Asuntolainan korkojen nousuun varautuminen
Herman Aalto
OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2021
Liiketalouden tutkinto-ohjelma
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden tutkinto-ohjelma AALTO, HERMAN:
Asuntolainan korkojen nousuun varautuminen Opinnäytetyö 44 sivua, joista liitteitä 2 sivua Toukokuu 2021
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia varautua asuntolainan korkojen nousulta. Työn tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus alhaisella korkotasolla ja koronapandemialla on ollut asuntolainamarkkinoihin ja korkosuojaustuotteiden suosioon. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti asuntolainaa ja sen lyhennystapoja, asuntolainoihin liittyviä korkoja ja korkosuojaustuotteita asuntolainan korkojen nousulta varautumista varten. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelussa haastateltiin neljää asiantuntijaa, jotka työskentelevät asuntolainojen parissa pankissa.
Selvityksestä kävi ilmi, että asiantuntijat ovat havainneet koronapandemian vaikuttaneen korkosuojauksen suosion kasvuun ja asuntolainojen lyhennysvapaiden lisääntymiseen pandemian alkuvaiheessa. Selvityksestä kävi ilmi, että asuntolainan korkojen nousulta varautuminen koetaan lainanhakijoiden keskuudessa yhä tärkeämmäksi ja se näkyy korkosuojaustuotteiden suosion tasaisena kasvuna. Lainanhakijat ovat yhä enemmän tietoisia korkosuojausmahdollisuuksista ja koronapandemian myötä myös jo olemassa olevat asuntovelalliset ovat alkaneet pohtia korkoriskiltä suojautumista.
Haastattelujen perusteella voitiin todeta, että tilanne korkosuojaustuotteiden kanssa on tällä hetkellä hieman ristiriitainen, sillä markkinakorot ovat olleet jo kauan alhaisia ja täten koron nousulta varautuminen ei välttämättä ole ajankohtaista joidenkin lainanhakijoiden näkökulmasta. Toisaalta monet lainanhakijat ovat yhä tietoisempia korkojen nousuun liittyvästä riskistä ja pohtivat, kuinka kauan alhainen korkotaso voi jatkua. Asuntovelalliset kokevat säästämisen tärkeänä tapana varautua koron nousulta ja säästäminen lainanmaksun ohella takaa sen, että on tarvittaessa säästöjä, mikäli markkinakorot nousisivat.
Asiasanat: asuntolaina, korkosuoja, markkinakorko, korkoriski
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampere University of Applied Sciences
Degree Programme in Business Administration AALTO, HERMAN:
Preparing for a Rise in Mortgage Rates
Bachelor's thesis 44 pages, appendices 2 pages May 2021
The objective of this thesis was to study the possibilities of how to prepare for a rise in mortgage rates. The purpose of the thesis was to find out what kind of effects the low interest rate and coronavirus (Covid-19) pandemic have had on the mortgage market and on the popularity of interest rate protection products.
The theoretical section of this thesis was built around the mortgage loan and its repayment methods as general, mortgage rates and interest rate protection products. The thesis was carried out as a qualitative research with semi- structured interview. The research material was collected by conducting an interview with financial experts who were working in banks and dealing with mortgage loans.
The outcome of the inquiry was that there was a noticeable growth in popularity towards the interest rate protection and an increase in the loan repayment holidays during the early stages of coronavirus pandemic. Moreover, the steady increase in demand for interest rate protection products led to the conclusion that preparing for a rise in mortgage rates was perceived as significantly important among the loan applicants who were becoming more and more aware of the opportunities that the interest rate protection products were offering. The coronavirus pandemic had forced people with a mortgage into searching for alternatives to protect themselves from the risk of interest rate rises.
The findings of the inquiry indicate that the need for the interest rate protection products is a bit ambiguous now, since the market rates have been low for a long time. Therefore, preparation for a rise in mortgage rates is not necessarily perceived as a high priority from a loan applicant’s perspective. Nevertheless, the loan applicants are becoming more and more aware of the risk associated with the possible rise in interest rates. Loan applicants are concerned that the low interest rates cannot persist forever. Savings have emerged as one important protection alternative against the interest rate risk. Saving along with the loan repayment guarantees, that a rise in the interest rates is mitigated and the risk is minimized.
Key words: mortgage, interest rate protection, market rate of interest, interest rate risk
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 5
2 ASUNTOLAINA ... 7
2.1 Asuntorahoituksen nykytila ... 7
2.2 Lyhennystavat... 9
2.2.1 Annuiteetti ... 10
2.2.2 Kiinteä tasaerä ... 10
2.2.3 Tasalyhennys ... 11
2.2.4 Bullet-laina ... 11
2.3 Korot... 12
2.3.1 Euribor... 12
2.3.2 Prime-korko... 14
2.3.3 Lainan marginaali ... 15
2.4 Lainan takaisinmaksuturva ... 18
2.5 Stressitesti ... 19
3 KORKOJEN NOUSUUN VARAUTUMINEN ... 22
3.1 Korkoriskin nykytila ... 22
3.2 Korkokatto ... 23
3.3 Kiinteä korko ... 25
3.4 Korkoputki ... 26
3.5 Säästäminen ... 27
4 SELVITYS ... 30
4.1 Kyselyn toteutus ... 30
4.2 Kyselyn tulokset ... 31
4.2.1 Koronapandemian vaikutukset asuntorahoitukseen... 31
4.2.2 Korkosuojaustuotteiden suosio ... 32
4.2.3 Korkosuojauksien suosion kehitys ja erot ... 33
4.2.4 Säästäminen vaihtoehtona suojautua korkoriskiltä ... 34
4.2.5 Pankkityöntekijän näkemys vallitsevasta tilanteesta ... 36
5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA ... 38
LÄHTEET ... 41
LIITTEET ... 45
Liite 1. Kyselylomake ... 45
1 JOHDANTO
Asuntolainojen korot ovat pitkään olleet alhaisia, eikä asuntolainojen korkojen noususta ole ollut syytä huolestua viime vuosina. Keväällä 2020 ilmennyt
koronapandemia on luonut yleistä epävarmuutta talouteen ja on mielenkiintoista ottaa selvää, miten asuntolainojen korkojen nousuun voi varautua. Suuri osa asuntolainoista on sidottu euribor -viitekorkoihin, jotka ovat tällä hetkellä negatiivisia. Merkittävä osuus asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin ja viitekorko oli nousussa keväällä 2020. Mikäli viitekorko nousisi positiiviseksi, se tulisi vaikuttamaan ihmisten lainanhoitokuluihin ja
asuntovelallisten korkokulut nousisivat. Vaikka koronapandemia ei vielä ole verrattavissa 90-luvun lamaan tai finanssikriiseihin täysin, niin on silti
ajankohtaista pohtia keinoja lainan korkojen nousulta varautumiseksi.
(Paavoseppä 2020)
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja asuntolainan koron nousun varalta ja selvittää, onko niitä optimaalista käyttää nyt kun
asuntolainojen korot ovat alhaisia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka koronapandemia on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen
asuntolainamarkkinoilla ja millainen vaikutus sillä on ollut
korkosuojaustuotteiden suosioon. Opinnäytetyössä syvennytään työn aiheeseen teemahaastattelun avulla, jolla pyritään saamaan
pankkityöntekijöiden näkemystä korkosuojaustuotteista alhaisen korkotason vallitessa. Pankkityöntekijät osaavat myös antaa näkemystä siitä, miten heidän mielestään koronapandemia on vaikuttanut asuntovelallisiin.
