Kokoomuslaisia vastauksia kuntapolitiikan — ja hieman valtakunnan politiikankin — kysymyksiin
Opas
sydAmelliseen kunta-
politiikkAan
Tälle on helppo nyökätä.
KA I K K I M E O L E M M E sitä mieltä, että koulua tarvitaan, eikä vain elämä voi opettaa. Että muistisairaan pitää saada apua, ja terveyskeskusjonoista pitää päästä hoitoon. Harvapa on eri mieltä siitäkään,
että talvella pitäisi jatkossakin olla lunta.
Tai että kaduilla pitää olla turvallista.
Pyrkimys hyvään on siis yhdistävä te- kijä. Merkittävät erot löytyvät keinoista tai useimmiten niiden puutteesta.
Kaikki puolueet haluavat hyvää. Kukapa nyt tieten tahtoen hyvinvoinnin pahoinvoinnilla korvaisi?
Ratkaisun avain ei ole se, että uskaltaa työntää kätensä syvälle yhteiseen kirs- tuun. Enemmänkin se, että tekee töitä sen eteen, että kirstussa kiiltää muukin kuin messinkinen pohja.
ENSIN PITÄÄ TEHDÄ jaettavaa ja vasta sitten jakaa. Tyhjä jääkaappikin pysyy tyhjänä, vaikka sen ovea avaisi aamusta iltaan.
Valitettavan moni puolue ei ymmär- rä, että ilman toimivaa taloutta kunnat kuihtuvat. Niistä katoaa elämä, työpaikat ja palvelut. Ongelma ei ratkea sillä, että jakaa yhä enemmän yhä vähemmästä tai sillä, että korottaa veroja korottamasta päästyänsä.
I L M A N K E ST Ä V Ä Ä taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa
perusterveydenhuoltoa tai hyvää jouk- koliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppää- vät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asvalttia teillä, kirjastoautoa tai festareita.
Yhtälö on oikeastaan yksinkertainen:
kun kunnassa on elämää, sen talouden sydän on hyvässä kunnossa ja sykkii, syntyy työtä ja työpaikkoja. Siitä taasen kertyy jaettavaa, jolla voidaan ylläpitää palveluja, pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä ja harras- tusmahdollisuuksista.
KOKOOMUSLAISUUS ON humaaneinta mahdollista politiikkaa. Se ei ainoastaan puhu kauniita ja pyri hyvään, se ryhtyy toimeen ja tekee hyvää.
Siksi sydän on oikealla.
”Kokoomus ei ole yhden miehen tai naisen puolue.
Uskomme vankasti yksilöön, mutta politiikan tekeminen on tiimityötä.”
sydAn On
OikeallA.
Pähkinän kuoressa, lyhyesti kiteytettynä
TÄMÄ OPAS SYDÄMELLISEEN kuntapo- litiikkaan antaa tukea vastata näihin kysy- myksiin. Sen sisällöt perustuvat puolueen linjauksiin tai vakiintuneisiin kokoomus- laisiin painotuksiin kunta- ja kaupunkipo- litiikassa.
Samaan aikaan kunnat ovat erilaisia, kun- tavaalit käydään jokaisessa Suomen kunnas- sa erikseen ja paikalliset painotukset voivat poiketa merkittävästikin kokoomuksen val- takunnallisesta valtavirrasta. Muistettava on myös, että jokainen kokoomuspoliitikko ja kokoomuslainen kuntavaaliehdokas muo- dostaa mielipiteensä itse, eivätkä ne välttä- mättä ole linjassa tässä oppaassa olevien vas- tausten kanssa. Ja se on ihan okei! Sillä me olemme kokooma itsenäisesti ajattelevia, mutta samaan aikaan yhteiset perusarvot jakavia ihmisiä. Se on ollut vahvuutemme yli sadan vuoden ajan – ja tulee olemaan myös tästä eteenpäin!
mistÄ tÄssÄ OppAassA On kyse?
Mitä toimeen ryhtyminen ja hyvän tekeminen konkreettisesti tarkoittaa? Miten vastaamme kysymyksiin kunnallisista vesimaksuista,
lastensuojelun tilasta, kelvottomista katuvaloista tai koulukiusaamisesta? Miksi kokoomus valitsee usein tuottavuuden ennen verojen korotuksia, palveluiden laadun ennen hallintoa, sisällöt ennen seiniä?
sisÄllYsluettelo:
1. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS 2. TALOUS JA ELINVOIMA
3. LAADUKAS ASUINYMPÄRISTÖ 4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 5. JONOISTA HOITOON
6. SENIORIT JA PALVELUT 7. TURVALLISUUS
8. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO 9. SUJUVA ARKI
10. LISÄTIETOJA
OPAS SYDÄMELLISEEN KUNTAPOLITIIKKAAN
1. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS
1. 1. miksi kokoOmus ajaA
kAksi vuotista esiopetusta?
Kaksivuotinen esiopetus takaisi, että kaik- ki lapset pääsisivät viimeistään 5-vuoti- aana oppimaan koulun ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja. Kaksivuotinen esiopetus vahvistaa jokaisen lapsen kou- lupolun alkua, kun oppiminen perustai- doissa, kuten lukemisessa ja laskemisessa, on päässyt liikkeelle.
Erityisen tärkeää kaksivuotinen esi- opetus on haastavammasta perhetaus- tasta tuleville lapsille. Moniin ongelmiin voitaisiin kaksivuotisessa eskarissa puut- tua ajoissa ja näin tasata lasten perhe- taustoista johtuvia eroja. Kaksivuotinen esiopetus mahdollistaa joustavamman siirtymän esiopetuksesta peruskouluun.
2. miten kokoOmus nostaA vArhaiskasvAtuksen Osallistumisasteen pohjOismaiselle tAsolle?
Oppimisen perusta luodaan jo varhais- lapsuudessa. Varhaiskasvatukseen osal- listumisesta hyötyisivät eniten juuri ne lapset, jotka eivät tällä hetkellä siihen osallistu. Tehokas tapa nostaa varhais- kasvatuksen osallistumista on laskea varhaiskasvatusmaksuja entisestään.
Kannatamme maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Tutkimusten mukaan merkittävä tekijä on myös varhaiskasva- tuksen laatu, joka on pidettävä korkealla tasolla ympäri Suomea.
3. pitäisikö Yksityistä pAlvelutuotAntOA vArhaiskasvAtuksessA vähentää?
Luotamme kuntiin varhaiskasvatuksen järjestäjinä eli kunnissa osataan parhai- ten arvioida se, miten varhaiskasvatusta järjestetään. Meille tärkeintä ei ole se, järjestääkö varhaiskasvatuksen julkinen, yksityinen vai yhdistys, vaan se, että var- haiskasvatus on laadukasta. Kannatamme palvelusetelitoiminnan laajentamista, jot- ta perheiden valinnanvapaus lisääntyy.
Kunnasta löytyvä yksityinen palvelu- tuotanto monipuolistaa tarjontaa ja an- taa perheille enemmän mahdollisuuksia valita. Jotta perheet ovat yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla, tulisi palvelusete- litoiminnan olla sääntö ei poikkeus koko maassa.
4.
pitääkö jokAisen lApsen päästä lähipäiväkotiin?
Kattava päiväkotiverkko on kuntien kil- pailukykytekijä. Vain takaamalla riittävä määrä päiväkoteja voidaan varmistaa, että lapset pääsisivät lähimpään mah- dolliseen päiväkotiin. Tässä on tärkeää, että kunnat tekevät myös yksityisten pal- veluntarjoajien kanssa yhteistyötä, jotta perheiden valinnanvapautta vahvistetaan.
Lähipäiväkotiperiaatteen toteutuminen on ensisijainen tavoite, mutta on muis- tettava, että perheet saattavat myös ha-
Olemme Ylpeita,
niin koulustA.
perusAsiat kuntOon,
piste syrjayty- miselle jA
kiusaAmiselle
Jos jostain me suomalaiset
1. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS luta valita toisin. Tämän on oltava myös
mahdollista.
5. miten kokoOmus
vArmistAa, että kunnassA On tArjOllA riittävästi päiväkotipAikkojA?
Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Tukemalla myös yksityi- siä toimijoita (esim. palvelusetelijärjestel- mällä) voidaan päiväkotiverkkoa laajen- taa ja monipuolistaa. Näin voidaan myös taata, että kunnassa on kysyntää vastaa- va määrä päiväkotipaikkoja, halutessaan myös riittävän lähellä perheen kotia.
6. kAnnattAakO kokoOmus koti hoidOntuen
kuntalisää?
Kokoomus haluaisi toteuttaa perhe- vapaauudistuksen Kokoomuksen per- hevapaamallin mukaisesti niin, että se ottaa huomioon lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden joustoja, vahvistaa nais- ten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä lisää lasten osallistumista varhais- kasvatukseen. Kokoomuksen mallia on hahmoteltu tarkemmin Kokoomuksen
Perheet ja työelämä -asiakirjassa. Katso asiakirja: https://s3-eu-west-1.amazonaws.
com/frantic/kokoomus/PERHEET_JA_
TYOELAMA.pdf. Asiakirjan mukaan per- hevapaiden uudistuksessa kotihoidontuki muuttuisi hoitorahaksi.
7. miksi kokoOmus ei kAnnata OppivelvOllisuusiän
nostOA?
Kokoomus haluaa turvata jokaisen lap- sen ja nuoren laadukkaan koulupolun.
Me haluamme, että jokaisella peruskou- lun päättävällä on riittävät perustiedot ja -taidot jatkaa opintojaan toisella asteella.
Tämä edellyttää varhaista puuttumista, oikea-aikaista tukea ja peruskoulun uu- distamista. Oppivelvollisuusiän nosto ei auta niitä nuoria, joilla on vaikeuksia jo peruskoulun aikana. Kokoomus on esit- tänyt oman vaihtoehtonsa ja se löytyy täältä: https://www.kokoomus.fi/kokoo- mus-julkaisi-vaihtoehdon-oppivelvolli- suuden-pidentamiselle-pidetaan-kaikis- ta-nuorista-huolta-riittavan-ajoissa/
8. miksi kokoOmus On
leikannut sAtojA miljOonia koulutuksesta?
