien itsevarma ote perustui varmasti osin heidän kykyynsä organisoida kir- jastoalan asiat keskitetysti. Tanskalaiset kulkevat kehityksen kärjessä myös automaatiossa. Laina- uksessa täysi itsepalvelu on mahdollista kattaen lainauksen, uusinnat ja palautukset.Bibliotek.dk -portaali kokoaa yhteen sekä yleis- ten että tieteellisten kirjastojen palvelut. Kansalli- sen portaalin erityispalveluja ovat esimerkiksi fik- tio-aiheinen verkkolehti ja monikulttuuriset pal- velut, jotka ulottuvat 12 kielelle. Lapsille on luo- tu oma virtuaalikirjasto ja kotiläksyjen tekoa tu- keva oppimispalvelu. Neuvontapalvelu monissa kirjastoissa on suljettu, koska yhteiset Kysy kir- jastonhoitajalta -tyyppiset palvelut toimivat no- peammin ja halvemmin.
Moni-ilmeisyyttä ja nopeaa kehitystä – Baltian ja pohjoismaiden kirjastot kokemuksia jakamassa
Päivikki Karhula
Latvian Liepajassa viime toukokuussa pidetty Nordic-Baltic Library Meeting kokosi kuvaa Pohjoismaiden sekä Baltian maiden kirjastojen viime aikaisista kehitysvaiheista ja kirjastoalan ajankohtaisista teemoista. Konferenssin osallis- tujat tulivat sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, kirjastoalan koulutusyk- siköistä ja kirjastoseuroista. Se, että kokous pidettiin Latviassa, antoi luonnolli- sesti paremmat mahdollisuudet erityisesti Baltian maan kirjastoammattilaisille osallistua tilaisuuteen.
Suomalaisia matkaajien joukossa Liepajassa oli lisäkseni Anneli Äyräs, Barbro Wigell-Ryynänen, Päivi Almgren ja Tuula H. Laaksovirta. Onnekkaiden sattu- mien ansiosta päädyimme esitystemme lisäksi poseeraamaan latvialaisen päi- välehden pääsivulle. Koska itse olen ollut vain vähän tekemisissä Baltian mai- den kirjastoammattilaisten kanssa, oli erityisen mielenkiintoista tutustua sikä- läisten kirjastojen nopeaan teknologiseen kehitykseen.
Yhtenäinen toimintapolitiikka heijastuu myös kirjastojen välisessä palvelujen arvioinnissa ja ti- lastoinnissa, jota on toteutetty yleisissä kirjastois- sa. Kehittämistä ja suunnittelua tukee kansallinen benchmarking-järjestelmä, jossa kunkin kirjasto on velvoitettu esittämään toiminta- ja kehittä- missuunnitelmansa sekä arvioimaan palveluta- sonsa kansallisella tasolla.
Yleisissä kirjastoissa 70 % lainatusta aineistos- ta on kirjoja, mutta muiden medioiden osuus on lisääntymässä. Verkkoaineistojen ongelmana näyttäisi olevan omankielisen materiaalin vähäi- syys. Erityisesti hakuteoksia ja käsikirjoja tarvit- taisiin lisää. Vuodesta 2000 lähtien kirjastot ovat downloadanneet musiikkia ja tanskalaiset ovat digitoineet musiikkinsa kansallisesti. Kirjastoilla on meneillään myös kokeiluja videoiden down- loadaamisesta.
Tieteellisten kirjastojen puolella verkkopalve- lujen laaja osuus näkyy jo kirjastojen budjeteis- sa, joissa 50 - 65 % kirjastojen resursseista on si- joitettu verkkopalveluihin. Lainaus on vähenty- nyt ja elektronisten aineistojen käyttö lisäänty- nyt. Kahta tulostettua elektronista artikkelia koh- den lainataan yksi kirja. Sama ei tietenkään päde yleisissä kirjastoissa, koska sekä painetun aineis- ton kysyntä että elektronisten aineistojen tarjon- ta on toisenlaisissa mittasuhteissa.
Tanskalaisilla oli tarjolla myös mielenkiintoi- sia tutkimustuloksia asiakkaiden käyttäytymi- sestä kirjastoissa viime vuosina. Puolet kirjaston asiakkaista ei tule enää lainaamaan, vaan käyt- tämään kirjastotilaa muihin tarkoituksiin – leh- denlukuun, nettiyhteyksiin, opiskeluun, tieto- palveluun tai osallistumiseen erilaisiin kulttuu- ritilaisuuksiin.
