• Ei tuloksia

Joensuun kampuksen tohtoripromootion juhlajulkaisu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Joensuun kampuksen tohtoripromootion juhlajulkaisu"

Copied!
35
0
0

Kokoteksti

(1)

TOHTORIPROMOOTIO

Doctoral Conferment Ceremony

Joensuu 6.–8.6.2019

Juhlajulkaisu – Commemorative Publication

(2)

SISÄLLYS CONTENTS

Saatteeksi 4 Foreword

VIRTUAALINEN TODELLISUUS KIINNOSTI KUNNIATOHTOREITA 6 HONORARY DOCTORS WERE INTERESTED IN VIRTUAL REALITY KUNNIATOHTOREIDEN NIMIKKOPUIDEN ISTUTUS 8 HONORARY DOCTORS PLANTING COMMEMORATIVE TREES Joensuun kaupungin tervehdys 11 Greeting from the City of Joensuu

Kiitospuheenvuoro Joensuun kaupungille 12 Vote of thanks to the City of Joensuu Puhe istutetuille puille ja niiden kasvamiselle 13 Speech to the planted trees and their growth

ILTAJUHLA CARELIALLA 14 EVENING PARTY AT CARELIA

Promootionäyttelyn avajaiset 15 Opening of the exhibition

Promootiokonsertti 16 Conferment ceremony concert

Hatunsovittajaiset 18 Hat fitting ceremony

Tervetuliaispuhe 20 Welcoming address

Puhe hatulle 22 Address to the hat

PROMOOTIOAKTI 26 CEREMONIAL CONFERMENT OF DOCTORAL DEGREES

Rehtorin puhe 28 Rector's speech

Promoottorin puhe 30 Speech by the Conferrer of Degrees

Priimus- ja ultimustohtori 33 Primus Doctor and Ultimus Doctor

Kysymys priimustohtorille ja hänen vastauksensa 34 Question to the Primus Doctor and his answer

Kunniatohtorit 36 Honorary Doctors

Tohtorit 37 Doctors

Ultimustohtorin puhe 38 Speech by the Ultimus Doctor

JUHLAKULKUE KIRKKOON 40 PROCESSION TO THE CHURCH

PROMOOTIOJUMALANPALVELUS 42 CONFERMENT CEREMONY SERVICE

Saarna 43 Sermon

PROMOOTIOPÄIVÄLLISET 46 BANQUET

Puhe promoottoreille 48 Address to the Conferrers of Degrees

Promoottorin vastaus 49 Response by the Conferrer of Degrees

Puhe kunniatohtoreille 50 Address to the Honorary Doctors

Kunniatohtorin vastaus 51 Response by the Honorary Doctor

Puhe seuralaiselle 52 Address to the companion

Johdatus promoottorin uloskantoon 54 Introduction to carrying out the Conferrer of Degrees

Airutnauhoista luopuminen 56 Handing over the Marshals' sashes

PROMOOTIOTANSSIAISET 57 CONFERMENT BALL

Puhe nousevalle auringolle 59 Address to the rising sun

PROMOOTIORISTEILY 60 CONFERMENT CRUISE

Kiitospuhe Utran Uittotuvalla 62 Vote of thanks at Utran Uittotupa

TOHTORITOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU 64 INTERVIEW WITH THE CHAIR OF THE DOCTORS’ COMMITTEE PROMOOTION TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 66 CONFERMENT CEREMONY ORGANIZERS AND PARTNERS JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

TOIMITUS: KIRSI BYKACHEV JA NINA VENHE

KIELENTARKASTUS JA KÄÄNNÖKSET: SEMANTIX FINLAND OY SEKÄ MAJ VUORRE KUVAT JA KUVIEN KÄSITTELY: RAIJA TÖRRÖNEN JA VARPU HEISKANEN

TAITTO: GRANO OY, KUOPIO ISBN: 978-952-61-3182-5 (PDF)

(3)

I

tä-Suomen yliopiston toista tohtoripromootiota vietettiin Joensuun kampuksella 6.–8.6.2019 aurinkoisessa ja epätavallisen lämpimässä kesäsäässä.

Promootio koski kolmea Joensuun kampuksella toimivaa UEFin tiedekuntaa eli filosofista tiedekuntaa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaa sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa.

Kolmipäiväisiin juhlallisuuksiin kuuluivat muun muassa

kunniatohtoreiden nimikkopuiden istuttaminen, promootiokonsertti, hatunsovittajaiset, promootioakti, juhlakulkue, promootiojumalanpalvelus, promootioillalliset ja -tanssiaiset hotelli Kimmelissä sekä purjehdus Pielisjoella ja lounas Utran Uittotuvassa.

Niin osallistujien kuin vieraidenkin kokemista hikisistä hetkistä huolimatta lämpö ei luita rikkonut, vaan päinvastoin auttoi luomaan iloisen, yhteisöllisen, lämpimän ja ajoittain jopa riehakkaankin tunnelman kaikkiin kolmeen juhlapäivään.

Tämän sähköisen juhlajulkaisun tarkoituksena on dokumentoida koetut promootiojuhlallisuudet paitsi tuleville polville, myös kaikille tähän korkeimpaan akateemiseen juhlaan osallistuneille ja muille kiinnostuneille. Julkaisuun on koottu lähestulkoon kronologisessa järjestyksessä promootiojuhlallisuuksissa pidetyt puheet sekä runsaasti valokuvia, jotka toivottavasti auttavat palaamaan noihin ikimuistoisiin hetkiin myös myöhemmin. Puheet julkaistaan suomen tai englannin kielellä niiden alkuperäisen esittämistilanteen mukaisesti.

Lähes vuoden mittaiset promootiovalmistelut vaativat paljon työtä promootiotoimikunnalta ja tohtoritoimikunnalta, mutta myös monilta muilta eri tahoilta, jotka on esitetty julkaisun lopussa. Ja siltikin, järjestäjät luovat puitteet, mutta vasta vieraat tekevät juhlan.

Lämpimät kiitokset kaikille promootiojuhlallisuuksissa tavalla tai toisella mukana olleille!

Kuopiossa ja Joensuussa elokuussa 2020

Kirsi Bykachev Nina Venhe

Promootiokoordinaattori Tiedottaja

T

he second doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland was held at the Joensuu campus on 6–8 June 2019 in sunny and unusually warm summer weather.

The conferment ceremony involved three UEF faculties based at the Joensuu campus: the Philosophical Faculty, the Faculty of Science and Forestry and the Faculty of Social Sciences and Business Studies.

The three-day celebration included events such as the planting of commemorative trees by Honorary Doctors, a conferment ceremony concert, hat fitting, the doctoral conferment ceremony, a procession, a religious conferment ceremony service, a banquet and a ball at Hotel Kimmel, a cruise on the Pielisjoki River, and a lunch at the restaurant Utran Uittotupa.

Far from taking the steam out of the events, the unseasonal heat saw the guests and participants alike enjoying the lively atmosphere and energetic community spirit fostered by all involved across the three days of festivities, even if there were a few hot and sticky moments!

The purpose of this electronic commemorative publication is to document the conferment festivities not only for future generations, but also for all who took part in these poignant academic celebrations, and any other interested parties. This publication includes transcripts of almost all the speeches held during the conferment festivities and plenty of photographs capturing the memorable moments for the enjoyment of all for many years to come. The speeches are printed in Finnish or English, depending on the event at which they were first delivered.

The nearly year-long conferment preparations are the culmination of a lot of hard work not only from the Conferment Committee and the Doctors' Committee, but also from the many groups and organisations presented at the end of this publication. But while it is the organisers that lay the foundations for the festivities, it is the guests who make them a true celebration.

Our sincere thanks go to all who participated in and contributed to the conferment celebrations in one way or another!

Kuopio and Joensuu, August 2020

Kirsi Bykachev Nina Venhe

Conferment Ceremony Coordinator Communications Officer

SAATTEEKSI FOREWORD

(4)

Virtuaalinen todellisuus kiinnosti kunniatohtoreita

– Honorary Doctors were interested in virtual reality

K

unniatohtorin arvo on merkittävin kunnian- osoitus, jonka yliopisto voi antaa. Joensuun kampuksella toimivaan kolmeen tiedekun- taan valittiin kunniatohtoreiksi 12 tieteen tai yhteis- kuntaelämän vaikuttajaa.

Tohtoripromootion aluksi kunniatohtorit pääsi- vät tutustumaan isäntiensä ja emäntiensä kanssa yliopiston ja Business Joensuun yhteisiin VR LAB -tiloihin. Tiloissa tutkitaan ja kehitetään virtuaalis- ta ja lisättyä todellisuutta sekä 3D-visualisointeja.

Kehittämistyö antaa mahdollisuuksia uudenlaisiin visuaalisiin konsepteihin esimerkiksi metsäteolli- suuden, opetusteknologian, kaupunkisuunnittelun, tapahtumajärjestelyiden ja matkailun aloille.

Filosofian kunniatohtoriksi valittu professori, ranskalaisen Jean Monnet’n yliopiston vararehtori Alain Trémeau on ollut mukana VR LAB -tiloihin kuuluvassa kehittämistyössä. Yhteistyö hänen sekä Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja fotoniikan instituuttiin kuuluvan laskennallisen spektrikuvantamisen kanssa alkoi jo vuonna 2000.

Trémeau oli otettu kunniatohtorin tittelistään ja pitää arvonimeä myös velvoittavana.

– Tutkimusryhmämme on tehnyt yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa jo vuosia, ja haluam- me kehittää yhteistyötä edelleenkin.