Sivistys on keskeisimpiä kokoomuksen arvoja, koska pienen kansakunnan vah- vuus voi kestävästi olla vain osaamisessa ja sivistyksessä. Tästä tavoitteesta pidämme jatkossakin kiinni. Jos on mahdollisuuksia
tehdä panostuksia, on ne kohdistettava nimenomaan osaamista ja koulutusta vahvistaviin palveluihin.
On hyvä muistaa, että Suomi käyttää edelleen koulutukseen, tutkimukseen ja sivistykseen 15 miljardia euroa vuodessa.
Se on merkittävä summa rahaa ja väes- töön suhteutettuna maailman kärkipäätä.
Kokoomukselle säästöt koulutuksesta eivät koskaan ole ensisijaisia, mutta ym- märrämme myös sen, että taloudellisen tilanteen ollessa heikko, on sopeutuksia pystyttävä tekemään. Edellisen hallituk- sen, jossa kokoomus oli valtiovarainmi- nisteripuolue, keskeinen tavoite oli laittaa Suomen talous kuntoon ja pysäyttää jul- kisen sektorin velkaantuminen.
Ilman edellisessä hallituksessa tehtyä työtä, Suomi olisi tänä päivänä taloudel- lisesti heikompi yhteiskunta. Määrätie- toisten päätösten kautta velkaantuminen saatiin pysähtymään ja Suomeen syntyi yli 120 000 uutta työpaikkaa. Tälle poh- jalle meidän on mahdollisuus rakentaa vahvaa julkista taloutta, josta on varaa panostaa jatkossa yhä enemmän myös koulutussektorille.
9. miten kokoOmus puuttuu koulupudOkkuuteen?
Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa vähintään toisen asteen tut- kinnon. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkin- toa. Koulutuksen keskeyttää liian moni nuori. Suurin syy tähän on väärä alan-
valinta. Tarvitsemme yksilöllistä ja rää- tälöityä tukea jokaiselle sitä tarvitsevalle.
Peruskoulua on rohkeasti uudistettava.
Varmistetaan riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävä lähiopetus myös toisen asteen koulutuksessa. Opinto-ohjausta lisätään erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella.
Kokoomuksen keinot on esitelty tar- kemmin täällä: https://www.kokoomus.
fi/kokoomus-julkaisi-vaihtoehdon-op- pivelvollisuuden-pidentamiselle-pi- detaan-kaikista-nuorista-huolta-riitta- van-ajoissa/
10. millainen On
nuOrisOtYön roOli nuOrten syrjäYtYmisen ennAltaehkäisYssä?
Nuorten syrjäytyminen on yksi yhteis- kuntamme viheliäisimpiä ongelmia.
Kunnissa on haettava malleja, joilla nuori saa apua matalalla kynnyksellä ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy on otettava osaksi kunnan strategiaa. Apua tarvitse- vat nuoret on ohjattava esimerkiksi oh- jaamon, etsivän nuorisotyön tai muiden soveltuvien palvelujen piiriin yksilöllisen tilanteen perusteella. Nuorisotyö ja sen asiantuntijat ovat korvaamattomia erityi- sesti saavuttamaan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajautua syrjään.
»Panostukset on kohdistettava
nimenomaan osaamista ja koulu-
tusta vahvistaviin palveluihin.»
1. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS
11. miten kokoOmus
vAhvistAisi perusopetusta?
Kaiken ytimessä on, että peruskoulu ta- kaa jokaiselle lapselle ja nuorelle perus- taidot jatkaa opintojaan toiselle asteelle.
Käytännössä tämä edellyttää, että perusta on kunnossa.
Vuosiviikkotunteja tarjotaan yli valta- kunnallisen minimin, varmistetaan riit- tävän pienet ryhmäkoot sekä pidetään huoli riittävästä määrästä jakotunteja, jotta pienryhmäopetusta voidaan tarjota.
Lisätään elämäntaitojen, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitojen, opetusta kaikille ikäluokille.
12. miten OppimistulOksia vAhvistetAan?
Painopiste on siirrettävä peruskouluihin, jotta laskeva PISA-trendi saadaan käänty- mään. Oppilaiden on saatava tukea ja oh- jausta opiskeluun riittävän ajoissa. Jokai- nen lapsi ja nuori on kohdattava yksilönä.
Esimerkiksi peruskoulun valinnaisuutta vahvistamalla voidaan motivoida jokais- ta opiskelemaan omien vahvuuksiensa mukaisesti.
13. kAnnattAakO kokoOmus etäOpetuksen lAajempAa käYttöä perusopetuksessA?
Lähiopetuksen on oltava ensisijainen ja pääasiallinen tapa järjestää perusopetusta, mutta etäopetusta voitaisiin käyttää kei- nona vahvistaa opetusta ja opetustarjon- taa myös akuutin koronakriisin jälkeen.
Etäopetus lisäisi joustavuutta koulu- tuksen järjestäjille, kun esimerkiksi har- vinaisempien kurssien järjestäminen olisi mahdollista yli koulurajojen. Etäopetuk- sesta ei saa kuitenkaan tulla keinoa säästää opetuksesta. Opettajia ei myöskään voida velvoittaa opettamaan yhtä aikaa sekä etä- nä että koulussa.
14. miten kokoOmus vähentäisi koulukiusAamistA?
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kun- nissa on oltava nollatoleranssi kaikelle kiusaamiselle. Jokaiseen kiusaamistapa- ukseen on puututtava ja tarvittaessa vie- tävä asia eteenpäin.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava vähintään yksi turvallinen aikuinen. Kou- lukiusaamisen vähentäminen edellyttää myös toimivaa yhteydenpitoa koulujen ja perheiden kesken. Kunnassa on läpi- käytävä eri suunnitelmat kiusaamisen ja kaikenlaisen (koulu)väkivallan ehkäise- miseksi ja koottava ohjeistukset yhteen suunnitelmaan. Kiusaamisen ehkäisyä on myös tehokkaasti seurattava.
15. miten kokoOmus puuttuu homekouluongelmAan?
Turvallinen ja terveellinen oppimisym- päristö on jokaisen koululaisen ja opet- tajan oikeus. Homekouluihin on saatu valtiolta avustuksia eri aikoina, mutta on viime kädessä kuntien vastuulla, etteivät rakennukset pääse käyttökelvottomaan kuntoon. Koulujen ja päiväkotien raken- tamisessa kannattaa hyödyntää sujuvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
Malleja tähän on monia aina elinkaari- malleista PPP-hankkeisiin. Tämä luo kus- tannustehokkuutta ja parantaa kiinteistö- jen hallintaa. Kunnan ei ole aina viisasta rakentaa uusia kouluja omaan taseeseen, koska usein kunta ei ole paras rakennus- ten ylläpitäjä.
16. kAnnattAakO kokoOmus OpettAjAmitoitustA?
Kokoomus ei näe, että yhden mitoituk- sen lakiin säätäminen on ratkaisu siihen, että ryhmäkokoja voidaan pitää riittävän pieninä. Pahimmillaan mitoitus johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja estää esimerkiksi yhteisopettajuuden hyö- dyntämisen. Opetusryhmiä muodostet- taessa on otettava huomioon oppilaiden erityiset tarpeet. Tämän vuoksi kehittäi- simme ennemmin kolmiportaista tukea sekä varmistaisimme riittävät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut jokaiselle.
17. millä keinOin
kokoOmus pArAntaisi Opetus- jA kAsvatusalan työntekijöiden työ-
hyvinvOinti/-OlOja/
jAksamistA?
Kokoomus pitää tärkeänä, että kunnat varmistavat opetus- ja kasvatusalan hen- kilöstön täydennyskoulutuksen. Omaa osaamista on oltava mahdollista päivit- tää. Alan työnteon houkuttelevuutta on vahvistettava ja esimerkiksi opettajat tulisi aina ensisijaisesti palkata koko lu- kuvuodeksi (määräaikaisetkin) eikä vain opetusvelvollisuuden ajaksi. Tämä vah- vistaa kunnan vetovoimaa työnantajana.
»Koulujen ja päiväkotien rakentamisessa kannattaa hyödyntää sujuvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.»
»Lisätään elämäntaitojen, kuten
tunne- ja vuorovaikutustaitojen,
opetusta kaikille ikäluokille.»
2. TALOUS JA ELINVOIMA
1. miksi kokoOmus On nostanut elinvoiman kuntavaAliOhjelmansA kärkeen?
Kokoomus haluaa, että kunnassa voidaan järjestää laadukkaita palveluita, investoida tulevaisuuteen ja varmistaa sujuva arki.
Tämä on mahdollista vain silloin, kun kunnan talous on kunnossa. Se taas vaatii, että kunnassa on yrityksiä ja työssäkäyviä ihmisiä. Ensin on luotava jaettavaa ennen kuin voi jakaa.
2. mistä elinvoima
kokoOmuksen mielestä syntYy?
Kokoomus uskoo, että kunnan elinvoima on kunnan omien asukkaiden käsissä.
Kunnan elinvoima ei synny keskushallin- nossa, vaan se lähtee paikallisista yrityk- sistä ja yhdistyksistä – ihmisten omasta tekemisestä. Me emme kysy, miten asioita voi estää, vaan miten ne voi mahdollistaa.
Kokoomus ajattelee, että elinvoima syn- tyy siitä, kun kunnassa uskotaan tulevaan, luotetaan omiin vahvuuksiin ja sanotaan useammin kyllä. Kyllä uusille ajatuksille ja investoinneille. Kyllä yrittäjyydelle ja työpaikoille.
3. mikä merkitYs
koulutuksella On kuntien elinvoimalle?
Kokoomus näkee, että kunnat voivat edistää elinvoimaansa sekä järjestämäl- lä koulutusta että tekemällä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alueen kysyntää vastaavien alojen tarjoamista ammatilli- sessa koulutuksessa, harjoittelupaikkoja kunnan palveluissa tai tiivistä korkea- kouluyhteistyötä lukion ja jonkun yli- opiston kanssa.
