297292
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 20 §:n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulo-
verolakia ja elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia.
Esitys liittyy luottolaitosten ja sijoituspal- veluyritysten kriisinratkaisua koskevaan hal- lituksen esitykseen, jossa ehdotetaan säädet- täväksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyri- tysten kriisinratkaisusta sekä eräitä muutok- sia talletussuojarahastoa koskevaan sääte- lyyn.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi si- ten, että rahoitusvakausviranomaisesta annet- tavassa laissa tarkoitettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitusvakausrahasto, joka muodostuu kriisinratkaisurahastosta ja talle- tussuojarahastosta, säädettäisiin verovapaaksi tuloverotuksessa. Koska samanaikaisesti luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan lainsäädännön voimaantulon kanssa kumottaisiin laki valti- on vakuusrahastosta, valtion vakuusrahasto ehdotetaan poistettavaksi tuloverosta vapai- den yhteisöjen luettelosta.
Elinkeinotulon verottamisesta annettua la- kia ehdotetaan muutettavaksi siten, että krii- sinratkaisurahastoon Euroopan unionin krii-
sinratkaisuasetuksen nojalla suoritettavat EU:n vakausmaksut sekä kansalliset va- kausmaksut olisivat vähennyskelpoisia luot- tolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen vero- tuksessa. Myös rahoitusvakausviranomaises- ta annetun lain mukaiselle talletussuojarahas- tolle talletuspankkien suorittamat talletus- suojamaksut ja talletussuojajärjestelmän liit- tymismaksut ehdotetaan säädettäviksi vähen- nyskelpoisiksi. Jo tällä hetkellä luottolaitos- toiminnasta annetun lain mukaiset lakisäätei- set suoritukset talletussuojarahastolle ovat vähennyskelpoisia talletuspankin verotukses- sa. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Lakeja sovellet- taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa. Tuloverolakia koskevien muutosten voimaan tullessa valti- on vakuusrahastossa olevien varojen siirtoon sovelletaan lain voimaantullessa voimassa ol- leita säännöksiä.
—————
PERUSTELUT 1 Nyky tila
1.1 Yleistä
Verolainsäädäntöön ehdotetut muutokset liittyvät tämän esityksen kanssa yhtä aikaa annettavaan hallituksen esitykseen eduskun- nalle laiksi luottolaitosten ja sijoituspalvelu- yritysten kriisinratkaisusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä vakausmaksujen siir- rosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn so- pimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sopimuk- sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräys- ten voimaansaattamisesta, jäljempänä kriisin- ratkaisua koskeva hallituksen esitys.
1.2 Vuodesta 2013 kerätty pankkivero Pankkiveroa kerätään väliaikaisesta pank- kiverosta annetun lain (986/2012) nojalla ve- rovuosina 2013—2015. Pankkiveron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslasken- nan mukaisten riskipainotettujen erien mää- rään edeltävän kalenterivuoden lopussa.
Pankkiverovelvollisia ovat suomalaiset talle- tuspankit. Lain esitöiden mukaan lain väliai- kaisesta pankkiverosta ei ole tarkoitus olla yhtä aikaa voimassa kriisinhallintaa koske- van Euroopan parlamentin ja neuvoston di- rektiivin mukaisen sääntelyn kanssa.
Pankkiveron tuotto on kirjattu siirtomäärä- rahana valtion talousarvioon.
Pankkiveron yhteenlaskettu kertymä vuo- sina 2013 ja 2014 on 271 miljoonaa euroa.
Pankkivero on säädetty vähennyskelvotto- maksi maksajan tuloverotuksessa.
1.3 Valtion vakuusrahasto
Valtion vakuusrahastosta annetulla lailla (379/1992) perustettiin vuonna 1992 pankki- kriisin ja pankkituen hallinnoimiseksi valtion vakuusrahasto. Se on valtion talousarvion ul- kopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on talle- tuspankkien vakaan toiminnan turvaaminen.
Valtion vakuusrahasto on säädetty tulove- rosta vapaaksi yhteisöksi.
Valtion vakuusrahastoon kuuluvat ne varat, jotka valtion talousarviossa rahastolle myön-
netään, ja lisäksi rahaston toiminnasta kerty- vät varat. Talletuspankit ja muut luottolaitok- set eivät ole maksaneet suorituksia valtion vakuusrahastoon.
