Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä on sulautunut 1.1.2004 Turun seudun jätehuolto Oy:öön

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 11 YLO

Dnro LOS-2002-Y-1711-121

Annettu julkipanon jälkeen 28.02.2006 ASIA

Päätös Turun seudun jätehuolto Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuk- sesta, joka koskee Isosuon jäteaseman nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen täyttö- alueen sulkemista sekä II-laajennusalueen rakentamista ja käyttämistä.

Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Turun seudun jätehuolto Oy Ajurinkatu 2

20100 Turku

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Isosuon jäteasema, Isosuontie 5, 21220 Raisio Kiinteistötunnus: 529-24-9908-1001 Toimialatunnus: 90002

IPPC-luokka: 5.4

Liike- ja yhteisötunnus: 1868393-8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 a (kaatopaikka) ja 12 d (jättei- den hyödyntämispaikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa).

ASIAN VIREILLETULO

Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä on hakenut 31.12.2002 ympäristölupaa Raisi- on Isosuon jäteasemalle. Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä on sulautunut 1.1.2004 Turun seudun jätehuolto Oy:öön. Hakija on täydentänyt lupahakemusta 4.6.2004 yleissuunnitelmilla (Isosuon jäteaseman nykyinen toiminta ja täyttöalueen sul- keminen sekä Isosuon jäteasema/ II laajennusalue), 6.7.2004 ”Jätteen käsittelyn ja jäteve- silietteen käsittelyn kehittäminen” – ympäristövaikutusten arviointiselostuksella ja siitä

annetulla yhteysviranomaisen lausunnolla sekä 1.10.2004 hakemuksella laajen- nusalueen toteuttamispäätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Isosuon jäteasemalle seuraavat päätökset:

• ympäristölupa Isosuon kaatopaikka I-vaiheen laajentamiseen 14.7.1995 (0295Y0159)

• päätös kaatopaikan pohjan rakenteista ja tiivistämisestä 4.2.1997

• Isosuon kaatopaikan ympäristöluvan tarkistaminen 10.5.1999

• päätös perustilaselvityksen ja tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä 23.5.2000

• ympäristölupa puhdistamolietteen aumakompostointikentän laajentamiseen ja biohajoavan jätteen kompostointiin 21.12.2000 ( Dnro 0200Y0047)

• Isosuon kompostointikentän määräaikainen ympäristölupa 12.12.2005 (LOS- 2004-Y-555-121)

Maanvuokrasopimukset Naantalin ja Raision kaupungin sekä Maskun kunnan kanssa on allekirjoitettu 3.12.2004. Sopimus jätevesien johtamisesta Raision kaupungin viemäriin on tehty 10.2.2000.

Isosuon jäteaseman ja sen laajennusalueen kaavoituksesta, kartoitustilanteesta ja maan- omistuksesta on tehty erillinen selvitys (31.12.2002, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi).

Maskun kunnalla on Isosuon alueella kaatopaikka-alueen rakennuskaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa kaatopaikka-aluetta on noin 11 ha laajuudelta. Läjitysalueiden täyttö- korkeus on +33 m tai +36 m.

Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaavassa (vahvistettu 23.6.1993) Isosuon alue on osoitettu kaatopaikka-alueeksi EK- merkinnällä. Naantalin kaupungin asemakaavassa (vahvistettu 13.3.1981) alue on kaatopaikka-aluetta Ej/a-merkinnällä noin 18 ha alueelta.

Alueen likimääräinen täyttökorkeus on +31 m.

Raision kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty 28.5.1990) koko kaatopaikka-alue on mer- kitty Isosuontien pohjoispuolelta kaatopaikka-alueeksi EK- merkinnällä noin 13 ha laa- juisena. Raision kaupungin alueella on voimassa asemakaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi Ej/a-merkinnällä noin 6 ha laajuudelta. Jäte- täytön likimääräinen korkeustaso on enintään +37 m.

Kaava-alueen täyttötasojen rajaus ei mahdollista alueen tehokasta käyttöä nykyaikaiseen jätteenkäsittelytoimintaan, minkä vuoksi alueen kaavojen tarkistaminen on vireillä.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Isosuon jäteasema sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Laajennusalue si- jaitsee pääosin Naantalin kaupungissa ja sen pohjoisosa sijaitsee Maskun kunnassa. Jä- teaseman etäisyys Raision keskustasta linnuntietä on noin neljä kilometriä. Lännessä jä- teaseman alue rajoittuu Fortum Oy:n tuhkankaatopaikkaan (Härkäsuon kaatopaikka).

Eteläpuolella on Naantalin kaupungin puhtaiden ylijäämämassojen läjitysalue. Koillis- puolella sijaitsee Maskun kunnan teollisuusalue. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 0,8-1 kilometrin päässä nykyiseltä jäteasemalta. Ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä.

Jäteasema ei sijaitse pohjavesialueella.

Ympäristön tila ja laatu

Ilmasto ja ilman laatu

Kaatopaikka-alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Kaatopaikka-alueen ilmanlaadun voidaan kuitenkin katsoa edustavan normaalia alueellista taustatasoa. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä liikenteestä aiheutuvat päästöt ja kaato- paikkatoiminnasta sekä lietteen ja biojätteen aumakompostoinnista aiheutuvat vähäiset hajuhaitat.

Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet

Laajennusalue muodostuu pääasiassa viljelyskäytössä olleesta niittyalueesta sekä pienistä metsäsaarekkeista. Alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat pääasiassa hävin- neet alueelta.

Laajennusalueella tehtiin selvitysliito-oravan esiintymisestä huhtikuussa 2004. Alueella ja sen läheisyydessä (150 – 500 m etäisyydellä) ei esiinny liito-oravia.

Laajennusalueen läheisyydessä ei ole Natura- 2000 eikä luonnonsuojelualueita. Lähim- mät luonnonsuojelualueet sijaitsevat seuraavasti:

• pohjoisessa Maskun Hallusvuori, vanhojen metsien suojeluohjelma ja Natura- alue, etäisyys noin 5,1 km

• koillisessa Maskun Karevansuo, soidensuojeluohjelma, etäisyys noin 3,5 km

• etelässä Raision Raisiolahti, lintuvesiensuojeluohjelma, etäisyys noin 4,5 km.

Pintavedet

Jäteaseman suoto- ja valumavedet johdetaan Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alueen luontainen pintavesien purkautuminen tapahtuu kahta reittiä Vaar- jokeen. Kaatopaikan yläpuoliset vedet ja laajennusalueen vedet purkautuvat länteen ja edelleen poikki kallioselänteen ja laskevat Vaarjokeen. Kaatopaikan alapuolelta pintave- det purkautuvat ojaa pitkin etelään ja edelleen Orjanojaa pitkin Vaarjokeen.

Jäteasemalle on tehty perustilaselvitys (Geoinsinöörit Oy, 13.1.2000). Jäteaseman pinta- vesivaikutuksia tarkkaillaan perustilaselvityksen yhteydessä tehdyn tarkkailuohjelman mukaan kolmessa ojapisteessä. Lisäksi tarkkaillaan suotovesien tasausaltaan veden laatua ja nykyiseltä täyttöalueelta tulevan veden laatua. Tarkkailutuloksissa on ollut ajoittain ha- vaittavissa merkkejä ojavesien likaantumisesta etenkin havaintopaikassa, joka on laajen- nusalueella länsisuuntaan johtavassa ojassa.

Maa- ja kallioperä

Ensimmäiset maaperätutkimukset laajennusalueella on tehty vuonna 1976. Tutkimukset käsittivät painokairauksia 23 tutkimuspisteessä. Laajennusalueen maaperäsuhteiden yksi- tyiskohtaisempaa selvittämistä varten alueella tehtiin suunnittelutyön yhteydessä syys- kuussa 2003 täydentäviä tutkimuksia. Maanäytteistä tehtiin laboratoriossa rakeisuus-, ve- sipitoisuus- ja vedenläpäisevyysmääritykset.

Nykyisen jäteaseman länsipuolinen suunniteltu laajennusalue koostuu kallioisiin, rinne- osiltaan moreenipeitteisiin mäkiin rajoittuvasta, itä-koillinen – länsi-lounassuuntaisesta savipeitteisestä maastopainanteesta. Valtaosalla laajennusaluetta maaperä koostuu pinta- osassa lihavasta savesta. Savikerroksen paksuus on tutkimustulosten perusteella suurim- millaan laajennusalueen eteläosassa noin 14 m. Hienojakoisen pintamaakerroksen ala- puolella maaperä on moreenia, jonka koostumus vaihtelee maanäytetutkimusten perus- teella silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin.

Savikerros on ohuimmillaan kallioisiin maastokohoutumiin rajoittuvilla painannealueen reunaosilla. Maastokohoutumien alimmilla rinteillä savikerros puuttuu ja maaperä koos- tuu pinnasta lähtien moreenista. Maastopainanteen reunaosien lisäksi pienialaisia mo- reenipeitteisiä maastokohtia tavataan myös painannealueen keskiosissa.