4. miten vAhvistetAan alueiden elinvoimaA korkeAkoulujen Yhteistyöllä?
Korkeakoulut ovat merkittäviä alueiden elinvoimatekijöitä. On tärkeää, että kun- nat tekevät tiiviisti yhteistyötä alueensa tai seutukuntiensa korkeakoulujen kans- sa. Erityisesti yliopistokaupungeissa on keskeistä ylläpitää hyviä kumppanuuk- sia ja yhteistyösuhteita. Korkeakoulut tarjoavat alueilleen osaavaa työvoimaa, mikä osaltaan tukee uusien työpaikkojen syntymistä.
Kokoomuksen kestolupaus: Vahva kuntatalous – se on perusta kaikelle.
kehityksen, elinvoiman jA YritYsten
puOlellA.
Kokoomus on
»Me emme kysy, miten asioita voi estää, vaan miten ne voi mahdollistaa.»
2.
2. TALOUS JA ELINVOIMA
5. miksi kokoOmus korostaA niin pAljOn kuntatalOuden merkitYstä?
Rahat, joita kunnassa käytetään, ovat kun- talaisilta verotettuja rahoja. Kokoomuk- sen mielestä näitä rahoja mitää käyttää fiksusti ja vastuullisesti. Me emme hyväk- sy leväperäistä taloudenhoitoa. Huonosti hoidettu talous johtaa lopulta joko hal- litsemattomiin veronkorotuksiin, palve- luiden leikkauksiin tai kunnan näivetty- miseen. Me haluamme, että ongelmiin puututaan ajoissa.
6. mitä mieltä kokoOmus On vAltionosuuksien tAsAusjärjestelmästä?
Julkisten palvelujen valtionosuusjärjes- telmällä turvataan kuntien palvelujen rahoitusta. Kuntien välinen tasausjärjes- telmä siirtää varoja laskennallisesti sin- ne, missä kunnan omat tulot eivät riitä kattamaan palvelutarpeesta aiheutuvia menoja. Samalla se kuitenkin heikentää kasvavien seutujen kykyä investoida ja tarjota palveluja.
Kokoomuksen mielestä järjestelmän tulee olla luottamusta herättävä, läpi- näkyvä ja ennakoitava. Painotukset eri alueiden ja palvelutarpeiden välillä ja- kavat kuitenkin mielipiteitä. Kokoomus on myös korostanut, että valtion tulee pidättäytyä uusien tehtävien ja velvoit- teiden – ja siten kustannusten – anta- misesta kunnille, koska kuntien talous ei
kestä uusia menokohteita ilman niiden täysimääräistä rahoittamista.
7. mitä mieltä kokoOmus On kunnallisverOstA?
Tavoitteemme on, että kunnallisveroa ei valtuustokauden aikana Suomen kun- nissa nosteta. Kokoomuksen mielestä ihmisten pitää saada mahdollisimman pitkälle itse päättää, miten omat rahansa käyttävät. Yhden prosenttiyksikön kiristys kunnallisveroon tarkoittaa satoja euroja vähemmän rahaa käyttöön keskituloiselle palkansaajalle.
8. miksi kokoOmus vAstustAa veronkOrOtuksia?
Työn verotus on haitallisinta verotusta.
Suomessa työn verotus on jo nykyisellään kireää. Keskimääräinen kunnallisvero oli vuonna 2020 19,97 %. Matalin veropro- sentti oli 17,00 %. Veronmaksajien keskus-
liiton tekemän kansainvälisen vertailun (2020) mukaan Suomen tuloveroprosent- ti on keskituloisella palkansaajalla noin 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin euroop- palaisissa vertailumaissa.
9. mitä mieltä kokoOmus On kiinteistöverosta?
Kokoomus haluaa elinkustannusten nou- sun kuriin. Kiinteistövero on suora asu- miseen kohdistuva vero. Kokoomuksen tavoitteena on, että verotusta ei kunnis- sa kiristetä. Tämä koskee myös kiinteis- töveroa ja kiinteistöveroista erityisesti vakituisten asuinrakennusten verotusta.
Jos kaikki muut keinot ovat käytetty, kiinteistöveron korotuksella on kuiten- kin vähemmän haitallisia vaikutuksia kunnan elinvoimalle kuin kunnallisveron korotuksella, joka on kokoomuksella aina viimesijainen keino.
10. mitä mieltä kokoOmus On kunnallisten Yhtiöiden pAlvelumaksuistA jA muistA kuluistA, joita kuntalaisille syntYy?
Kokoomus haluaa elinkustannusten nousun ja sitä aiheuttavan kunnallisen piiloverottamisen kuriin. Vastustamme jätemaksujen, sähkönsiirtomaksujen, vesimaksujen tai muiden maksujen vuo- sittainen korottamista. Välttämättömät
investoinnit on tehtävä ja niiden kulut katettava, mutta maksut eivät saa olla tapa paikata kunnan heikkoa taloustilannetta.
Ensin on aina tehtävä kaikki mahdollinen tuottavuuden ja kilpailukyvyn paranta- miseksi.
11. miten kokoOmus suhtautuu YritYksiin?
Yritykset synnyttävät työtä ja hyvinvoin- tia. Kokoomus on Suomen yrittäjämyön- teisin puolue. Tahdommekin tehdä kai- kista kunnista yrittäjämyönteisiä. Kuntien keskeinen tehtävä on tarjota hyvät edel- lytykset yrittämiselle. Kunnan on myös varottava tulemasta markkinoilla toimi- vien yritysten tontille. Kuntayhtiöiden toiminta pitää rajata strategisia toimin- toja lukuun ottamatta alueille, joilla ei ole toimivaa markkinaa.
12. mitä YritYsmyönteisyYs käYtännössä tArkOittaA?
Kokoomuksen mielestä yrittäjämyöntei- syys tarkoittaa sitä, että kunnat pyrkivät kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla houkuttelevaan yrityksiä kuntaansa ja tukemaan kunnassa olevien yritysten menestystä. Kunnan keinovalikoima on laaja. Siihen kuuluvat esimerkiksi kaavoi- tus ja infrastruktuuri, työllisyyspalvelut, lupa-asiat, omat hankinnat ja koulutus. Se tarkoittaa myös, että kaikista päätöksistä tehdään yritysvaikutusten arviointi.
»Me emme hyväksy
leväperäistä
taloudenhoitoa.»
13. mikä On YritYsvAikutusten arviOinti, jotA kokoOmus ajaA?
Kokoomus haluaa, että kun kunnassa tehdään päätöksiä, niiden vaikutukset yrityksiin ja yritysten edellytyksiin toi- mia arvioidaan. Arviointi pitää tehdä jo päätösten valmistelun aikana, jotta päät- täjät tietävät, mitä seurauksia heidän te- kemillään päätöksillä on yrityksille. Jos yritysvaikutusten arviointia ei tehdä, saattaa syntyä tilanteita, joissa yritystoi- minnalle aiheutetaan tahtomattaan hait- taa tai harmia.
Asiaa on pitänyt esillä erityisesti yrit- täjäyhteisö. Suomen Yrittäjät muistutta- vat, että kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin mm.
koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoi- tuspolitiikan kautta. Hekin näkevät, että arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yri- tysten näkökulmasta. Kyse ei ole vain ne- gatiivisten päätösten välttämisestä, vaan myös myönteisten päätösten positiivisen vaikutuksen maksimoinnista.
14. miten kunnan OmillA hAnkinnoillA voidaAn vAikuttAa?
Kun kunta hankkii palveluja kilpailut- tamalla, haluamme, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdolli- suus osallistua kilpailutuksiin. Kilpailu- tukset pitää jakaa sopiviin osiin. Lisäksi
on kiinnitettävä huomiota siihen, että mahdollisimman laajasti kilpailutetaan myös pienhankintoja, sillä suurimmalla osalla pienistä yrityksistä on edellytykset ja kiinnostus osallistua nimenomaan nii- hin. Kunnissa on myös otettava käyttöön palveluhaaste.
15. mikä On pAlveluhaAste?
Kunta tarjoaa palveluja, sen on kuunnelta- va yrityksiä: jos yritys pystyy osoittamaan tuottavansa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palve- lun tuotanto on avattava kilpailulle.
16. mitä muita kAntOja kokoOmuksella On YrittäjyYttä koskien?
Kokoomuksen tuoreessa tavoiteohjelmas- sa yrittäjyys on vahvasti esillä. Kokoo- mus esittää mm. Kannustavaa verotusta, yrittäjien sosiaaliturvan vahvistamista ja nykyistä parempia mahdollisuuksia uuteen alkuun konkurssitilanteessa. Voit katsoa kasvua ja yrittäjiä koskevat linja- ukset tarkemmin tästä: https://www.ko- koomus.fi/kokoomus-k62020/#kasvu.
Kokoomus on myös aiemmin julkaissut konkreettiset yrittäjyystavoitteet, jotka löydät täältä: https://www.kokoomus.fi/
yrittajyystavoitteet/. Korona-keväänä kokoomus puolestaan esitti vahvoja koh- dennettuja toimia yrittäjien tukemiseksi.
Ne löydät täältä: https://www.kokoomus.
fi/kokoomuksen-kriisipaketti-tyopaikko-
jen-ja-yritysten-pelastamiseksi/
Koska hallitus ei syksyn aikana mie- lestämme vieläkään tehnyt asian eteen riittäviä toimia, esitimme 30 konkreet- tista keinoa yritysten pelastamiseksi jou- lukuussa. Ne löydät täältä: https://www.
kokoomus.fi/yritysten-uusi-alku-kokoo- muksen-30-keinoa-suomalaisten-yri- tysten-pelastamiseksi/
17. mitä mieltä kokoOmus On työllisYyden
kuntakOkeilusta?