1.4 Talletuspankkien vapaaehtoiset vakuusrahastot
Luottolaitosten toiminnasta annetun lain (610/2014) jäljempänä luottolaitoslaki, 13 luvun mukaan talletuspankki voi vapaaeh- toisesti kuulua vakuusrahastoon, jonka va- roilla turvataan rahastoon kuuluvien pankki- en vakaata toimintaa. Vakuusrahasto voi vaa- tia jäseniltään vuosittaisia riskiperusteisia kannatusmaksuja. Tällaisia vapaaehtoisia va- kuusrahastoja on vain muutamia.
Lakisääteiset suoritukset luottolaitoslaissa tarkoitetuille vakuusrahastoille on säädetty vähennyskelpoisiksi talletuspankin verotuk- sessa. Pankkien vakuusrahastoille suorittamat kannatusmaksut on oikeuskäytännössä kat- sottu rahaston kannalta pääomasijoituksiksi eikä niin ollen veronalaiseksi tuloksi (KHO 1978 II 522). Vakuusrahastoja on muutoin verotettu normaalisti elinkeinotulon verotta- misesta annetun lain (360/1968) jäljempänä elinkeinoverolaki, mukaisesti.
1.5 Talletussuojarahasto
Talletussuojarahastosta säädetään luottolai- toslain 14 luvussa. Kaikkien talletuspankkien on kuuluttava talletussuojarahastoon, joka toimii Finanssialan keskusliiton yhteydessä.
Rahastoa koskevat päätökset tekee valtuus- kunta ja sen valitsema hallitus. Valtuuskun- nan nimittävät talletussuojarahaston jäsen- pankit. Talletuspankit maksavat talletus- suojarahastoon kannatusmaksuja. Talletus- suojarahastolle maksettavat kannatusmaksut eivät ole veroja tai veronluonteisia maksuja.
Rahastosta maksettavat mahdolliset korvauk- set maksetaan suoraan tallettajille.
Lakisääteiset suoritukset luottolaitoslaissa tarkoitetulle talletussuojarahastolle on sää- detty vähennyskelpoisiksi talletuspankin ve- rotuksessa. Vuonna 2012 talletussuojarahas- toa on alettu pitää verotuskäytännössä yleis- hyödyllisenä yhteisönä. Yleishyödyllinen yh-
teisö on verovelvollinen vain elinkeinotoi- minnaksi katsottavasta tulosta ja eräistä kiin- teistötuloista. Talletussuojarahaston saamia sijoitustuottoja ei ole katsottu rahaston ve- ronalaiseksi tuloksi. Asiasta ei ole oikeuskäy- täntöä.
2 Nyky tilan arviointi ja keskeiset ehdo tukset
2.1 Tausta
Kriisinratkaisua koskevaan hallituksen esi- tykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla on tar- koitus panna täytäntöön Euroopan unionin kriisinratkaisudirektiivi, talletussuojadirektii- vin muuttamista koskeva direktiivi (Euroo- pan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU talletusten vakuusjärjestelmistä, uudelleen laadittu toisinto, jolla korvataan di- rektiivi 94/19/EY ja sen muutosdirektiivi 2009/14/EY), tehdä unionin kriisinratkaisua- setuksen voimaantulosta johtuvat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön sekä saattaa voimaan yhteisestä kriisinratkaisurahastosta tehty sopimus. Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan myös eräi- tä muita talletussuojarahastoon liittyviä muu- toksia.
Tässä esityksessä finanssialan kriisinratkai- suun liittyvät verolainsäädäntöön ehdotetut muutokset liittyvät keskeisesti rahoitusva- kausviranomaisesta annetulla lailla perustet- tavan rahoitusvakausrahaston, joka muodos- tuu kriisinratkaisurahastosta ja talletussuoja- rahastosta, verotusasemaan sekä rahastoon tehtävien maksujen vähennyskelpoisuuteen verotuksessa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direk- tiivillä 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoi- tuspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkai- sukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neu- voston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttami- sesta, jäljempänä kriisinratkaisudirektiivi, säädetään kriisinratkaisusääntelyn minimi- harmonisoinnista EU:ssa. Kriisinratkaisudi- rektiivin mukainen lainsäädäntö tulee pää-
sääntöisesti saattaa jäsenvaltioissa voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk- sella (EU) N:o 806/2014 yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vah- vistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoi- tuspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhtei- sen kriisiratkaisurahaston puitteissa sekä ase- tuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta, jäljempänä EU:n kriisinratkaisuasetus, pe- rustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto.
EU:n kriisinratkaisuasetusta täydentää eu- roalueen jäsenvaltioiden ja sopimukseen liit- tyneiden muiden EU:n jäsenvaltioiden keski- näinen sopimus, joka sisältää määräyksiä jä- senvaltioiden keräämien maksujen siirtämi- sestä yhteiseen kriisinratkaisurahastoon sekä rahastoon sisältyvien kansallisten rahasto- osuuksien asteittaisesta yhdistämisestä kah- deksan vuoden siirtymäajan puitteissa.