Teemahaastattelun avulla saadaan eri pankkiryhmistä näkemystä siitä, miltä tilanne näyttää asiakasrajapinnasta käsin. Teemahaastattelu toteutetaan kyselylomakkeella, joka lähetetään pankkityöntekijöille.
Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään vain asumiseen liittyvien lainojen korkoriskiin ja siltä suojautumiseen. Pankit tarjoavat muun muassa
kulutusluottoja, joihin korkojen nousu vaikuttaisi yhtä lailla, mutta aihe on pyritty rajaamaan vain asumiseen liittyviin lainoihin, sillä ne ovat lainapääomaltaan lähtökohtaisesti suurempia ja asumiskustannukset ja lainanhoitomenot ovat iso osa suomalaisten kuukausittaisista menoista, joten lainojen viitekorkojen nousu
tulisi vaikuttamaan ihmisten talouksiin suuremmin kuin pienemmissä lainoissa.
Opinnäytetyö on myös rajattu koskemaan vain Suomen asuntolainamarkkinoita.
2 ASUNTOLAINA
2.1 Asuntorahoituksen nykytila
Vuonna 2019 asuntokunnista yli puolet, 53 prosenttia olivat velallisia
asuntovelan ollessa kokonaisuudessaan 89,6 miljardia euroa. Vuonna 2019 asuntovelkaa oli keskimäärin 102 240 euroa per asuntokunta. Asuntovelkaa oli eniten pääkaupunkiseudulla asuntovelan ollessa keskimäärin 148 500 euroa asuntokuntaa kohden. Tämä selittyy pitkälti pääkaupunkiseudun korkeammalla asuntomarkkinoiden hintatasolla. Pääkaupunkiseudulla asuntovelat kasvoivat eniten, 3,4 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan asuntokuntien maksamat korot asuntolainoihin liittyen ovat laskussa. Asuntokunnat maksoivat
asuntolainan korkoja 842 miljoonaa euroa vuonna 2019, mikä on viisi prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Asuntovelalliset asuntokunnat maksoivat asuntolainoistaan korkoja keskimäärin 960 euroa asuntokuntien määrän ollessa 1,45 miljoonaa. Asuntolaina on selvästi edullista ja jopa edullisempaa kuin edellisvuoteen verrattuna. Asuntolainojen määrä nousee samalla kuin korkokulut laskevat, jolloin asuntolainan ottaminen houkuttelee ihmisiä yhä enemmän. (Tilastokeskus 2020)
Kuvio 1. Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat.
(Tilastokeskus 2020)
Kuvio 1 näyttää kuinka asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat ovat kasvaneet vuosittain. Pääkaupunkiseudun asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat ovat suurimmat ja asuntovelkaantumisen kasvaessa, myös asuntolainojen mahdolliset koron nousut vaikuttavat suomalaisien asuntokuntien talouteen yhä voimakkaammin.
Oma asunto luo elämään turvallisuuden tunnetta ja suomalaiset ovat
perinteisesti halunneet omistaa asuntonsa. Oma asunto käy myös säästämis- ja sijoitusvaihtoehdosta, sillä vuokra-asunnossa asumisen sijasta asuntolainan lyhentäminen on itselle suotuisampi vaihtoehto. Asuntolainasta tehtävät lyhennykset tarkoittavat oman varallisuuden kasvua ja parhaimmassa tapauksessa oma asunto tai kiinteistö voi nostaa arvoaan. (Tuhkanen 2006, 258.)
Asuntolainaa voi hakea helposti verkossa tai suoraan pankin konttorilta saamalla lisätietoja. Asuntolainaa haettaessa luottolaitos tarvitsee tietoa henkilön tuloista ja menoista sekä varallisuudesta. Asuntolainalle tarvitaan vakuutta, joka toimii pankille takaisinmaksun turvana. Hankittava asunto kattaa yleensä 70% asuntolainan vakuudesta ja lopulle 30% osuudelle tarvitaan usein rahavakuutta. Asuntolainan kustannukset muodostuvat viitekorosta ja
marginaalikorosta sekä erilaisista hoitokuluista. Lainan myöntämisen yhteydessä tulee myös usein toimitusmaksu. Asuntolainojen viitekorko on yleensä vaihtuva euribor tai pankin oma prime-korko. Yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Lainallesi valitaan myöntämisen yhteydessä sinulle sopivin kuukausierä ja lyhennysaika. Usein suositellaan enintään 20 vuoden
lyhennysaikaa ja luotonhoitokustannusten suositellaan olevan enintään noin kolmanneksen lainanhakijan tai lainanhakijoiden nettotuloista. Makkosen (2016, 38) mukaan suosituin uusien asuntoluottojen takaisinmaksu aika oli
kirjoitushetkellä 20 vuotta ja keskimääräinen asuntoluottojen takaisinmaksuaika oli 17 vuotta. (Osuuspankki 2020)
Asuntolaina on kertaluotto, jonka todellinen vuosikorko 170 000 euron luotolle on 1,1 %, kun luoton 12 kk:n euribor-korkoon sidottu nimelliskorko on 1,0 %, toimitusmaksu 680 euroa ja hoitopalkkio 2,30 euroa/kk. Arvioitu luoton kokonaiskustannus on 188 868,88 euroa. Laskelma on tehty olettaen, että luottoaika on 20 vuotta, luotto nostetaan kerralla kokonaan, luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko luottoajan ja että luottoa maksetaan takaisin 781,82 euron maksuerin kuukauden välein. (Osuuspankki 2020)
Yllä suora lainaus Osuuspankin www-sivuilta esimerkkilaskelmasta asuntolainaan liittyen.
2.2 Lyhennystavat
Asuntolainaa voi lyhentää erilaisilla lyhennystavoilla. Annuiteetti, tasaerä ja tasalyhennys ovat Suomessa käytettävät lyhennystavat. Näiden
lyhennystapojen lisäksi asuntolaina on mahdollista lyhentää myös
kertalyhenteisenä lainana eli niin sanottuna bullet-lainana. Lainanottajan tulisi miettiä asuntolainaa ottaessa itselle sopivin lyhennystapa. Lainan lyhennystapa vaikuttaa maksuerän suuruuteen ja laina-ajan pituuteen. Lainaa lyhennetään tavallisesti kerran kuukaudessa ja lainanottajan tulisi ajoittaa lainanmaksupäivä myös järkevästi esimerkiksi palkanmaksupäivän kanssa. Sopiva kuukausierä asuntolainalle on noin 25–30 prosenttia lainanottajan tai -ottajien nettotuloista.
(POP Pankki n.d.; Tuhkanen 2006, 264.)
Lainanhakijan kannattaa miettiä lainaa haettaessa, että mitkä asiat ovat tärkeitä asuntolainan maksamiseen liittyen. Mikäli haluaa, että laina-aika ei tule
muuttumaan, tällöin kiinteä tasaerä ei ole oikea lyhennystapa kyseiselle lainanhakijalle. Mikäli taas haluaa, että lainakulut pystyy ennakoimaan hyvin etukäteen tällöin kiinteä tasaerä on oiva valinta lainan lyhennystavaksi, sillä sen maksuerä säilyy koko laina-ajan samana. (Hänninen 2016)
Kuvio 2. Tasaerän ja muuttuvan annuiteetin maksuerien muodostuminen.