Kokoomus kannattaa työllisyyden kun- takokeilua ja yleisemminkin sitä, että kunnat saavat vahvempaa roolia työlli- syyden hoidossa. Hallituksen kuntako- keilumalliin kokoomus on ollut pääosin tyytyväinen, mutta katsonut, että myös työllisyyttä pitäisi voida hoitaa myös kuntayhtymien kautta. Yleisestikin Ko- koomus kannattaa kaikkia kokonaistalo- udellisesti fiksuja toimia, joilla työllisyyttä saadaan kohennettua.
18. miten kokoOmus kehittäisi työllisYyspalveluita?
Työttömien palveluita tulee vahvistaa.
Vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2021 Kokoomus on esittänyt merkittäviä isoja panostuksia työllisyyspalveluihin, jotta ihmisiä voidaan auttaa monipuo- lisemmin ja yksilöllisemmin. Koronan jälkeisessä Suomessa kuntien on otetta-
va uudella tavalla roolinsa koulutuksen sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden ykköspelurina.
19. miksi kokoOmus Ylipäänsä puhuu niin pAljOn
työllisYydestä?
Korkea työllisyys on myös ainoa keino, jolla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Jos haluamme säilyttää edes nykyisen laa- juiset julkiset palvelut, olisi työllisyysaste nostettava nopeasti ensin 75 %:n (vaih- toehtobudjetin vaatimus vuoteen 2025 mennessä) ja sen jälkeen lähelle 80 %:a. Se tarkoittaisi lähes 100 000 uutta työllistä ensin vuoteen 2025 mennessä.
20. mitä keinOja kokoOmus On esittänyt tähän?
Kokoomus on esittänyt keinot 120 000 uu- den työllisen saamiseksi Suomeen vaih- toehtobudjetissa. Osa keinoista vaikuttaa lyhyelläkin aikavälillä, osa pidemmällä.
Joka tapauksessa esitetyillä keinoilla työl- lisyysastetta saataisiin nopeasti nostettua.
Löydät keinot tarkemmin Kokoomuksen uusimmasta vaihtoehtobudjetista, jonka voit lukea täältä: https://www.kokoomus.
fi/toivon-polku-kokoomuksen-vaihtoeh- tobudjetti/
3. LAADUKAS ASUINYMPÄRISTÖ
1. millainen On kokoOmuksen mielestä hyvä
asuinympäristö?
Näkemys hyvästä asuinympäristöstä riippuu tietenkin ihmisestä. Kokoomus haluaa, että erilaisille ihmisille on tarjolla erilaisia, itselleen sopivia asuinympäris- töjä. Tämä turvataan muun muassa mo- nipuolisella asuntotuotannolla ja sujuvilla liikenneyhteyksillä. Hyviä elinympäris- töjä yhdistää toimivuus, viihtyisyys ja turvallisuus.
2. millaista On kokoOmuksen mielestä hyvä kAavOitus?
Hyvä kaavoitus ottaa riittävällä tavalla huomioon sekä koko kunnan, yksittäisen kuntalaisen että ympäristön edun.
Uskomme kaavoituksessa monipuo- lisuuteen – erilaisille ihmisille on löy- dyttävä monipuolisesti erilaisia tontte- ja asumiseen. Sama koskee yrityksiä ja yritystoimintaa. Luotamme siihen, että ihmiset toimivat pääosin järkevästi ilman kohtuuttoman tiukkaa ja yksityiskohtaista normitusta.
Haluamme kaavoituksella luoda edel- lytyksiä toimivan, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentamiseen kunnan koosta riippumatta. Pidämme asuntojen hintakehityksen kurissa turvaamalla riit- tävän tontti- ja asuntotarjonnan.
3. miten kokoOmus kehittäisi rAkentamisen sääntelYä?
Hyvällä sääntelyllä voidaan turvata yh- teiskunnan, ympäristön sekä yksittäisten kuntalaisten ja maanomistajien etujen yh- teensovittaminen. Liiallinen byrokratia, normitus ja sääntely kuitenkin tappavat luovuuden, joustavuuden ja järkiratkaisut myös maankäytössä ja rakentamisessa.
Kokoomus kehittäisi kaava- ja lu- paprosesseja entistä sujuvammiksi. Hyö- dyntäisimme kaupunkisuunnittelussa ja lupien hakemisessa teknologiaa ja digi- talisaatiota. Säätäisimme viranomaisten lupaprosesseihin käsittelyaikatakuun.
Aloittaisimme kunnissa norminpurkutal- koot, jossa käytäisiin läpi ja karsittaisiin ylimääräisiä normeja ja byrokratiaa.
4. millaista On kokoOmuslAinen asuntopolitiikkA?
Pidämme asuntojen hintakehityksen ku- rissa turvaamalla riittävän tontti- ja asun- totarjonnan. Kokoomus haluaa turvata jokaiselle katon pään päälle. Luotamme asuntotuotannossa markkinaehtoisuu- teen. Emme usko hinta- ja vuokrasäänte- lyn voimaan. Kasvavilla kaupunkiseuduil- la asuntoja riittää kaikille kohtuulliseen hintaan vain, jos tontteja ja asuntoja on riittävästi tarjolla. Pienituloisia on ensisi- jaisesti tuettava yleisen asumistukijärjes-
lAadukas asuin-
YmpAristO
Kunnan tehtävien ytimessä on
3.
3. LAADUKAS ASUINYMPÄRISTÖ telmän puitteissa eikä kompensoimalla
asuntojen rakentamiskustannuksia. Yh- teiskunnan tuki on järkevämpää allo- koida pienituloisille asumistuen kautta ja sosiaalinen asuntotuotanto kannattaa kohdentaa erityisryhmille.
5. mitä mieltä kokoOmus On kuntien OikeudestA pAkkOlunastAa mAata?
Kuntien lunastusoikeuden on oltava tar- koin rajattua. Ihmisten omaisuudella on oltava vahva suoja. Jos yleisen edun ni- missä viimeisenä keinona on pakko lu- nastaa maata, maanomistajan on saatava siitä markkinaehtoinen korvaus.
6. miten kokoOmus torjuisi asunnottOmuutta?
Katto pään päällä on perusoikeus. Kunnat ovat avainroolissa asunnottomuuden vä- hentämisessä.
Niiden vastuulla on järjestää ihmisarvon takaavat olosuhteet eli lämmin ruoka, pe- seytymismahdollisuudet ja lämmin yösija.
Velkaneuvontaan on päästävä nykyistä no- peammin. Jonot neuvontaan eivät saa olla kohtuuttoman pituisia.
Kaupunkiseutujen asuntopolitiikalla tulee vastata siihen, että tuettu asumi- nen kohdistetaan vahvemmin aidosti sosiaalisin perustein huomioimalla, että esimerkiksi luottotietonsa menettäneet voivat saada asunnon. Kokoomuksen
tavoitteena on poistaa asunnottomuus seuraavan valtuustokauden aikana.
7. millaista liikenne-
suunnitteluA kokoOmus kAnnattAa?
Vapaus liikkua on ihmisen perusoikeus.
Kokoomus haluaa, että liikkuminen on su- juvaa kulkutavasta riippumatta. Kunnissa ja kaupungeissa on tarpeita liikkua niin autolla, joukkoliikenteellä, pyörällä kuin jalan. Emme halua rajoittaa ihmisten liik- kumista autollaan, mutta toisaalta haluam- me, että arki sujuu mahdollisimman hyvin myös ilman oman auton omistamista.
Suurilla kaupunkiseuduilla, joilla liikkumisen tarve ja volyymi ovat suu- ria, on panostettava joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin.
Suurilla kaupunkiseuduilla haluamme kasvattaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn määrää.
8. OlisikO kokoOmus vAlmis investOimAan joukkoliikenteeseen?
Kaupunkiseutujen sisäiset joukkoliiken- teen laadukkaat ja nopeat yhteydet luo- vat edellytykset kaupunkien kestävälle kasvulle. Suurilla kaupunkiseuduilla on parhaillaan joko suunnitteilla tai toteu- tuksessa useita kaupunkien sisäisiä raide- liikenteen joukkoliikennehankkeita.
Kokoomuksen mielestä valtion on
suunnattava rahoitusta kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen sekä kestävää kasvua tukeviin liikennehankkeisiin, jotka pur- kaisivat kaupungistumisen pullonkaulo ja ja vahdittaisivat asuntotuotantoa kas- vukeskuksissa. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissa asiantuntijoiden suosittelemalla tavalla Valtion asuntora- haston pääomien hyödyntämistä tie- ja ratahankkeiden investoinneissa kahdella miljardilla eurolla.
9. edistäisikö kokoOmus pyöräilYä?
Ihmisiä tulee kannustaa kävelemään tai pyöräilemään etenkin lyhyitä matkoja.
Liikenneviraston selvityksen mukaan Suomessa tehtävistä automatkoista yli neljännes on alle kolme kilometriä ja lä- hes puolet jää alle viiteen kilometriin. Tä- män vuoksi erityisesti kaupunkiseuduilla tulee investoida vähäpäästöisiin ratkaisui- hin kuten turvallisiin kevyen liikenteen väyliin. Muun muassa MAL-sopimukset tarjoavat tähän loistavan työvälineen.
Edistäisimme myös yhteiskäyttöautojen ja kaupunkipyörien käyttöä.
10. miten kokoOmus suhtautuu autoiluun?
Oma auto on valtaosalle suomalaisista välttämättömyys. Tulevaisuuden liiken- teessä pitää sovittaa yhteen vähenevät päästöt ja sujuva liikkuminen. Järkevä
tavoite ei ole liikkumisen tai autoilun, vaan päästöjen vähentäminen.
Autoilun päästöjen vähentämises- sä meidän ensisijainen keinomme on autokannan uudistaminen, johon kan- nustaisimmme verotukseen liittyvillä muutoksilla. Haluamme, että autoverosta luovutaan asteittain autokannan uusiutu- misen nopeuttamiseksi.
11. kAnnattAakO kokoOmus ruuhkAmAksuja tAi tietullejA?