Kriisinratkaisudirektiivin 103 artiklan 7 kohdan nojalla komissio antaa delegoidut säädökset ja toimeenpanosäädökset maksu- velvollisen laitoksen riskiprofiilin huomioon ottamisesta vakausmaksun määräämisessä.
Komission delegoituja säännöksiä ja toi- meenpanosäännöstä ei ole vielä annettu eikä vakausmaksun riskiperusteita ole siten vielä tiedossa.
2.2 Ehdotettu rahoitusvakausrahasto ja siihen suoritettavat maksut Kriisinratkaisua koskevaan hallituksen esi- tykseen sisältyvän ehdotuksen laiksi rahoi- tusvakausviranomaisesta mukaisesti perustet- taisiin Rahoitusvakausvirasto, joka hallinnoi- si perustuslain 87 §:ssä tarkoitettua valtionta- louden ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa.
Valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona rahoitusvakausrahastolla ei olisi valtiosta erillistä oikeushenkilöllisyyttä.
Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 1 luvun 2 §:n mukaan rahoitusvakausrahasto muodostuisi kahdesta osasta: vakausmaksui- na kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuina kartutettavasta talle- tussuojarahastosta. Kriisinratkaisua koskevan hallituksen esityksen mukaan kriisinratkaisun ja talletussuojan kartuttamiseksi kerätyt varat olisi pidettävä kirjanpidossa toisistaan eril-
lään, vaikka rahastojen toiminta olisi hallin- nollisesti yhdessä.
Kriisinratkaisurahastoon suoritettavia mak- suja olisivat EU:n vakausmaksut ja vakaus- maksut.
EU:n kriisinratkaisuasetuksen mukaisesti luottolaitokset olisivat velvollisia suoritta- maan maksuja, joita käytetään luottolaitosten kriisinratkaisun kustannusten rahoittamiseen.
Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan näistä maksuista käytettäisiin nimi- tystä EU:n vakausmaksut. Luottolaitoksilta kriisinratkaisurahastoon kerätyt vakausmak- sut siirrettäisiin kansallisesta kriisinratkaisu- rahastosta EU:n yhteiseen kriisinratkaisura- hastoon Rahoitusvakausviraston toimesta vuosittain. Maksuvelvollisia luottolaitoksia olisivat luottolaitosten ja sijoituspalveluyri- tysten kriisinratkaisusta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaiset luottolaitokset. Mak- suvelvollisia olisivat siten talletuspankit ja muut luottolaitokset. Vasta sen jälkeen, kun komissio antaa delegoidun säädöksen ja toi- meenpanosäännöksen maksuvelvollisen lai- toksen riskiprofiilin huomioon ottamisesta vakausmaksun määräämisessä, selviää suori- tettavien vakausmaksujen suuruus. Kriisin- ratkaisua koskevan hallituksen esityksen mu- kaan komission riskipainottomaan alustavaan arvioon perustuen suomalaisten luottolaitos- ten maksuosuus EU:n yhteisestä kriisinrat- kaisurahastosta olisi kokonaisuudessaan noin 2,2, prosenttia eli noin 1,2 miljardia euroa.
Suurimmat sijoituspalveluyritykset kuulu- vat kriisinratkaisudirektiivin soveltamisalaan, mutta ne eivät ole lähtökohtaisesti EU:n krii- sinratkaisuasetuksen soveltamisalan piirissä.
Suomalaisilta sijoituspalveluyrityksiltä kerä- tyt maksut jäisivät siten kansalliseen kriisin- ratkaisurahastoon, eikä niitä siirrettäisi EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Rahoitus- vakausviranomaisesta annetun lain 1 luvun 3 §:n mukaan näistä maksuista käytettäisiin nimitystä vakausmaksu. Tällä hetkellä Suo- messa on kymmenen sijoituspalveluyritystä, jotka ovat direktiivin tarkoittaman maksuvel- vollisuuden piirissä. Kriisinratkaisua koske- van hallituksen esityksen mukaan sijoitus- palveluyritysten kerryttämän kansallisen krii- sinratkaisurahaston tavoitetaso jäisi nykyis- ten tietojen mukaan hyvin pieneksi.
Talletussuojarahastosta säädettäisiin rahoi- tusvakausviranomaisesta annetussa laissa.