A

n Honorary Doctorate is the highest dis- tinction the university may confer upon a person. The three faculties operating on the Joensuu Campus had selected 12 scientifically or socially distinguished persons upon whom an Hon- orary Doctorate was to be conferred.

As a start for the conferment events, the Honor- ary Doctors with their hosts visited VR LAB facilities, which the University shares with “Business Joen- suu”. The VR LAB is used for research and devel- opment of virtual and augmented reality, as well as for 3D visualisations. The work carried out in the VR LAB enables the creation of novel visual concepts for the fields of forestry, educational technology, urban planning, event management and tourism, for example.

Receiving an Honorary Doctorate in Philosophy, Professor Alain Trémeau, Vice Rector for Interna- tional Relations at Jean Monnet University in France, has participated in the development work involv- ing the VR LAB. Collaboration between Professor Trémeau and the University of Eastern Finland’s School of Computing and Computational Spectral Imaging at the Institute of Photonics has been ongo- ing since 2000.

“Being awarded an Honorary Doctorate is an honour and a privilege, but also a responsibility. My research team cooperates with the University of Eastern Finland since many years and we would like to develop our research cooperation even further,”

Professor Trémeau said.

Muusikko Ismo Alanko esitti mediatilaisuudessa videotervehdyksensä.

Kauppaneuvos Harri Broman virtuaalisella vuoristoradalla. Professori Beverley Skeggs kokeili virtuaalilaseja.

Professori Alain Trémeau on ollut mukana VR LAB -tilojen kehittämistyössä.

(5)

Kunniatohtoreiden nimikkopuiden istutus

– Honorary Doctors

planting commemorative trees

P

uut ovat pysyvyyden, viisauden ja tulevaisuu- den uskon symboleita kaikkialla maailmassa.

Kunniatohtorit istuttivat metsäylioppilai- den avustuksella omat nimikkopuunsa Pyhäselän rannan tuntumassa olevaan Joensuun kaupungin ylläpitämään Promootiopuistoon. Puisto on osa Linnunlahden puulajipuistoa. Näin kunniatohtorit jatkoivat osaltaan jo Joensuun yliopiston aikana aloi- tettua juhlaperinnettä.

Idea muistopuiden istuttamisesta tohtoripro- mootioissa on aikanaan tullut metsätieteellisessä tiedekunnassa työskennelleeltä professori Kim Von Weissenbergiltä.

Puita on istutettu promootiovuosina 1989, 2004, 2009 ja 2014. Tähän mennessä nimikkopuita on istu- tettu 47 kappaletta.

A

ll over the world, trees symbolise stability, wisdom and faith in the future.

With the help of a group of the University's forestry students, the Honorary Doctors attending the doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland planted their commemorative trees in the Conferment Park by Lake Pyhäsel- kä, maintained by the City of Joensuu. The garden constitutes part of the Linnunlahti Arboretum. The planting of the commemorative trees is a way for the Honorary Doctors to continue a tradition that was started already at the University of Joensuu.

The father of the idea to plant commemorative trees during the university’s doctoral conferment ceremonies is Professor Kim Von Weissenberg, who used to work in the Faculty of Forestry.

Commemorative trees have been planted in 1989, 2004, 2009 and 2014, amounting to a total of 47 trees so far.

Professori Alain Trémeau. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Pääjohtaja Erkki Liikanen.

Professori Shirley Simon. Professori Ülo Niinemets.

Professori Beverley Skeggs.

Promootio 1989 Promootio 2019

Promootio 2014

Promootio 2009

Promootio 2004

1. 5.

6.

3.

4.

9.

10.

11.

2.

7.

12.

Promootio 2019

8 9

(6)

Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoreiden nimikkopuut 2019 – Commemorative trees of the honorary doctors of the University of

Eastern Finland 2019

Kunniatohtori

Honorary Doctor Tieteellinen nimi

Scientific name Suomenkielinen nimi

Finnish name English name

1. Professori Ülo Niinemets Abies koreana koreanpihta Korean fir

2. Emeritusprofessori Steven Feld Abies sachalinensis sahalininpihta Sakhalin fir 3. Emeritusprofessori Leo Suni Betula pendula var.carelica visakoivu Curly birch 4. Professori Alain Trémeau Betula pendula

vr. lacianata loimaankoivu Silver birch variety

Loimaa birch

5. Emerituspiispa Wille Riekkinen Picea abies metsäkuusi Norway spruce

6. Pääjohtaja Erkki Liikanen Picea mariana mustakuusi Black spruce

7. Rehtori Hubert Hasenauer Picea omorika (omorica) serbiankuusi Serbian spruce

8. Professori Shirley Simon Pinus cembra sembramänty Swiss stone pine

9. Professori Beverley Skeggs Pinus peuce makedonianmänty Macedonian pine

10. Kauppaneuvos Harri Broman Thuja occidentalis kanadantuija Northern white-cedar 11. Eduskunnan apulaisoikeusasia-

mies Maija Sakslin Tilia platyphyllos fastigiata

’Harviala’ pylväslehmus Tilia platyphyllos f. erecta

12. Muusikko Ismo Alanko Ulmus glabra vuorijalava Wych elm

Joensuun kaupungin tervehdys – Greeting from the City of Joensuu

Dear honorary doctors, Ladies and Gentlemen,

O

n On behalf of the city of Joensuu I have the honour to welcome you all to Joensuu Botanical garden and the conferment park of honorary doctors. We are at the Finnish Lakeland and next to beautiful Lake Pyhäselkä. The first trees were planted here thirty years ago in 1989. Now there are over 250 different species of plants.

Joensuu is a Nordic Biocity and often called as the forest capital of Europe thanks to our unique concentration of forest-based knowledge, education and research. European Forest Institute, Finnish Natural Resources Institute, Finnish Environment Institute, University and University of Applied Sciences - to mention a few - host 600 experts in bioeconomy. In addition, there are about 6,000 jobs in the sector. This is an excellent network and base also for future development.

Joensuu was found in 1848, and hundred years ago we only had about 5,000 inhabitants. Today we are 76,000 and 120,000 in the region. The single most important factor affecting the city development has been the foundation of the university 50 years ago - and the development of the university. We host over 9,000 university students and over 20,000 students altogether. Almost every third person in Joensuu is less than 25 years old. This human capacity is the

core of our success and development. These people are also crucial for the culture and music in Joensuu.

We love our forests, and our drinking water is among the purest on the planet. We want to foster this also for the future. Therefore, already in 2014 our city council decided that we aim to be carbon neutral already by 2025. University and many big companies such as Assa Abloy, John Deere and Fortum have agreed to work with us to reach the target. We have already reduced the emissions by about one third, another third we are working on – and then we must also use compensations and carbon sinks like forests. For example, currently we are building the tallest wooden block of flats in Finland – for student housing.

Forests offer us a place for relaxation, recreation, love and heal – as well as berries and mushrooms.

Forests offer also work – like tree planting.

Our honoured guests. I wish to thank our university for the continuous and excellent collaboration. And I wish you all a good working period with tree planting. Nice to see such an honoured group working for the carbon sinks of our town.

Juha Mustonen

Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Chair of the Joensuu City Council

Promootio 1989 Promootio 2019

Promootio 2014

Promootio 2009

Promootio 2004

1. 5.

6.

3.

4.

8.

9.

10.

11.

2.

7.

12.

Promootio 2019

(7)

Kiitospuheenvuoro Joensuun kaupungille – Vote of thanks to the City of Joensuu

Honored representative of Joensuu City Juha Mustonen, honored rectors, honorary doctors, ladies and gentlemen,

A

s the Chair of the Doctoral Conferment Committee I have the privilege to thank the City of Joensuu for the help on the ceremony of University of Eastern Finland.

Today, here in the park we are honoring two historical traditions: Doctoral Conferment Ceremony, but also the tradition of Planting of Commemorative Trees. In our northern country, trees are an

elemental part of natural and cultural landscape, and commonly people create personal connections with individual trees. Therefore, it is not surprising that from the beginning of the independent Finland, there has been a tradition to plant a commemorative tree for our presidents, and before that also kings of Sweden may have gotten their own trees when visiting the colony. The most famous commemorative tree in Finland, the oak of Per Kalm in Turku, links to the academic tradition. Per Kalm (1716 -1779) who was a student of Linné, was the founder of the first botanical garden in the first university in Finland, and he either planted the oak by himself or it was planted to honor his memory.

A hundred years and a bit later another Finnish botanist Arthur Thesleff suggested (1898) to plant a commemorative tree in each exceptionally important occasion:

"Olisi toivottavaa, että kaikissa juhlallisissa tilaisuuksissa, muistettavissa ja paljon merkitsevissä tapauksissa istutettaisiin puita tapahtuman

muistoksi ja että näitä puita sitten hoidettaisiin kaikella tarpeellisella huolella ja pideltäisiin kaikella sillä hartaudella, jolla muistomerkkejä yleensä on pideltävä. Tällaiset puut ikään kuin kertoisivat niistä syistä miksi ne on istutettu, niistä tapauksista joita on tapahtunut kun ne pystytettiin muistomerkiksi, yhtä katoaviksi kuin kaikki muu, mutta kuitenkin arvokkaiksi."

Thank you Juha Mustonen and city of Joensuu for making this possible for us. I am now asking our forestry students to bring each honorary doctor to their individual trees and assist with planting.