Kallionpinta on laajalti paljastuneena laajennusaluetta reunustavien kallioisten mäkien lakiosissa. Kallioisiin mäkiin rajautuvalla suunnittelualueella kallionpinnan korkeusase- ma vaihtelee voimakkaasti. Kallionpinta on ylimmillään suunnittelualueen itäreunalla se- kä keskiosissa tavattavien pienialaisten kalliopaljastumien kohdalla ja alimmillaan laa- jennusalueen eteläreunalla, kallionpinnan korkeustasovaihteluiden ollessa suunnittelualu- eella noin 22 metriä (taso noin +11…+33).

Alueen kallioperä koostuu keskirakeisesta granodioriitista, joka sisältää paikoin juonina keski- ja karkearakeista graniittia. Kivilaatu on massamaista, suuntauksetonta tai heikosti suuntautunutta. Paljastuma-alueilla kalliolaatu on kiinteää ja massarakenteista.

Pohjavedet

Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla laajennusalueen reunaosissa sekä sen yläpuolisella valuma-alueella. Valtaosa laajennus- alueesta on savikkoa, jossa tiivis pintamaakerros estää pohjaveden muodostumisen.

Pohjaveden havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta si- jaitsee laajennusalueella tasovälillä +25,06…+25,33. Mittaushavaintojen perusteella poh- javeden päävirtaussuunta on laajennusalueen maastopainanteessa kohti länsi-lounasta.

Pohjavesi on savikkoalueella paineellista.

Vedenläpäisevyysmääritysten perusteella koostumukseltaan lihavaa savea olevan maa- aineksen vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 1,6 x 10^-9 – 8,3 x10^-10 m/s. Savikerroksen alapuolella sekä osalla aluetta myös pintamaalajina tavattavan moreeniaineksen vedenlä- päisevyydeksi määritettiin koekuopista 1,2 x 10^-8 – 9,9 x 10^-10 m/s. Tehtyjen määritysten perusteella valtaosalla laajennusaluetta pintamaalajina tavattava saviaines on erittäin hei- kosti vettä läpäisevää ja täyttää yhdyskuntajätteen kaatopaikoilta edellytettävät tiiveys- vaatimukset. Myös alueella tavattava moreeniaines on tutkimustulosten perusteella hei- kosti vettä läpäisevää.

Laajennusalueen lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkit- täviä pohjavesiesiintymiä. Lähin pohjavesialue, Lietsalan I luokan pohjavesiesiintymä si- jaitsee laajennusalueen lounaispuolella noin 1,3 km etäisyydellä.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Melua alueella aiheuttavat jäteaseman ja kompostointikentän hoidossa tarvittavat koneet ja liikenne. Kaatopaikalle on tieyhteys maantieltä 192 erkanevaa päällystettyä Isosuon- tietä pitkin.

Ympäristövaikutusten arviointi

Turun seudun jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat tehneet ”Jätteen ja jä- tevesilietteen käsittelyn kehittäminen” ympäristövaikutusten arvioinnin Turun kaupunki- seudun jätteen ja jätevesienlietteen käsittelystä. Arviointiselostus valmistui helmikuussa 2004 ja Isosuon jäteasema on ollut osa tätä arviointia. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut siitä 6.7.2004 yhteysviranomaisen lausunnon.

JÄTEASEMAN NYKYISET TOIMINNOT Yleiskuvaus toiminnasta

Jäteaseman nykyinen toiminta käsittää jätteiden pienerien ja ongelmajätteiden vastaan- oton, risujen ja puujätteen haketuksen, tavanomaisen jätteen loppusijoituksen nykyiselle täyttöalueelle (I-laajennusalue), kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn sekä kaato- paikkavesien johtamisen Raision kaupungin viemäriverkkoon. Erillisellä ympäristöluvalla alueella harjoitetaan myös jätevesilietteiden aumakompostointia.

1.1.2006 lähtien sekajätekuormat ohjataan pääosin Turun seudun jätehuolto Oy:n muille jätteenkäsittelypaikoille.

Jäteaseman likaantuneet vedet kaatopaikka-alueelta ja muilta käsittelyalueilta kerätään ojilla ja viemäreillä tasausaltaaseen ja pumpataan Raision kaupungin viemäriverkkoon.

Pumpattu vesimäärä on viime vuosina ollut 48 000 – 108 000 m³ /a.

Vanhalla, käytöstä poistetulla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu sii- viläputkikaivoista ja kaasupumppaamosta imujohtoineen. Kerätty kaasu poltetaan soih- dussa. Kaasumäärä oli vuonna 2003 noin 1,3 milj.m³ .

Jäteaseman nykyinen toiminta vastaa jätteiden käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Käytös- sä olevalle kaatopaikalle (I-laajennusalue) on tehty lupamääräysten mukaiset pohjaraken- teet ja aluetta hoidetaan asianmukaisesti. Aiemmin käytöstä poistetun ja maisemoidun kaatopaikan kaasunkeräys- ja käsittelyjärjestelmää hyödynnetään nykyisen kaatopaikan (I-laajennusalue) kaasun käsittelyssä sen käytön loputtua.

Jätteiden määrä ja laatu

Jäteasemalla otetaan vastaan pientuojien kaatopaikka-, ongelma- ja hyötyjätteitä. Jä- teasemalle tuotujen jätteiden määrät vuosina 2001- 2003 ovat olleet seuraavat:

Jätelaji 2 001 2 002 2 003

Tonnia/vuosi Tonnia/vuosi Tonnia/vuosi Yhdyskunta- ym. jäte 29 220 33 620 32 700 Pienerät (sis. hyötyjakeet) 507 970 975 Ylijäämämaat 43 785 60 713 43 723 Haketettava jäte 42 1 671 3 258

Ongelmajäte 30 30

Yhteensä 83 645 106 813 89 994

Pienerien ja ongelmajätteiden vastaanotto

Pienerät otetaan vastaan vastaanottoalueen läheisyydessä sijaitsevalla alueella. Vastaan- ottopaikka on puurakenteinen ajokoroke, jonka molemmilla puolilla on lavat sekajätteelle ja hyötyjätteille. Hyötyjakeina otetaan vastaan paperia, pahvia, muovijätettä, metalliro- mua, puujätettä ja lasia. Sekajäte viedään yhdyskuntajätealueelle ja hyötyjätteet aika ajoin hyötykäyttökohteisiin.

Ongelmajätteiden vastaanotto on samalla alueella kuin pienerien vastaanotto. On- gelmajätteet otetaan vastaan kontteihin, säiliöihin ja lavoille. Vastaanotettavia ongelma- jätteitä ovat mm. öljyt, akut, paristot, loisteputket, kyllästetty puutavara ja SE-romu.

Jätteiden loppusijoitusalue

Alueen pinta-ala on noin 3,8 ha ja kokonaistäyttötilavuus on noin 350 000 m³. Alue on otettu käyttöön vuonna 1997. Pohjarakenteen kerrokset ovat ylhäältä alaspäin seuraavat:

ƒ suodatinkangas lk 3

ƒ rengasrouhe ( 400 mm)

ƒ suoja /salaojakerros KaM 12 –32

ƒ suojahuopa 1000 g/ m²

ƒ HDPE- kalvo 2.0 mm

ƒ pohjamaa savea

Alue täytetään lohkoittain ja kerroksittain noin 2 – 3 m kerroksina. Jätteet peitetään tar- peen mukaan. Työkoneena on kaatopaikkajyrä. Nykyisillä jätemäärillä alue täyttyy vuo- teen 2006 mennessä, jonka jälkeen alue suljetaan ja viimeistellään.

Kantojen, risujen ja puujätteen haketus

Alueella haketetaan kantoja, risuja ja puujätettä erillisellä kentällä. Haketta käytetään mm. kompostoinnin tukiaineena.

Vesien keräys ja käsittely

Jäteaseman likaiset vedet kerätään ojilla ja viemäreillä tasausaltaaseen alueen eteläosaan.

Altaasta vedet pumpataan Raision kaupungin viemäriverkkoon. Jätteenkäsittelykeskuksen vesien johtamisesta viemäriin on sopimus Raision kaupungin kanssa. Viemäriverkkoon pumpatun veden määrät ovat olleet viime vuosina 47 600 m³/a - 107 600 m³/a.

Jäteaseman alueen puhtaat pintavedet johdetaan niskaojituksin kaatopaikan ohi.

Täyttöalueen sulkeminen

Kaatopaikan täyttöalue (I-laajennusalue) muotoillaan jätteellä ja maa-aineksella suunni- telmien osoittamiin korkeusasemiin ottaen huomioon pintarakenteet. Täytön luiskat ra- kennetaan mahdollisuuksien mukaan kaltevuuteen 1:3 – 1:4. Jyrkät luiskat loivennetaan ja kyseiset massat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Jätetäyttöä lisätiivistetään tarvittaessa ennen esipeittokerroksen rakentamista.

Esipeitossa täyttöalue peitetään 20 – 30 cm maakerroksella ja tiivistetään huolellisesti.

Esipeittokerrosmateriaalina voidaan käyttää työstämiskelpoisia materiaaleja, kuten esi- merkiksi ylijäämämaata, lievästi pilaantuneita maa-aineksia tai muita luonnonmaa- aineksia. Kerroksen rakentamisen yhteydessä muotoillaan jätetäytön pinta siten, että sillä on joka kohdassa pintavaluntaa ajatellen riittävä kaltevuus.