Talletuspankit olisivat velvollisia suoritta- maan talletussuojarahastoon talletussuoja- maksua ja uuden talletuspankin talletussuoja- järjestelmän liittymismaksua. Talletussuoja- maksu olisi talletussuojarahastoon suoritetta- va vuotuinen maksu. Kriisinratkaisua koske- van hallituksen esityksen mukaan Rahoitus- vakausviraston hallinnoima uusi talletus- suojarahasto kartutettaisiin kymmenen vuo- den siirtymäaikana siten, että talletussuojan vähimmäistason mukainen määrä, 0,8 pro- senttia korvattavista talletuksista, siirrettäi- siin uuteen talletussuojarahastoon joko talle- tuspankkien suorittamina talletussuojamak- suina tai siten, että vanha talletussuojarahasto siirtää varat uuteen rahastoon. Uuden talle- tuspankin olisi suoritettava talletussuojajär- jestelmän liittymismaksu, koska uusi talle- tuspankki pääsee välittömästi nauttimaan tal- letussuojasta, vaikka ei aluksi ole osallistunut sen rahoittamiseen. Talletussuojarahastoon suoritettuja maksuja ei voida palauttaa talle- tuspankeille. Vuoden 2015 alusta lukien van- haan talletussuojarahastoon ei enää suoritet- taisi talletussuojamaksuja.
Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esi- tyksessä ei ehdoteta muutoksia talletuspank- kien vapaaehtoisia vakuusrahastoja koskeviin luottolaitoslain säännöksiin.
Väliaikainen pankkivero
Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esi- tyksessä ehdotetaan, että väliaikaisesta pank- kiverosta annettu laki kumottaisiin 1 päivänä tammikuuta 2015. Pankkiveroa ei enää suori- tettaisi verovuonna 2015.
Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan pankkiverona kerätyistä varoista 100 miljoonaa euroa tuloutettaisiin valtion talousarvioon. Rahoitusvakausrahastoon siir- rettäisiin 166 miljoonaa euroa. Kriisinratkai- sua koskevan hallituksen esityksen mukaan rahoitusvakausrahastoon siirrettävät varat käytettäisiin pankkiveroa maksaneiden talle- tuspankkien vuosittaisten vakausmak- suosuuksien maksamiseen niiden mak- suosuuksia vastaavassa suhteessa vuodesta 2015 lukien. Summa vähentäisi pankkiveroa maksaneiden talletuspankkien velvollisuutta
maksaa EU:n vakausmaksua vuonna 2015 ja osin vuonna 2016.
Valtion vakuusrahasto
Valtion vakuusrahastosta annettu laki on tarkoitus kumota samassa yhteydessä, kun luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö pan- naan täytäntöön, ja sen varat tuloutettaisiin valtion talousarvioon. Kriisinratkaisua kos- kevan hallituksen esityksen mukaan valtion vakuusrahaston rahavarat tuloutettaisiin val- tion talousarvioon ja rahaston omistamat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n osak- keet siirrettäisiin valtiovarainministeriölle.
2.3 Verolainsäädännön muutosehdotuk- set
Rahoitusvakausrahaston verotusasema Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaisesti Suomeen perustettava rahoitusva- kausrahasto olisi perustuslain 87 §:n tarkoit- tama valtiotalouden ulkopuolinen rahasto.
Rahasto muodostuisi kahdesta osasta, kriisin- ratkaisurahastosta ja talletussuojarahastosta.
Tuloverolain (1535/1992) 3 §:n mukaan yhteisöllä tarkoitetaan muun muassa valtiota ja sen laitosta sekä pykälässä mainittuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varalli- suuskokonaisuutta.
Valtio ja sen laitokset suorittavat veroa vain maatilojensa ja niihin verrattavien mui- den kiinteistöjensä tuottamasta tulosta, sel- laisten muiden kiinteistöjensä tuloista, joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, sekä tietyin rajoituksin yksityisyrityksiin verrattavien te- ollisuus- ja muiden liikkeidensä tulosta. Ve- roa suoritetaan tällöin tuloverolain 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun alennetun tulove- roprosentin mukaan. Osana valtioon kuulu- vana rahoitusvakausrahasto voisi siten olla verovelvollinen saamistaan tuloista lähinnä silloin, kun sen toiminta katsottaisiin elinkei- notuloksi tai se saa kiinteistötuloa. On myös mahdollista, että rahaston katsottaisiin olevan sellainen erityiseen tarkoitukseen varattu va- rallisuuskokonaisuus, jota pidettäisiin tulove- rolain 3 §:n tarkoittamalla tavalla valtiosta
erillisenä yhteisönä tuloverotuksessa. Tällöin se olisi lähtökohtaisesti verovelvollinen kai- kesta tulostaan yleisten periaatteiden mukai- sesti. Talousarvion ulkopuolisia rahastoja ei ole kuitenkaan käytännössä katsottu erillisik- si verovelvollisiksi.