Eeva-Stiina Tuittila

Professori, promootiotoimikunnan puheenjohtaja Professor, Chair of the Conferment Organising Committee

Puhe istutetuille puille ja niiden kasvamiselle – Address to the planted

trees and their growth

H

yvät naiset ja herrat, arvoisat rehtorit, kun- niatohtorit ja muut promootiojuhlallisuuk- siin osallistujat. Olen Jarkko Saarinen, ja minulla on ilo ja kunnia toimia Itä-Suomen yliopis- ton Joensuun kampuksen toisen tohtoripromootion juhlamenojen ohjaajana.

Puun ja metsän merkitystä suomalaiselle yhteiskun- nalle ei voi liikaa korostaa. Kautta vuosisatojen metsä on ollut suomalaisille hyvinvoinnin lähde, niin talou- dellisesti kuin henkisesti. Tervan poltosta on siirrytty paperin kautta nanoselluun ja puupohjaisiin kankaisiin, toisaalta voimakkaan kaupungistumisen myötä ihmis- ten kaipuu luontoon ja metsän hiljaisuuteen voimistuu.

Urbaanissa Japanissa shinrin-yoku, metsäkylvyt, naut- tivat suurta suosiota tapana rentoutua ja löytää itsensä – mikä on tuttua myös meille suomalaisille.

Suomen tiettävästi vanhin mänty kasvaa Urho Kek- kosen kansallispuistossa Lapissa lähellä Venäjän rajaa – ikää tällä puuvanhuksella on vähintään 780 vuotta.

Mänty on siis vanhempi kuin Suomen vanhin kaupun- ki, ja 1200-luvulta lähtien mänty on ehtinyt kokea niin ristiretket, löytöretket kuin matkan kuuhunkin.

Puu on toisaalta myös ajankohtaisempi kuin kos- kaan. Ilmastonmuutoksen hillinnässä puuta verratto- mampaa hiilinielua ei ole olemassa: noin puolitoista täysikasvuista puuta vastaa yhden öljybarrelin hiili- määrää. Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota uutta puuta.

Alkuvuodesta Helsingin yliopiston tutkijat ratkaisi-

vat 150 vuotta vanhan arvoituksen, kuinka puu pystyy kasvamaan paksuutta jopa tuhat vuotta, mikä raportoi- tiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä tammikuussa 2019. Puu pystyy kasvamaan vuosisatoja muodostaen aina uuden kerroksen edellisen päälle. Tieteellinen ymmärrys kasvaa puun tavoin: uusi tieto rakentuu aina edellisen tietämyksen päälle. Kuten Isaac Newton osuvasti totesi jo vuonna 1675 kirjeessään fyysikko Robert Hookelle: ”Jos olen nähnyt pidemmälle kuin muut, se on tapahtunut seisomalla jättiläisten olkapäil- lä.” Tieteessä jokainen seisoo tuhansien vuosien aikana kasvaneen tiedon puun – tiedon jättiläisen – harteilla antaen oman panoksensa sen kasvattamiseen.

Tiederintamalla Suomen vanhin mänty on myös kokenut valtavan kehityksen: pimeä keskiaika on vaih- tunut valistuksen valoon. Tänään istutettavista puista vanhimmat voivat kokea maailman lähestymässä 3000-lukua. On mahdotonta edes arvella, miltä maail- ma silloin voisi näyttää ja mitä kaikkea tiede on silloin paljastanut olemassaolomme suurista kysymyksistä.

On meidän jokaisen vastuulla, että tiedettä käy- tetään vastuullisesti parantamaan kaikkien tämän planeetan asukkaiden hyvinvointia. Nostakaamme nyt malja tukemaan istutettujen puiden kasvua ja hyvin- vointia!

Jarkko J. Saarinen

Apulaisprofessori, juhlamenojen ohjaaja Associate Professor, Master of Ceremonies Emeritusprofessori Steven Feld.

(8)

Iltajuhla Carelialla

– Evening party at Carelia

T

aikille promootion osallistujille yhteinen oh- jelma alkoi torstai-iltana Carelialla hattujen vastaanotolla. Promootiokonsertin jälkeen pidettiin hatunsovittajaiset ja promootioaktin har- joitus, jonka aikana seuralaiset saattoivat tutustua promootioperinteen näyttelyyn. Carelian ala-aulassa pidetyssä iltajuhlassa nautittiin puheista ja musiikis- ta sekä tietenkin ruoasta ja juomasta.

T

he programme for the participants in the conferment celebrations got under way in the Carelia building on Thursday evening, when the doctors handed over their hats to the marshals in preparation for the hat fitting ceremony.

The conferment concert was followed by a hat fitting and a rehearsal of the conferment ceremony, during which the participants’ partners got a chance to enjoy an exhibition on the conferment traditions.

The evening festivities were held in the lower foyer of the Carelia building, with all in attendance enjoy- ing the speeches, music, and, naturally, the food and refreshments.

Airuet valmiusasemissa inforpisteellä.

Promovendeja tuomassa hattujaan.

Promootionäyttelyn avajaiset – Opening of the exhibition

Juhlaväkeä siirtymässä Carelian yläaulaan promootionäyttelyn avajaisiin.

Hyvä promootiojuhlaväki ja muut konserttivieraat,

L

ämpimästi tervetuloa promootionäyttelyn avajaisiin. Tohtoritoimikunnan edustajina olla olemme saaneet olla mukana suunnittelemas- sa ja kokoamassa näyttelyn esillepanoa.

Tämä näyttelyhän on koottu vain tätä iltaa varten, ja se on pieni läpileikkaus aikaisempiin Joensuussa järjestettyihin tohtoripromootioihin.

Itä-Suomen yliopiston aikana tohtoripromootio on järjestetty Joensuussa kerran aikaisemmin, vuonna 2014. Joensuun korkeakoulussa ja Joensuun yliopis- tossa promootio järjestettiin viidesti vuosina 1979, 1989, 1999, 2004 ja 2009, joten huominen tohtori- promootio on järjestyksessään seitsemäs Joensuun kampuksella kautta aikojen. Näyttelyn lehtileik- keisiin ja esineistöön tutustumalla sekä näyttelyn elävää promootiotarinoitsijaa kuuntelemalla pää- sette itse havainnoimaan, miten juhlaperinteet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet – ja miten ne ovat toisaalta säilyneet hyvinkin muuttumattomina.

Ladies and gentleman, dear fellows!

W

e warmly welcome you to explore this small exhibition on the doctoral conferment traditions here in Joensuu.

Please, feel free to familiarize with the pictures, texts and artifacts we have gathered for you. We hope that this exhibition will prove to be an educational experience for you all. Once again, welcome and enjoy!

Seuraavaksi pyytäisimme promootiotoimikun- nan puheenjohtajaa, Eeva-Stiina Tuittilaa avaamaan näyttelyn.

Mikko Kohvakka

FT, tohtoritoimikunnan jäsen

PhD, Member of the Doctors' Committee Milla Uusitupa

FT, tohtoritoimikunnan jäsen

PhD, Member of the Doctors' Committee

Osallistujille jaettiin materiaalikansiot. Promootiotoimikunnan puheenjohtaja Eeva-Stiina Tuittila

avasi promootionäyttelyn leikkaamalla nauhan. Yliairut Mirjami Ikonen ja tohtoritoimikunnan jäsenet avustivat.

Promootiotoimikunnan jäsen, vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen esitteli promootionäyttelyä professori Shirley Simonille (edessä) ja hänen puolisolleen.

(9)

Promootiokonsertti

– Conferment ceremony concert

Joensuun kaupunginorkesterin kapellimestarina toimi Eero Lehtimäki ja viulusolistina Rebecca Roozeman.

Joensuu City Orchestra was led by conductor Eero Lehtimäki with Rebecca Roozeman on the violin.

Professori Beverley Skeggs, professori Eeva Jokinen ja johdon assistentti Tarja Ryhänen.

Dekaani Jukka Jurvelin (keskellä) sekä professori Ülo Niinemets (selin oikealla) vieressään puolisonsa Triin Niinemets Konsertin jälkeen juhlamenojen ohjaaja, apualaisprofessori Jarkko J. Saarinen siirtyi kapellimestariksi kapellimestarin paikalle johtamaan juhlallisuuksien etenemistä.

L. Beethoven: Die Geschöpfe des Prometheus -alkusoitto

P. Tsaikovski: Souvenir d’un lieu cher, op. 42:

I. Meditation & III. Mélodie, solisti Rebecca Roozeman

F. Schubert: Sinfonia nro 5

J. Sibelius: Kurkikohtaus näytelmästä Kuolema

L. van Beethoven: Die Geschöpfe des Promet- heus Overture

P. Tchaikovsky: Souvenir d’un lieu cher, Op. 42:

I. Meditation & III. Mélodie, soloist Rebecca Roozeman

F. Schubert: Symphony No. 5

J. Sibelius: Scene with Cranes from the play Death

Eturivissä vasemmalta professori Risto Turunen sekä muusikko, runoilija Ismo Alanko seuralaisensa Johanna Sipilän kanssa.

(10)

Hatunsovittajaisten aluksi tohtoritoimikunnan jäsenet, FT Kristiina Väänänen ja MMT Piritta Torssonen (selin) näyttivät juhlamenojen ohjaaja Jarkko J. Saarisen ohjeistamana mallisuorituksen oikeaoppisesta hatunsovituksesta.

Onnistunut demonstraatio kirvoitti aplodit mm. akateeminen

rehtori Harri Siiskoselta (keskellä). Muusikko Ismo Alangolle hattua sovitti Johanna Sipilä.