(Osuuspankki 2020)
2.2.1 Annuiteetti
Annuiteettilainassa lyhennysten osuus on alussa pieni ja korkojen osuus suuri.
Lainaa maksettaessa lyhennyksen osuus kasvaa ja korkojen osuus laskee.
Laina-aika pysyy samana lainan lyhennyksen ajan, mutta korkojen osuus voi kasvaa. Mikäli laina on sidottu 12 kuukauden euriborkorkoon, niin lainan korko tarkastetaan vuosittain. Lainan maksuerään voi tulla muutoksia koron
tarkistuksen yhteydessä, jolloin se voi laskea tai nousta. (Osuuspankki 2021a)
Yleisin lainanlyhennystapa on lyhentää lainaa kuukausittain, mutta lainaa voi lyhentää myös neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain. Asiakkaan kannattaa aina itse arvioida, mikä on paras tapa lyhentää lainaa. Mitä
harvemmin lainaa lyhentää, sitä suuremman osuuden korkokustannukset usein muodostavat lainan kokonaiskustannuksista. (Alhonsuo ym. 2012, 248.)
2.2.2 Kiinteä tasaerä
Kiinteä tasaerä on nimensä mukaan lainan lyhennystapa, jossa maksuerä on kiinteä ja pysyy samana. Lainan kuukausittainen maksuerä on ennalta sovittu tietyn suuruiseksi ja lainan koron muuttuessa laina-aika muuttuu. Korkojen nousu pidentää laina-aikaa ja vastaavasti korkojen lasku lyhentää laina-ajan pituutta. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron osuuden
suuruinen eli mikäli takaisinmaksuerä ei riitä kattamaan koron osuutta, lainan takaisinmaksuerän määrä suurenee. (POP Pankki n.d.; Tuhkanen 2006, 264.)
Lainanottohetkellä korkojen ollessa matalat ja korkojen noustessa lainan aikana huomattavasti, voi syntyä tilanne missä laina ei lyhene lainkaan.
Lyhennystapana kiinteän tasaerän hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että takaisinmaksuerä on lähtökohtaisesti vakio, jolloin lainanottajan on helpompi hallita talouttaan tietäessään maksuerän määrän ennalta. Huonona puolena vastaavasti voidaan yleisesti pitää riskiä siitä, että laina-aika pitenee korkojen noustessa tai pahimmassa tapauksessa lainapääoma ei lyhene lainkaan ennalta sovitulla takaisinmaksuerällä. (POP Pankki n.d.; Tuhkanen 2006, 264.)
2.2.3 Tasalyhennys
Lyhennystapana tasalyhennyksessä on nimensä mukaan kaikki lyhennyserät saman suuruisia. Takaisinmaksuerä muodostuu normaaliin tapaan lainan lyhennysosuudesta ja koron osuudesta. Lainan alkupuolella takaisinmaksuerä on korkeampi, sillä koron osuus on alussa suurempi. Korko muodostuu aina pohjautuen jäljellä olevaan lainan pääomaan, joten lainaa lyhennettäessä takaisinmaksuerä pienenee korkomenojen pienentyessä, mikäli korko ei nouse.
(POP Pankki n.d.; Tuhkanen 2006, 264.)
Lyhennystapana tasalyhennys on sellainen tapa, missä laina-aika on vakio.
Hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että tiedetään laina-aika ennalta ja se tulee pysymään vakiona. Toisaalta takaisinmaksuerän suuruus vaihtelee
lainapääoman muuttuessa ja mikäli viitekorko muuttuu laina-aikana. (POP Pankki n.d.; Tuhkanen 2006, 264.)
2.2.4 Bullet-laina
Bullet-laina eli kansan kielellä kertalyhenteinen laina tulee usein kyseeseen asunnon vaihtotilanteessa tai ylipäätään väliaikaisena rahoitusmuotona asuntokaupalle. Kertalyhenteinen laina maksetaan pois kokonaisuudessaan sovitun ajan päästä. Laina-aikana maksetaan ainoastaan lainan korot.
Kertalyhenteisen lainan korot voidaan maksaa myös sopimuksen mukaan
esimerkiksi kuukausittain, neljännesvuosittain tai puolivuosittain. (Alhonsuo ym.
2012, 249.)
Bullet-lainaa käytetään usein tilanteessa, jossa lainanottajalla on vanha asunto- osake myymättä vielä, mutta asuntolainaa tulisi saada uuden asunnon
rahoittamiseen. Tällaisessa esimerkkitapauksessa lainalle löytyy siis vakuutta edellisen asunnon muodossa, mutta ei mahdollisuutta lyhentää uutta
asuntolainaa ennen kuin vanha on saatu kaupaksi. Tässä tapauksessa kertalyhenteisestä lainasta maksettaisiin korot laina-ajalta ja lainanottajan myytyään edellisen asunnon, hän maksaisi tästä saadulla pääomalla bullet- lainan pois. (Tuhkanen 2006, 264.)
2.3 Korot
Tuhkasen (2006, 9) mukaan korko on rahan hinta. Korko on korvaus, jonka velallinen maksaa käyttöönsä saadusta vieraasta pääomasta. Esimerkiksi asuntolainaa otettaessa lainanhakija sitoutuu maksamaan korkoa pankille saamastaan pääomasta.
Asuntolainan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalikorosta. Viitekorko on tavallisesti euribor, mutta se voi olla myös pankin oma prime-korko. Viitekoron lisäksi lainan korko muodostuu marginaalista, joka on pankin osuus korosta.
Lainan marginaalikorko on se osuus mikä voi vaihdella pankkikohtaisesti, mutta euriborkorko on aina vakio pankista riippumatta kyseisellä hetkellä. Lainan todelliset kustannukset muodostuvat koron lisäksi myös mahdollisista erilaisista järjestelypalkkioista ja lainan toimitusmaksusta, joita rahoittaja voi mahdollisesti periä. (Tuhkanen 2006, 265; Osuuspankki 2021b)
2.3.1 Euribor
Euribor (Euro interbank offered rate) on yleisin asuntolainoissa käytetty viitekorko. Alhonsuo ym. (2012) kertoo, että euribor on päivittäin julkaistava viitekorko, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille euromääräisillä rahamarkkinoilla. Euriborkorot määräytyvät pankkien toisilleen lainaamien vakuudettomien lainojen keskimääräisinä korkoina.
Euriborkorkoja on eripituisille jaksoille mm. 1 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden aikajaksoille. Aikajaksot tarkoittavat sitä, että lainan viitekorko pysyy muuttumattomana valitun ajan. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor tarkistetaan 12 kuukauden välein lainan nostopäivästä.
(Osuuspankki 2021c, Kortela 2020, Alhonsuo ym. 2012, 247.)