Kokoomus ei kannata tietulleja tai ruuh- kamaksuja. Ne muodostaisivat käytän- nössä uuden työssäkäyntiveron, romut- taisivat kaupunkiseuduilla työnteon kannustimia ja vähentäisivät varsinkin matalapalkka-aloilla työnteon kannatta- vuutta. Ruuhkamaksut eivät ole tehokas tapa vähentää päästöjä.
12. mitä mieltä kokoOmus On julkisten tilojen esteettömyYdestä?
Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että julkisten rakennusten, katujen ja kaupun- kitilojen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa otetaan huomioon es- teettömyys. Yhteisillä varoilla rakennetut rakennukset ja kaupunkitilat on tarkoi- tettu meille kaikille – myös liikunta- ja aistirajoitteisille.
4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
1. mitä pAlveluja perheille?
Haluamme, että jokaisella lapsella ja nuo- rella on taustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme raken- taa parhaat mahdolliset edellytykset van- hemmuudelle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan ja nuoristaan aktii- visia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.
Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi yhdistämällä päiväkoti, koulu, neuvola, kirjasto, nuorisotila, perhekeskus ja har- rastustilat saman katon alle, jolloin per- heiden arki ja ammattilaisten yhteistyö on helpompaa.
2. miten kehittäisimme neuvOlapalvelujA?
Suomalainen neuvolajärjestelmä on kokoomukselle tärkeä ja arvokas, päivi- tetään se 2020-luvulle! Kehitetään neu- voloita vastaamaan erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaatimuksia. Var- mistetaan, että koko ikäluokka osallistuu neuvolatarkastuksiin. Kehitetään per- heiden saataville tarkastuksia täydentä- vä digineuvola, josta saa apua esimerkiksi imetykseen, lapsen ravintoon tai uneen, vanhemmuuteen, parisuhteen ristirii- toihin tai kasvatukseen, kun avun tarve on suurin. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi ostoskeskuksessa, päiväkodis- sa tai kirjastossa. Lisätään neuvolapalve- lutarjontaa myös ilta-aikoihin.
3. miten kokoOmus hAluaA pArAntaA lAstensuOjeluA?
Kokoomus haluaa tehdä Suomesta par- haan maan lapsiperheille. Palveluita on kehitettävä ihmisen näkökulmasta niin, että jokainen saa sellaista tukea ja apua kuin tarvitsee. Painotamme lastensuoje- lussa ennaltaehkäiseviä palveluja. Lain- säädännön tulee taata riittävät valtuudet viranomaisille tehdä työnsä. Lastensuo- jelulaitoksissa on oltava mahdollisuudet asettaa nuorille riittävät rajat. Perheiden kotiin tuotavat palvelut ovat tehokkaim- pia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uu- pumista ja loppuun palamista.
4. mitä terApiatakuu tArkOittaA?
Yli puolet suomalaisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenter- veyden häiriötä sairastavista saa tarvit- semaansa hoitoa. Kokoomus kannattaa terapiatakuu-kansalaisaloitteen hyväksy- mistä, eli sitä, että apua saa neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.
Nykyisin avun saaminen kestää pahim- millaan useita kuukausia Kokoomus esitti terapiatakuun toteutukseen määrärahat vaihtoehtobudjetissaan.
Lue koko vaihtoehtobudjetti täältä:
https://www.kokoomus.fi/toivon-pol- ku-kokoomuksen-vaihtoehtobudjet- ti/#62
hAluamme
pitAa huOltA jokAisestA
syntYmastA viimeiseen
pAivaAn.
Teemme sydämellistä kuntapolitiikkaa –
4.
4. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
5. millaisia päihdepAlveluja kokoOmus hAluaA?
Päihdeongelmista ja riippuvuuksista kär- siviä on autettava tehokkaasti. Tukea on oltava helposti ja matalalla kynnyksellä saatavilla. Päihdepalvelujen asumisyksik- köjen tulee olla riittävän pieniä, jotta ne pysyvät rauhallisina ja sopivat lähiym- päristöönsä. Hyödynnämme kolmannen sektorin osaamista vanhusten yksinäisyy- den helpottamisessa, keinona ennalta- ehkäistä ikääntyneen väestön alkoholin liikakäyttöä.
Tehostamme alkoholin liikakäytön tunnistamista ja siihen puuttumista työ- paikoilla. Kehitämme työpaikoille tähän toimintamallin. Päihderiippuvuudesta kärsivän äidin oikeus käyttää päihteitä ei voi koskaan olla tärkeämpi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä. Lapsen terveyden turvaamiseksi on tarvittaessa sovellettava pakkohoitoa tai ennakoivaa huostaanottoa.
6. miten kokoOmus järjestäisi
vAnhustenpalvelut?
Palveluita on kehitettävä ihmisen näkö- kulmasta. Uudistaisimme vanhuspalve- lut, kotihoidon, ikäihmisten perhehoi- don, ympärivuorokautisen hoivan ja omaishoidon kokonaisuutena niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaes- sa laadukkaan ja inhimillisen hoidon ja hoivan. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön lisääminen ei saa vaarantaa esimerkiksi kotihoitoa, jossa ammattilais- ten tarve kasvaa yhtä lailla. Vanhuspal- veluiden laatua pitää valvoa jatkuvasti.
Lisäisimme ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä sekä yksityisissä että julkisissa hoivakodeissa. Kaikkein pie- nituloisimpia ja eniten sairastavia elä- keläisiä auttaisimme kohtuullistamalla terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä kehittämällä lääkekorvausjärjestelmää.
7. millaista sAattohoitOA kokoOmus hAluaA?
Ihmisarvoisen elämän edellytykset myös elämän viimeisinä vuosina huolettavat.
On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut. Laaduk- kaan saattohoidon avulla elämän viimei- set viikot saa elää hyvässä huolenpidossa.
Hyvän, kipua ja ahdistusta vähentävän hoidon sijaan kysymys eutanasiasta jakaa kokoomuslaisten näkemyksiä. Pilotoi- daan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esim. saattohoi- don mahdollistamiseksi. Työssäkäyvällä pitää olla mahdollisuus jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään tuetusti, kun ky- seessä on lyhytaikainen hoivan tarve.
8. miten auttaisimme sosiaAli- jA
terveyspalvelujen
ammAttilaisia jAksamaAn työssään?
Parannamme hoiva-alan työoloja ja li- säämme koulutusmääriä hoiva-alan työ- taakan helpottamiseksi. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vähentäisi kiirettä raskaassa hoivatyössä. Myös di- gitaaliset palvelut sekä teknologian laa- jempi hyödyntäminen vähentää erityi- sesti työn raskautta. Arvostamme myös yksityisten ja kolmannen sektorin tuot- tajien innovaatioita, joilla samat palvelut on pystytty tuottamaan tehokkaammin ja tuottavammin.
»Palveluita on kehitettävä ihmisen näkökulmasta.»
»Parannamme hoiva-alan työoloja ja lisäämme
koulutusmääriä hoiva-alan työtaakan helpottamiseksi.»
5. JONOISTA HOITOON
1. miksi kokoOmus ei kAnnata hAllituksen esittämää mAakuntAmAlliA?
Eriarvoisuus perustason hoitoon ja palve- luihin pääsyssä on yksi suurimpia haas- teitamme. Ihmiset eivät ole pyytäneet maakuntahallintoa vaan sitä, että pääsee hyvään hoitoon, hoivaan ja palveluihin silloin, kun sille on tarve. Hallituksen sote-mallissa rahoitus ja kehittämistyö ei kohdennu sinne, missä tarve on; ih- misten palveluihin. Kokoomuksen mie- lestä sote-palveluita on uudistettava, jotta hoitoon ja palveluihin pääsee sujuvasti, mutta ihmisten palveluita voidaan pa- rantaa myös ilman uutta, raskasta hal- linnontasoa.
2. mikä On kokoOmuksen tArjOAmA vAihtoehto sote-pAlveluiden uudistamiseen?
Kokoomuksen mielestä nykyistä kun- tapohjaista järjestelmää kehittämällä ja palveluiden saatavuuteen ja laatuun pa- nostamalla saavutettaisiin nopeammin ratkaisuja, jotka näkyisivät ihmisten ar- jessa parempina palveluina. Nykylainsää- dännön pohjalta päästäisiin heti eteen- päin.
Kokoomuksen vaihtoehdossa edetään ihminen ja palvelut edellä. Olemme esit- täneet täsmäratkaisuja hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi, ihmisten vaikuttamis- mahdollisuuksien parantamiseksi, tiedon
ja teknologian hyödyntämiseksi, osaajien saatavuuden varmistamiseksi, kuntapoh- jaisen yhteistyön vahvistamiseksi, moni- puolisen palvelutuotannon turvaamiseksi ja kestävän rahoituksen varmistamiseksi.
Lue lisää kokoomuksen vaihtoehdos- ta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudis- tamiseksi täällä: https://www.kokoomus.
fi/jonoista-hoitoon/
3. kokoOmuksen mielestä hAllinnon sijAan On keskitYttävä ihmisten tArpeisiin
Kiristäisimme hoitotakuuta, puoli vuotta jonossa on liian kauan. Nopeampi hoi- toonpääsy ja ihmisten yksilöllisiin palve- lutarpeisiin vastaaminen on otettava sosi- aali- ja terveyspalveluiden uudistamisen lähtökohdaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on nähtävä ihmisten, asiakkaiden ja poti- laiden silmin – ei vain hallintovinkkelistä katsoen.
Ihmisille on annettava enemmän mah- dollisuuksia vaikuttaa ja valita palveluis- sa. Suomalaiset kokevat valintaoikeuden sote-palveluissa tärkeänä. Vapaus valita tarkoittaa sitä, että ihmisellä itsellään on enemmän sananvaltaa omiin palveluihin- sa. Valinnanvapauden hyödyntäminen on yksilön oikeus, ei velvollisuus. Tukemalla asiakkaan vapautta valita palveluita tuot- tava taho lisätään palveluntuottajien posi- tiivista kilvoittelua palvelun paremmalla laadulla ja saatavuudella.
jonoistA
hoitOon jA pAnostukset ennAlta-
ehkAisYyn.