Verkkopalvelujen ja elektronisten aineistojen myötä kirjastojen ja kirjastotyön rooli on muut- tunut, mikä kuului myös baltialaisten maiden ko- kemuksista. Lisääntyvä neuvonta- ja opetustyö näkyy työssä ja kirjastot mielletään paikallisina ei vain lainaamoina, vaan tieto-, oppimis- ja kult- tuurikeskuksina, joihin tullaan viettämään aikaa ja opiskelemaan. Tanskalaisten puheenvuoroissa korostettiin myös sitä, miten nämä uudet opiske- lun ja oleskelun tarpeet ja käyttötarkoitukset tuli- si huomioida kirjastotilojen suunnittelussa.
Verkkotietopalveluilla lisää asiakkaita Latviassa
Latviassa kirjastot ovat saaneet näkyvästi jalan- sijaa tietoyhteiskuntaohjelmissa, joissa kirjastot mainitaan ”loppukäyttäjien palvelujen tarjoaji- na”. Monet asiat ovat kuitenkin vasta kehitteillä, esimerkiksi yleisissä kirjastoissa yhteisluetteloi- den tuottamiseen on suuntauduttu vasta 1990- luvun lopusta lähtien.
Maan kattavista teknologiaprojekteista ollaan myös Latviaan hakemassa nopeaa kehitystä ja laa- ja-alaisia ratkaisuja, mikä on tyypillinen asetelma muillekin Baltian maille. Ajatus on toimiva myös siinä mielessä, että samalla ratkaistaan monet eril-
listen hankintojen aiheuttamat yhteensopivuu- den ongelmat. Verrattain myöhäinen teknologian käyttöönotto antaa myös osaksi etumatkaa, koska monet teknologian sukupolvet voidaan samalla ohittaa konversioineen ja päivityksineen.
Esittelyssä oli Latvian kansalliskirjastoprojek- ti (Castle of Light), jonka monumentaaliselle ra- kennushankkeelle saa hakea vertailukohtaa. Puo- len vuoden sisällä olisi tavoitteena myös asentaa 1 600 työasemaa yli 700 kirjastoon eri puolilla Latviaa ja kouluttaa samassa yhteydessä kirjasto- jen henkilökuntaa. Taustalla on haja-keskitetty toiminta-ajatus, joka yhdistäisi samalla kirjasto- ja, arkistoja ja museoita. Esikuvia hankkeelle on haettu Tanskasta, Ruotsista ja Hollannista.
Näkymä Riikan kauniista vanhasta kaupungista.
Kuva: Päivikki Karhula
Latvialaisessa kirjastoverkostossa tukipisteinä ovat aluekirjastot, joilla on työmenetelmien ja ohjauksen vetovastuu alueella. Aluekirjastot jär- jestävät koulutusta ja tapahtumia. Myös yhteis- luetteloita kehitetään alueellisina kokonaisuuksi- na, mikä on määritelty jo kirjastolaissa.
Esitelmistä kiinnostava oli myös latvialaisten kirjastoammattilaisten tietoteknisen koulutuk- sen tarpeita luotaava tutkimus. Vastauksia koot- tiin lähinnä yleisistä kirjastoista ja koulukirjas- toista. Yli puolet vastaajista ilmoitti puutteelli- sen tietämyksensä liittyen tietotekniikkaan, lait- teisiin, verkkotiedon hyödyntämiseen ja tieto- verkkoon. Tietoa kaivattiin lisää erityisesti meta- datastandardeista (84 %), tietoliikenteestä ja sii- hen liittyvistä standardeista (79 %) sekä digitaa- lisista kirjastoista (72 %). Koulutusta ollaan nyt suunnittelemassa lisää etenkin alueellisten täy- dennyskoulutuskeskusten kautta.
Kaikissa yleisissä kirjastoissa nettiyhteydet Virossa
Viron kirjastoissa on tapahtunut hyvin nopeaa kehitystä monessa suhteessa viimeisen kymme- nen vuoden aikana. Maassa on yhteinen kirjas- tojärjestelmä (URRAM), kansallinen hankinta- suunnitelma (National Acquisitions Plan) ja EL- NET -konsortio elektronisten aineistojen han- kinta varten.