Euriborkorot noteerataan eri pituisille jaksoille aina päivittäin kello 12 Suomen aikaa. Euriborkorko ilmaisee millä hinnalla suuret pankit lainaavat rahaa toisilleen. Euribor on yleisin viitekorko, jota käytetään lainojen ja talletusten viitekorkona. Osuuspankin (2021c) mukaan suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin. 12 kuukauden
tarkastelujaksosta voi olla hyötyä sen ennakoitavuudesta ja mikäli viitekorko lähtisi nousemaan, päivittyisi se vasta 12 kuukauden viiveellä. Vastaisuudessa viitekoron laskiessa 12 kuukauden korko hyötyy viitekoron laskemisesta
viiveellä. Koron ollessa negatiivinen ja trendin ollessa laskeva, on 1 kuukauden tarkastelujaksosta hyötyä valittaessa viitekoron tarkastelujakson pituutta.
(Osuuspankki 2021c)
Kuvio 5. Euriborkoron kehitys kuukausittain. (Suomen Pankki 2021a)
Kuviosta 5 näkee kuinka euriborkorko on kehittynyt vuodesta 2008 aina nykypäivään saakka. Vuosien 2008 – 2009 finanssikriisin aikaan ja aikana ennen sitä euriborkorot olivat huomattavasti korkeammalla verrattuna
nykyiseen. Kuviosta 5 näkee kuinka korot ovat tämän jälkeen laskeneet negatiiviseksi.
Euriborkorko toimii viitekorkona asuntolainan lisäksi myös talletuksille.
Euriborkoron alhaisuus yhdistettynä inflaatioon aiheuttaa sen, että tilille talletettujen varojen arvo ei kasva, vaan päinvastoin voi heikentyä. Euroopan rahapolitiikkaa säätelevä Euroopan keskuspankki (EKP) haluaa saada rahaa liikkeelle miinuskorkojen avulla. Euroopan taloutta pyritään saada elpymään laskemalla liikkeelle rahaa edullisella korolla. Korkokustannusten ollessa matalat, jää ihmisille enemmän rahaa kulutukseen. Kuluttajat hyötyvät alhaisesta korkotasosta, mutta eivät varsinaisesti negatiivisesta euriborista.
Pankit eivät yleensä anna hyötyä negatiivisesta viitekorosta, vaan tällöin asuntolainan korko muodostuu pankin kanssa sovitusta marginaalikorosta.
(Jäntti 2019)
2.3.2 Prime-korko
Prime-korko on pankin oma viitekorko. Prime-koron arvo määrittyy markkinakorkojen nykyisen tason sekä korko-odotusten mukaan.
Inflaationäkymät ja talouden yleiset näkymät vaikuttavat myös prime-korkojen arvon määritykseen. Prime-korot ovat myös laskeneet euriborkoron tavoin, mutta lasku on ollut maltillisempaa ja prime-korko ei tule menemään alle nollan eli negatiiviseksi toisin kuin euriborkorko on tällä hetkellä. (Nordea 2021a)
Kuvio 6. Kolmen suuren pankin (Nordea, Danske Bank ja OP) omien prime- korkojen sekä 12 kk euriborkoron kehitys. (Suomen Pankki 2021b)
Kuvio 6 kuvaa talletuspankkien viitekorkojen kehitystä verrattuna euriborkoron kehitykseen ja se kertoo siitä, että viitekorot kokonaisuudessaan on olleet laskussa jo monta vuotta. Prime-korot ovat kuitenkin laskeneet maltillisemmin kuin euriborkorko ja euriborkorko on jo pitkään ollut lainanottajan kannalta parempi vaihtoehto kuin pankin oma prime-korko. Finanssivalvonnan (2010a) mukaan prime-korkojen muodostumisessa on havaittu epäsymmetrisyyttä verrattuna markkinakorkoihin. Prime-korkoja on kritisoitu jo tuolloin
Finanssivalvonnan kevään ja kesän 2010 aikana tekemästä selvityksestä ilmi käyneiden seikkojen vuoksi, jotka kritisoivat prime-korkojen reagoinnista hitaammin alaspäin kuin ylöspäin.
2.3.3 Lainan marginaali
Asuntolainan korko muodostuu lainan viitekorosta ja pankin marginaalikorosta.
Marginaalikorko vaihtelee pankeittain ja sillä katetaan pankille aiheutuvia kustannuksia ja luoton myöntämisestä aiheutuvia mahdollisia riskejä. Lainan viitekoron ja marginaalikoron lisäksi lainan muut kulut (mm.
käsittelykustannukset) muodostavat lainan todellisen koron. Viitekoron ollessa
negatiivinen, marginaalikorko on usein se mihin asiakas kiinnittää asuntolainaa hakiessa huomionsa. (Osuuspankki 2021a; Simola 2020b)
Marginaalikorko on asiakaskohtainen ja koron suuruuteen vaikuttaa moni eri asia. Marginaalikorkoon vaikuttaa yleinen korkotaso ja asuntolainojen kilpailutus vaikuttaa myös omalta osaltaan. Hinnoitteluun vaikuttaa myös asiakkaan
maksukyky, vakuudet ja rahoitettava kohde. Mikäli rahoitettava kohde sijaitsee esimerkiksi Helsingin keskustassa, on se pankille vähemmän riskinen kuin esimerkiksi syrjäisemmällä paikalla sijaitseva kohde. Marginaalikorkoon vaikuttaa myös se, kuinka hyvin pankki uskoo asiakkaan olemaan
kykeneväinen huolehtimaan luoton takaisinmaksusta. Tähän liittyviä tekijöitä voivat olla vakituinen työpaikka ja säännölliset tulot ja asiakkaan lainalle antamat vakuudet. Marginaalikorossa pankki siis hinnoittelee myös asiakkaan riskisyyden. (Kontkanen 2011, 161.)
Marginaalikorkoa pankki hinnoittelee sen mukaan, kuinka paljon riskiä heillä on lainan takaisinmaksuun liittyen. Pankit kilpailevat asiakkaista usein
lainanottohetkellä marginaalikoroilla ja alhainen marginaalikorko usein johtaa siihen, että luotonhakija pitää jo olemassa olevat palvelunsa kyseisessä pankissa tai siirtää asiointinsa muualta kyseiseen pankkiin, joka tuo pankille tuloja tulevaisuudessa. Simolan (2020b) mukaan asuntolaina on kaikkein kilpailluimpia tuotteita Suomessa. (Simola 2020b)
Kuvio 7. Uusien asuntolainojen laskennallinen keskimarginaali. (Simola 2020b)
Asuntolainan kilpailutus kannattaa selkeästi, sillä marginaalikoroissa voi olla suuriakin pankkikohtaisia ja asiakaskohtaisia eroja. Marginaalikorko muodostaa tällä hetkellä suurimman osan asuntolainan kustannuksista viitekoron ollessa negatiivinen, joten pystyt itse vaikuttamaan suureen osaan
lainanhoitokustannuksistasi asuntolainan kilpailutuksella. Marginaalikoroissa voi olla myös maantieteellisiä eroja. Pääkaupunkiseudulla marginaalikorko voi olla alhaisempi kuin harvakseltaan asutummalla alueella Suomessa, sillä
pääkaupunkiseudulla asuntomarkkinat ovat kilpaillummat sekä usein siellä asuntolainan suuruus on suurempi kuin muualla Suomessa. Marginaalikorkoon voi usein vaikuttaa lainanottohetkellä ja myös kilpailuttamalla olemassa olevaa asuntolainaa. Pitämällä huolta siitä, että oma maksukyky on riittävä ja
mahdollisesti keskittämällä palveluita luotonmyöntäjän pankkiin voivat laskea marginaalia. (Summarum 2021)
Kuvio 8. Vertailu eri pankkien asuntolainatarjouksien koroista. (Taloustaito 2021)
2.4 Lainan takaisinmaksuturva
Asuntolainaan on mahdollista ottaa tietynlainen vakuutus, joka kulkee nimellä lainan takaisinmaksuturva. Lainan takaisinmaksuturvan avulla lainanottaja varautuu siihen, että lainanmaksukyky säilyy, vaikka eteen sattuisi yllättäviä tilanteita kuten työttömyys tai työkyvyttömyys. Lainan takaisinmaksuturvaa otettaessa lainanhakija voi valita minkälaisten tilanteiden varalta hän haluaa turvan avulla varautua. Edellä mainittujen työttömyyden ja työkyvyttömyyden lisäksi lainanhakija voi turvata lainan takaisinmaksua myös tapaturmaisen pysyvän haitan tai jopa lainanhakijan menehtymisen vuoksi. Lainan
takaisinmaksuturvaa maksetaan kuukausittain ja kyseisestä turvasta saa usein tarjouksen asuntolainatarjouksen yhteydessä. Lainan takaisinmaksuturvaa siis maksetaan kuukausittain ja siitä saa konkreettista apua lainan kuukausierien maksamiseen yllättävän takaisinmaksua haittaavan tilanteen sattuessa.