Kaatopaikan pintarakenteet

Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa sen päälle rakennetaan pintakerros, joka koostuu jätetäytön viimeisen peitemaakerroksen (esipeittokerroksen) päälle rakennetta- vista rakennekerroksista. Rakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin lueteltuina seuraavat:

ƒ pintakerros (kasvukerros)

ƒ kuivatuskerros

ƒ tiivistyskerros

ƒ kaasunkeräyskerros.

Viimeistelykerrosten paksuus on noin 2 m. Jätetäyttö tulee painumaan täytön loppumisen ja viimeistelyn jälkeen siten, etteivät suunnitelmassa esitetyt korkeustasot ylity joidenkin vuosien painumisen jälkeen.

Kaasunkeräyskerros

Kaasunkeräyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle. Sen tehtävänä on johtaa jäte- täytössä muodostuva kaasu hallitusti kaasunpoistokaivoihin. Materiaalina käytetään kar- keata lajittunutta ainesta tai geosynteettistä kerrosta. Maa-aineksesta tehtynä kerroksen paksuus on noin 0,3 m.

Tiivistyskerros

Tiivistyskerroksen tarkoituksena on estää sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskerroin (k) on pienempi kuin 1 x 10^-8 m/s.

Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan en- nakkokokeella ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Testaaminen onnistuu parhaiten jä- tetäytön päälle rakennettavalla koekentällä, jonka tiivistämiseen käytetään samaa tiivis- tyskalustoa kuin varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamisessa. Tiivistyskerroksen mate- riaalin valinnassa otetaan huomioon erityisesti materiaalierien mahdolliset laadun vaihte- lut. Laadun vaihtuessa materiaalin vedenläpäisevyys määritetään uudelleen.

Kuivatuskerros

Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle. Sen tehtävänä on alentaa tiivistera- kenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) ja johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta.

Vesi poistuu kuivatuskerroksesta painovoimaisesti, mikäli kaltevuus on riittävä. Kuiva- tuskerroksen suositeltava vedenläpäisevyys on k ≥ 1 x 10^-3 m/s. Kuivatuskerroksen mate- riaalina voidaan käyttää esim. soraa. Kuivatuskerroksen paksuus on noin 0,5 m. Kuiva- tuskerros erotetaan tarvittaessa ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla.

Pintakerros

Pintakerroksen toiminnallisena tavoitteena on mineraalitiivisteen routasuojaus ja sen kui- vumisen estäminen, sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen, kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen ja alempien kerrosten suojaaminen kasvien juu- rilta. Erityisesti luiska-alueilla on otettava huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Pintakerroksen paksuus on noin 1 m. Pintakerros koostuu kahdesta osasta:

ƒ pintakerroksen alaosan muodostava perusmaakerros. Perusmaakerroksen pak- suus on noin 0,7 m.

ƒ pintakerroksen yläosan muodostava kasvukerros. Kasvukerroksen paksuus on noin 0,3 m. Kasvukerros tehdään pintakerroksessa käytettävästä materiaalista sekoittamalla siihen esimerkiksi turverouhetta.

Kaatopaikalle soveltuvat matalajuuriset kasvilajit, sillä kasvien juuret saattavat tunkeutua tiivistyskerrokseen saakka ja vaurioittaa sitä. Syväjuuristen puiden kasvu (esim. mänty) estetään katkomalla taimet säännöllisesti.

Kaatopaikkakaasun johtaminen

Laskennallisesti kaasuntuotto on enimmillään noin 170 m³/h (polttoainetehona noin 0,86 MW). Kaatopaikkakaasu kerätään rakennettavilla siiviläputkikaivoilla ja käsitellään soihdussa polttamalla vanhalle täyttöalueelle rakennetulla kaasupumppaamolla. Siivilä- putkikaivojen määrä on noin 10 kaivoa. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen toteutetaan tarvittaessa, mikäli kaatopaikkakaasulle löytyy hyödyntämiskohde.

Sulkemisen jälkeinen pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen sekä käsittely

Käsiteltävien kaatopaikkavesien määrän pienentämiseksi viimeistellyiltä täyttöalueilta tu- levat puhtaat pintavaluntavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi nis- kaojiin. Jätetäytöstä suotautuva vesi johdetaan jätehuoltoalueen muiden vesien kanssa ympärysojaan ja edelleen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen ja sieltä edelleen Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Pintarakenteeseen kuuluva kaasunke- räyskerros johtaa vesiä salaojaan ja purkaa suotovesipainetta täytön luiskien juuressa.

SUUNNITELTU TOIMINTA II- LAAJENNUSALUEELLA

Laajennusalueen osalta ympäristölupaa haetaan kahdelle erilliselle läjitysalueelle:

• jätteenpolton kuonan, tuhkien ja savukaasun puhdistusjätteiden loppusijoitus enintään 50 000 t/a ja

• jätteenkäsittelylaitosten käsittelyrejektien (kaupallisten lajittelulaitosten inerttejä rejektejä, joita ei voi hyötykäyttää, polttaa tai kompostoida) loppusijoitus enin- tään 50 000 t/a

Lisäksi lupahakemus koskee lievästi pilaantuneiden maiden käyttöä peitemaana kaato- paikkarakenteissa ja viimeistelyn pintarakenteissa enintään 20 000 m³/a (30 000 t/a).

Laajennusalueelle ei sijoiteta sekajätettä. Laajennusalueen loppusijoitustoiminnot mitoite- taan 20 – 25 vuoden ajanjaksolle.

Arviot loppusijoitukseen ohjautuvista jätemääristä perustuvat Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Turun seudun puhdistamo Oy:n teettämään Turun kaupunkiseudun jätteen ja jä- tevesilietteen käsittelyn kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiin (Ympäristövaiku- tusten arviointiselostus, Electrowatt-Ekono, helmikuu 2004).

Edellä esitettyjen loppusijoitustoimintojen lisäksi Isosuon jäteasemalla hoidetaan myös muita jätteenkäsittelytoimintoja kuten ongelmajätteiden ja jätteiden pienerien vastaanot- toa, puujätteen varastointia ja käsittelyä sekä jätevesilietteiden jatkokäsittelyä. Alueelle on myös tarkoitus rakentaa biojätteiden käsittelylaitos. Jätevesilietteiden kompostointi ja biojätteiden käsittelylaitos käsitellään erillisillä ympäristöluvilla.

Rakennusvaihe

Jäteaseman nykyinen tavanomaisen jätteen kaatopaikka täyttyy vuoteen 2006 mennessä.

Kaatopaikan II- laajennusalue on tarkoitettu jätteenpolton tuhkille ja kuonille sekä jät- teenkäsittelylaitosten rejekteille. Isosuon jäteaseman II- laajennusalueen rakentaminen tu- lee ajankohtaiseksi aikaisintaan v. 2006, mikäli jätteenpolton tuhkat jouduttaisiin tällöin sijoittamaan Isosuolle. Laajennusalue toteutetaan vaiheittain.

Rakentamisen aikana kuljetustarve alueelle kasvaa tilapäisesti verrattuna nykyisiin kuljetusmääriin. Kuljetustarvetta kasvattaa mm. laajennusalueen pohjarakenteisiin tarvit- tavien materiaalien kuljetus. Kuljetukset tapahtuvat samaa reittiä kuin nykyiset jäte- ym.

kuljetukset.

Toiminta laajennusalueella

Kuonan ja tuhkan sijoituksessa on lähdetty noin 30 000 tonnin vuotuisesta määrästä. Mi- toitusajanjaksolla 20 vuotta tuhkien määrä on noin 600 000 t ja tilantarve noin 690 000 m³ (tilavuuspaino 1,0 t/m³, peitemaan tarve 15 %). Tuhka-alueen tilantarve on noin 20 m täyttökorkeudella ja 1:3,5 -luiskakaltevuudella noin 6 ha.

Käsittelyrejektit ovat laadultaan tavanomaista jätettä, josta on eroteltu polttokelpoinen, bi- logisesti hajoava sekä hyötykäyttöön kelpaava osa. Käsittelyrejektien loppusijoitusalueen mitoituksessa on lähdetty noin 20 000 tonnin vuotuisesta määrästä. Mitoitusajanjaksolla 20 vuotta rejektimäärä on noin 400 000 t ja tilantarve noin 580 000 m³ (tilavuuspaino 0,8 t/m³, peitemaan tarve 15 %). Rejektialueen tilantarve on noin 20 m täyttökorkeudella ja 1:3,5 -luiskakaltevuudella noin 5 ha.

Loppusijoitusalueen pohjarakenteet tehdään tavanomaiselle jätteelle valtioneuvoston kaa- topaikkapäätöksen 861/97 mukaan. Savikkoalueella ei tarvittane mineraalieristettä, sillä alueen luontainen savi on erittäin tiivistä. Kallioalueella tarvitaan myös mineraalitiiviste.

Täyttöalueen pohjarakenteet ja täyttö tehdään vaiheittain.

Lievästi pilaantuneiden maiden hyödyntäminen

Lievästi pilaantuneita maita käytetään kaatopaikan viimeistely- ym. rakenteissa ja jäte- täytön peitemaina. Laajennusalueen loppusijoitusalueilla peitemaatarve on suuruusluokkaa 8 300 m³/a.