Yleisten kirjastojen verkosto on laaja ja kat- tava. Nettiyhteys kirjastojen kautta on tarjol- la maan kattavan kirjastoverkon kautta jokaista 100 asukasta kohden. Käytännössä jokaisessa kir- jastossa on julkinen verkkoyhteys asiakkaita var- ten. Viimeisen viiden vuoden aikana on puutut- tu myös kirjastojen tilaongelmiin ja monin pai- koin on käynnistetty joko korjaus- tai rakennus- hankkeita.
Tieteellisten kirjastojen rahoitus on Virossa ol- lut pitkään aallonpohjassa. Moniin vuosiin ei jul- kaisujen hankintoihin herunut valtiolta tukea ol- lenkaan, mutta vuodesta 2003 tilanne on muut- tunut tuntuvasti. Hankintabudjetit ovat vuodes- ta 2003 lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2005, jolloin kirjastojen hankintoihin on varattu jo 2,5 miljoonaa €.
Elektronisten aineistojen käyttöönottoa kokeil- tiin jo 2000 Open Society Instituten tukemana eIFL-projektina. Käyttäjien hyvin vastaanotta- maa hanketta ei kuitenkaan voitu sujuvasti jatkaa rahoituksen puuttuessa. Vuodesta 2002 julkinen rahoitus maassa kääntyi suosiolliseksi. Nykyisel- lään ELNET -konsortion puitteissa on maalle neuvoteltu kansallinen lisenssi, joka kattaa 100
Riikalainen Art Deco -kahvila Kuke on kuulu suklaastaan. Kuva: Päi- vikki Karhula.
kirjastoa ja avaa pääsyn mm. yli 10 000 tieteelli- seen julkaisuun sekä erilaisiin faktatiedon lähtei- siin ja e-kirjoihin.
Nopea sähköistyminen maassa näkyy myös par- lamentissa, joka on siirtynyt elektronisiin asiakir- joihin ja julkaisemiseen. Lakiaineisto on nykyi- sellään vain elektronisessa muodossa.
Käyttäjäkulttuuri muuttuu nopeasti Liettuassa
Nopea muutos on leimallista myös Liettualaisil- le kirjastoille. EU-rahoituksen turvin toteutettiin 2003-2004 suunnitelma 75 yleisen ja tieteellisen kirjaston verkottamisesta ja yhteisestä kirjastojär- jestelmästä (LIBIS), mihin sisältyy myös digitoin- tihankkeita. Museot, arkistot ja kirjastot suunnis-
tivat samalla kohden yhteistä tietojärjestelmää.
2005 maan kaikki kirjastot tarjoavat julkisen nettiyhteyden. Maassa on myös yhteisluettelo se- kä Ask a librarian -verkkotietopalvelut. Se, mitä vielä kaivataa, olisi kirjastojen yhteinen hankin- takonsortio, sillä n. puolet tieteellisistä ja yleisis- tä kirjastoista tilaa elektroniset julkaisunsa suo- raan kustantajalta. Kirjastojen suurimmat ongel- mat elektronisten aineistojen käytössä liittyvätkin rahoitukseen. Myös Liettuan elektronisten aineis- tojen hankinta on käynnistynyt 2001 Open So- cietyn rahoituksen turvin.
Kulttuurin muutos on ollut nopea ja se on myös näkynyt kirjastojen käytössä. Esimerkkinä esitel- tiin Plunge Public libraryn kehitys, jonne ensim- mäiset tietokoneet saatiin 1998. Kirjasto sai aluk- si 2 tietokonetta, 2 tulostinta ja Internet-yhtey- det, mutta henkilökunnan tiedon taso ei tuolloin riittänyt laitteiden käyttöön. Hätäratkaisuna kir- jasto lähetti atk-koulutukseen muutaman henki- lön ja muut opiskelivat koneiden käyttöä itseopis- keluna. Muutaman kuukauden jälkeen yhdessä ja erikseen opiskelu tuotti jo tulosta ja osaaminen riitti laitteiden ja Internetin peruskäyttöön.
Vuoteen 2002 mennessä tilanne oli kohentu- nut jo niin, että kirjasto aloitti aikuiskoulutuksen hankkeen, jonka yhteydessä saatiin käyttöön lisää laitteita sekä oppimista tukevaa aineistoa.