(Osuuspankki 2021d)
Kuviossa 9 on havainnollistettu kuinka tulot voivat laskea yllättävän lainanmaksua haittaavan tilanteen sattuessa ja siitä voi nähdä kuinka takaisinmaksuturva auttaa. Lainan takaisinmaksuturvassa on muiden
vakuutusten tapaan tiettyjä rajoitusehtoja ja tarkemmat vakuutusehdot löydät aina kyseisen takaisinmaksuturvan tuoteselosteesta. (Osuuspankki 2021d)
Kuvio 9. Näin takaisinmaksuturva auttaa, jos jäät työttömäksi. (Osuuspankki 2021d)
2.5 Stressitesti
Asuntolainaa haettaessa luotonmyöntäjä eli pankki tekee niin sanotun stressitestin, jonka avulla katsotaan, onko lainanhakijan maksukyky riittävä, mikäli asuntolainan korko nousisi. Finanssivalvonnan pankeille antaman ohjeistuksen (2010a) mukaan lainanhoitokykyä kannattaa arvioida matalan korkotason vallitessa vähintään 6 prosentin korolla lainalle. Pankkien käyttämässä stressitestissä lasketaan kuinka paljon lainanhakijan
lainanhoitokustannukset nousisivat, mikäli lainan korko nousisi juuri tähän 6 prosenttiin. Stressitestissä käytetään 25 laina-aikaa koron nousun vaikutusta laskettaessa. Viitteellisenä nyrkkisääntönä pidetään sitä, ettei lainan
kuukausittaiset hoitokulut saisi ylittää 40 prosenttia käytettävissä olevista kuukausittaisista nettotuloistasi. Pankeilla on myös vastuu pitää huolta, että
lainanhakijan maksukyky on riittävä haettavan luoton määrään nähden. Matalan korkotason aikana luoton määrä helposti kasvaa liian suureksi maksukykyyn nähden. (Finanssivalvonta 2010b, 2020)
Kuvio 10. Asuntoluotonannon riskinoton ja velkaantumisen ennaltaehkäisy.
(Putkuri 2019)
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Hanna Putkurin (2019) mukaan asuntoluotonannossa on tarpeen arvioida kotitalouksien maksukykyä ja maksuvalmiutta. Stressitestiä, jossa asuntolainan kuukausierä lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla käytetään yleisesti arvioidessa kotitalouksien maksukyvystä korkojen mahdollisen nousun sattuessa.
Stressitesti edesauttaa varautumaan korkojen nousuun ja hillitsemään
velkaantumista. Thurénin (2020) mukaan Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri on kertonut asuntolainojen korkojen käyneen kahdesti lähellä kuutta prosenttia euroaikana. Tällä hetkellä korkotaso on pysynyt pitkään hyvinkin matalalla euriborkorkojen ollessa jopa alle nollan. Stressitestin 6 prosentin korko voi tuntua tavattoman korkealta mittarilta alhaisen korkotason vallitessa, mutta mahdollisuus korkojen nousuun 6 prosentin tasolle tai jopa sen yli tulevaisuudessa on täysin mahdollista. (Putkuri 2019; Thurén 2020)
Eri asiantuntijoiden mukaan korkotason on arvioitu pysyvän matalana vielä pitkään (Erkkilä 2020). Finanssivalvonnan stressitestin pitämää kuuden prosentin korkoa on kyseenalaistettu alhaisen korkotason vallitessa. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller ja Danske Bankin
riskinhallintajohtaja Anne Sinkko sanovat, että kuuden prosentin stressitestiä noudatetaan koska Finanssivalvonta on näin määrännyt ja tullaan
noudattamaan niin kauan kun tällainen suositus on olemassa. Sekä Miller että Sinkko ovat sitä mieltä, että suosituksen tasoa olisi syytä tarkistaa. Heidän mukaansa, vaikka stressitestin tasoa lievennettäisiin kuvaamaan enemmän vallitsevaa korkotasoa, tulisi lainanhakijan maksukyky ja koron nousuun
varautuminen testattua asianmukaisesti. Finanssivalvonta on antanut olemassa olevan suosituksensa hyvin erilaisessa korkoympäristössä, jolloin euriborkorko oli yli viisi prosenttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. (Bhose 2019)
3 KORKOJEN NOUSUUN VARAUTUMINEN
3.1 Korkoriskin nykytila
Korkojen nousu vaikuttaisi monien kotitalouksien arkeen melko nopeasti, sillä monet lainat ovat sidottu lyhyisiin korkoihin. Korkosuojausta tulisi miettiä myös aikoina, jolloin korot ovat epätavallisen alhaalla. Korkosuojausta voi hyödyntää uusiin ja vanhoihin lainoihin. Korkojen nousuun olisi hyvä varautua säästämällä lainan maksun ohella, mutta tämän lisäksi korkosuojaukseen on monia erilaisia vaihtoehtoja kuten korkokatto, korkoputki ja kiinteä korko. Korkosuojauksen avulla henkilön kuukausittaisiin menoihin ei tulevaisuudessa tulisi yllättäviä menoja ja menojen kasvamista, sillä on varauduttu korkojen nousuun erilaisin tavoin. (POP Pankki n.d.)
Keväällä 2020 maailmaa järisyttäneen koronaviruksen aiheuttama
markkinakorkojen nousupiikki on lisännyt myös asuntovelallisten halukkuutta suojata lainansa korkojen nousun varalta. Lainaneuvotteluissa korkosuojaus on keskeisesti esillä ja siitä pitää huolen markkinakorkojen hermoilu sekä yleinen epävarmuus makrotaloudessa. Koronaviruksen heijastama yleinen epävarmuus talouteen ja työllisyystilanteeseen yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kevään ja alkukesän 2020 aikana ovat varmasti tuoneet korkosuojauksen yhä ajankohtaisemmaksi asuntovelallisille. Danske Bankin
vähittäispankkitoiminnasta vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen on sitä mieltä, että on asiallista suojautua korkojen nousulta, vaikka ne eivät tulisi radikaalisti lähitulevaisuudessa nousemaankaan. Suojauksen tekeminen on edullista ja sen voi tehdä pidemmällekin ajalle, joten Laine-Tolonen uskoo kiinnostuksen
korkosuojausta kohtaan jatkumaan. (Parviainen 2020)
Kuvio 11. Euriborkorkojen reagointi koronapandemian alkaessa vuonna 2020.