Ari Karhapää sovitti hattua promootiotoimikunnassakin toimineelle KTT Sari-Johanna Karhapäälle.

Aplodit onnistuneen sovituksen päätteeksi!

Hatunsovittajaiset – Hat fitting ceremony

H

atunsovitusta varten promovendit ja kunnia- tohtorit seuralaisineen kutsuttiin hattupöy- tien ääreen.

Kun juhlamenojen ohjaaja antoi luvan, seuralai- set kääntyivät hattuihin päin ja ottivat hatut pöydiltä sekä koskettivat hatulla kevyesti vihittävän kunnia- tohtorin tai tohtorin hiuksia. Tämän jälkeen osapuo- let kumarsivat toisilleen ja seremonian päätteeksi seuralaiset asettivat hatut takaisin pöydille.

F

or the hat fitting ceremony, the Honorary Doctors, new doctors and their partners were invited to the hat tables.

When the Master of Ceremonies gave permis- sion, the partners turned to take the hats from the table and lightly touched the honorary doctor’s or promovendi’s head with the hat. After this, the par- ties bowed to each other before the partners placed the hat back on the table to complete the ceremony.

Kuten eräs tohtori sittemmin palautteessaan totesi, ”Karjalaisten laulu ei ole tainnut koskaan kajahtaa noin mahtavasti!”. Herrat eturivissä vasemmalta Erkki Liikanen, Wille Riekkinen, Jukka Mönkkönen, Hubert Hasenauer, Harri Siiskonen ja Mika Suvanto.

Carelia-salissa pidetyn promootioaktiharjoituk sen jälkeen juhlaväki siirtyi Carelian ala-au laan iltajuhlaan.

Tilaisuuden aluksi kajau tettiin Karjalaisten laulu Rytmihäiriköiden säestyk sellä.

(11)

Tervetuliaispuhe – Welcoming address

Arvoisat rehtorit, Arvoisat promovoitavat kunniatohtorit ja tohtorit / Dear future Honorary Doctors and Doctors, Hyvät naiset ja herrat / Ladies and Gentlemen

M

inulla on ilo tohtoritoimikunnan puolesta toivottaa teidät tervetulleiksi aloittamaan Itä-Suomen yliopiston tohtoripromootion juhlallisuuksia.

Promootioseremonia on juhlallinen tapa ottaa vastaan akateemisen yhteisön uudet jäsenet. Samal- la osoitamme arvostusta niille, jotka ovat edesautta- neet tämän aseman saavuttamisessa. Promootio on merkityksellinen niin siinä vihittäville tohtoreille kuin heidän läheisilleen, mutta myös koko yli- opistoyhteisölle, joka voi iloita ja olla ylpeä uusista tohtoreistaan ja samalla saavutuksistaan tieteen maailmassa. Promootion juhlinta liittää meidät vuosisatoja vanhaan eurooppalaiseen akateemiseen perinteeseen ja yliopistojärjestelmään.

Suomessa ensimmäiset promootiot järjestettiin jo 1640-luvulla. Erityisesti 1800-luvulta lähtien niiden

merkitys koko kansakunnan juhlatilaisuuksina kas- voi ja usein aikakauden poliittinen ilmapiiri heijas- tui promootioissa. Vaikeina vuosina promootio loi toivoa paremmista ajoista. ”Usko valon ja totuuden voittoon antaa nuorisolle ja tiedekunnalle rohkeu- den järjestää promotsioonin juuri nyt, kun iloon näyttää niin vähän syytä olevan”, lausui Helsingin yliopiston (tuolloin Suomen Keisarillinen Alek- santerin Yliopisto) promoottori, professori Elfving promootiopuheessa vuonna 1910, jolloin elettiin venäläistämisen aikaa. Sotien jälkeen, vuosina 1919 ja 1950 järjestetyillä promootioilla puolestaan oli symbolinen merkitys rauhan ajan juhlistajana. Tänä päivänä, aikana, jota myös totuuden ajan jälkeiseksi ajaksi kutsutaan, promootiolla ja sen symboleilla on tärkeä tehtävä muistuttaa niistä arvoista, joihin tieteen harjoittaminen perustuu. Tieteenharjoittajan tulee olla vapaa kaikista sidoksista ja tieteenharjoit- tamisessa aina tinkimättömästi etsiä totuutta.

Joensuussa ”akateemisen perinteen siemen kylvettiin vankasti pohjoiskarjalaiseen maaperään”

vuonna 1979, kuten sanomalehti Karjalainen tuolloin kirjoitti. Silloin järjestettiin Itä-Suomen yliopiston

edeltäjän, Joensuun korkeakoulun ensimmäinen promootio. Promootio oli merkittävä siksikin, että korkeakoulun saaminen tänne oli vaatinut suuria ponnisteluita. ”Maakunnan miesten ja naisten on pitänyt lähteä Helsingin herrojen pakeille kuin myrskyn merkki monet kerrat, ennen kuin nämä ovat hellittäneet rahakirstujensa kansia ja antaneet jonkun rovon itäsuomalaiselle opinahjollekin”, kirjoitti sanomalehti Karjalainen. Tänään voimme iloita siitä, että Itä-Suomen yliopisto on saavuttanut vakiintuneen ja arvostetun aseman. Voimme ylpeänä kantaa Itä-Suomen yliopiston tohtorin tunnusta, joka kuvaa tiedemaailman soihdunkantajia.

Huomenna on vuorossa promootioseremonioiden virallisempi osuus promootioakteineen, -kulkuei- neen ja illallisineen. Tämä ilta on alkusoitto huomi- sen juhlallisuuksille. Tänään voimme viettää iltaa rennommin, nauttia yhdessäolosta, käydä mielen- kiintoisia keskusteluja sekä tutustua uusiin ihmisiin, joiden kanssa tulemme viettämään tätä ikimuistoista juhlaa!

On behalf of the Doctor’s Committee I have the pleasure to warmly welcome you to the doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland. The ceremony is a great way to welcome new members to the academic community, and also to honour all those who have enabled this.

This evening is a prelude to tomorrow’s festive ceremony and evening banquet. Tonight, we have an excellent opportunity to relax and enjoy each other’s company, have interesting discussions and make new friends.

Let us raise a toast to the doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland!

Kohottakaamme nyt malja Itä-Suomen yliopiston tohtoripromootiolle!

Hanna Savolainen

KTT, tohtoritoimikunnan puheenjohtaja

D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.), Chair of the Doctors' Committee

(12)

Puhe hatulle – Address to the hat

Arvoisa rehtori, Arvoisat kunniatohtorit ja promovendit, Hyvät naiset ja herrat, Kunnianarvoisa hattu,

T

ervetuloa tohtoripromootioon! Aloitamme tä- nään suuren juhlan, joka on tarkoitettu tohtorin tutkinnon suorittaneille ja kunniatohtoreille, tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti ansioituneille hen- kilöille. Huomenna erotumme hattumme ansiosta, kun kävelemme promootion jälkeen yliopistolta kirkolle.

Tohtorin hattu yhdessä ebleemin kanssa ovat tärkeim- piä tunnusmerkkejä akateemisuudesta.

Welcome to our doctoral conferment weekend.

Tomorrow, when the people of Joensuu see us walking towards the church, they will know who we are. And why is that? Because of the hat. Doctoral hat has such a unique style that people will immediately recognize it. If you wear the hat, you are either a doc- tor, or the Moomin pappa.

Keskustelin työkaverini kanssa tulevasta promoo- tiosta ja puhe kääntyi hattuun ja sen merkitykseen.

Aika osuvasti työkaverini totesi, että “Ei se hattu, vaan sen sisältö”. Näinhän se juurikin on. Hattu toimii sym- bolina tohtorien vapaudelle harjoittaa tiedettä. Vastaa- vasti tohtoritunnus kuvastaa tiedemaailman soihdun- kantajia, joiden vastuulla on promootion jälkeen viedä tiedettä ja sivistystä eteenpäin. Hattujen eteen on tehty paljon itsenäistä ja yhteistä työtä, jota olemme puo- lustaneet julkisessa väitöksessä. Olemme osa akatee- mista yhteisöä ja meidän tulee hyödyntää hattujemme sisältöä viisaasti.

Surprisingly often, you can recognize a person by the hat. Whether it is a chimney sweep or a pirate knocking on your door, you know what to expect.

Then, what does the doctoral hat symbolize? For me, it represents a great academic achievement – and in a sense, equality. This hat is for all of us! We are a diverse group coming from three faculties at the University of Eastern Finland. We have worked independently, and

together with our peers and colleagues, to get our doc- toral degree. We have publicly defended our thesis and received our diploma. We are now full, independent members of the academic community. Let us be proud of this accomplishment.

Hattu on valmistettu tiedolla ja taidolla sekä kärsivällisyydellä. Yliopistomme uraseurannan mukaan tohtoriksi valmistuminen kehittää monipu- olisia taitoja niin substanssiosaamisessa, mutta myös kärsivällisyyttä, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä ajanhallinta taitoja. Pitkäjänteisen työn tuloksena saamme huomenna ylpeinä pitää tohtorin hattujamme.

Toivotan loisteliasta iltaa ja viikonloppua meille kai- kille – kunniatohtoreille, promovendeille, vieraille ja ennen kaikkea hatuillemme.

What does it mean to be a doctor? A recent sur- vey shows that the newly graduated doctors from our university have career-wise gained a lot from their degrees; They have got bigger salary, more interest- ing tasks, better position or a completely new job. In addition, we, young doctors, have created new knowl- edge and we have advanced the science in our fields of studies. This weekend will bring it all together. You could say that our doctoral conferment ceremony is a place, where high-end science meets top-notch party- ing. Hereby, let us celebrate together.

