• Ei tuloksia

Kirjastohommia ABC – käsikirja tietämättömille osa II : sukellus tiedonhallinnan laguuniin

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kirjastohommia ABC – käsikirja tietämättömille osa II : sukellus tiedonhallinnan laguuniin"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Kirjastohommia ABC – käsikirja tietämättömille osa II: Sukellus tiedonhallinnan laguuniin

Posted on22.3.2011 byhelehilt

Tunnelma on melkein harras. Keskusilmastointi humisee, hiiret klikkaavat, näppäimistö ratisee..

– Eiköhän aloitella,Anna-Kaisa Hyrkkänen hihkaisee ja aloittaa reippaasti puolentoista tunnin opetussession, jonka tarkoituksena on opastaa Kumpulan kampuksen Nelli-koulutukseen

osallistuvat opiskelijat paremman tiedonhallinnan lähteille.

Helsingin yliopiston kirjasto järjestää erilaisia perus- sekä tieteenalakohtaisia syventäviä kursseja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koulutusten päämääränä on auttaa

tiedonlähteiden valinnassa, helpottaa tiedon etsimistä ja arviointia sekä tarjota työvälineitä tiedonhallintaan.

How to be a Nelli-master?

Anna-Kaisa Hyrkkänen aloitti koulutustyön melkein heti aloittaessaan Kumpulan kampuskirjaston leivissä muutama vuosi sitten. Ja sen kyllä huomaa. Kurssi etenee napakasti mutta silti rennoissa tunnelmissa. Opiskelijat kyselevät vapautuneesti Nellistä ja tekevät kiltisti esimerkkiharjoituksia, joita Anna-Kaisa johtaa luokan edessä.

– Tykkään tavattomasti koulutustehtävistä, koska palautteen saa välittömästi. Opiskelijat ovat kiitollista porukkaa, Anna-Kaisa naurahtaa.

Pääsääntöisesti kaikki palaute on ollut hyvää.

– Opiskelijat hahmottavat minusta viittauksiin ja plagiointiin liittyvät säännöt hyvin. Enemmänkin tuntuu, että löytyy opiskelijoita, jotka opiskelevat opiskeluaikansa päätökseen tietämättä millaisia välineitä tiedonhakuun olisi mahdollista saada käyttöön.

(2)

Anna-Kaisa Hyrkkänen

Miten hallita tietoa pursuavaa maailmaa?

Luulisi että tiedon paljouteen hukkumaisillaan olevat opiskelijat ja tutkijat tarttuisivat ojennettuun pelastusrenkaaseen hanakammin, mutta näin ei ole. Kurssien osallistujamäärät heittelehtivät paljon.

– Moni opiskelija ihmettelee miksi kurssitarjonnasta pidetä suurempaa meteliä, Anna-Kaisa selvittää.

Erityisesti ulkomailta asti opiskelemaan saapuvien opiskelijoiden haaliminen kursseille on tunnistettu vaikeaksi.

– Tavoitamme suomenkieliset opiskelijat hyvin ainejärjestölistojen kautta, mutta esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden tavoittaminen on aika vaikeaa,Eija Nevalainen Keskustakampuksen kirjastolta toteaa.

(3)

Ehkä viesti järjestettävistä kursseista ei tavoita kaikkia kiinnostuneita, joten tässä on kirjastolle selkeä haaste voitettavaksi.

Hallitse Helkasi!

Tuija Korhonen sipaisee hiuskiehkuran korvansa taakse ja kertoo vetäneensä vasta muutaman kurssin.

– Kyllä se on parantunut joka kerta, mutta kyllä minua vielä kovasti jännittää, Korhonen hymyilee.

Aivot menevät jumiiin, hän jatkaa ilkikurisesti.

Jännitys ei ainakaan näy päällepäin, kun Korhonen opastaa varmoin ottein pientä opiskelijajoukkoa Helkan saloihin Opiskelijakirjaston kellarissa. Erilaiset käytännön tehtävät avaavat hakuongelmia käytännöntasolla.

Tuija Korhonen

Muutaman koulutuskerran pohjalta on vaikea sanoa mitään opiskelijoiden innokkuudesta, mutta pieni ”mutu” on asiasta jo kehkeytynyt:

– Opiskelijoiden osallistuvuus vaihtelee kyllä tosi paljon. Jotkut eivät ota kouluttajaan

minkäänlaista kontaktia. Jotkut taas kommentoivat ja kyselevät reippaasti mieltä askarruttavista asioista.

Ei vain pelkkää tekniikkaa

Helsingin ylipiston kirjaston tarjoamat avoimet – ja tutkintovaatimuksiin integroidut kurssit antavat aseet parempaan tiedonhankintaan ja mahdollistavat informaatiolukutaidon paremman hallinnan.

On tärkeää tunnistaa tiedontarpeensa, hakea tietoa sopivista paikoista sopivin välinein, arvioida, käyttää ja välittää eteenpäin löytämäänsä tietoa ja tietenkin osata tehdä kaikki tämä eettisesti ja oikeudelliset seikat huomioon ottaen.

– Kaikki merkit viittaavat siihen että koulutustoimintaa täytyy jatkaa, kehittää ja laajentaa, Eija Nevalainen toteaa.

(4)

Järjestelmien kehittäminen mahdollisimman helppokäyttöiseen suuntaan ei ole Nevalaisen mielestä ratkaisu.

– Tähän käsitykseen moni opiskelijakin lankeaa; kysymys ei ole pelkästä hakujärjestelmien hallinnasta. Tiedonhankinnassa on otettava huomioon ja ymmärrettävä monia muitakin seikkoja.

Meidän tehtävämme on tukea opiskelijoita ja tutkijoita tiedonhankinnassa tulevaisuudessakin, Nevalainen päättää.

Lisätietoa Helsingin yliopiston kirjaston kurssitarjonnasta

Kirjoittaja

Helena Hiltunen Verkkotoimittaja

Hallinto- ja kehittämispalvelut Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska maassa puhutaan sekä saksaa että ranskaa, kummankin kielen osuus aineistoista vaikutti tavallisesti olevan noin 40% , englannin noin 15% ja puhekielenä yleisen.

Se ei kuitenkaan ole sama kuin ei-mitään, sillä maisemassa oleva usva, teos- pinnan vaalea, usein harmaaseen taittuva keveä alue on tyhjä vain suhteessa muuhun

Siksi, että kehitysmaa on länsimaalaisten keksimä uuskolonia- listinen termi, johon sisältyy se piilo- ajatus, että näin leimatut yhteiskunnat pyrkivät kaikin voimin kohti meidän

Severinon mukaan tämä on länsimaisen ajat- telun suuri erhe, jossa kuvitellaan, että jokin oleva voisi olla rajallinen, katoava ja loppuva ettelee sellaisia suomenkielisiä

Jokainen järkevä ihminen pitää sopimisen mahdollisuutta parempana kuinV.

kerroksessa, tapahtuu joka päivä useita henkiin herättämisen ihmeitä, kun Ahtiainen puhaltaa tuhoon tuomittuun kirjan

Kalajoen edustan merialueelta otettiin vuosittaisen yhteistarkkailun puitteissa vesinäytteitä vuonna 2019 yhdeltä pisteeltä (Ka-3) neljästi maalis-, kesä-, heinä- ja

Kasviplanktontarkkailun perusteella kesällä 2020 Kalajoen edustan näytepisteillä Ka-2 Kalajoen edusta sekä Kalajoen edusta levämäärät olivat erittäin korkeita heinäkuussa