(Parviainen 2020)
3.2 Korkokatto
Korkokatto luo turvaa tulevaisuuteen ja ehkäisee yllättäviltä lisäkustannuksilta mahdollisen koron nousun yllättäessä. Lainan kuukausierä on usein talouden suurin menoerä. Suurin osa asuntolainoista on sidottu euribor -viitekorkoon.
Euriborkorko voi nousta aggressiivisesti, mikäli makrotaloudessa tai ylipäätään maailmassa sattuu jotain odottamatonta (Kuvio 11). Euriborkoron noustessa se vaikuttaa suoraan lainan kuukausierään ja talouden menot kasvavat. Valitessa korkokaton asuntolainaan, korko ei nouse yli ennalta sovitun rajan, vaikka korot jatkaisivatkin nousua. Korkokatto siis käytännössä määrittelee asuntolainan koron ylätason. (Nordea 2021b)
Korkokaton saa kaikkiin uusiin asuntolainoihin ja sen voi valita eri pituisiksi jaksoiksi. Asuntolainat, joissa ei vielä ole korkokattoa, on niihinkin mahdollista valita korkokatto jälkeenpäin. Nordealla korkokaton voimassaoloajaksi voit valita
3 vuotta, 5 vuotta, 7 vuotta tai 10 vuotta. Osuuspankista korkokaton
voimassaoloajaksi voit valita 5 vuotta, 7 vuotta, 10 vuotta tai jopa 14 vuotta.
Aktiasta voit valita korkokaton voimassaoloajaksi 3 vuotta, 5 vuotta tai 7 vuotta.
Korkokaton voimassaoloajoissa on siis eriäväisyyksiä pankkien välillä, mutta haarukka on kuta kuinkin sama. Korkokaton voimassaoloajoista on nähtävissä se, että korkokattoa ei useinkaan saa koko laina-ajalle ottaen huomioon
asuntolainojen yleisimpien lyhennysaikojen olevan 20–25 vuotta. Valittaessa korkokaton hyötyy alhaisista koroista, sillä viitekorko laskee myös korkotason laskiessa. (Osuuspankki 2021e; Nordea 2021b; Aktia 2021)
Kuvio 12. Korkokaton havainnointikuvio. (Financer 2021)
Korkokatto on mahdollista maksaa kerralla tai osana lainan maksuerää, jolloin korkokatto maksetaan osana lainan marginaalia. Lainan marginaali tulee olemaan normaalia korkeampi, mikäli lainanottaja haluaa maksaa korkokaton osana lainan marginaalia. Tällöin lainanottaja maksaa korkokaton tuomasta turvasta osana lainan kuukausierää. Korkokattomaksu voidaan maksaa myös kertamaksuna korkokaton ottohetkellä. Korkokaton hinta on halvin silloin, kun markkinakorotkin ovat alhaisia. Korkokaton hinta määräytyy yleisen korkotason mukaan. Korkokaton valitseminen osaksi asuntolainaa on taloudellista
riskienhallintaa. Korkokaton valitessa lainanottaja tietää tasan tarkkaan, että
korkomenot eivät nouse tietyn pisteen yli korkokaton voimassaoloaikana.
(Osuuspankki 2021e)
3.3 Kiinteä korko
Asuntolainaan on mahdollisuutta valita myös kiinteä korko esimerkiksi yleisen vaihtuvakorkoisen euriborkoron sijasta. Lainan korko voi olla kiinteä sovitun lyhyemmän ajanjakson tai sitten koko laina-ajan. Osuuspankki myöntää pitkää kiinteää korkoa jopa 25 vuodeksi. Korkokaton tapaan, kiinteän koron hinta muodostuu vallitsevan korkomarkkinan mukaan. Kiinteän koron saa siis
verrattain edullisemmin matalan korkotason vallitessa. Pitkä kiinteä korko sopii henkilöille, jotka haluavat taloudellista turvaa ja haluavat välttyä yllättäviltä muutoksilta asuntolainan korossa. Valittaessa kiinteä korko lainalle,
korkokustannukset pysyvät täsmälleen samana koko kiinteän koron voimassaoloajan ja täten lainanottaja tietää kuukausittaiset
korkokustannuksensa pidemmälle ajalle. (Osuuspankki 2021f; Nordea 2021a)
Suurin osa asuntolainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen euriborkorkoon.
Euriborkoron ollessa matalalla jo useamman vuoden, on korkosuojaus ollut entistä halvempaa ottaa, sillä niiden hinta monesti pohjautuu vallitsevaan korkotasoon. Korkojen ollessa alhaisia jo monta vuotta on myös aiheellista miettiä, onko esimerkiksi kiinteää korkoa kannattavaa ottaa asuntolainaan aika, jolloin euriborkorot ovat ennätyksellisen matalalla. Handelsbankenin
pääekonomisti Timo Hirvosen mukaan kiinteän koron tulisi olla pitkä, vähintään 10 vuotta, mikäli lainanottaja haluaisi lainansa tällä hetkellä kiinteällä korolla suojata. Tätä hän perustelee sillä, että euriborkorkojen odotetaan pysyvän vielä kauan matalalla. Täten kiinteän koron tulisi olla pitkä, jotta siitä voisi
mahdollisesti tulevaisuudessa hyötyä. Suomen Rahatieto teetti pankeille kyselyn, jonka perusteella viiden vuoden kiinteään korkoon sidottuja
asuntolainoja on saanut keskimäärin 1,34 prosentin korolla. Vastaisuudessa euriborkorkoon sidottuja lainoja on tarjottu alle yhden prosentin. (Simola 2020a)
Kuvio 13. Eri viitekorkojen osuus uusissa asuntolainasopimuksissa. (Simola 2020a)
Kuviosta 13 on nähtävissä, että euriborkorkoihin sidotut asuntolainat ovat selkeästi suosituimpia. Aiemmin käsitellyt pankkien omiin Prime-korkoihin sidotut asuntolainat sekä kiinteisiin korkoihin sidotut asuntolainat ovat
moninkertaisesti harvinaisempia. Matalan korkotason vallitessa on siis selkeästi haastavaa pankkien saada sidottua asuntolainoja joihinkin muihin kuin
vaihtuvakorkoisiin euriborkorkoihin.