Tomorrow, we can proudly wear our doctoral hats.

I wish splendid evening and weekend to everyone – honored rectors, honorary doctors, promo vendi, ladies and gentlemen – and, of course, our wonderful hats.

Piritta Torssonen

MMT, tohtoritoimikunnan varapuheenjohtaja

D.Sci. (Agr. & For.), Vice-Chair of the Doctors' Committee Kristiina Väänänen

FT, tohtoritoimikunnan jäsen

PhD, Member of the Doctors' Committee

Menu

Punajuuri-saksanpähkinäleipää Kylmäsavulohileipää

Luostarijuustoa ja porkkanamarmeladia

***

Vihersalaattia ja granaattiomenaa Kukkakaali-cheddarjuustosalaattia

Kvinoa-tomaattisalaattia Punasipulihilloketta Sinappimarinoituja herkkusieniä

Savulohi-perunasalaattia Kasvispiirakkaa

BBQ-broileria

Talon leipää ja porkkanahummusta Konvehtilajitelma

Sandwich with beetroot and walnut Sandwich with cold-smoked trout Cream cheese and carrot marmalade

***

Green salad with pomegranate Cauliflower and cheddar salad

Quinoa and tomato salad Red onion compote

Mushrooms marinated with mustard Smoked salmon and potato salad

Vegetable pie BBQ chicken

Bread of the house and carrot hummus Chocolate confections

Kunniatohtorit Ismo Alanko, Erkki Liikanen, Ülo Niinemets ja

Hubert Hasenauer (selin). Rouva Assi Liikanen ja dekaani Sari Rissanen.

(13)

Professori Matti Kotiranta, KTT Kirsti Malkamäki, emerituspiispa Wille Riekkinen ja rehtori Jukka Mönkkönen.

Pääjohtaja Erkki Liikanen ja rehtori Jukka Mönkkönen. Professori Jyrki Kangas ja rehtori Hubert Hasenauer.

(14)

Promootioakti – Ceremonial conferment of doctoral degrees

P

romootiossa tohtorin tutkinnon suorittaneet saavat juhlallisessa seremoniassa oikeu- den käyttää akateemisen arvon merkkejä.

Itä-Suomen yliopistossa tohtorinarvon merkit ovat tohtorinhattu ja siinä oleva embleemi sekä diplomi.

Ennen promootioaktia rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit, emeritusprofessorit, professorit, promoot- torit, kunniatohtorit ja promovendit järjestäytyivät kirjaston ala-aulassa juhlakulkueeksi juhlamenojen ohjaajan, yliairuen ja airuiden avustuksella.

Tämänkertaisessa promootioaktissa vihittiin yh- teensä 97 tohtoria, joista 12 oli tiedekuntien valitse- mia kunniatohtoreita ja 85 Itä-Suomen tai Joensuun yliopistossa väitellyttä tohtoria. Vihityistä nuorista tohtoreista 43 oli väitellyt filosofisesta tiedekunnas- ta, 24 luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekun- nasta ja 18 yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta. Naisia promovendeistä oli 56 ja miehiä 29.

Tohtorivihkimisen suoritti juhlassa kolme promoottoria. Promoottorit ovat ansioituneita professoreja, jotka on nimetty kolmessa Joensuun kampuksella toimivassa tiedekunnassa. Filosofisen tiedekunnan promoottorina toimi professori Mar- jatta Palander, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan promoottorina taas professori Markku Hauta-Kasari. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatie- teiden tiedekunnan promoottorina toimi professori Matti Tolvanen. Professori Palander toimi pääpro- moottorina ja vihki myös kaikki kunniatohtorit.

Tohtorit vihittiin tiedekunnittain aakkosjärjes- tyksessä. Ensimmäisenä vihittiin priimustohtori ja viimeisenä vihittiin ultimustohtori.

T

he doctoral conferment ceremony is an academic rite of passage in which those who have completed their doctoral degree formal- ly receive the insignia associated with this status. At the University of Eastern Finland, the insignia of the doctoral status are the doctoral hat and its emblem, and the doctoral diploma.

Before the ceremony, Rectors, the Director of Administration, Deans, Professors emeritus/emerita, professors, Conferrers of Degrees, Honorary Doctors and promovendi formed a procession under the gui- dance of the Master of Ceremonies, Head Marshal and marshals.

A total of 97 doctorates were conferred in this year’s ceremony; 12 of these were Honorary Docto- rates conferred upon persons chosen by the facul- ties and 85 were doctorates conferred upon persons who had defended their doctoral dissertation at the University of Eastern Finland or at the University of Joensuu. Of the newly-conferred doctors, 43 had defended their dissertation at the Philosophical Faculty, 24 at the Faculty of Science and Forestry, and 18 at the Faculty of Social Sciences and Business Studies. There were 56 female and 33 male doctoral candidates.

The degrees were conferred upon the promoven- di by three Conferrers of Degrees. The Conferrers of Degrees are distinguished professors appointed by the three faculties operating on the Joensuu Campus of the University of Eastern Finland. The Conferrer of Degrees of the Philosophical Faculty was Profes- sor Marjatta Palander and the Conferrer of Degrees of the Faculty of Science and Forestry was Professor Markku Hauta-Kasari, and the Conferrer of De- grees of the Faculty of Social Sciences and Business Studies was Professor Matti Tolvanen. Professor Pa- lander served as the Head Conferrer of Degrees and conferred degrees upon the honorary doctors.

Doctorates were conferred in alphabetical order by faculty. The Primus Doctor was the first in order and the Ultimus Doctor the last.

Mari-Annika Heikkilän johtama Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy esitty promootioaktin aluksi kulkuemusiikkina ruotsalaisen kansanlaulun Uti vår hage.

(15)

Rehtorin puhe – Rector's speech

Arvoisat promovendit ja kunniatohtorit, hyvät juhlavieraat,

Distinguished honorary doctors, young doctors, ladies and gentlemen!

A

kateeminen promootio on pitkä eurooppa- lainen perinne, jonka juuret ulottuvat aina 1200-luvulle saakka. Suomessa ensimmäinen maisteripromootio järjestettiin Turun akatemiassa vuonna 1643 ja ensimmäinen varsinainen tohtoripro- mootio vuonna 1781, joten promootioperinteet ovat varsin kunniakkaat ja pitkät myös meillä Suomessa.

Itä-Suomen yliopiston osalta vietämme järjestyksessään toista tohtoripromootiota, mutta tämä promootio liittyy edeltäjäyliopistojemme pitkään promootioketjuun. Promootiomme on kaikille tieteenaloille yhteinen juhla, joka käytännön syistä järjestetään kuitenkin kahdessa vaiheessa.

Ensimmäistä vaihetta juhlitaan nyt täällä Joensuun kampuksella ja toinen vaihe järjestetään kesäkuussa 2020 Kuopion kampuksella.

Promootiojuhlallisuuksissa kunnioitamme vanhoja perinteitä, koska promootio on arvokkain

akateeminen juhlatilaisuus. Se on samalla myös hyvin yhteisöllinen seremonia, jossa nuoret yliopistostamme väitelleet tohtorit liitetään osaksi akateemista perinnettä ja samalla kunnioitetaan yhteiskunnassa ja tieteessä ansioituneita henkilöitä kunniatohtorin arvolla. Tässä promootiossa

promovoidaan 12 suomalaista ja kansainvälistä kunniatohtoria sekä 85 nuorta tohtoria.

Arvoisat Nuoret tohtorit, liitytte tänään promootioaktissa osaksi akateemista tutkimuksen ja opetuksen perinnettä, joka on kantanut

ihmiskuntaa eteenpäin läpi vuosisatojen. Ja tulee kantamaan jatkossakin. Teillä on oikeus tuntea iloa ja ylpeyttä saavutuksestanne, tohtorin arvosta. Se on korkein mahdollinen tutkinto ja vaatii merkittävää omistautumista tutkimuksen tekemiseen ja tohtorin tutkintoon liittyviin opintoihin, vaatien näin vankkaa päämäärätietoisuutta viedä työ päätökseen. Vaalikaa ylpeydellä ja rohkeudella akateemisen hengen ja sivistyksen liekkiä toimissanne tieteen tai muilla elämän aloilla. Yliopisto on ylpeä teistä, toivon teidän olevan myös ylpeitä yliopistostanne.

Esteemed doctoris honoris causa,

T

he Ceremonial Conferment of Doctoral De- grees is a long European academic tradition dating back to the 13th century. In Finland, its roots are in the history of the Academia Aboensis, the first university in Finland, founded in 1640.

At the University of Eastern Finland, this is the second conferment, although the preceding universities had several ceremonies during the decades. For practical reasons, we are celebrating the conferment ceremonies in two stages. The first part is now here on the Joensuu Campus and the second stage will be on the Kuopio Campus in June 2020.

A modern university must maintain a balance between traditions and responsiveness. The University of Eastern Finland needs versatile contacts with the international scientific community and the surrounding society, as well as with the business world and cultural life. You, respectable honorary doctors, represent the key academic and other contacts of great importance to our multidisciplinary university.

Distinguished honorary doctors, the University of Eastern Finland wishes to express its utmost appreciation of your important work in science, culture, politics, and business. Let it set an example for and inspire our young doctors.