Muut toiminnot ja aluevaraukset

Pienerille ja ongelmajätteille on vastaanotto- ja varastointitilat nykyisen sisääntuloalueen yhteydessä. Hyöty- ja sekajätteille on varattu vaihtolavat, joille kulku tapahtuu korokkeel- ta. Vaihtolavat on varustettu opastavin kyltein. Ongelmajätteet otetaan vastaan lukitta- vaan konttiin, jossa on eri jakeille omat astiansa ja akut ns akkukonttiin. SE-romulle on varattu oma konttinsa. Vastaanottotilat on varustettu kylteillä. Pienerien vastaanottotoi- mintoja laajennetaan tarpeen mukaan.

Puujätteen varastointi ja käsittely säilyy nykyisellä alueella toistaiseksi. Alue on varattu mahdollisesti myöhemmin perustettavalle biojätteen kompostointilaitokselle. Tällöin puu- jätteen varastointi ja käsittely siirtyy I-laajennusalueen pohjoispuolelle. Puujätettä kerä- tään alueelle ja se haketetaan siirrettävällä hakettimella muutaman kerran vuodessa. Ha- ketta käytetään kompostoinnin lisäaineena. Kentällä käsiteltävän puu- ja rakennusjätteen määrä on noin 10 000 tonnia vuodessa. Varastokentän pinta-ala on noin 0,7 ha.

Vesien keräys ja käsittely

Laajennusaluetta ympäröiviltä alueilta kertyvät puhtaat pintavaluntavedet kerätään niska- ojaan ja ohjataan laajennusalueen ohi. Kaatopaikkavedet kerätään tasausaltaaseen, josta ne pumpataan ensin nykyisen täyttöalueen tasausaltaaseen ja sieltä edelleen Raision kau- pungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Laajennusalueen kaatopaikkavesien muo- dostumisalueen pinta-ala on noin 13 ha.

Sadantaan perustuvat arviot kaatopaikkaveden enimmäismääristä on esitetty alla olevassa taulukossa (kun koko laajennusalue on loppusijoituskäytössä).

Vesimäärä Arviointiperuste Vesimäärä

mm m³ /a m³ /kk m³ /d m³ /h l/s

Vuosivalunta 300 mm/a 39 000 3 250 108 5 1

Max. kuukausivalunta 100 mm/kk 13 000 433 18 5

Max. vuorokausivalunta 30 mm/d 3 900 163 45

Maksimikuukausivalunta osuu kevääseen lumen sulamisaikaan, eli maalis-huhtikuulle.

Suoto- ja valumavesimäärä on tällöin noin 33 % vuotuisesta suoto- ja valumavesimääräs- tä. Uuden tasausaltaan kapasiteetti mitoitetaan kevätylivaluman perusteella. Kevätyliva- lumaksi arvioidaan 120 l/s/ha ja kestoksi viisi vuorokautta. Tarvittavan tasausaltaan ka- pasiteetiksi saadaan noin 4 300 m³.

Kaatopaikkakaasun käsittely

Hakemuksen mukaan tuhkista ja kuonista ei muodostu kaatopaikkakaasua, koska rejektit sisältävät vain vähäisiä määriä orgaanista ainesta. Laajennusalueelle ei ole siten tarpeen rakentaa kaasunkeräysjärjestelmää.

Tekninen huolto

Alueen hoito jatkuu vastaavana kuin Isosuon nykyisellä jäteasemalla. Jäteasema-alueella on sähkö-, tietoliikenne-, vesi- ja jätevesiliittymät. Alueen rakennuksissa on murto- ja pa- lohälytysjärjestelmät. Suotovesien tasausaltaan pumppaamo ja kaasupumppaamo ovat kaukovalvonnan piirissä. Alue on valaistu ja siellä on vartiointiliikkeen säännöllinen val- vonta. Päätieverkolta on jäteasemalle hyvät liikenneyhteydet.

Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja energia

Jätteen loppusijoituksessa käytettävistä raaka-aineista merkittävin on peitemaa. Peite- maana käytetään pääasiassa ylijäämämaita sekä lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lievästi pilaantuneita maita.

Energiaa kuluu aluevalaistuksen lisäksi työkoneiden ja vastaavien käytössä.

Kuljetustarve, liikenne ja liikennejärjestelyt

Alueelle tuotavien kuormien määrää on arvioitu alueelle tuotavien jätemäärien perusteel- la. Raskaan liikenteen kuormamäärä on noin 6 200 ajoneuvoa vuodessa (kuormien keski- koko 10 t). Liikenne alueelle tapahtuu nykyisen jäteaseman kautta Isosuon yksityistieltä.

Laajennusalueen sulkeminen

Laajennusalueen sulkeminen suoritetaan sulkemisajankohtana voimassa olevien määrä- ysten mukaisesti.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Laajennusalueen käyttö- sekä valvontatavat ovat vastaavat kuin Isosuon jäteaseman nykyi- sellä kaatopaikalla. Laajennusalueen tekniikan ja rakenteiden osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

• loppusijoitusalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään valtioneuvos- ton kaatopaikkapäätöksen vaatimusten mukaisina,

• kaatopaikkavesien tasausaltaat tehdään tiiviiksi voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jä- tevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä,

• kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla ja

• kaatopaikka-alue aidataan ja sitä valvotaan jatkuvasti; alueen tiet kestopäällyste- tään; koko alue valaistaan; alue liitetään jätteenkäsittelyaseman hälytys- ja kauko- valvontajärjestelmiin.

Edellisen arvion mukaan kaatopaikan laajennusalueella noudatetaan ympäristönsuojelu- laissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia tyypillisiä päästöjä ovat kaatopaikkakaasu ja sen si- sältämistä yhdisteistä aiheutuva haju, hajoavasta jätteestä vesiin liukenevat aineet sekä toiminnan luonteesta johtuva roskaantuminen ja pölyäminen. Samoin jätteen siirrot ja kaivaminen aiheuttavat päästöjä ilmaan. Kaatopaikkaliikenteestä ja kaatopaikan työko- neista aiheutuvia päästöjä ovat melu, pöly ja happamoitumista aiheuttavat typpi- ym. yh- disteet.

Päästöt pintavesiin

II -laajennusalueella käsittelyä vaativan veden määrä pidetään pienenä estämällä suoto- vesien ja puhtaiden pintavesien sekoittuminen. Jätetäytöstä suotautuva vesi kerätään uuteen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen, josta se johdetaan nykyiseen tasausaltaaseen ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle.

• II-laajennusalueen suotovesien laadun arvioinnissa lähtökohtana on käytetty I- laajennusalueelta viemäriin johdetun veden tutkittuja pitoisuuksia. Lisäksi rejektikaa- topaikan suotovesien laatua on arvioitu saksalaisten kokemusten perusteella. Laajen- nusalueelta kertyvän käsittelyä vaativan veden laatua arvioitaessa on otettu huomioon seuraavat tekijät:

• rejektijätealueelle sijoitettava jäte on esikäsiteltyä jätettä, jossa on vähän biologisesti hajoavaa ainesta, joten siitä aiheutuvan kuormituksen voidaan arvioida olevan selväs- ti pienempi kuin esikäsittelemättömästä yhdyskuntajätteestä aiheutuva kuormitus,

• rejektijätteeseen suotautuvan veden määrä on saksalaisten kokemusten mukaan aino- astaan 15 – 20 % sadannasta, joten suuri osa alueesta tulevista vesistä on pintavalun- tavesiä ja

• polttolaitostuhkat ja kuonat esikäsitellään tarvittaessa ennen loppusijoitusta, joten niistä aiheutuva kuormitus suoto- ja valumavesiin on pientä.

Arvio II-laajennusosan kaatopaikkaveden laadusta ja kuormituksesta hakemuksen mukaan:

Analyysi Pitoisuus Kuormitus

KHTCr 300 - 400 mg/O2 /l 38 kg/O2 /a

BHK7 100 - 150 mg/O2 /l 14 kg/O2 /a

Kokonaistyppi 50 - 80 mg/l 7 kg/a

Ammoniumtyppi 50 - 80 mg/l 7 kg/a

Kokonaisfosfori 1- 2 mg/l 0,2 kg/a

Päästöt ilmaan

Kaatopaikalla merkittävin päästölähde ilmaan on jätetäyttö, jossa muodostuu kaatopaik- kakaasua. Nykyiseen toimintaan verrattuna II-laajennusalueelle sijoitettava jäte sisältää vähän orgaanista ainesta, joten kaasun muodostus arvioidaan vähäiseksi.

II-laajennusalueen käytön aikana liikenne ja työkoneet aiheuttavat päästöjä, joista paikal- lisesti merkittävin on pöly. Kuljetukset sekä koneiden ja laitteiden käyttö aiheuttavat myös happamoittavien yhdisteiden päästöjä (typen oksideja ja rikkidioksidia). Päästöt ovat luonteeltaan ja määrältään vastaavia kuin nykyisessä toiminnassa aiheutuvat päästöt.

Haju

Kaatopaikan hajuhaitat aiheutuvat joko itse jätteestä tai sen hajoamistuotteista, eli mm. kaa- topaikkakaasusta. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkap- taanit ja rikkivety. Laajennusalueelle sijoitettava jäte sisältää vähän orgaanista ainesta, jo- ten kaasun ja siten myös hajun muodostus on vähäistä.