Kun otetaan huomioon kriisinratkaisura- haston luonne direktiivisääntelyyn perustu- vana rahastona, joka pitkälti muodostaa vain välivaiheen siirrettäessä luottolaitoksilta ke- rättyjä varoja edelleen EU-tason yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, olisi perusteltua säätää kriisinratkaisurahasto verovapaaksi yhteisöksi. Tämä poistaisi epäselvyyden siitä, olisiko rahasto valtiosta erillinen verosubjek- ti, ja siitä, voitaisiinko toiminta katsoa elin- keinotoiminnaksi, josta myös valtio olisi ve- rovelvollinen. Myös talletussuojarahaston oi- keudellinen asema muuttuisi. Samoin kuin kriisinratkaisurahastoa myöskään talletus- suojarahastoa ei valtion talousarvion ulko- puolisena rahastona katsottane valtiosta eril- liseksi verovelvolliseksi. Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin perusteltua säätää talletus- suojarahaston verovapaudesta erikseen.
Juridisesti kriisinratkaisurahasto ja talletus- suojarahasto kuuluisivat samaan rahastoon, rahoitusvakausrahastoon. Tuloverolain 20 §:n tuloverosta vapaiden yhteisöjen luette- loon ehdotetaan lisättäväksi rahoitusvakaus- rahasto, joka muodostuisi kriisinratkaisura- hastosta ja talletussuojarahastosta.
Siirrettäessä varoja nykyisestä talletus- suojarahastosta uuteen rahoitusvakausviran- omaisesta annetun lain mukaiseen talletus- suojarahastoon, ei uusi talletussuojarahasto olisi mahdollisista varainsiirtoverolain (931/1996) alaisista omaisuuserien siirrosta varainsiirtoverovelvollinen, ottaen huomi- oon, että rahoitusvakausrahastolla ei olisi valtiosta erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja et- tä varainsiirtoverolain 2 §:n mukaan valtio on varainsiirtoverosta vapaa.
Vakausmaksujen ja talletussuojamaksujen vähennyskelpoisuus
Kriisinratkaisua koskevan hallituksen esi- tyksen mukaan luottolaitoksilta kerättävät EU:n vakausmaksut ja sijoituspalveluyrityk- siltä kerättävät vakausmaksut olisivat valtio- sääntöoikeudelliselta luonteeltaan veroja.
Myös uudelle viranomaisen hallinnoimalle talletussuojarahastolle suoritettavat talletus- suojamaksut olisivat valtiosääntöoikeudelli- sesti veroja. Erottelu veron ja maksun välillä tehdään siten, että maksu on korvaus sillä saatavasta vastasuorituksesta. Verolla taas ei tätä ominaisuutta ole.
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten verotettava tulos lasketaan elinkeinoverolain mukaisesti. Vähennyskelpoisia ovat lain 7 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Menolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti yrityksen erilaisten tuotan- nontekijöiden hankkimisesta suorittamia vas- tikkeita, eli niin sanottuja luonnollisia vähen- nyksiä. Elinkeinoverolaissa on lisäksi säädet- ty vähennyskelpoisiksi tiettyjä eriä, vaikka ne eivät välttämättä täyttäisi luonnollisten vä- hennysten tunnusmerkkejä. Vähennyskelpoi- siksi on säädetty esimerkiksi elinkeinotoi- minnasta johtuneen velan korot samoin kuin lakisääteiset suoritukset nykyisille talletus- suoja- ja vakuusrahastoille.
Verot ja maksut ovat muiden menojen ta- paan vähennyskelpoisia silloin, kun niitä voidaan pitää tulon hankkimisesta tai säilyt- tämisestä johtuneina. Eräiden verojen vähen- nyskelpoisuudesta on säädetty nimenomai- sella säännöksellä. Kiinteistövero on säädetty vähennyskelpoiseksi siltä osin kuin se koh- distuu elinkeinotoiminnan käytössä olevaan kiinteistöön. Pankkivero on puolestaan sää- detty vähennyskelvottomaksi.