Arvoisat kunniatohtorit, Itä-Suomen yliopisto haluaa osoittaa mitä suurinta arvostustaan teidän mittavaa elämäntyötänne kohtaan niin tieteen, taiteen, politiikan kuin liike-elämän aloilla. Olkoon työnne esimerkkinä ja innoituksen lähteenä myös nuorille tohtoreillemme.

Arvoisat juhlavieraat,

I

tä-Suomen yliopisto Suomen monialaisimpana isona yliopistona on keskeinen toimija suomalai- sen tieteen ja korkeimman koulutuksen ken- tässä. Myös kansainvälinen asemamme on erittäin vahva ja vahvuusalueillamme olemme osin aivan maailman kärkeä. Tutkimuksemme ja koulutuk- semme laatu ja laajuus antavat erinomaisen pohjan toiminnallemme isänmaan ja erityisesti sen itäisen osan hyväksi.

Tiede on lähtökohtaisesti globaalia ja siten yliopistojen ensisijainen tavoite on kansainvälinen menestys, jota seuraa vahva kansallinen asema. Ei pidä kuitenkaan unohtaa rooliamme Itä-Suomen alueen kehittämisessä. Alueen ja erityisesti kampuskaupunkiemme menestys riippuu

yliopistosta, mutta myös yliopiston menestys riippuu alueemme ja kampuskaupunkiemme vetovoimasta.

Niiden saralla meillä riittää yhteistä tekemistä.

Promootiotapahtumat ovat aina saaneet merkittävää julkista huomiota ja näkyvät

kaupungin katukuvassa koko juhlallisuuksien ajan.

Mielestäni promootio on pieni, mutta merkittävä osa yliopiston alueellista vaikuttavuutta, tuohan se kampuskaupungeille yliopistokaupungin imagon.

Iltapäivän juhlakulkue symboloikoon tätä yhteyttä arvokkaalla tavalla.

Ladies and gentlemen, although science is international and global by nature and although the main goal of universities is to be internationally successful, the significance of regional interaction should not be ignored. The university's doctoral conferment ceremonies have always attracted plenty of public attention, and the festivities are visible in the cityscape throughout the event. In my opinion, this is a small but significant part of the university's regional impact – after all, it reinforces the image of the campus cities as a home to the university.

May the doctoral procession walking through the city this afternoon serve as a festive symbol of this relationship.

Ladies and gentlemen, hyvät naiset ja herrat, hyvät yliopiston tukijat ja ystävät, you are cordially welcome to the doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland. Tervetuloa Itä- Suomen yliopiston juhlalliseen tohtoripromootioon.

Jukka Mönkkönen Rehtori

Rector

(16)

Promoottorin puhe – Speech by the Conferrer of Degrees

Tohtorintutkinnon arvo ja arvostus

Arvoisat rehtorit, kunniatohtorit, promovendit, hyvät naiset ja herrat, Distinguished rectors, honorary doctors and doctors, ladies and gentlemen

J

uhlistaessamme tänään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen toista tohtoripromootiota vie- tämme samalla kampuksen 50-vuotisjuhlavuotta.

Joensuun korkeakoulu aloitti toimintansa v. 1969.

Ensimmäisen vuosikymmenen ajan sen päätehtä- vänä oli opettajankoulutus, jota annettiin humanis- tisella ja luonnontieteellisellä alalla. Kasvatustiede ja eräät yhteiskuntatieteelliset oppiaineet olivat mukana korkeakoulun opetustarjonnassa jo alku- taipaleella 1970-luvulla. 80-luvulla koulutus laajeni metsätieteeseen. Joensuun korkeakoulun muututtua yliopistoksi 1984 mukaan tulivat runsaan kymme- nen vuoden aikana myös teologian alat. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuussa on voinut opiskella lisäksi oikeustieteitä ja 2010-luvulta saakka, Itä-Suomen yliopiston muodostuttua, kauppatieteitä. Viidenkym- menen vuoden aikana pienestä Joensuun korkea- koulusta on kasvanut monialainen akateeminen koulutuskeskus, joka osana Itä-Suomen yliopistoa kuuluu nyt maamme neljänneksi suurimpaan yli- opistoon.

In the past fifty years, researcher training has also changed significantly. In Joensuu, the develop- ment of researcher training began as soon as the operations as a higher education institution start- ed, and the first doctoral degrees were awarded in 1977. In the seventies, the focus was on building researcher training and research careers. As an example, Joensuu’s first research projects funded by the Academy of Finland were launched back in the seventies. Until the mid-eighties, two to seven doctoral degrees were awarded per year, but the amounts kept growing faster in the late eighties, and by the early nineties, the number of doctoral degrees awarded per year was around ten. The introduction of more fields of research and the establishment of national doctoral schools in the nineties have acce- lerated the completion of doctoral degrees in such a way that, to this day, nearly 1,600 doctoral degrees have been awarded in total in the Joensuu and Savonlinna campuses. That is almost equal to the whole country’s current yearly number of persons receiving doctorates.

Yliopistojen rahoitusmallissa tohtorintutkinnot ovat yksi tärkeä osatekijä, joka varmistaa koulutuk- sen jatkuvuuden. Yliopistojen välisessä kilpailussa on olennaista, että tutkintojen tuotanto pysyy tasai-

sena tai mieluiten kasvusuuntaisena. Huolenaiheita tällä vuosikymmenellä on herättänyt valtakunnal- lisen tohtorituotannon notkahdus v. 2017. Syyksi on nähty mm. verkostotutkijakoulujen lakkauttaminen ja jatkokoulutuksen rahoituksen suuntaaminen suo- raan yliopistoille.

Toisaalta voidaan kysyä, mihin tohtoreita tar- vitaan ja mihin he sijoittuvat. Samaan aikaan, kun on huolestuttu tohtorien määrän alenemisesta, on havaittu, ettei tohtorintutkinto enää välttämättä takaa työllistymistä. 2010-luvun alussa tohtoreista oli vuoden kuluttua väitöksestä työttöminä noin 2 %.

Vuosikymmenen jälkipuoliskolla työttömiä tohto- reita on ollut jo 6–7 %. Yliopistojen välillä työllisty- misessä on ollut eroja: itäsuomalaisille tohtoreille on löytynyt työpaikkoja paremmin kuin esimerkiksi Pohjois-Suomen yliopistoista valmistuneille. Profi- laatiollakin on vaikutusta, sillä monialaisten, suurten yliopistojen tohtorit ovat onnistuneet työnsaannissa yleensä paremmin kuin teknillisiin tai taidealoihin erikoistuneista yliopistoista valmistuneet.

Jatko-opintojen alussa tohtoriopiskelija ei voi varmasti tietää, mihin hän valmistuttuaan päätyy.

Kun vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten väi- töskirjaa valmisteleva saattoi pitää akateemista uraa melko todennäköisenä, nykyisessä tilantees- sa yliopistoon sijoittuminen on monestakin syystä epävarmaa. Epävarmuutta aiheuttaa se, että kilpailu vapautuvista paikoista on jo nykyisellään kovaa. Tä- män tästä väläytellään myös uhkakuvia yliopistojen karsimisesta ja tutkijakoulutuksen keskittämisestä vain muutamaan suureen kaupunkiin. Akateemiset työpaikat voivat siis entisestään vähetä. Tilastokes- kuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku kään- tyy laskuun v. 2035 ja erityisesti nuorten ikäluokkien osuus pienenee syntyvyyden vähentyessä. Tämä vaikuttaisi suoraan koulutuksen – myös korkea- koulutuksen – tarpeeseen.

Nykyisessä jatkokoulutuksessa kannustetaan jo alasta riippumatta kansainvälisyyteen. Liikku- vuus ja verkostoituminen ulkomaisten tutkijoiden kanssa antavat valmiuksia työskennellä vaativis- sa tehtävissä muuallakin kuin kotimaassa. Osalle tuoreita tohtoreita työtilaisuuksia on tarjoutunut jo jatko-opintovaiheessa, eikä siirtyminen osin jo tuttuun työyhteisöön ulkomaille tunnu pelottavalta.

Kansainväliseen vaihtoon totuttamisesta jo perus- tutkintovaiheessa on hyötyä, kun työmarkkinoille siirtyminen on ajankohtaista.

Koko tutkijankoulutus on tehostunut: enää väi- töskirjan tekijä ei ole yksin, vaan hänen tukenaan on useita ohjaajia tai kokonainen tutkimusryhmä. Vas- tuuta tavoitteen saavuttamisesta kantavat siis myös ohjaajat, joita niin ikään valmennetaan tehtäväänsä.

Tohtorintutkintoon kuuluvilla koulutusjaksoilla pyritään takaamaan kaikille riittävät valmiudet itse- näiseen tutkimuksen tekoon. Rahoittajat odottavat tohtorintutkinnon valmistuvan neljässä vuodessa, mikä toisaalta lisää tutkijan paineita mutta toisaalta myös tuottaa tulosta. Elämäntyönä aikaan saadut väitöskirjat ovat nykyaikana jo historiaa.

Suoritettujen tohtorintutkintojen lisääntyessä tuntuu välillä siltä, että ylintä akateemista tutkintoa ei enää arvostettaisi kuten aiemmin. Arkipäiväistyy- kö tohtorin arvo? Tohtorit eivät katukuvassa erotu joukosta, heitä asuu yhä useamman naapurina, ja heitä on yhden jos toisenkin sukulaisissa. Työnha- kutilanteessa tohtori voi joutua syrjäytetyksi sen vuoksi, että häntä pidetään ylikoulutettuna. Kun parhaillaan keskustellaan Suomen koulutustason nostamistarpeesta, tutkimusta odottaisi arvostetta- van entistä enemmän myös elinkeinoelämän piiris- sä, jonne tohtoritason työvoimaa voisi sijoittua.