Melu ja tärinä

Melun ja tärinän lähteet ovat laajennusalueella vastaavat kuin nykyisen alueen toiminnas- sa.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Laajennusalueen pohja tiivistetään, joten alueelta ei synny normaalitilanteessa päästöjä maaperään.

Läjitysalueiden sulkeminen

Kaatopaikan sulkeminen on maansiirtotyötä, jossa merkittävimmät ympäristöä välittö- mästi häiritsevät päästöt ovat pöly, melu ja tärinä. II-laajennusalueen sulkemisesta aiheu- tuu vastaavat päästöt kuin nykyisen alueen sulkemisesta. Sulkemisen jälkeen varsinaises- ta jätteen loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ja veteen vähenevät verrattuna toiminnassa olevaan kaatopaikkaan.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Merkittävimmät vaikutukset

Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristövaikutuksia ovat yleensä:

ƒ kuormitus pintavesiin

ƒ pohjavesien likaantuminen

ƒ vaikutukset ilmastoon ja ilman latuun

ƒ hajuhaitat

ƒ pöly- ja meluhaitat ( liikenne, kalliokiviaineksenotto ja jätteiden käsittely)

ƒ haittaeläimet

ƒ roskaantuminen

ƒ virkistysmahdollisuuksien huononeminen

ƒ kasvillisuuden häviäminen ja muuttuminen lähialueella

ƒ muutokset maisemassa

II-laajennusalueen rakentaminen edellyttää kalliolouhintaa, mistä johtuen ympäristöön voi kohdistua pölyämistä, melua ja tärinää.

Verrattaessa II- laajennusalueen toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia nykyti-

lanteeseen merkittävä ero johtuu II- laajennusalueelle sijoitettavien jätteiden ja nykyiselle kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen laadullisesta erosta. II- laajennusalueelle loppusi- joitettava jäte on jätteenpolton tuhkia ja kuonaa sekä jätteenkäsittelylaitosten rejektejä.

Rejektien orgaanisen aineksen määrä on vähäinen, joten sen kaasuntuotto on alhaista ja siitä aiheutuvat suotovedet selvästi nykyisen kaatopaikan suotovesiä laimeampia. Käsitel- ty jäte on myös muilta ominaisuuksiltaan nykyistä kaatopaikkajätettä parempaa, sillä jäte on murskattua ja seulottua sekä biologisen käsittelyprosessin läpikäynyttä, jäte on tasa- laatuista ja –rakeista ja jäte on tiivistä, jolloin sadevesien imeytyminen jätteeseen on normaalia vähäisempää

Jätepolttoaineen poltosta tuleva tuhka ja kuona sisältävät epäpuhtauksina mm. raskasme- talleja. Tuhkista ja kuonista aiheutuvia haittoja vähennetään esikäsittelemällä jäte tarvit- taessa haitattomampaan muotoon esimerkiksi sementtistabiloinnilla ennen läjitystä..

YVA -lain mukaiset selvitykset

Turun seudun jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat tehneet ”Jätteen ja jä- tevesilietteen käsittelyn kehittäminen ” ympäristövaikutusten arvioinnin Turun kaupunki- seudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelystä.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa olivat käsittelyssä 0-vaihtoehdon lisäksi vaihtoehto 0+ ja 1 , joissa polttolaitoksen tuhkat ja alueen lievästi pilaantuneet maat sijoitettaisiin Isosuolle sekä vaihtoehto 2, jossa Isosuolle sijoitettaisiin polttolaitoksen tuhkien lisäksi sekajätettä ainoastaan polttolaitoksen seisokin aikana.

Yhteysviranomaisen lausunnossa 6.7.2004 todetaan, että arviointiselostuksessa hankkeen vaikutusten arvioimiseksi kaikki hankkeen keskeiset osat on kuvattu hankkeen laajuuteen nähden riittävän yksityiskohtaisesti. Isosuon kaatopaikan osalta ei arvioinnissa noussut esiin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia minkään tutkitun vaihtoehdon välillä koskien kaatopaikan toimintoja.

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Liito-oravaselvityksen (Suunnittelukeskus Oy, 2004) mukaan II-laajennusalueella ja nyt selvitetyllä alueella ei esiinny liito-oravia. Kuitenkin alueen itä- ja länsipuolien vanhat metsät kannattaisi säästää mahdollisina eläinten (muidenkin kuin liito-oravan) pohjois- etelä-suuntaisina ekologisina käytävinä, eläinten liikkumisen helpottamiseksi.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään

Rakennusvaiheessa alueelta poistetaan puustoa ja alue raivataan, mikä saattaa aiheuttaa alueelta pintavaluntana poistuvan veden määrän kasvua. Ojiin kulkeutuvassa vedessä saattaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet nousta. Rakentamisvaihe on suhteellisen lyhyt, joten vaikutukset jäävät tilapäisiksi. Vesiin kohdistuvat päästöt ovat luonnon omia mate- riaaleja, joten niistä ei aiheudu esteettisen haitan lisäksi muuta haittaa.

Normaalitilanteessa tai ennakoitavissa olevissa häiriötilanteissa alueen vesiä ei pääse ve- sistöön alueen ulkopuolelle eikä toiminnasta aiheudu pintavesien pilaantumista. Tiiviillä pohjarakenteilla estetään haitalliset vaikutukset maaperään tai pohjaveteen..

Pitempiaikaisissa häiriötilanteissa kaatopaikkavesiä saatetaan joutua johtamaan vesistöön.

Vaikutus näkyisi tällöin lähiojissa selvimmin sähkönjohtokyvyn ja BOD-, ammonium-

typpi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja kloridipitoisuuksien nousuna sekä happipitoisuuden laskuna.

II-laajennusalueen käyttöönoton voidaan arvioida vaikuttavan positiivisesti pintavesiin, maa- perään ja pohjaveteen, koska nykyisen kaatopaikan päästöt pienenevät viimeistelyn ansiosta ja laajennusalueen suojaustekniikka on nykyistä selvästi parempi.

Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun

Kaatopaikkakaasussa kasvihuoneilmiötä aiheuttavista yhdisteistä merkittävimmät ovat me- taani ja hiilidioksidi. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan hiilidioksidiin verrattuna mo- ninkertainen. Muita ilman laatuun globaalisti vaikuttavia päästöjä ovat liikenteen ja työko- neiden tuottamat happamoitumista aiheuttavat typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt.

Yleensä kaatopaikan lähialueen asukkaiden kannalta merkittävin päästö ilmaan on kaato- paikkakaasun sisältämien merkaptaanien ja muiden haisevien yhdisteiden aiheuttama ha- ju. Isosuon laajennusalueelle sijoitettavien jätteiden laadusta johtuen kaatopaikkakaasun määrän voidaan arvioida olevan pieni ja siten myös ympäristövaikutusten voidaan arvioi- da olevan pienet.

Alueella liikennöimisen ja jätteiden käsittelyn yhteydessä ilmaan joutuva pöly sekä lii- kenteestä ja työkoneista aiheutuvat typen oksidit ja rikkidioksidi saattavat aiheuttavat ai- heuttaa paikallisia haittoja. Asutuksen ja laajennusalueen välissä on metsäisiä alueita, mi- kä osaltaan vähentää pölypäästöjen vaikutusta näillä alueilla. Pölyhaittoja ehkäisee aluetta ympäröivä suojavyöhyke.

Melun ja tärinän vaikutukset

Jätteenkäsittelytoiminnassa eniten melua aiheuttaa työmaaliikenne. Työmaaliikenteen ei kuitenkaan arvioida ylittävän yleisiä melutason ohjearvoja asuinalueilla. Melu ja tärinä ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, joten molempiin vaikuttavat samat tekijät, eli mm.

ajoneuvojen rakenne ja kunto, moottorin teho, renkaat, ajonopeus, ajoneuvon kuormitus sekä tien ominaisuudet ja sen lähiympäristö.

Sulkemisvaiheessa melua ja tärinää aiheutuu lähinnä maansiirtotöistä. Suljetulla kaato- paikalla ei ole melua ja tärinää aiheuttavia kaatopaikkatoimintaan liittyviä toimintoja.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön

Luontoon kohdistuvia vaikutuksia vähennetään mm. seuraavilla tavoilla:

• luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on tärkeää säi- lyttää puuston muodostamat suojavyöhykkeet laajennusalueen ympäristössä

• liikenne kaatopaikan laajennusalueelle johdetaan nykyisen kaatopaikan kautta, joten uudet tielinjaukset eivät pirsto luonnonvaraisten eläinten elinalueita ja kulkureittejä

• pintavesien välityksellä luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia estetään kaatopaikan suoto- ja valumavesien viemäröinnillä ja tiiviillä pohjarakenteilla.

Laskuojien, purkureittien ja alapuolisten vesistöjen vedenlaadun tarkkailussa havaittujen häiriötilanteiden korjaamiseksi toimitaan mahdollisimman nopeas- ti,

• kaatopaikan toiminnasta aiheutuvien melun ja pölyämisen estämiseksi ja vä- hentämiseksi suunnitellut toimet vähentävät myös näiden luontoon kohdistamia haitallisia vaikutuksia leviämisalueilla.