3.4 Korkoputki
Korkoputki on varteenotettava vaihtoehto korkojen nousulta suojautumiseen korkokaton ja kiinteän koron lisäksi. Korkoputkea otettaessa sovitaan pankin kanssa enimmäis- ja vähimmäiskorkoprosentti lainan korolle. Nämä ennalta sovitut niin sanotut korkolattia ja korkokatto määrittävät korkoputken, minkä sisällä korko voi liikkua. Korkoputki voidaan valita uuteen asuntolainaan, kuten myös jo olemassa olevaan lainaan. Korkoputken pituus voi olla keskimäärin kolmesta kymmeneen vuotta, mutta useimmat pankit tarjoavat korkoputkea
viideksi ja seitsemäksi vuodeksi. Korkoputken voimassaoloajat ovat
verrattavissa korkokaton valittaviin voimassaoloaikoihin. (Nordea 2021c; POP Pankki 2021b; Säästöpankki 2021)
Korkoputkilainan viitekorkona käytetään euriborkorkoa ja tarkemmat lainaehdot vaihtelevat pankeittain. Nordeassa korkoputkilainan viitekorkona käytetään joko 6 kuukauden tai 12 kuukauden euribor -viitekorkoa. Korkoputken etuna
korkokattoon ja kiinteään korkoon verrattuna voidaan pitää sitä, että
korkoputkesta ei koidu lainanottajalle ylimääräisiä kustannuksia. Pankki ei siis peri korkoputkesta erillisiä palkkioita toisin kuin muista korkosuojauksista.
(Nordea 2021c; POP Pankki 2021b; Säästöpankki 2021)
Kuvio 14. Korkoputken havainnointikuvio. (POP Pankki 2021b)
3.5 Säästäminen
Säännöllinen säästäminen ja korkosuojaus eivät poissulje toisiaan.
Säästäminen laina-aikana on kannattavaa, sillä säästöjen avulla varautuu yllättäviltä menoilta ja mahdollisilla kasvavilta korkomenoilta. Säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen viimeistään lainanottohetkellä on oiva tapa varautua koronnousulta ja hyödyntää korkoa korolle -efektiä. Asuntolainan laina-ajan ollessa yleensä noin 20 vuotta, on korkoa korolle -efektillä paljon aikaa
vaikuttaa säästösummaasi positiivisesti. Asuntolainan lyhentäminen esimerkiksi 700 euron kuukausierällä yhdistettynä 200 euron kuukausittaiseen
säästämiseen ja sijoittamiseen voi olla pitkällä tähtäimellä kannattavampaa kuin
asuntolainan lyhentäminen 900 euron kuukausierällä tavoitellakseen asuntolainan nopeampaa poismaksua. (Nordea 2021d)
Kuvio 15. Kuukausisäästäminen lainan yhteydessä. (Nordea 2021d)
Kuviossa 15 asiakas säästää rahastoon, jonka tuotto-odotus on 5 prosenttia ja on täten riskirahasto. Lainan korko on 1 prosentin. Esimerkkilaskelmassa tulee ottaa huomioon riskin vaikutus ja asiakkaan tulee arvioida omaa
riskinottokykyään rahastosäästämistä aloitettaessa. Nordean (2021d) mukaan kuukausisäästäminen laina-aikana tulee kannattavammaksi verrattuna
tilanteeseen, jossa lainanottaja lyhentää lainaa enemmän kuukaudessa ja alkaa säästämään vasta lainan poismaksun jälkeen. Esimerkkilaskelmissa on käytetty skenaarioita, joissa säästäminen lainan ohella olisi tilanne, jossa lainanottaja lyhentäisi lainaa 5 vuotta pidempään. Hieman pidempi laina-aika yhdistettynä sijoittamiseen on vuosien saatossa tässä korkomarkkinassa järkevämpää kuin pelkästään nopeampi asuntolainan poismaksu.
Asuntolainan kuukausierässä voisi olla hyvä kuvitella esimerkiksi stressitestin avulla lainalle korkeampi korko ja säästää erotus kuukausittain. Näin ollen varautuisi koronnousulta ja rahat todennäköisesti tuottaisivat vaikka
esimerkkinä pankkien tarjoamissa rahastoissa tai muussa sijoituskohteessa.
Korkosuojaus on kuitenkin viimekädessä kiinni asuntovelallisesta itsestään ja
hänen riskinotto- ja riskinsietokyvystänsä. Korkosuojaus on tietyllä tapaa vakuutus asuntolainan koronnousua vastaan. Säästäminen lainan ohella takaa sen, että rahat ovat säästössä etkä maksa korkosuojauksesta turhaan korkojen ollessa pitkään matalalla. (Simola 2018)
4 SELVITYS
4.1 Kyselyn toteutus
Kysely pankeille toteutettiin laadullisin menetelmin laatimalla kyselylomake pankkityöntekijöille. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, joka toteutettiin asuntolainan kanssa toimivia asiantuntijoita varten.
Teemahaastattelu toteutettiin sähköpostitse ja pyrittiin tavoittamaan
pankkityöntekijöitä laaja-alaisesti eri pankkiryhmistä ja maantieteellisesti eri alueilta, jotta saadaan mahdollisimman laaja kuva siitä, miten asuntolainojen kanssa toimivat pankkityöntekijät näkevät asiakasrajapinnasta vallitsevan tilanteen asuntolainoihin liittyen.
Kysely sisälsi viisi erilaista kysymystä, jotka on tehty Google Forms -
kyselylomakkeella (Liite 1). Kysymykset on pyritty laatimaan siten, että niiden avulla saadaan mahdollisimman laaja käsitys eri pankkiryhmien edustajien näkemyksistä asuntolaina-asiakkaiden käyttäytymisestä koronapandemian aikaan mm. korkosuojaukseen liittyen. Kysely on lähetetty sähköpostitse 39 pankkityöntekijälle, jotka edustavat eri pankkiryhmiä maantieteellisesti eri puolilla Suomea. Sähköpostikyselyyn vastasi 4 pankkityöntekijää eri pankkiryhmistä maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Pankeille toteutetun kyselyn vastausprosentti oli siis hieman yli 10 prosenttia.
Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2009) kertovat, että kyselytutkimuksen haittoina voidaan pitää mm. sitä, että ei ole mahdollista varmistua siitä, kuinka
huolellisesti vastaajat ovat vastanneet. Kysely toteutettiin avoimin kysymyksin, sillä valmiiksi tehdyt vastausvaihtoehdot olisivat selvästi strukturoineet liikaa kyselyä. Avoimilla kysymyksillä tarkoitetaan sellaisia, joissa esitetään vain kysymys ja jätetään tyhjä tila vastausta varten. Avoimien vastausvaihtoehtojen avulla pyrittiin saavan esille näkökulmia, jotka eroaisivat mahdollisesti
vastaajien välillä. (Hirsjärvi ym. 2009, 195-199.)
Kysely on toteutettu anonyymisti, sillä oletettavasti pankkityöntekijät vastaavat matalammalla kynnyksellä kyselyyn ilman, että heidän nimensä ja
työnantajaorganisaationsa käy ilmi ja vältytään tilanteelta, jossa työntekijät
välttävät vastaamasta kyselyyn. Kyselyyn vastanneet pankkityöntekijät ovat nimetty seuraavasti: Pankkityöntekijä A, Pankkityöntekijä B, Pankkityöntekijä C ja Pankkityöntekijä D. Kyselystä on pyritty tekemään mahdollisimman matalalla kynnyksellä vastattava, mutta samalla mahdollisimman syväluotaava ja laaja- alainen kysely, josta kävisi ilmi pankkityöntekijöiden omatkin mielipiteet.
Selvityksen tekovaiheessa kävi ilmi, että reaaliaikaisen videohaastattelun sijasta pankkityöntekijät vastasivat suotuisammin sähköpostikyselyyn.
Sähköpostikysely lähetettiin luonnollisesti työntekijöiden työsähköpostiin, joten on luonnollista, että on helpompi vastata kyselyyn rauhassa työn lomassa, kun aikaa on.