Hallintouudistusten sijaan haluamme ihmiset
5.
5. JONOISTA HOITOON
4. miksi kokoOmus kAnnattAa vAlinnanvApAuttA jA mitä se tArkOittaA?
Valinnanvapauden lisääminen on väline saada ihmiset jonoista hoitoon. Myös eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömi- en on päästävä hoitoon nopeasti. Tällä hetkellä valintamahdollisuudet eivät ole tasa-arvoiset.
Oikeus vaikuttaa omiin palveluihin ja valita palvelutuottajien väliltä on so- te-palveluiden uudistamisen merkittä- vin muutosvoima. Valinnanvapauden hyödyntäminen on yksilön oikeus, ei velvollisuus, ja suomalaiset kokevat va- lintaoikeuden sote-palveluissa tärkeänä.
Oikeudessa valita omat palvelut ja käyttää itsemääräämisoikeuden mahdollisuut- taan ei myöskään ole mitään perustus- lain vastaista.
Valinnan ja vaikuttamisen mahdol- lisuuksia voidaan parantaa esimerkiksi siten, että hoitotakuun toteutuminen varmistetaan lisäämällä palvelusetelin käyttöä, Kela-korvausta kehitetään ja henkilökohtainen budjetointi toteutuisi
elämän mittaisia palveluita tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Tukemalla asiak- kaan vapautta valita palveluita tuottava taho lisätään palveluntuottajien positii- vista kilvoittelua palvelun paremmalla laadulla ja saatavuudella.
5. miten pAlveluiden pArAntaminen näkyY ihmisten arjessa?
Oikea-aikainen hoitoon ja palveluihin pääsy on paitsi ihmisen itsensä kannalta tärkeää, myös edullisempaa yhteiskun- nalle. Palveluihin jonottaminen pahentaa ongelmia, voi syrjäyttää työstä ja sosiaa- lisesta elämästä. Erityisesti perusterve- ydenhuollon vastaanotoille on päästävä nykyistä nopeammin, sosiaalipalveluiden saatavuus on turvattava ja palveluiden yhteensovittaminen on varmistettava palveluita käyttävän ihmisen parhaaksi.
Kokoomus laajentaisi terveyskeskusten aukioloaikoja vastaamaan paremmin ih- misten tarpeisiin. Hoitotakuuta tulee tiu- kentaa hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi.
Uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkai- suja tarvitaan lisäämään asiakaslähtöisiä palveluja. Esimerkiksi etävastaanottoja lisäämällä voidaan parantaa asiakastyy- tyväisyyttä, sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kohdentaa perinteisiä vastaanottopalve- luita niitä tarvitseville.
Sosiaali- ja terveyskeskusten uudis- tamisesta voi lukea kokoomuksen vaih- toehtobudjetista täällä: https://www.
kokoomus.fi/toivon-polku-kokoomuk- sen-vaihtoehtobudjetti/#62 ja sote-kan- nanotosta täällä: https://www.kokoomus.
fi/jonoista-hoitoon-kokoomuksen-kes- kustelualoite-sosiaali-ja-terveyspalve- luiden-uudistamiseksi/
6. kokoOmus kuitenkin kAnnatti viime kAudellA mAakuntAmAlliA?
Kokoomuksen tavoitteena on aina ol- lut palvelujen uudistaminen. Maakun- nat eivät olleet kokoomuksen toiveena, mutta teimme edellisessä hallituksessa kompromissin, jotta palveluita koskevia uudistuksia saataisiin liikkeelle ja muu- ten järkevän hallitusohjelman tavoitteita saataisiin eteenpäin.
Kokoomus on edelleen sitoutunut siihen, mitä tavoittelimme myös viime kaudella, eli että löydämme ratkaisut, joil- la pystymme turvaamaan suomalaisille paremmin saatavilla olevat, laadukkaat palvelut.
7. sipilän hAllitus Olisi leikannut/säästänyt sotesta 3 miljardia!
Väite Sipilän hallituksen soten 3 miljar- din säästöistä ei pidä paikkaansa. Edel- lisellä hallituskaudella ei tavoiteltu 3 miljardin säästöjä sotessa, vaan nouse- vaa kustannuskäyrän nousukulmaa piti alentaa kyseisellä summalla vuoteen 2030 mennessä. Eli kustannukset olisivat joka tapauksessa kasvaneet, mutta nykyistä hitaammalla tahdilla.
Marinin hallituksen sote-esityksessä on kustannusjarrun sijaan kustannuskiih- dytin. Näin ei ratkaista Suomen ongelmia.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen malli maksaa ensimmäiset 15 vuotta kumulatiivisesti enemmän kuin jos ei tehtäisi mitään. Juuri nämä tulevat 15 vuotta ovat kuitenkin ratkaisevat hy- vinvointivaltion ja sen palvelulupauksen säilyttämisen kannalta.
8. miksi kokoOmus vAstustAa mAakuntAveroa?
Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi ko- vin todennäköisesti verotuksen kiristymi- seen ja kokoomuksen tavoitteena on, että työn verotusta ei kiristetä. Maakuntavero on ansiotulovero, joka on sidottu kasva- vaan julkiseen menoerään, eli sosiaali- ja terveysmenoihin, ja riskinä on kokonais- veroasteen nouseminen.
Lisäksi maakuntaveron yhteydessä usein esitelty ajatus alueiden omasta vastuusta ei toteudu kuin korkeintaan osittain, koska maakuntaveron rinnalle tarvittaisiin laaja verotulojen tasausjär- jestelmä alueiden maksupohjien laajan erilaisuuden vuoksi.
9. ajaAko kokoOmus sote- YritYsten asiAa?
Kannatamme monituottajuutta, jossa järjestäjä on julkinen, mutta palveluiden tuottamisessa hyödynnetään laajasti
6. SENIORIT JA PALVELUT
6.
myös yritysten ja järjestötaustaisten toi- mijoiden osaamista.
Vanhenevan väestön maassa julkinen sektori ei yksin pysty tarjoamaan riittä- viä palveluita. Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto on jo nyt useis- sa kunnissa tärkeä, jotta palvelut saadaan ylipäänsä tuotettua lain säätämissä puit- teissa.
Kannatamme vastuullista markkina- taloutta, jossa kaiken kokoiset tuottajat pääsevät ihmisten valintojen perusteel- la mukaan. Markkinoiden ei pidä antaa joutua vain suurten yritysten käsiin, vaan siellä on oltava tilaa kaikenkokoisille toi- mijoille. Mitä vaikeammaksi markkinoille osallistuminen tehdään, sitä heikommas- sa asemassa ovat pienet toimijat.
10. mitä mieltä kokoOmus On sote-ulkoistuksistA?
Kuntaliiton (2020) seurannan mukaan kokonaisulkoistus oli Suomessa tehty 27 kunnassa vuoteen 2019 mennessä.
Ulkoistuksia on tehty, koska julkinen tuottaminen ei ole syystä tai toisesta riit- tänyt. Julkisen tuotannon rinnalla toimii sekä yksityisiä toimijoita että järjestöjä.
THL:n laajoilla laatumittareilla yksityinen on useimmiten julkista laadukkaampaa.
Yksityiset toimijat ovat vastanneet myös investoinneista, joihin kunnat eivät olisi itse aina kyenneet.
Ovat
kunnalle voimavara.
Seniorit
»Kannatamme vastuullista markkinataloutta,
jossa kaiken kokoiset tuottajat pääsevät ihmisten
valintojen perusteella mukaan.»
6. SENIORIT JA PALVELUT
1. miksi seniOreitA ei pidä nähdä Yhtenäisenä ryhmänä?
Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä ei eläkeikäisiä voi pitää yh- tenäisenä ryhmänä. Yhä useampi kan- salainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen.
Aktiivinen 70-vuotias voi olla parem- massa kunnossa kuin 50-vuotias fyysises- ti passiivinen henkilö. Senioreita ei pidä nähdä vain sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä ja kohteina. Hyväkuntoisten ja aktiivisten senioreiden joukon kasvaes- sa on pohdittava, miten esimerkiksi va- paa-ajan palvelut vastaavat ikäihmisten tarpeisiin ja miten ikääntyneiden osallis- tumista voidaan tukea.
2. miten seniOreille
suunnAttuja sosiaAli- jA terveyspalveluita pitäisi kehittää?
Palveluissa tulisi turvata ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arkisiin toimiin, kuitenkin arvokas vanhuus ja mahdolli- suus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.
Kun kotona asuminen käy turvattomak- si, tulee ikäihmisellä olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus laadukkaaseen hoivaan, jossa moniammatillista henkilö- kuntaa on riittävästi.
Seniorit ovat myös merkittävä voima- vara kolmannen sektorin ja omaishoidon
työsaroilla. Näiden tärkeiden toimin- ta-alueiden kehittämistä ja vahvistamista tulee edelleen jatkaa.
3. mitä kokoOmus
ajattelee pAlveluiden digitAlisoitumisestA?
Ikääntyvien kansalaisten pärjääminen digitalisoituvassa maailmassa, jossa suuri osa palveluista on saatavilla vain interne- tin välityksellä, on huolenaihe.
Tänä päivänä myös erilaisia kodin lait- teita ja apuvälineitä hallitaan digitaalisesti.
Älylaitteiden avulla voidaan myös torjua yksinäisyyttä. Järjestelmien helppokäyt- töisyyden merkitys korostuu.
Palveluissa on kuitenkin edelleen huomioitava ne ikääntyneet ja vammai- set henkilöt, jotka eivät ole älylaitteiden kautta saavutettavissa.
4. miten kokoOmus suhtautuu ikäsyrjintään?
Ikään perustuva syrjintä on pystyttävä kitkemään yhteiskunnastamme. Laadu- kas elämä edellyttää terveyden, turvalli- suuden ja talouden lisäksi mahdollisuutta osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen.
Monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, ku- ten liikunta- ja kulttuuripalvelut, ovat tärkeitä hyvinvointia lisääviä tekijöitä monen ikäihmisen arjessa. Jokainen on yksilö – persoonallisuus ei jää eläkkeelle.