Yliopistojen suoriutumista vertaillaan paljolti lu- kumäärillä: tutkimus on tuottavaa, jos sitä on nume- roilla mitattuna paljon. Laadun mittarina käytetään julkaisuluokituksia. Pelkkiä tilastoja tarkastelemalla ei kuitenkaan käy ilmi, millaista todella uutta tut- kimusta on saatu aikaan. Jokaisen väitöskirjan aihe on tarkoin harkittu, jotta siitä tulisi uniikki, tiedettä eteenpäin vievä tutkimus. Aidosti innovatiivisia tut- kimuksia voi syntyä myös sellaisista aiheista, jotka eivät noudattele tutkimuksen valtavirtaa tai jotka eivät liity laajoihin hankkeisiin.

For doctoral students, pursuing a degree means years of hard work, some moments of success and having to tackle various obstacles. The statistics do not show the situation in life of a person working on their dissertation. Doctoral studies can be slowed down by the sudden illness of the doctoral student or their family member, or by some other unexpec- ted setback. The work may also be interrupted due to exhaustion or a burnout. You may have started to question whether the end result is worth all the trouble you experience along the way. I am fairly certain that all of you receiving your doctorates here today agree that the hard work has paid off. You have successfully gone through a test that took years to finish and not only weighed your academic skills but also your psychological endurance. Researchers are driven by the joy of exploring and discovering, which far outweighs any obstacles along the way. The same joy will also carry you in your new jobs and through the challenges you may face in the future.

Distinguished honorary doctors and doctors, today, the university joins you in your celebration.

Your hard work has earned you the highest degree awarded at the university. I congratulate you on your excellent academic achievement.

Marjatta Palander

Professori, pääpromoottori

Professor, Head Conferrer of Degrees

(17)

Priimus- ja ultimustohtori

– Primus Doctor and Ultimus Doctor

UUTINEN 26.3.2019

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen toisen toh- toripromootion priimustohtoriksi valittiin TT Niilo Lahti ja ultimustohtoriksi OTT Niko Soininen.

Perinteen mukaisesti tohtorien toimikunta oli valinnut vihittävien joukosta priimus- ja ultimustohtorin, jotka ovat erinomaisesti väitelleitä nuoria tohtoreita ja promootiossa erityisasemassa. Priimus vihittiin promootiossa ensimmäisel- lä kunniasijalla. Hän vastasi juhlassa oppiaineensa profes- sorin esittämään kysymykseen osoittaen siten vihittävien tohtorien edustajana näiden oppineisuuden. Ultimus vihittiin promootiossa viimeisellä kunniasijalla. Hän myös piti juhlassa puheen.

– Priimus- ja ultimustohtoreiden valintaperusteena oli, että valinnat tehdään parhaiten väitelleiden joukosta, ja että valittujen on edustettava eri tiedekuntia. Väitöskirjan arvosanana tuli olla Laudatur tai Kiittäen hyväksytty, kertoi tohtoritoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Hanna Savolainen.

Hänen mukaansa toimikunta päätyi keskustelun jälkeen huomiomaan valinnassaan väitöskirjan arvosanan lisäksi myös muun akateemisen menestyksen, kuten opintosuori- tusten arvosanat ja opintosuoritusten määrän.

Toimikunnan asettamilla kriteereillä ansioituneimpana pidettiin Niilo Lahtea, joten hänet valittiin priimustohtoriksi.

Seuraavaksi ansioituneimpana pidettiin Niko Soinista, joten hänet valittiin ultimustohtoriksi.

Niilo Lahti (s. 1985) väitteli vuonna 2017 teologian alalta.

Hän tutki väitöskirjassaan Paavalin ajatuksenkulkua ja argu- mentaatiota 1. Korinttilaiskirjeen jaksossa 4:18–7:40. Lahden matemaattinen taustakoulutus yhdistettynä perusteelliseen filologian ja eksegetiikan hallintaan mahdollisti väitöstutki- muksessa modernin argumentaatiotutkimuksen soveltami- sen antiikin teksteihin.

Niko Soininen (s. 1985) väitteli vuonna 2016 oikeustie- teiden alalta. Hän käsitteli väitöskirjassaan vesilupapäätös- ten perustelemiselle asetettuja oikeudellisia vaatimuksia.

Ympäristöoikeuden ohella tutkimuksella on läheinen yhteys hallinto-oikeuteen ja valtiosääntöoikeuteen. Menetelmälli- sesti työssä yhdistyvät argumentaatioteoria, lainoppi ja em- piirinen oikeustutkimus. Tutkimuksena keskeisenä tuloksena on malli, joka mahdollistaa oikeudellisten perustelujen avoi- muuden ja oikeellisuuden kokonaisvaltaisen arvioinnin. n

Niilo Lahti, Doctor of Theology, was selected as the Primus Doctor, and Niko Soininen, Doctor of Law, as the Ultimus Doctor of the doctoral conferment ceremony of the University of Eastern Finland at the Joensuu Campus.

Following the tradition, the Doctors’ Committee had select- ed from among the promovendi a Primus and an Ultimus Doctor. These persons had written an outstanding doctoral thesis and they enjoyed a specific honorary status in the conferment ceremony. The Primus Doctor was the first pro- movendi upon whom a doctorate was conferred in the cer- emony. The Primus Doctor also answered a question posed by a professor in his discipline and thus, as a representative of the promovendi, demonstrated their scholarship. The Ultimus Doctor, on the other hand, was the last promoven- di upon whom a doctorate was conferred in the ceremony.

The Ultimus Doctor gave a speech.

“The criteria for selecting the Primus and Ultimus Doc- tors was that they had to represent the cream of the crop of those having defended their dissertation, and they had to come from different faculties. We also expected the grade of the doctoral dissertation to be Laudatur or Pass with distinction,” said Senior Lecturer Hanna Savolainen, the chair of the Doctors’ Committee.

According to her, the Doctors’ Committee also decided to consider other academic performance, such as course grades and the number of courses completed.

Based on these criteria, Niilo Lahti was regarded as the most accomplished promovendi, and was thus selected as the Primus Doctor. Niko Soininen was considered the second most accomplished promovendi, and was selected as the Ultimus Doctor.

Niilo Lahti (born 1985) defended his dissertation in the field of theology in 2017. His dissertation focused on the thinking and argumentation of Paul in First Corinthians 4:18–7:40. Lahti’s background in mathematics combined with his thorough mastery of philology and exegesis ena- bled the application of modern methods of argumentation research to texts from the Antiquity.

Niko Soininen (born 1985) defended his dissertation in the field of law in 2016. His dissertation focused on legal reasoning in water management permitting. In addition to environmental law, the dissertation is closely linked with administrative law and constitutional law. Methodologically, the dissertation combines argumentation theory, jurispru- dence and empirical research on law. A key outcome is a model that enables a comprehensive evaluation of the transparency and correctness of legal reasoning. n

(18)

Kysymys priimustohtorille ja hänen vastauksensa –

Question to the Primus Doctor and his answer

Professori Lauri Thurén:

Mitä on tieteellinen argumentaatiotutkimus ja miten se auttaa ymmärtämään Raamattua?

What is academic argumentation analysis, and how does it help us to unders- tand the Bible?

Priimustohtori, TT Niilo Lahti:

Toisinaan poliitikkojen, pappien tai muiden asiantuntijoiden puheista on vaikea saada selvää. Heidän väitteensä voivat tuntua kyseenalaisilta, mutta arkijärjellä on hankala hahmottaa, miksi näin on. Samoin mainoksia katsel- lessamme saattaa käydä mielessä, että perustuvatko ne pelkkään tunteeseen vai onko taustalla myös järkeä. Saatamme lisäksi haluta ottaa oppia hyviltä puhujilta ja tuottaa siten itse laadukkaampia argumentteja.

Jonkun mielestä näihin haasteisiin löytyy jo antiikin aikainen ratkaisu, formaali logiikka. Silkka looginen tai matemaattinen päättely ei kuitenkaan useimmiten sovi ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Vaikka tunteet kyettäi- siin pitämään arkikeskustelussa aisoissa, jäljelle jää silti aina epävarmuuk- sia. Meidän kaksivuotias tytärkin sen tietää: jokaisen väitteen tai perustelun jälkeen voi kysyä yhä uudestaan ja uudestaan ”miksi”. Jotta voimme kont- rolloidusti analysoida ja arvioida ihmisten argumentaatiota sekä oppia siitä, tarvitsemme tieteellistä argumentaatiotutkimusta.

Moderni argumentaatiotutkimus syntyi vuonna 1958, kun Stephen Toul- min ja Chaïm Perelman julkaisivat tahoillaan vaikutusvaltaiset teoksensa The Uses of Argument (argumenttien käyttö) ja La Nouvelle Rhétorique (uusi Priimustohtori, TT Niilo Lahti.

retoriikka). Taustalla oli pitkä historian jakso, jolloin argumentaatiota tutkit- tiin pelkästään logiikan työvälineillä ja retoriikkana pidettiin yksinomaan tyyliä koskevia tekijöitä. Toulminin ja Perelmanin teoksia yhdisti ajatus, jonka mukaan tavallista argumentaatiota ei voida kunnolla tutkia logiikan keinoin.