Kriisinratkaisudirektiivi sen enempää kuin euromaiden yhteistä kriisinratkaisumekanis- mia koskeva sääntelykään eivät ota kantaa vakausmaksun vähennyskelpoisuuteen. Yh- teisen kriisinratkaisurahaston rahoittamista koskevan valtiosopimuksen 10. johdantokap- paleessa todetaan kuitenkin, että sopimus- puolten päämääränä on säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja minimoida kriisinrat- kaisusta veronmaksajille aiheutuvat koko- naiskustannukset ja että sopimuspuolet otta- vat huomioon kullekin pankkitoimialalle koi- tuvan kokonaisrasitteen määrittäessään krii- sinratkaisurahastoon suoritettavia vakaus- maksuja ja niiden verokohtelun. Muiden jä- senvaltioiden ratkaisut vakausmaksun vä- hennyskelpoisuudesta eivät ole vielä tiedos- sa.
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten suorittamat EU:n vakausmaksut ja vakaus- maksut ehdotetaan säädettäviksi vähennys- kelpoisiksi menoiksi elinkeinotoiminnan tu- losta laskettaessa. Samoin rahoitusvakausvi- ranomaisesta annetun lain tarkoittamat suori- tukset, talletussuojamaksut ja talletussuoja- järjestelmän liittymismaksut talletussuojara- hastolle ehdotetaan säädettäviksi vähennys- kelpoisiksi talletuspankin elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa, mikä vastaisi voimassa olevan lain säännöksiä talletussuojamaksun vähennyskelpoisuudesta. Elinkeinoverolain 8 §:n 11 kohtaa muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin suoritukset talletussuojarahas- tolle. Pykälän 12 kohtaan lisättäisiin sään- nökset EU:n vakausmaksujen ja vakausmak- sujen sekä talletussuojamaksujen ja talletus- suojajärjestelmän liittymismaksujen vähen- nyskelpoisuudesta. Edellä mainituilla mak- suilla olisi elinkeinoverolaissa sama sisältö kuin rahoitusvakausviranomaisesta annetta- vassa laissa.
Laki väliaikaisesta pankkiverosta
Pankkiverolain kumoamista koskevat sää- dösehdotukset sisältyvät kriisinratkaisua koskevaan hallituksen esitykseen. Pankkive- roa ei enää suoritettaisi verovuonna 2015.
Elinkeinoverolain 16 §:n 10 kohdassa sää- detään suoritetun pankkiveron vähennyskel- vottomuudesta verotuksessa. Väliaikaisesta pankkiverosta annetussa laissa verovuosi määräytyy kalenterivuosittain. Yhteisön tu- loverotuksessa verovuosi määräytyy puoles- taan tilikauden päättymishetken mukaan.
Koska on mahdollista, että vuoden 2014 pankkiveroa on suoritettu sellaisen tilikauden aikana, joka päättyy vasta kalenterivuonna 2015, ei vielä tässä vaiheessa ehdoteta elin- keinoverolakiin sisältyvän pankkiveron vä- hennyskelvottomuutta koskevan säännöksen kumoamista.
Valtion vakuusrahasto
Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esi- tyksessä ehdotetaan, että valtion vakuusra- hastosta annettu laki kumottaisiin. Tämän vuoksi tuloverolain 20 §:stä ehdotetaan pois-
tettavaksi säännös valtion vakuusrahaston ve- rovapaudesta.
Kumottaessa valtion vakuusrahastosta an- nettu laki sen rahavarat tuloutettaisiin valtion talousarvioon ja rahaston omistamat Omai- suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n osakkeet siir- rettäisiin valtiovarainministeriölle. Tähän siirtoon sovellettaisiin voimassa olevan lakia, jonka mukaan valtion vakuusrahasto on tulo- verosta vapaa.
3 Esity ksen vaikutukset
Kriisinratkaisua koskevan hallituksen esi- tyksen mukaan komission riskipainottomaan alustavaan arvioon perustuen suomalaisten luottolaitosten maksuosuus EU:n yhteisestä kriisinratkaisurahastosta olisi kokonaisuudes- saan noin 2,2, prosenttia, eli noin 1,2 miljar- dia euroa. Sekä EU:n vakausmaksua että va- kausmaksua kerättäisiin jo vuodesta 2015 al- kaen.
Suoritettavat vakausmaksut olisivat vähen- nyskelpoisia menoja elinkeinotoiminnan tu- losta laskettaessa, jolloin tällä olisi vaikutusta kertyvään yhteisöverotuottoon sitä alentaen.
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakausmaksusta aiheutuva taloudellinen rasi- tus pienenisi vastaavasti.
Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esi- tyksessä luottolaitoksilta kerättävän vuosit- taisen EU:n vakausmaksun määräksi ennen laitoskohtaisia riskipainoja on arvioitu noin 135 miljoonaa euroa. Koska komission dele- goituja säännöksiä ja toimeenpanosäännöstä ei ole vielä annettu eikä vakausmaksun riski- perusteita ole siten vielä tiedossa, ei EU:n vakausmaksun vuotuista määrää vielä tiede- tä. Sijoituspalveluyrityksiltä kerättävän kan- sallisen vakausmaksun määrä olisi puoles- taan vähäinen. Kriisinratkaisua koskevassa hallituksen esityksessä kansallisen kriisinrat- kaisurahaston arvioidaan nykytiedon valossa jäävän kokonaisuudessaan vain noin 35 000 euroon.
Siltä osin kuin pankkiveroina kerättyjä va- roja siirretään perustettavaan rahoitusvakaus- rahastoon, ne käytettäisiin pankkiveroa mak- saneiden talletuspankkien vuosittaisten va- kausmaksuosuuksien maksamiseen niiden maksuosuuksia vastaavassa suhteessa vuo-
desta 2015 lukien. Näin ollen vakausmaksun vähennyskelpoisuus pienentäisi verovuodelta 2015 kertyvää yhteisöverotuottoa vain siltä osin kuin vakausmaksua maksaisivat ne luot- tolaitokset, jotka eivät ole olleet pankkivero- velvollisia. Alustavan arvion mukaan vaiku- tus verovuoden 2015 yhteisöverotuottoon olisi noin kaksi miljoonaa euroa. Myöhempi- nä verovuosina vakausmaksun vähennyskel- poisuus pienentäisi yhteisöverotuottoa alus- tavan arvion mukaan 30 miljoonaa euroa vuosittain.
Talletussuojamaksujen vähennyskelpoisuus vaikuttaa myös yhteisöverotuottoon. Ottaen kuitenkin huomioon, että voimassa olevan lain mukaiset talletussuojamaksut ovat vä- hennyskelpoisia ja että talletuspankkien mak- suosuudet uuteen talletussuojarahastoon voi- daan kattaa vanhan talletussuojarahaston te- kemillä siirroilla, ei vähennyskelpoisuudesta säätämisellä käytännössä olisi vaikutusta ve- rotuottoon eikä vastaavasti talletuspankkien taloudelliseen rasitukseen. Voimassa olevan lain mukainen talletussuojarahasto on vero- tuskäytännössä katsottu yleishyödylliseksi yhteisöksi. Uuden talletussuojarahaston ve- rovapaus osana talousarvion ulkopuolista ra- hoitusvakausrahastoa ei siten myöskään vai- kuttaisi yhteisöverotuottoon.
Hallitus on linjannut, että yhteisöveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan täysimääräisesti muille ve- ronsaajille, joten verotuottovaikutukset koh- distuvat täysimääräisesti valtion yhteisövero- osuuteen. Kunnille ja seurakunnille verotuot- toon vaikuttavat veroperustemuutokset kom- pensoidaan verontilityslaissa (532/1998) sää- dettyjä yhteisveron jako-osuuksia muutta- malla. Kompensointi suoritetaan korottamal- la kuntien ja seurakuntien jako-osuutta sil- loin, kun veroperustemuutos vähentää vero- tuottoa.
Hallitus antaa eduskunnalle erillisen esi- tyksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi yhtei- söveron jako-osuusmuutoksista, jotka osal- taan johtuvat vakausmaksun vähennyskelpoi- suudesta säätämisestä.
4 Asia n valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeri- össä.
Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa Fi- nanssialan keskusliitto ry, Keskuskauppaka- mari, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittä- jät ry, Verohallinto ja Veronmaksajain Kes- kusliitto ry.
Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
5 Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy samanaikaisesti tämän esityk- sen kanssa annettavaan kriisinratkaisua kos- kevaan hallituksen esitykseen. Rahoitusva- kausrahastoa ja siihen tehtäviä suorituksia koskevat muutokset verolainsäädäntöön liit- tyvät finanssialan kriisinratkaisua koskeviin lainsäädännön muutoksiin, joten esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi kriisinratkaisua koskevan hallituksen esityksen yhteydessä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
6 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2015. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitet- tavassa verotuksessa.
Tuloverolain muuttamista koskevan lain voimaan tullessa valtion vakuusrahastossa olevien varojen siirtoon sovellettaisiin kui- tenkin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
tuloverolain 20 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 20 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1736/2009, seuraavasti:
20 §
Tuloverosta vapaat yhteisöt
Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:
1) Suomen Pankki, Yleisradio Oy, Poh- joismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Pohjoismaiden kehitys- rahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- tiö, Finnvera Oyj, Teollisen yhteistyön rahas-
to Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja rahoitusvakausrahasto;
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
Lain voimaan tullessa valtion vakuusrahas- tossa olevien varojen siirtoon sovelletaan tä- män lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
—————
2.