II-laajennusalueen käyttöönotto laajentaa jätehuoltoaluetta ja lisää siten kasvilli- suudelle ja eläimistölle koituvia haittoja.

Hajuhaitat

II -laajennusalueelle sijoitettavasta jätteestä ei aiheudu juuri lainkaan pahaa hajua, sillä jä- te on käsittelylaitosten rejektejä ja jätteenpolton tuhkia sekä kuonia, joiden orgaanisen ai- neksen määrä on vähäinen nykyisin kaatopaikalle sijoitettavaan sekajätteeseen verrattuna.

Hajuhaittoja hallitaan myös jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Nykyisen sekajätteen täyttöalueen sulkeminen ja viimeistely sekä hallitumpi toiminta II- laajennusalueella vähentävät arvion mukaan jätteenkäsittelytoiminnan mahdollisia pääs- töjä ympäristöön ja siten myös vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Laajenevalla kaatopaikkatoiminnalla yhdessä sen lähialueille sijoittuneiden muiden toi- mintojen (Fortumin tuhka-alue ja Naantalin maanläjitysalue) kanssa voi olla vaikutusta lähistöllä sijaitsevien asuntojen ja virkistysalueiden arvostukseen.

Suojavyöhyke on erityisen tärkeä lähimpien asuinalueiden sekä ympärillä olevien virkis- tyskäyttöön mahdollisesti käytettävien alueiden suuntaan. Maisemakuvasta huolehditaan puhdistamalla teiden varsien ja koko jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristö roskista ja kaatopaikkatoiminnan päättymisen jälkeen maisemaan kohdistuvia vaikutuksia lievenne- tään jätetäyttöalueen peittämisellä ja maisemoinnilla.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Pintavesien tarkkailu

Isosuon jäteasemalla tarkkaillaan pintavesiä kolmesti vuodessa kolmesta ojapisteestä, jotka edustavat vertailupaikkaa luonnonvesissä, kaatopaikan alapuolisia pintavesiä länti- sessä laskuojassa sekä eteläisessä laskuojassa. Tämän lisäksi tarkkaillaan tasausaltaan vettä ja uudelta läjitysalueelta tulevaa salaojavettä. Näytteistä analysoidaan pH, sähkön- johtokyky, KMnO4-kulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, fenolit, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit, arseeni, kupari ja kokonaiskromi.

Pohjavesien tarkkailu

Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan kolmesti vuodessa kuudes- ta pohjavesiputkesta. Pisteistä kaksi edustaa kaatopaikan yläpuolista pohjavettä, kaksi kaatopaikan alapuolista pohjavettä sen purkautumissuunnassa, yhdestä pisteestä tulisi nä- kyä mahdollinen tasausaltaan vuotaminen ja yhdestä pisteestä kaatopaikan mahdollinen suotautuminen alapuoliseen pohjaveteen. Näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, KMnO4-kulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, fenolit, fekaa- liset kolimuotoiset bakteerit, arseeni, kupari ja kokonaiskromi. Jokaisella kerralla havai- taan pohjaveden asema korkeusjärjestelmässä (N60).

Kaatopaikkakaasun tarkkailu

Kaatopaikkakaasun määrä ja paine sekä metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet mi- tataan vanhasta osasta kaksi kertaa vuodessa ja käytössä olevasta täyttöalueesta kuukau- sittain. Kaatopaikkakaasun keräily ja käsittely kaatopaikan vanhasta osasta on aloitettu vuonna 2002.

Raportointi

Jäteaseman toiminnasta raportoidaan kerran vuodessa annettavalla vuosiraportilla. Ra- portti toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Raision, Kaarinan ja Mas- kun ympäristöviranomaisille.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

II-laajennusalueen toiminnan riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ovat vastaavat kuin nykyisen jäteaseman toiminnassa. Merkittävimmät erot aiheutuvat seuraavista tekijöistä:

o laajennusalueelle rakennetaan pohjarakenteet muovikalvoineen, joiden vaurioitu- minen on aikaisempaan verrattuna uusi riski (osalla nykyistä täyttöaluetta on tosin jo nykyisten määräysten mukaiset pohjarakenteet)

o jätteen laadun muutoksesta. Rejekti on homogeenista ainesta, jossa sisäinen kitka on selvästi pienempi kuin sekajätteellä.

II-laajennusalueen pohjarakenteiden ja kaatopaikkavesien tasausaltaan ym. rakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista, rakenteellisista vioista tms. Vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan pinta- ja pohjavesiin.

Kaikki laajennusalueen rakenteet mitoitetaan riittävillä varmuuskertoimilla, joilla em.

vauriot estetään mahdollisimman hyvin ennakolta. Rakenteisiin kuuluu kaksi eristävää kerrosta, jotka varmistavat toisiaan.

Isosuon jäteasemalla on kattava ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka mahdollis- taa vaurioiden nopean havaitsemisen. Tällöin voidaan välittömästi käynnistää myös toi- menpiteet vaurioiden korjaamiseksi ja haittojen rajoittamiseksi.

Rejektien loppusijoituksessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea täytön vakavuuteen.

Täytön vettyminen lisää rejektiläjityksen sortumisvaaraa.

VAKUUS

Turun seudun jätehuolto Oy esittää ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentin mukaiseksi vakuudeksi kaatopaikan jälkihoitorahastoa, johon rahastoitavat varat kerätään kaatopai- kan jätteenkäsittelymaksuissa. Jälkihoitorahasto on jäteaseman omistajakuntien talousar- vioiden pakollinen varaus. Vuosittain rahastoitava jälkihoitovaraus on n. 100 000 euroa.

TOIMINTOJEN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Turun seudun jätehuolto Oy hakee toiminnan aloittamislupaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Turun seudun jätehuolto Oy hoitaa Turun kaupunkiseudun ja lähialueiden 26 kunnan jä- tehuollon. Asukkaita alueella on noin 314 000. Isosuon jäteasema on yksi tärkeä alueen jätteenkäsittelypaikka, jonka käytön jatkuvuuden turvaaminen on seudun jätehuollon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Perusteluina esitetään vielä, on kysymys välttämättömästä yhdyskuntateknisestä palvelusta. Yhtiö on tarvittaessa valmis asettamaan 100 000 euron vakuuden lainvoimaisen luvan saamiseen asti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Naantalin kaupungin ilmoitus- taululla 12.10. – 11.11.2004, Raision kaupungin ilmoitustalulla 13.10. –17.11.2004, Maskun kunnan ilmoitustaululla 12.10. – 12.11.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökes- kuksen ilmoitustaululla 11.10. – 10.11.2004 sekä sanomalehti Turun Sanomissa 15.10.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille 11.10.2004 päivätyllä kirjeellä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Isosuon jäteasemalla 7.12.2005 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakir- joihin.

Lausunnot

Raision kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan 24.11.2004, että alueella voimassa olevien kaavojen sallimat likimääräiset läjityskorkeudet eivät vastaa suunnitel- tuja tai jo toteutettuja läjityskorkeuksia, joten toimenpiteet kaavojen muuttamiseksi näiltä osin tulee tehdä, jotta ympäristöluvat voidaan myöntää. Nykyistä toimintaa voidaan jat- kaa hakemuspapereissa esitetyllä tavalla. Jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu tulee to- teuttaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Kaatopaikka-alueelle on laadittava uusi pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma, johon sisällytetään myös kompostointialueen tarkkailu. Laajennusalueen osalta tulee selvittää alueelle sijoitettavan jätteen koostumus, haitallisten aineiden määrä sekä liukoisuus, koska nämä määräävät kaatopaikkaluokan sekä pohjarakenteet. Kaatopaikka-alueen puhtaat vedet tulee pitää erillään kaatopaikan suotovesistä. Kaatopaikan suotovesiojat sekä niskaojat on pidettävä kunnossa ja perattava säännöllisesti. Alue on aidattava. Alueen yhteyshenkilön tiedot ja laadittava vuosiraportti tulee toimittaa muiden valvontaviranomaisten lisäksi myös Raision ympäristönsuojeluvi- ranomaisille. Kaikista merkityksellisistä päästöistä tai muista haitoista on kuitenkin vii- pymättä ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaiselle.

Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää 10.11.2004 lausunnossaan Raision ympäristölautakunnan esittämien asioiden lisäksi että mikäli pohjaveden laadun todetaan huonontuneen tulee asiasta ilmoittaa lupa- ja valvontaviranomaisille. Laajen- nusalueen kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden koostumus, liukoisuus ja käyttäytyminen pitkällä aikavälillä sekä jätteen ominaisuudet on tunnettava ja että alueen läjitystekniikan tulee perustua läjitettävien aineiden ominaisuuksiin ja määrään sekä alueen maaperä- ja vesiolosuhteisiin. Jätetäytössä tulee edetä lohkoittain siten, että avoimena oleva jätetäyttö pysyy mahdollisimman pienenä. Läjitetty jäte tulee tiivistää välittömästi ja lopulliseen korkeuteen läjitetty jäte tulee maisemoida täytön jälkeen. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja painaumat sekä jä- tepenkereen puutteellinen vakavuus, ympäristön roskaantuminen sekä melu- ja liikenne- haitat.

Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa 18.11.2004 lausunnos- saan mm., että nykyistä toimintaa voidaan jatkaa esitetyn hakemuksen mukaisesti. Haital- listen lokkien pyyntiä tulisi tehostaa jäteaseman alueella ja laatia niiden vähentämiseksi suunnitelma. Vesistötarkkailua tulee jatkaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Valumavesiä kuljettavat ojat tulee perata säännöllisesti ja ne on pidettävä avoimina. Kaa- topaikka-, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun kertymisen jälkihoitovaiheen tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristökeskukseen. II- laajennusalu-

een käyttöönotolle ei ole terveydellistä estettä, jos toimitaan hakemuksen mu-

kaan. Jos toiminnassa ilmenee poikkeustilanteita, joista voi aiheutua terveyshaittaa, tulee niistä ilmoittaa terveystarkastajille.

Naantalin kaupunginhallitus yhtyy 29.11.2004 kaavoitus- ja ympäristölautakunnan sekä Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymien lausunnoissa esitettyyn.

Maskun ympäristölautakunta esittää lausunnossaan 23.11.2004, että vedenkeruujärjes- telmät on pidettävä kunnossa, tarkkailu on suoritettava ohjelman mukaan ja tulokset toi- mitettava Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiensuojelullisesti kriitti- siin pisteisiin on asennettava hälyttimet esimerkiksi mahdollisten ylivuotoaikojen mini- moimiseksi. Merkityksellisistä haitoista ja terveyshaitoista on ilmoitettava viipymättä lu- pa- ja valvontaviranomaisille. Alueen kaavat tulee tarkistaa, laajennusalueen loppusijoi- tusalueen perusmaan vakavuus on varmistettava ja pohjarakenne on mitoitettava sen mu- kaisesti. Kaatopaikan luokitus ja jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu on suoritettava valtioneuvoston päätöksen mukaan. Alue on aidattava ja toiminta sovitettava ympäris- töön ja maisemaan sopivaksi. Alueen liikennejärjestelyt on toteutettava niin, että häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset.

Maskun kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajan 25.11.2004 antamassa lau- sunnossa todetaan että haittaeläimistä (esimerkiksi lokit) on aiheutunut haittaa lähistön asukkaille ja toiminnoille. Tulevaisuudessa on jatkettava haittaeläinten torjuntaa. Haitta- eläimet saattavat aiheuttaa tautivaaran. Niiden hävittämisessä on noudatettava kunnan virkaeläinlääkärin antamia ohjeita. Suotovesien pääsy pohjaveteen tulee estää mahdolli- suuksien mukaan. Kaatopaikan sulkemisen tulee tapahtua valvovien viranomaisten anta- mien ohjeiden mukaan.

Maskun kunnanhallitus esittää 29.11.2004 lausuntonaan ympäristölautakunnan lausun- non.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta ja yksi mielipide.

Ablemans Oy, Härjänkurkuntie, vastustaa ehdottomasti sekä jäteaseman että kompostoin- tikentän lupien myöntämistä. Kaatopaikka-alueelta leviää säännöllisesti (viikoittain) alu- eelle voimakkaita kaatopaikkahajuja, jotka aiheuttavat suoranaista pahoinvointia ja vai- kuttavat työviihtyvyyteen haitallisesti. Yöpyminen yrityksen tiloissa on ajoittain mahdo- tonta. Asiakkaitten vierailut on hajujen aikaan noloa hoitaa. Jäteasemalta siirtyy ajoittain satojen lokkien lauma lentelemään ja istumaan alueelle. Ne sotkevat katot, autot ja piha- alueet jätöksillään. Liikkumista alueella asiakkaitten kanssa on tänä aikana varottava.

Yritysten sijainti jäteaseman naapurissa ei ole omiaan nostamaan alueella toimivien yri- tysten arvostusta. Edellisissä lupapäätöksissä on edellytetty hajuhaittojen hoitamista eri- näisillä lupamääräyksillä, mutta hajuhaitat eivät ole poistuneet. Laajennusalue toisi lisäk- si tuhkapilvet alueelle, niitä tuskin voi estää kuivalla ja tuulisella ilmalla. Samoin avoi- met jätevesialtaat tulevat lisäämään hajuhaittoja.

21 henkilön allekirjoittamassa muistutuksessa vastustetaan Isosuon kaatopaikan II- laa- jennusalueen ympäristölupahakemusta seuraavin perustein.

o Kuormitus pintavesiin o Pohjavesien likaantuminen

o Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun (kasvihuonekaasut kaatopaikalta ja hap- pamoittavat kaasut liikenteestä ja työkoneista)

o Hajuhaitat

o Pölyhaitat (liikenne, kalliokiviaineksen otto ja jätteiden käsittely)

o Tärinähaitat (kalliokiviaineksen otto) o Haittaeläimet

o Roskaantuminen

o Virkistysmahdollisuuksien huononeminen

o Kasvillisuuden häviäminen ja muuttuminen alueella ja sen ympäristössä o Muutokset maisemassa.

Laajennus heikentäisi huomattavasti alueen viihtyisyyttä ja arvostusta. Lähimmät asuin- kiinteistöt sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta laajennusalueesta, jolloin niihin vielä muita enemmän kohdistuu kohtuuttoman kovaa rasitusta ja arvon alenemista.

Nykyiset asukkaat eivät koskaan olisi hankkineet kiinteistöjään, jos olisi ollut tiedossa mahdollisuus kaatopaikan laajenemiseen. Useilla kiinteistöillä on oma porakaivo, joiden veden laatuun räjäytystyöt väistämättä vaikuttavat heikentävästi. Suunnitellun laajennus- alueen välittömässä läheisyydessä on suojaviheralue. Isosuon jäteaseman laajennushanke vaatii kaavamuutoksen, jota vastustamme. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kirjettä Isosuon jäteaseman laajennussuunnitelmista ei ole lähetetty kaikille asianosaisille, joita kyseinen asia mitä suuremmassa määrin koskee.

Suovasentien asukas toteaa 10.11.2004, että nykyisellä täyttöalueella jätettä käsittelevä

”tana” pitää niin kovaa melua, että se kuuluu sisälle omakotitaloon. Erityisesti talvipak- kasilla ääni kiirii kauaksi. Koneen ominaisuuksien parantamista toivotaan.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on todennut 10.02.2005 vastineessaan annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin muun muassa seuraavaa:

1. Kaavoitus:

Luvan hakija on tietoinen läjityksen ja kaavoituksen välisistä ristiriidoista ja ryhtynyt toimenpiteisiin Isosuon alueen kaavoituksen muuttamiseksi.

2. Vesienhallinta:

Nykyisen tasausaltaan pumppaamo on liitetty kaukovalvontaan ja II-laajennusalueelle to- teutettavan tasausaltaan pumppaamo tullaan myös liittämään kaukovalvontaan. Tasausal- taat ovat tiiviitä voimassa olevien vaatimusten mukaisesti ja vesien keräilyssä ja johtami- sessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. Turun seudun jätehuolto Oy suoritti kesällä kaatopaikka-alueen sisäisten ojien perkaamisen.

3. Kaatopaikkakelpoisuus ja pohjarakenteet:

Turun seudun jätehuolto Oy on Turun Jätelaitoksen kanssa teettänyt selvityksen polttolai- toksen arinakuonan liukoisuudesta. Liukoisuustestit on tehty VTT:n toimesta ja ne on tehty menetelmällä, joka on otettu käyttöön kesällä 2005. Arinakuonasta tehdyn liukoi- suustestin mukaan ko. jäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Savukaa- sunpuhdistusjäte stabiloidaan sementillä ja sen osalta on tehty liukoisuustestit jo aikai- semmin Turun Jätelaitoksen toimesta. Turun seudun jätehuolto Oy katsoo, että sekä arinakuona että savukaasunpuhdistusjäte on sijoitettavissa tavanomaisen jätteen kaato- paikalle, jonka pohjalta pohjarakenteet määräytyvät.

Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointi tehdään kaatopaikkakelpoisuustestein sekä laadunvalvontatestein ja jätteitä vastaanotettaessa tarkastetaan jäte-erät.

4. Läjitystekniikka:

Kaatopaikalla vastaanotettavan jätteen laatu tulee muuttumaan oleellisesti, koska alueelle on suunniteltu sijoitettavan jätteenpolton arinakuonaa ja kiinteytettyä savukaasunpuhdis- tusjätettä sekä lajittelulaitoksen lajittelurejektiä. Lajittelulaitoksen rejektien loppusijoi- tuksessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea täytön vakavuuteen, koska täytön vettymi- nen lisää rejektin läjityksen sortumisvaaraa. Rejektit vaativat jatkuvaa peittämistä, koska kyseinen jäte on varsin kevyttä ja se leviää tuulen mukana. Läjityksessä käytettävät työ- koneet tulevat todennäköisesti pienenemään, jolloin työkoneiden melu vähenee.

5. Käyttö- ja hoitosuunnitelma:

Kaatopaikalle laaditaan ennen läjitystoiminnan alkua uusi kaatopaikan käyttö- ja hoito- suunnitelma, joka esitetään ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi.