Kirjaston henkilökunta koulutti asiakkaita eri- tyisesti sähköpostien ja toimisto-ohjelmien käyt- töön sekä verkkotiedonhakuun. Samalla kirjasto- työhön tuli merkittävästi lisää neuvonta- ja opas- tustyötä, jolla ohjataan tietokoneiden käyttöön, niiden avulla opiskeluun ja verkkotiedonhakuun.
Vähitellen toiminta laajeni niin, että kirjastoon tarvittiin erillistä myös atk-asiantuntijaa, jonka tuella tuotettiin omat verkkosivut ja saatiin hen- kilökunnalle lisää koulutusta ja päivittäistä käy- tön tukea.
2003 kirjasto sai lisää koneita, kun Liettuan kirjastoissa otettiin käyttöön yhteinen kirjasto- järjestelmä (LIBIS) ja tämän myötä kansallinen yhteisluettelo sijaintitietoineen.
Katukeittiöt koristavat kaupunkikuvaa. Kuva: Päi- vikki Karhula.
Pienelle ja keskuksista etäällä olevalle kaupun- gille kirjaston kehitys on ollut elintärkeää.
Kirjastosta on tullut paikkakunnan tieto- ja op- pimiskeskus, joka myös tukee yhteisölle tärkeiden ongelmien ratkaisuja.
Muutos on näkynyt myös kirjaston käyttäjä- kunnassa. Asiakaskuntaan tulivat nyt mukaan nuoret pojat, joita kirjasto ei aiemmin kiinnos- tanut. Lisäksi jo vakituisina asiakkaina olleet ai- kuisopiskelijat, jotka aiemmin olivat käyneet kir- jastossa lähinnä lainaamassa, muuttivat kirjaston käyttötottumuksiaan. Uusien mahdollisuuksien avauduttua, opiskelijat jäivät työskentelemään kirjaston laitteilla ja hyödyntämään verkkotie- donhaun mahdollisuuksia. Nykyisellään kirjas- ton 5070 kirjastokäynnistä 2100 on internet- käyttäjiä. Ja kahdesta tietokoneesta on edetty 24 koneen käyttöön.
Kiehtova Riika ja etäinen Liepaja
Latvian pääkaupunki Riika on ilo turistin sil- mälle. Vanha kaupunki on omaleimaisella taval- la kaunis verrattuna esimerkiksi Tuholmaan ja Tallinnaan. Kaupungin jugend-talojen alue on Euroopan yhtenäisin. Latvian karusta historian ajanjaksoista kertoo puolestaan Occupation Mu- seum, jonne kootut vangittujen elämäntarinat, muistoesineet ja kirjeet ja rekonstruoidut venä- läiset vankilaolot eivät jätä kylmäksi.Konferenssikaupunki Liepaja on tuntematto- mampi nimi Baltian kartalla. Kaupunki on ollut pitkään suljettu ja toiminut pitkään venäläisten joukkojen tukikohtana. Pienen kaupungin kes- kustassa kohtaavat nyt rinnakkain uusi ja vanha, steriilin kiiltävä, muodikas ja ränsistynyt. Katu- kuvassa enimmäkseen korjaamattomina näkyvät myös vuosisadan alun kauniit vanhat villat. Kilo- metrejä pitkät hiekkarannat odottivat vielä tou- kokuun viileydessä kesää ja auringonottajia.
Riikan ja Liepajan välinen matka taittuu bus- silla vajaassa kolmessa tunnissa. Matkustaminen on Latviassa, kuten muissakin Baltian maissa erit- täin edullista. Valtatien varrella katse tarttuu ki-
Riikan TV-torni on yksi maamerkeistä matkalla.
Kuva: Päivikki Karhula.
lometrien mittaiseen modernien tuulimyllyjen alueeseen, joka tuo uudisrakennusten ja korjaa- mattomien talojen keskelle mykistävän futuris- tisen maiseman.
Voiton päivä ja Bushin silloisen vierailun val- mistelut näkyivät Riikan toukokuisessa katu- kuvassa. Lähtöpäivänä valmisteltiin kaupungis- sa paitsi illan kansanjuhlia, mutta viimeisiä tun- teja varjosti myös vartioinnin tihentyminen kes- kustan kaduilla. Monimutkaisten turvajärjeste- lyjen takia monet työntekijät kuulemma saivat- kin ottaa vapaapäivän ja lähtivät maalle virkis- tymään.&
Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija, eduskunnan kirjasto
email. paivikki.karhula@eduskunta.fi