5. miten tuemme eläkeläisten toimeentulOA?
Varmistamme eläkkeiden ostovoiman kehityksen suhteessa elinkustannuksiin seuraamalla säännöllisesti eläkkeensaaji- en todellisen kulutusrakenteen ja yleisen kulutusrakenteen vastaavuutta.
Kaikkein pienituloisimpia ja eniten sairastavia eläkeläisiä autamme kohtuul- listamalla terveydenhuollon asiakasmak- suja sekä kehittämällä lääkekorvausjärjes- telmää.
6. miten ikääntYneiden OmaA pAlveluiden hAnkkimista voidaAn tukea?
Kokoomus haluaa perua kotitalousvähen- nyksen leikkauksen. Lisäksi haluamme toteuttaa ikääntyneille superkotitalous- vähennyksen. Sitran mallin mukaisesti parannettu kotitalousvähennys ikään- tyneille on tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Se parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia itse hankkia tarvitse- miaan palveluita. Lue lisää superkotita- lousvähennysesityksestä täältä: https://
www.kokoomus.fi/senioreille-superko- titalousvahennys/
»Ikään perustuva syrjintä on pystyttävä
kitkemään yhteiskunnastamme.»
6. TURVALLISUUS
1. mitä turvallisuus
kokoOmukselle merkitsee?
Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Kokoomus on sitoutunut työhön sen varmistamiseksi, että näin on myös jatkossa.
Turvallisuus on ollut läpi vuosikym- menten kokoomuksen ydinarvoja. Tur- vallisuus on välttämätön edellytys hyvälle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Luotta- mus, instituutiot, oikeusvaltio ja yhteis- kuntarauha lepäävät kaikki sen päällä, että yhteiskunnan turvallisuus säilyy.
Oikeus turvallisuuteen on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Kenenkään ei pidä joutua omassa kotikunnassaan pelkää- mään kadulla, lenkkipolulla tai puistossa liikkumista.
2. mitä turvallisuuden tAkAaminen tArkOittaA kokoOmukselle
käYtännössä?
Kokoomus on Suomen vahvin turvalli- suuspuolue. Kokoomuksella on läpi yli satavuotisen historiansa puolustanut joh- donmukaisesti turvallisuutta, luottamusta ja laillisuutta.
Kokoomus ei tingi Suomen ja suoma- laisten turvallisuudesta edes tiukkenevas- sa taloustilanteessa. Kokoomus edellyttää, että koronan jälkeisessä uudelleenraken- nuksessa turvallisuus priorisoidaan niin kuntien kuin valtakunnan tasolla.
Kokoomus on esittänyt vaihtoehto-
budjetissaan poliisien määrän nosta- miseen yli 8 000 henkilötyövuoteen varaama 40 miljoonan euron pysyvä lisä- määräraha. Kokoomuksen esitys poliisille on kaikista eduskuntapuolueista suurin.
(Kokoomuksen Toivon polku -vaihtoeh- tobudjetti on luettavissa täällä: https://
www.kokoomus.fi/toivon-polku-kokoo- muksen-vaihtoehtobudjetti/
3. OttAakO kokoOmus uudet turvallisuusuhat todesta jA vAkAvAsti?
Kyllä ottaa. Kokoomus näkee, että uudet Suomessa orastavat turvallisuusongelmat on tarkkanäköisesti tunnistettava, rehelli- sesti tunnustettava ja määrätietoisesti tor- juttava. Olennaista on, että päättäjien ti- lannekuva on kirkas, sillä vain siten voivat valittavat keinot olla oikeita ja tehokkaita.
Vaikka turvallisuustilanne on Suomes- sa edelleen hyvä, on meilläkin havaitta- vissa orastavia merkkejä heikommasta kehityksestä. Kokoomus painottaa en- nakollisen toiminnan merkitystä, sillä se on edellytys sille, että Suomi pidetään yhtenä maailman turvallisimmista maista jatkossakin.
4. mitä kokoOmus ajattelee kotien turvallisuudestA?
Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikista väkivaltarikoksista jopa 30 prosenttia oli joko nykyisen tai entisen kumppanin
turvallisuus On hyvinvOinnin perusta.
Kokoomukselle
7.
8. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO tekemiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan
yleisyys on Suomelle häpeällinen asia.
Kokoomus haluaa puuttua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan aiempaa tehok- kaammin. Paikkoja perheväkivallan uh- reiksi joutuneille ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Turvakotipaikkoja tarvitaan myös alaikäisten nuorten tarpeisiin.
Suomessa järjestöt tekevät mittaa- mattoman arvokasta työtä perhe- ja lä- hisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Kokoomus haluaakin var- mistaa, että näiden järjestöjen toiminta- edellytykset turvataan jatkossakin ja että turvakotipaikkoja saadaan lisättyä.
Luodaan tehokkaammat ja vaikutta- vammat toimintamallit perhe-ja lähi- suhdeväkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Suomeen on rakennettava toimiva viranomaistyön ja vapaaehtois- toiminnan verkosto väkivallan uhrien auttamiseksi.
Madalletaan kynnystä ilmoittaa lähi- suhdeväkivallasta. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden on perustellusta syystä voitava jäädä vain viranomaisten tietoon.
5. miten kokoOmus suhtautuu julkistA keskustelua
herättäneeseen helsingin nuOrten väkivAltaista käYttäYtYmistä koskevan OngelmavYyhtiin?
Kokoomus ottaa nuorten väkivaltarikol- lisuutta, huumeiden käyttöä ja jengiyty- mistä koskevan kokonaisuuden ja siihen liittyvät ongelmat erittäin vakavasti. On- gelmavyyhti on todellinen ja siihen on
puututtava määrätietoisesti ennen kuin tilanne pahenee. Ruotsin esimerkki osoit- taa mitä voi tapahtua, jos huolestuttavia kehityskulkuja ei katkaista ajoissa.
Tilanteen ratkaisemisessa tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Nuorille on annettava kaikki heidän tarvitsemansa tuki ja apu. Kynnys hoidon ja mielenter- veyspalvelujen piiriin on oltava matala ja apua saatava nopeasti.
Samaan aikaan tarvitaan tiukkaa lain ja järjestyksen linjaa. Yhteiskunnan viestin nuorille on oltava kirkas: lakia on nou- datettava ja rikoksilla on seurauksia, jot- ka voivat olla vakavia iästä tai taustasta riippumatta.
6. miksi hyvä kAupunki- jA aluesuunnittelu jA vAlAistus On mielestänne tärkeää turvallisuuden kAnnaltA?
Kokoomus painottaa kunnallisessa pää- töksenteossa sitä, että hyvällä kaupunki- ja aluesuunnittelulla ja valaistuksella on keskeinen merkitys kunnan asuinaluei- den viihtyisyydelle sekä ihmisten tur- vallisuudelle ja turvallisuuden tunteelle.
Kaavoituksessa on huomioitava se, ettei esimerkiksi kaduille tai alikulku- tunneleihin synny heikosti valaistuja ja siten ihmisten turvallisuuden tunteeseen kielteisesti vaikuttavia paikkoja. Pahim- millaan heikko valaistus voi osaltaan mahdollistaa rikollista toimintaa tai muita lieveilmiöitä.
vAstuu
tulevAsta kuuluu
suOmalai- suuteen.
Rakkaus luontoon ja
8.
8. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO
1. miten kokoOmus suOjelisi kuntien luOntokohteitA?
Ympäristö on jätettävä paremmassa kun- nossa seuraaville sukupolville kuin mis- sä sen itse saimme. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan.
Emme ole kyenneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhty- mistä kaikista aikaisemmista keinoista huolimatta. Ratkaisut luonnon moni- muotoisuuden turvaamiseksi tehdään usein paikallisesti.
2. miten kokoOmus suhtautuu metsien avOhakkuisiin?
Kokoomus kannattaa metsien monipuo- lista käyttöä. Metsänomistajan pitää saada valita metsänhoitomenetelmänsä. Ta- lousmetsien monimuotoisuus turvataan lainsäädännöllä ja noudattamalla hyvän metsänhoidon suosituksia ja metsäserti- fioinnin kriteerejä. Suomalainen metsän- hoito on maailman parasta, ja Suomen metsät kasvavat paremmin kuin koskaan.
3. sAllisikO kokoOmus susien metsästYksen?
Suden kannanhoidollinen metsästys pitää sallia. Riittävä suojelutaso on määritettävä tutkittuun tietoon perustuen.
4. miten kokoOmus pArAntaisi kAivOsten YmpäristövAstuutA?
Jotta paikallinen yhteisö saa riittävän kompensaation kaivosten omistajilleen ja koko kansantaloudelle tuomasta lisä- arvosta tulee Suomeen säätää kaivoksen sijaintipaikkakunnalle tulouttava kaivos- vero.
Monet julkisuudessa olleet ongelmat liittyvät lisäksi ympäristönsuojelulakiin.
Suomessa on edelleen kaivoksia, joissa ei ole vakuuksia ollenkaan. Pitkiksi venyvät malminetsintäajat on koettu kohtuutto- malla tavalla epävarmuutta lisääväksi tekijäksi sekä malminetsijöiden, maan- omistajien että alueiden muiden käyt- täjien, kuten esimerkiksi matkailuelin- keinon näkökulmasta. Malminetsinnän maanomistajakorvausten tasoa on syytä maltillisesti korottaa ja korvauksen tason tulee kasvaa malminetsinnän keston pi- dentyessä.
5. miten kokoOmus suhtautuu kAsvisruOAn lisäämiseen kouluissa? sAakO
koulussA enää juOda mAitOA?
Kannatamme terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Ravitsemussuositukset tulee jättää asiantuntijoiden – ei poliitikkojen tehtäväksi.
Kasvisruokaa painotetaan päivitetyissä suosituksissa yhä enemmän, yhtenä mer-
kittävänä perusteena terveyden edistä- minen. Maito on edelleen kelpo ruoka- juoma, vaikkei nykysuositusten mukaan aivan niin välttämätön kuin aiemmin.