6. Muut vaatimukset:

Haitallisten painumien ehkäisemiseksi kaikki laajennusalueen rakenteet mitoitetaan riit- tävillä varmuuskertoimilla. Rakenteisiin kuuluu kaksi eristävää kerrosta, jotka varmista- vat toisiaan. Jätteiden loppusijoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota täytön vakavuu- teen.

Toiminnan aikana maisemaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi säily- tetään mahdollisimman leveä ja tiheä puustovyöhyke kaatopaikan laajennusalueen raken- tamattomassa ympäristössä.

Lokkien torjuntaa on tehty Isosuon kaatopaikalla suunnitelmallisesti. II-laajennusalueen käyttöönoton voidaan arvioida vähentävän haittaeläinten esiintymistä, sillä laajennuslau- seelle sijoitettavasta jätteestä on poistettu suurin osa orgaanisesta aineksesta, joten jät- teessä on vähän linnuille ym. eläimille sopivaa ravintoa.

Jätteenkäsittelystä aiheutuvan pölyn haitallisia vaikutuksia vähennetään jätteiden peittä- misellä ja teiden päällystämisellä ja kastelulla. Pölyhaittoja ehkäisee aluetta ympäröivä suojavyöhyke.

Nykyiseen verrattuna laajennusalueelle sijoitettava jäte sisältää vähän orgaanista jätettä, joten kaasunmuodostus on vähäistä.

Isosuon kaatopaikka-alue on oleellisin osin aidattu ja alueella on vartiointiliikkeen sään- nöllinen valvonta ja vartiointi. Kaatopaikan portti on kiinni kaatopaikan aukioloaikojen ulkopuolella. Alueen aitaaminen tai valvonnan lisääminen tulee mahdollisesti ajankohtai- seksi laajennusalueen käyttöönoton yhteydessä.

7. Pintarakenteet ja jälkihoitovaiheen valvonta:

Jälkihoitovaiheen tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi.

Ympäristölupahakemuksessamme olemme esittäneet, että nykyisen täyttöalueen sulke- minen tapahtuu kaatopaikan täyttymisen jälkeen vaiheittain noin viiden vuoden kuluessa.

8. Raportointi:

Raportissa esitetään tiedot vastaanotetun ja vastaanottamatta jätetyn jätteen määrästä jäte- lajeittain, yhteenveto asiantuntija-arvioista, tiedot jätetäytöstä, yhteenveto tarkkailuoh- jelman mukaisesta seurantatiedoista, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta sekä selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hy- väksytyistä suunnitelmista. Toiminnassa mahdollisesti ilmenevistä poikkeustilanteista, joista voi aiheutua terveyshaittaa, ilmoitetaan viipymättä alueen lupa- ja valvontaviran- omaisille.

9. Tarkkailuohjelma:

Tarkkailuohjelman mahdollinen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi laajennusalueen käyttöönoton yhteydessä. Sulkemisen jälkeen tarkkailu muutetaan jälkihoitovaiheen tark- kailuksi, josta laaditaan erillinen ohjelma. Tarkkailuohjelman tulokset toimitetaan Raisi- on, Naantalin ja Maskun ympäristönsuojeluviranomaisille.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ym- päristöluvan Turun seudun jätehuolto Oy:n Isosuon jäteaseman toimintaan. Päätös kos- kee nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen täyttöalueen sulkemista, II- laajennusalueen perustamista ja käyttämistä, ongelmajätteiden ja jätteiden pienerien vastaanottamista sekä puujätteen varastoimista ja käsittelyä. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupa- määräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Jäteaseman toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset

1. Jäteaseman ulkona tapahtuvaa jätteenkäsittelytoimintaa saa harjoittaa arkisin maanan- taista perjantaihin kello 7.00–22.00 ja lauantaisin kello 8.00–16.00. Toimintaa ei saa harjoittaa arkipyhinä. Häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten murskaus- ja haketustoimintaa, saa harjoittaa maanantaista torstaihin kello 7.00–20.00 ja perjantai- sin kello 7.00–18.00. (YSL 43 §, YSA 20 § ja NaapL 17 §)

2. Jäteaseman toiminnan aikana melutaso ei saa melulle altistuvien kohteiden piha- alueilla ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 dB päivällä (kello 7–

22) eikä ekvivalenttimelutasoa 50 dB yöllä (kello 22–7). Mikäli melutaso ylittyy, tu- lee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheutta- vien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin melupäästöjen selvittämiseksi ja meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 42 §, 46 §, NaapL 17 §, JL 6 §, JA 8 §)

3. Jäteaseman toiminnot on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettä- vä ja edistettävä siten, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydel- le, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaan- tumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa. Ros- kaantuneet alueet on siivottava välittömästi. (YSL 7 §, 8 §, 42 § , JL 6 §, 19 § ja NaapL 17 §)

4. Jäteaseman käsittely-, varasto- ja liikennealueita on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittoja. Pinnoitetut alueet on tarvittaessa pestävä ja pinnoittamatto- mat alueet kasteltava tai pölyäminen estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä.

(YSL 42 §, JL 6 §, JA 8 § ja NaapL 17 §)

5. Jäteasemalla on torjuttava tehokkaasti jätteistä aiheutuvia haju- ja eläinhaittoja. Lok- kien häätöä tulee suorittaa suunnitelmallisesti yhdessä kompostointitoiminnasta vas- taavan kanssa. (JL 6 §, JA 8 §, NaapL 17 § ja VNp 861/1997 liite 1)

6. Toiminnanharjoittajan on esitettävä jäteaseman hoidosta, käytöstä ja toiminnan tark- kailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot kirjallisesti lupa- ja valvontaviran- omaisille.

Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä lupa- ja valvontaviranomaisten tietoon. Vastaavan hoitajan asiantunte- muksen ylläpidosta on huolehdittava. (YSL 42 §, JA 10 § ja VNp 861/1997 liite 1) 7. Jäteasemalla on sen aukioloaikana oltava valvoja, joka tarkastaa jätekuormat ja niitä

koskevat asiakirjat sekä osoittaa kyseisille jätteille sijoituspaikan. (JL 15 §, VNp 861/1997 6 § ja 7 §)

8. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa toiminnoissa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja jäteaseman ympäristövaikutukset ovat mahdolli- simman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, 55 § ja YSA 37 §)

9. Mikäli jäteasemalle tuodaan jätteitä, joiden vastaanotto tai loppusijoitus alueella on kielletty, on jäte viipymättä toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka voi- massa olevassa ympäristöluvassa on ko. jätteen vastaanotto hyväksytty tai jäte on pa- lautettava jätteen haltijalle. (JL 9 § ja 15 §)

10. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen sijoittaminen alueelle on estettävä. Tarvittaessa jä- teaseman alue on aidattava. Aita on pidettävä kunnossa ja alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin jäteaseman aukioloaikoina. (VNp 861/1997 liite 1)

Kaatopaikkatoiminnot

11. Isosuon jäteaseman läjitysalueet luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikoiksi.

Läjitysalueille saa sijoittaa vain tavanomaista tai pysyvää jätettä. Jätteen tulee olla pääsääntöisesti lajiteltua. Läjitysalueille ei saa sijoittaa ongelmajätteitä

Käytössä olevan läjitysalueen kokonaistäyttötilavuus saa olla 350 000 m³ ja jäte- täytön lakikorkeus pintarakenteet mukaan lukien saa olla korkeintaan +36 (N60) . II - laajennusalueen lakikorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla +31 (N60). Tuh- ka-alueen kokonaistäyttötilavuus saa olla 690 000 m³ ja jätteenkäsittelyrejektien alu- een kokonaistäyttötilavuus saa olla 580 000 m³ . (YSL 42 § ja 45 §, YSA 20 §, VNp 861/1997 liite 1, JL 6 §, JA 8 § ja NaapL 17 §)

12. Käytössä olevalle läjitysalueelle voidaan vuosittain vastaanottaa ja loppusijoittaa ta- vanomaista yhdyskuntajätettä (20 03 01) noin 40 000 tonnia ja käyttää peitemaina ja viimeistelyrakenteissa ylijäämämaita (17 05 04) ja lievästi pilaantuneita maita yh- teensä 70 000 tonnia.

Rakennettavalle II- laajennusalueelle voidaan vastaanottaa ja loppusijoittaa erillisille alueille vuosittain tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusluokituksen täyttäviä jätteenpolttolaitoksen kuonia, tuhkia ja savukaasun puhdistusjätteitä (19 01 12, 19 01 14 ja 10 01 16) noin 30 000 tonnia, jätteen käsittelylaitoksen käsittelyrejektejä ( 19 02 03) ja niihin rinnastettavia jätteitä noin 20 000 tonnia sekä käyttää peittomaina yli- jäämä- ja lievästi pilaantuneita maita noin 12 000 tonnia. Jätteitä tuotaessa on esitet- tävä jätteiden koostumusta koskevat analyysitodistukset ja puolueettoman asiantunti- jalaitoksen lausunto jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta. II- laajennusalueelle ei saa sijoittaa muuta sekajätettä.

Mikäli kaatopaikalle tuodaan jatkuvasti kaatopaikkakelpoisuustestiä edellyttävää sa- man jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, on kyseisen jätteen aiemmin saatujen