• Ei tuloksia

TL9191 Teoreettinen s¨ ahk¨ otekniikka 3. v¨ alikoe 28.3.2002

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "TL9191 Teoreettinen s¨ ahk¨ otekniikka 3. v¨ alikoe 28.3.2002"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TL9191 Teoreettinen s¨ ahk¨ otekniikka 3. v¨ alikoe 28.3.2002

Teht¨ avien 1 ja 2 ratkaisut (TRT0SN)

1. RLC-sarjaresonanssipiirin muodostavat kondensaattori 40 µF ja kela, jonka L=0,5 H ja R=100 Ω. Laske piirin resonanssitaajuus, Q-arvo ja rajataajuudet.

C=40 µF L=0,5 H R=100 Ω

fr = 1 2π√

LC = 1

2π√

0,5H·40·106F = 35,6Hz (1) Q= ωL

R = 1

ωCR = 2π·35,6Hz·0,5H

100Ω = 1,12 (2)

f0 = fr

2Q(−1 +q1 + 4Q2) = 35,6

2·1,12(−1 +q1 + 4(1,12)2) = 23,1Hz (3) f00= fr

2Q(1 +q1 + 4Q2) = 35,6

2·1,12(1 +q1 + 4(1,12)2) = 54,9Hz (4) 2. Induktanssi 220µH kytket¨a¨an rinnan 26,1pF:n kondensaattorin kanssa,

ja t¨am¨a rinnankytkent¨a sitten sarjaan 69 pF:n kondensaattorin kanssa.

Laske, mill¨a taajuuksilla kytkent¨a on viritett¨aviss¨a resonanssiin.

L=220 µH C1=26,1 pF C2=69 pF

Vakioj¨annitteell¨a virta on minimiss¨a C1:n ja L:n rinnankytkenn¨an ol- lessa rinnakkaisresonanssissa. Virta onmaksimissakoko piirin sarjares- onanssissa. Siten saadaan kaksi resonanssitaajuutta, p¨a¨ast¨otaajuus f2 ja estotaajuus f1.

Esto: Rinnakkaisresonanssissa ω1L= 1

ω1C ⇒f1 = 1 2π√

LC1 = 2,1M Hz (5)

(2)

P¨a¨ast¨o: Lasketaan ensin rinnankytkenn¨an admittanssi:

Y =jω1C1+ 1

1L =j(ω1C1− 1

ω1L) = −j4,7727·10−4 = 4,7727·10−46 −90 (6) Impedanssi on admittanssin k¨a¨anteisarvo:

Z = 1

Y = 2095,2Ω6 90 (7)

Rinnankytkenn¨an impedanssi on siis induktiivinen, koska vaihekulma on 90. Kun koko piiri on resonanssissa, on piirin impedanssi m¨a¨aritelm¨ans¨a mukaanreaalinen, eli resonanssissa kytkenn¨an kokonaisimpedanssin vaihekulma on 0. T¨am¨a saavutetaan taajuudella, jolla kondensaattorinC2impedanssiosoitin on itseisarvoltaan yht¨asuuri mutta vastakkaissuuntainen kuin rinnankytken- tosan impedanssiosoitin.

1

ω2C2 = 2095,2Ω⇒f2 = 1

2095,2Ω·2π·69·1012F = 1,1M Hz (8) T¨ass¨a tilanteessa impedanssiosoitin menee nollaksi, jolloin p¨a¨ast¨osuuntainen virta kasvaisi ¨a¨arett¨om¨aksi ! N¨ain ei k¨ayt¨ann¨oss¨a tapahdu, koska komponen- teilla on sis¨aresistanssiam jota t¨ass¨a ei ole huomioitu.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Matematiikan perusmetodit I/Sov.. Harjoitus 9,

(Huomaa, ett¨a m¨a¨aritelm¨an mukaan neli¨ojuuri on aina

Ulkoisia varauksia kutsutaan usein vapaiksi, mutta t¨am¨a saattaa aiheuttaa sekaannusta, sill¨a eristeess¨a oleva ulkoinen varaus ei ole vapaa samassa mie- less¨a kuin johteen

¨ A¨arett¨om¨an hyv¨an johteen sis¨all¨a ei ole s¨ahk¨okentt¨a¨a, koska vapaasti liikkuvat varaukset luovat pinnalle varauskat- teen σ S , jolloin

Hyv¨ an joh- teen ominaisuus on, ett¨ a sen sis¨ ainen s¨ ahk¨ okentt¨ a on nolla ja kaikki varaus... Taulukko 3.1:

S¨ ahk¨ okentt¨ a m¨ a¨ ariteltiin alunperin operatiivisesti sen voimavaikutuksen kautta. Tarkastellaan nyt, kuinka s¨ ahk¨ ostaattisesta energiasta voidaan joh- taa

Ukonilmat yll¨ apit¨ av¨ at maapallon pinnalla jatkuvasti sellaista negatiivista pintava- rausta, ett¨ a pystysuuntainen s¨ ahk¨ okentt¨ a pinnalla on noin 100 V/m.?. a)

Ulkoisia varauksia kutsutaan usein vapaiksi, mutta t¨am¨a saattaa aiheuttaa sekaannusta, sill¨a eristeess¨a oleva ulkoinen varaus ei ole vapaa samassa mieless¨a kuin johteen