6. mitä ilmAstOtOimia kokoOmus On vAlmis tekemään kunnissA?
Kaupunkien ja kuntien rooli ilmaston- muutoksen torjunnassa on ratkaiseva.
Kokoomus tavoittelee sitä, että mahdolli- simman moni kaupunki on hiilineutraali jo 2030-luvulla. Muutokset on mahdol-
lista saada aikaan laajalla kumppanuus- toiminnalla ja yhteistyöllä, joka tuottaa ja ottaa käyttöön uusia yhteiskunnallisia innovaatioita.
Kaupungit ja kunnat ovat houkutteleva alusta myös uusien ilmastoinnovaatioiden luomiselle. Esimerkiksi lämmön kulutus- joustoautomatiikalla voidaan saada jopa muutaman kymmenen prosentin sääs- töjä energialaskussa, kun takaisinmak- suajat ovat jopa alle viisi vuotta. Näiden ratkaisujen edistämistä on nopeutettava esimerkiksi paremmalla tiedottamisella.
Lue lisää kokoomuksen ympäristötavoit- teista täältä: https://www.kokoomus.fi/ko- koomuslaisia-keinoja-ymparistohaastei- siin-vapaus-tarvitsee-vastuuta/
»Kaupungit ja kunnat ovat houkutteleva alusta
myös uusien ilmasto innovaatioiden luomiselle.»
9. SUJUVA ARKI
1. kokoOmus kAnnattAa
hArrastustakuutA. mitä se tArkOittaA?
Kokoomus on jo pitkään ajanut lasten ja nuorten harrastustakuuta: jokaiselle lap- selle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Vahvistetaan koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa harrastustoimin- taa ja pilotoidaan harrastesetelimallia.
Koulujen kerhotoiminta on tärkeässä roolissa. Kopioidaan ja levitetään toimi- vat käytännöt, kuten yläkoulun akatemia- toiminta tavoitteellisesti harjoitteleville nuorille. Avataan julkisia tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja harrastamiselle ja tuodaan myös taide- ja kulttuuriharras- tuksia koulupäivien yhteyteen. Näin madallamme lasten ja nuorten kynnystä osallistua.
2. miten kokoOmus edistäisi liikuntAmAhdOllisuuksia?
Liikunnan edistäminen on yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Liikkumat- tomuus aiheuttaa valtiolle miljardien kustannukset vuosittain. Kunnan on
edistettävä hankkeita (ulkokuntosalit, liikuntapuistot, jalka- ja pyörätiet), joilla liikunnallista elämäntapaa vahvistetaan.
Liikuntavaikutusten arviointia voidaan pilotoida osana kuntien erilaisia raken- nushankkeita eli arvioidaan, miten eri hankkeet edistävät kuntalaisten liikuntaa.
Kokoomus on julkaissut liikuntapoliitti- set teesinsä, jotka löytyvät täältä: https://
www.kokoomus.fi/saaliikkua-kokoomuk- sen-eduskuntaryhman-liikuntapoliitti- set-linjaukset/
3. miten kuntaAn sAataisiin lisää liikuntApAikkojA, kun tAlous On tiukallA?
Kunnat voivat hakea liikuntapaikkaraken- tamiseen tukea opetus- ja kulttuuriminis- teriöltä. Tämän rahoituksen saaminen ei usein kuitenkaan ole itsestäänselvyys ja siksi on syytä kartoittaa myös muita vaih- toehtoja.
Sujuvalla julkisen ja yksityisen sekto- rin yhteistyöllä on monissa kunnissa saatu liikuntahankkeita eteenpäin. Monet niistä ovat edenneet siten, että kunta takaa toi- mijalle lainan, joka rakentaa kohteen, yl- läpitää sitä ja huolehtii peruskorjauksista.
niistA syntYy hyvA elama jA sujuvA
arki.
Usein pienet asiat ovat isoja asioita –
9. »Avataan julkisia tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja harrastamiselle ja
tuodaan myös taide- ja kulttuuriharrastuksia koulupäivien yhteyteen.»
4. miten kulttuurin toimintAedellytyksiä vAhvistetAan?
Taiteen ja kulttuurin rooli osana suo- malaisten kuntien tehtäväkenttää on merkittävä. Kokoomus haluaa vahvistaa tätä myös tulevaisuudessa muun muassa osana sivistys- ja hyvinvointipalveluita.
Kunnat ja kaupungit ovat keskeisessä asemassa suomalaisen taiteen ja kult- tuurin näyttämöinä. Kokoomus haluaa kannustaa kuntia ja kaupunkeja ottamaan paikallisen taiteen ja kulttuurin osaksi omaa brändi- ja imagotyötään.
5. mitä tAiteen
prOsenttiperiAate tArkOittaA?
Taiteen prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että julkisten rakennushankkeiden bud- jeteista pieni osa suunnataan julkiseen taiteeseen. Summan ei tarvitse aina olla prosenttia, joskus se voi olla enemmän tai vähemmän. Julkinen taide ilahduttaa, tuo ilmettä katukuvaan ja samalla luo kun- nalle omaa persoonallisuutta. Kokoomus suhtautuu myönteisesti julkisen taiteen lisäämiseen.
6. miten kokoOmus suhtautuu tAiteen perusopetukseen?
Taiteen perusopetus on tärkeä osa nuor- ten harrastamismahdollisuuksia. On tärkeää, että kunnissa edistetään myös lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksia.
Suomessa on paljon toimivia sekä julki- sia että yksityisiä taiteen perusopetuksen antajia. Tärkeintä on, että taiteen perus- opetus on laadukasta ja sitä tehdään kus- tannusjärkevästi.
7. miten kuntalaisten Osallistumis- jA
vAikuttAmismahdollisuuksiA vAhvistetAan?
Kunnan lakisääteisten vaikuttamistoimie- linten (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto) toimintaedellytykset on turvattava. Kuntalaisten vaikutusmah- dollisuuksia voidaan lisätä järjestämällä sähköisiä kuulemisia sekä pilotoimalla osallistuvaa budjetointia, jossa kuntalai- set pääsevät esittämään omia ajatuksiaan kunnan resurssien käytöstä.
Kokoomus ja kokoomuksen eduskuntaryhmä ovat viime vuosina julkaisseet lukuisia linjapapereita eri politiikan sektoreilta.
lisAtietOA? Mistä löydän
Näiden kivijalkana ja puolueen tärkeim- pinä linja-asiakirjoina toimivat syksyn 2020 puoluekokouksessa hyväksytty tavoiteohjelma sekä edellisessä puolue- kokouksessa hyväksytty periaateohjelma.
Asiakirjoihin viitataan edellä osana
vastauksia, mutta ne on myös koottu tähän. Klikkaamalla asiakirjan linkkiä pääset tutustumaan asiakirjaan tarkem- min verkossa. Voit hyödyntää puolueen linjauksia myös omassa kampanjassasi.
»Kokoomus haluaa kannustaa kun-
tia ja kaupunkeja ottamaan pai-
kallisen taiteen ja kulttuurin osaksi
omaa brändi- ja imagotyötään.»
Kokoomuksen tärkeimmät
linja-asiAkirjat
Kokoomuksen periaateohjelma: https://www.kokoomus.fi/periaateohjelma/
Kokoomuksen tavoiteohjelma: https://www.kokoomus.fi/kokoomus-k62020/
Muita puoluehallituksen tai
eduskuntarYhmän
hyväksYmiä Ohjelma- tAi linja-asiAkirjOja
Eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2021:
https://www.kokoomus.fi/toivon-polku-kokoomuksen-vaihtoehtobudjetti/
Kokoomuksen vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi:
https://www.kokoomus.fi/jonoista-hoitoon/
Kokoomuksen kaupunkipoliittinen ohjelma:
https://www.kokoomus.fi/kaupunkiseudut-koko-suomen-kehityksen-moottoreina/
Kokoomuksen lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma:
https://www.kokoomus.fi/suomesta-maailman-paras-maa-lapsille-ja-perheille/
Kokoomuksen Perheet ja työelämä -asiakirjassa:
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/PERHEET_JA_TYOELA- MA.pdf
Kokoomuksen vaihtoehto oppivelvollisuusiän korottamiselle:
https://www.kokoomus.fi/kokoomus-julkaisi-vaihtoehdon-oppivelvollisuuden-pi- dentamiselle-pidetaan-kaikista-nuorista-huolta-riittavan-ajoissa/
Kokoomuksen liikuntapoliittiset teesit:
https://www.kokoomus.fi/saaliikkua-kokoomuksen-eduskuntaryhman-liikuntapoliit- tiset-linjaukset/
Kokoomuksen visio taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta:
https://www.kokoomus.fi/kulttuurivisio/
Kokoomuksen yrittäjyystavoitteet:
https://www.kokoomus.fi/yrittajyystavoitteet/
Kokoomuksen toimet yrittäjien tukemiseksi koronan keskellä:
https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-kriisipaketti-tyopaikkojen-ja-yritysten-pe- lastamiseksi/
Kokoomuksen talous kasvuun, päästöt laskuun -ohjelma:
https://www.kokoomus.fi/talous-kasvuun-paastot-laskuun-kestavalla-uudelleenra- kennuksella-kriisin-yli/
Kokoomuksen ympäristöohjelma:
https://www.kokoomus.fi/kokoomuslaisia-keinoja-ymparistohaasteisiin-vapaus-tar- vitsee-vastuuta/
Kokoomuksen keinot kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseen:
https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-keinot-kansainvalisen-rekrytoinnin-lisaa- miseksi-nyt-on-aika-houkutella-osaajat-suomeen/
Kokoomuksen turvapaikkapoliittinen kannanotto:
https://www.kokoomus.fi/12-ehdotusta-turvapaikat-hadanalaisille-estetaan-vaarin- kaytto/
Kokoomuksen teot hallituksessa edellisellä hallituskaudella:
https://www.kokoomus.fi/tekoja-suomen-hyvaksi-2015-2019/
Kokoomuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspoliittinen ohjelma:
https://www.kokoomus.fi/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuuspoliittinen-ohjelma/