Laki
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinotulon verottamista annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 11 kohta sellaisena kuin se on laissa 183/2014, sekä
lisätään 8 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1001/1977, 661/1989, 1539/1992, 321/1997, 511/1998, 1168/2000, 1160/2002, 717/2004, 1077/2008, 471/2009, 183/2014 ja 645/2014, siitä lailla 1168/2000 kumotun 12 kohdan tilalle uusi 12 kohta seuraa- vasti:
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskel-8 § poisia menoja ovat muun ohessa:
— — — — — — — — — — — — — — 11) talletuspankkien ja ulkomaisten luotto- laitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden la- kisääteiset suoritukset luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille vakuusrahas- toille sekä sijoituspalveluyritysten, luottolai- tosten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahasto- jen hoitajien sekä ulkomaisten sijoituspalve- luyritysten, luottolaitosten ja rahastoyhtiöi- den sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajien Suomessa olevien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset sijoituspalvelulain (747/2012) 11 luvussa tarkoitetulle sijoittajien korvaus- rahastolle;
12) talletuspankkien suorittamat rahoitus- vakausviranomaisesta annetun lain ( / ) mukaiset talletussuojamaksut ja talletus- suojajärjestelmän liittymismaksut talletus- suojarahastolle sekä luottolaitosten ja sijoi- tuspalveluyritysten suorittamat mainitun lain mukaiset EU:n vakausmaksut ja vakausmak- sut kriisinratkaisurahastolle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
—————
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2014
Pääministeri
ALEXANDER STUBB
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Liitteet
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
tuloverolain 20 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 20 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1736/2009, seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
20 §
Tuloverosta vapaat yhteisöt
Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:
1) Suomen Pankki, Yleisradio Oy, Poh- joismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Pohjoismaiden kehitys- rahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- tiö, Finnvera Oyj, Teollisen yhteistyön rahas- to Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja valtion vakuusrahasto;
— — — — — — — — — — — — — —
20 §
Tuloverosta vapaat yhteisöt
Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:
1) Suomen Pankki, Yleisradio Oy, Poh- joismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Pohjoismaiden kehitys- rahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- tiö, Finnvera Oyj, Teollisen yhteistyön rahas- to Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja rahoitusvakausrahasto;
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
Lain voimaan tullessa valtion vakuusrahas- tossa olevien varojen siirtoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
———
2.
Laki
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 183/2014, sekä
lisätään 8 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1001/1977, 661/1989, 1539/1992, 321/1997, 511/1998, 1168/2000, 1160/2002, 717/2004, 1077/2008, 471/2009, 183/2014 ja 645/2014, siitä lailla 1168/2000 kumotun 12 kohdan tilalle uusi 12 kohta seuraa- vasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-8 § sia menoja ovat muun ohessa:
— — — — — — — — — — — — — — 11) talletuspankkien ja ulkomaisten luotto- laitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden la- kisääteiset suoritukset luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille talletussuoja- ja vakuusrahastoille sekä sijoituspalveluyritys- ten, luottolaitosten, rahastoyhtiöiden ja vaih- toehtorahastojen hoitajien sekä ulkomaisten sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten ja ra- hastoyhtiöiden sekä ETA- vaihtoehtorahastojen hoitajien Suomessa ole- vien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset sijoituspalvelulain (747/2012) 11 luvussa tar- koitetulle sijoittajien korvausrahastolle;
— — — — — — — — — — — — — —
— — — — — — — — — — — — — —
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskel-8 § poisia menoja ovat muun ohessa:
— — — — — — — — — — — — — — 11) talletuspankkien ja ulkomaisten luotto- laitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden la- kisääteiset suoritukset luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille vakuusrahas- toille sekä sijoituspalveluyritysten, luottolai- tosten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahasto- jen hoitajien sekä ulkomaisten sijoituspalve- luyritysten, luottolaitosten ja rahastoyhtiöi- den sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajien Suomessa olevien sivuliikkeiden lakisääteiset suoritukset sijoituspalvelulain (747/2012) 11 luvussa tarkoitetulle sijoittajien korvaus- rahastolle;
— — — — — — — — — — — — — — 12) talletuspankkien suorittamat rahoitus- vakausviranomaisesta annetun lain ( / ) mukaiset talletussuojamaksut ja talletus- suojajärjestelmän liittymismaksut talletus- suojarahastolle sekä luottolaitosten ja sijoi- tuspalveluyritysten suorittamat mainitun lain mukaiset EU:n vakausmaksut ja vakausmak- sut kriisinratkaisurahastolle
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.
———