Siinä missä looginen demonstraatio kuvailee premissit ja johtaa niistä loppu- tuleman, käytännön järkeily tähtää yleisön suostutteluun eli siinä on mukana retorinen ulottuvuus. Lisäksi teokset sisälsivät mallit argumentaation analy- soimiseen.

Toulminin ja Perelmanin inspiroima nykyinen argumentaationtutkimuk- sen kenttä on erittäin laaja. Teorioita sovelletaan monipuolisesti eri elä- mänalueilla kuten politiikassa, lääketieteessä, juridiikassa, akatemiassa ja uskonnossa. Nykykentästä voidaan erottaa neljä kattavaa lähestymistapaa:

informaali logiikka, kommunikaatiotutkimus ja retoriikka, kielitieteellinen tutkimus sekä pragma-dialektiikka.

Kolme ensiksi mainittua sisältävät monia näkökulmia ja teorioita, joilla on keskenään joitakin yhdistäviä tekijöitä. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että informaalilogiikka pyrkii kehittämään metodin, jolla voidaan analysoida ja arvioida tavallista argumentaatiota eri yhteyksissä. Kommunikaatiotutkimus ja retoriikka ovat kiinnostuneita merkityksien ja symbolien muodostamis- prosesseista. Kielitieteelliset näkökulmat lähestyvät argumentaatiota kielen kuvailemisesta käsin.

Pragma-dialektiikka on nelikosta selkeimmin rajattu mutta silti kokonais- valtainen argumentaatiotutkimuksen lähestymistapa. Se pyrkii edistämään argumentaation analysoimista, arvioimista ja tuottamista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on abstrakti ideaaliargumentaation malli, josta käsin voidaan tarkastella mitä tahansa tosielämän argumentaatiotilannetta siihen kuuluvine konventioineen.

Raamatun argumentaatiota on pähkäilty arkijärjellä yhtä kauan kuin sen tekstejä on luettu. Jopa tieteellisessä raamatuntutkimuksessa on saavutettu merkittäviä tuloksia pelkän intuition voimalla. Tieteellinen tutkimus kuitenkin peräänkuuluttaa metodin käyttöä, jotta analyysistä saadaan läpinäkyvä ja sitä voidaan kontrolloida. Näin ollen tuloksia voidaan pitää luotettavampina.

Erityisesti Uutta testamenttia onkin viime vuosikymmeninä ryhdytty tarkastelemaan joidenkin aiemmin mainitsemieni lähestymistapojen avul- la. Lauri Thurén on tutkinut muun muassa Jeesuksen vertauksia Toulminin mallilla. Tutkimus on tuottanut tuoreita lukutapoja vertausten alkuperäisistä sanomista minkä lisäksi vertausten funktio Jeesuksen argumentaatiossa on kirkastunut. Folker Siegert on puolestaan selvittänyt Paavalin argumentaatiota Roomalaiskirjeessä Perelmanin metodilla. Siegert osoittaa vakuuttavasti, että apostolin ajattelua voidaan tarkastella moderneilla heuristisilla metodeilla.

Toisin sanoen tutkijan ei ole pakko soveltaa metodia, joka on ajallisesti mah- dollisimman lähellä Paavalia, kun tavoitteena on yksinkertaisesti ymmärtää tekstiä paremmin. Mika Hietanen ja minä olemme tahoillamme soveltaneet pragma-dialektista mallia Paavaliin. Tutkimukset ovat paitsi selkeyttäneet apostolin argumentaatiota ja sen tavoitteita, myös arvioineet sitä kriittisesti.

Näin olemme saaneet tarkemman kuvan Paavalista argumentoijana, hänen tyylistään ja mahdollisista heikkouksistaan.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että moderni tieteellinen argumentaa- tiotutkimus on kehittynyt räjähdysmäisesti vuoden 1958 jälkeen. Sen monia lähestymistapoja sovelletaan laajasti eri elämänalueilla. Tällä hetkellä eräs keskeinen haaste on visuaalisen argumentaation haltuun ottaminen. Argu- mentaatiotutkimus on osoittanut tarpeellisuutensa myös Uuden testamentin ymmärtämisessä. Kenties Vanhasta testamentistakin saadaan lähitulevaisuu- dessa irti mielenkiintoisia tuloksia.

Professori Lauri Thurén:

Hyväksyn vastauksen.

I accept the answer.

(19)

Filosofinen tiedekunta – Philosophical Faculty

• Muusikko, runoilija Ismo Alanko, filosofian kunniatohtori

• Professor emeritus Steven Feld, Honorary Doctor in Philosophy

• Emerituspiispa Wille Riekkinen, teologian kunniatohtori

• Professor Shirley Simon, Honorary Doctor in Educational Sciences

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta – Faculty of Science and Forestry

• Rector Hubert Hasenauer, Honorary Doctor in Forestry and Agriculture

• Professor Ülo Niinemets, Honorary Doctor in Philosophy

• Professor Alain Trémeau, Honorary Doctor in Philosophy

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta – Faculty of Social Sciences and Business Studies

• Kauppaneuvos Harri Broman, kauppatieteiden kunniatohtori

• Pääjohtaja Erkki Liikanen, yhteiskuntatieteiden kunniatohtori

• Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeustieteen kunniatohtori

• Professor Beverley Skeggs, Honorary Doctor in Social Sciences

• Emeritusprofessori Leo Suni, yhteiskuntatieteiden kunniatohtori

Kunniatohtorit / Honorary Doctors

Conferrer of degrees – promoottori Marjatta Palander

Tohtorit

Steven Feld

Beverley Skeggs Maija Sakslin

Shirley Simon Harri Broman

Leo Suni

Filosofinen tiedekunta PROMOOTTORI

MARJATTA PALANDER

Priimustohtori, TT Niilo Lahti PsT Katja Dindar

KT Airi Hakkarainen PsT Ilona Hallikainen FT Sanna Hillberg TT Timo Hirvonen FT Joanne Jalkanen KT Eeva-Liisa Juvonen FT Päivi Kaakkunen TT Irina Karvonen FT Franka Kermer KT Titta Kettukangas KT Tiina Kirvesniemi FT Maria Kok

KT Sini Kontkanen FT Vesa Korhonen KT Päivi Kujamäki KT Erja Laakkonen FT Anne Lindblom FT Anna Logrén FT Päivi Löfman PsT Vuokko Malinen FT Matti Mäkelä

TT Damaskinos Olkinuora KT Minna Parkko

KT Juuso Pursiainen TT Pauliina Pylvänäinen FT Riitta Rajasuu FT Jari Ruotsalainen KT Riitta Sikiö FT Merja Suomi KT Arja-Irene Tiainen PsT Soile Tikkanen PsT Sirpa Tokola-Kemppi FT Helena Tuomela KT Serja Turunen KT Virpi Turunen FT Milla Uusitupa KT Helena Valkeapää FT Henriikka Vartiainen FT Juhana Venäläinen KT Päivi Vesala KT Päivi Virkki

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

PROMOOTTORI

MARKKU HAUTA-KASARI

FT Lena Ammosova MMT Inka Bohlin FT Kaisa Figueiredo FT Mika Flinkman MMT Helena Haakana MMT Kamrul Hassan FT Juha-Matti Huusko FT Anu Karvinen FT Tarmo Korpela FT Aino Korrensalo FT Jussi Koskilinna FT Minna Kosonen FT Mikko Malinen MMT Eero Muinonen FT Tiina Piiroinen FT Sami Pirinen FT Kari Saarelainen FT Helena Taberman MMT Mikko Tikkinen MMT Piritta Torssonen FT Feruza Tuyakova FT Greta Waissi FT Timo Voipio FT Kristiina Väänänen

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

PROMOOTTORI MATTI TOLVANEN

OTT Arja Aittoniemi OTT Joonas Alaranta HTT Virpi Anttonen FT Heli Huhtamaa OTT Heikki Kallio

KTT Sari-Johanna Karhapää FT Mikko Kohvakka

OTT Tarja Koskela FT Harriet Lonka KTT Kirsti Malkamäki YTT Timo Niskanen KTT Ilpo Pohjola FT Reijo Rautajoki KTT Hanna Savolainen KTT Jarno Suni

OTT Mika Sutela OTT Topi Turunen Ultimustohtori, OTT Niko Soininen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tornin värähtelyt ovat kasvaneet jäätyneessä tilanteessa sekä ominaistaajuudella että 1P- taajuudella erittäin voimakkaiksi 1P muutos aiheutunee roottorin massaepätasapainosta,

tuoteryhmiä 4 ja päätuoteryhmän osuus 60 %. Paremmin menestyneillä yrityksillä näyttää tavallisesti olevan hieman enemmän tuoteryhmiä kuin heikommin menestyneillä ja

Työn merkityksellisyyden rakentamista ohjaa moraalinen kehys; se auttaa ihmistä valitsemaan asioita, joihin hän sitoutuu. Yksilön moraaliseen kehyk- seen voi kytkeytyä

The new European Border and Coast Guard com- prises the European Border and Coast Guard Agency, namely Frontex, and all the national border control authorities in the member

The problem is that the popu- lar mandate to continue the great power politics will seriously limit Russia’s foreign policy choices after the elections. This implies that the

The US and the European Union feature in multiple roles. Both are identified as responsible for “creating a chronic seat of instability in Eu- rope and in the immediate vicinity

The main decision-making bodies in this pol- icy area – the Foreign Affairs Council, the Political and Security Committee, as well as most of the different CFSP-related working

Te transition can be defined as the shift by the energy sector away from fossil fuel-based systems of energy production and consumption to fossil-free sources, such as wind,