4.2 Kyselyn tulokset
4.2.1 Koronapandemian vaikutukset asuntorahoitukseen
Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä pyrittiin saamaan vastausta ja näkemystä pankkityöntekijöiltä liittyen siihen, millaiset vaikutukset koronapandemialla on ollut asuntolaina-asiakkaiden käyttäytymiseen.
Kysymyksen tarkoitus oli saada selville uusiin asuntolainanhakijoiden sekä myös jo nykyisten asuntolaina-asiakkaiden käytösmalleja mitä vallitseva koronapandemia on mahdollisesti tuonut esille.
Kuva 1. Kyselylomakkeen ensimmäinen kysymys. (Liite 1)
Pankkityöntekijöiden vastaukset olivat yhdenmukaisia liittyen siihen, että koronapandemia ei ole vaikuttanut lainkaan tai on ollut pieni vaikutus liittyen kiinnostukseen asuntolainoja kohtaan. Vastauksista käy ilmi, että kysyntä on ollut pääasiassa vähintäänkin samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.
Toisaalta yhdenmukaisia vastauksia on tullut myös liittyen lyhennysvapaisiin.
Pankkityöntekijät kertovat, että koronapandemia on vaikuttanut laajalti
lyhennysvapaiden lisääntymiseen olemassa olevien laina-asiakkaiden osalta.
On kerrottu, että lyhennysvapaiden osalta tilanne on rauhoittunut jo normaaliin suuntaan. Toisaalta Pankkityöntekijä D kertoo, että lyhennysvapaita
myönnetään heidän pankissa kerrallaan 12 kuukaudeksi ja osa on hakenut jo toisen vuoden lyhennysvapaata ensimmäisen perään.
Pankkityöntekijä B:n mukaan selkeästi useampi lainanhakija kysyy vaihtoehtoja asuntolainan koron nousulta varautumiseen ja useita lainoja on jo konvertoitu korkoputkilainoiksi. Toisaalta koronapandemia on saattanut vaikuttaa
kotitalouksien käytettävissä oleviin rahavaroihin myös positiivisesti kulutuksen vähentyessä, kuten Pankkityöntekijä C:n tapauksessa.
”Yllättävän vähän on koronatilanne vaikuttanut uusiin lainoihin, asuntolainoitus on pankissamme ollut varsin vilkasta. Jonkin verran koronan alkaessa keväällä ja kesällä 2020 kasvoi lyhennysvapaiden tarve olemassa oleviin luottoihin epävarmuuden lisääntyessä työmarkkinoilla. Myös pitkin vuotta jonkin verran lyhennysvapaiden kysyntää ollut, mutta yllättävän hyvinkin ihmiset ovat pystyneet suoriutumaan velvoitteistaan. Kuitenkin nähtävissä on ollut, että kotitalouksien rahavarat ovat jopa lisääntyneet, kun kulutusta ei ole ollut niin paljon. Korona ei ole koskettanut kaikkia kotitalouksia, joten hyvin paljon
asiakkaissa on myös heitä, jotka aktiivisesti ostavat asuntoja.” (Pankkityöntekijä C)
4.2.2 Korkosuojaustuotteiden suosio
Kyselyn toisessa kysymyksessä pyrittiin saamaan yleistä käsitystä
asiakasrajapinnassa työskenteleviltä pankkityöntekijöiltä, että mikä on heidän pankkinsa suosituin korkosuojaustuote ja työntekijöiden arviota millainen osuus lainanhakijoista valitsee jonkin korkosuojaustuotteen lainallensa.
Kuva 2. Kyselylomakkeen toinen kysymys. (Liite 1)
Pankkityöntekijä B:n mukaan noin 35-40% lainanhakijoista ottaa
korkosuojauksen lainaansa ja mainitsee samalla korkoputken olevan suosituin korkosuojaustuote heidän pankissaan. Pankkityöntekijä A:n sekä
Pankkityöntekijä C:n mukaan kiinteäkorkoinen laina on suosituin
korkosuojaustuote heidän pankissaan. Euribor sidonnaisten lainojen kerrotaan olevan yhä edelleen suosituimpia, mutta Pankkityöntekijä C:n mukaan
epävarmuustekijöiden lisääntyessä korkosuojaustuotteiden kysyntä nousee.
”Epävarmuustekijöiden lisääntyessä korkosuojaustuotteille on kasvavaa kysyntää. Pankissamme tarjotaan korkoputkea sekä kiinteää korkoa. Kiinteä korko on näistä ollut suositumpi.” (Pankkityöntekijä C)
4.2.3 Korkosuojauksien suosion kehitys ja erot
Kyselyn kolmannessa kysymyksessä pyrittiin kartoittamaan eri
korkosuojaustuotteiden välisiä eroja ja kehitystä niiden suosioissa viime aikoina.
Kyselyssä pyrittiin selvittämään myös, että onko tietylle korkosuojaustuotteelle tietynlaista omaa kohderyhmäänsä tai ominaistapausta, jolle korkosuojaa voidaan suositella pankin toimesta.
Kuva 3. Kyselylomakkeen kolmas kysymys. (Liite 1)
Pankkityöntekijä A:n mukaan kiinnostus yleisesti korkosuojauksia kohtaan on kasvanut ja korkosuojauksia otetaan monenlaisissa elämäntilanteissä, eikä tiettyä kohderyhmää ole määriteltävissä. Pankkityöntekijä C:n mukaan kiinteä korko on ollut kilpailukykyinen varsinkin nuorten keskuudessa. Nuorilla
lainanhakijoilla saattaa usein olla kriittisempi maksukyky ja kun he ottavat korkosuojauksen niin pankin näkökulmasta se on maksukykyä parantava ja korkoriskiä pienentävä tekijä, jolloin lainan myöntäminen on paremmin
perustelua pankin näkökulmasta. Pankkityöntekijä B:n mukaan korkokattoa ei käytetä heidän pankissaan tällä hetkellä ja korkoputki on ollut suosituin
korkosuoja. Hän kertoo myös kiinteän koron kohdistuvan useimmin sijoituslainaa hakeviin asiakkaisiin kohderyhmää kysyttäessä.
”Korkokattoa ei tällä hetkellä käytetä, ehdottomasti suosituin on korkoputki, se on kuitenkin joustava verrattuna kiinteään korkoon. Kiinteää korkoa otetaan jonkun verran sijoitusasuntolainoihin koska nämä yleensä on pitkän tähtäimen sijoituksia, asuntolainoihin ei välttämättä haluta kiinteää korkoa koska omia asuntoja vaihdetaan nykyään useammin ja lainan poismaksaminen
ennenaikaisesti on kallista. Lisäksi pankkiin sitoutuminen on nykyään kevyempää ja pankkia vaihdetaan useammin.” (Pankkityöntekijä B)
4.2.4 Säästäminen vaihtoehtona suojautua korkoriskiltä
Kyselyn neljännessä kysymyksessä pyrittiin saamaan pankkityöntekijän näkökulmaa lainan ohella säästämiseen liittyen ja sen vaikutusta
korkosuojaustuotteiden valintaan lainanhakijoiden keskuudessa. Kysymyksessä pyrittiin saamaan selville sitä, onko näillä koron nousulta varautumisen
vaihtoehdoilla ristiriitaisuuksia lainanhakijan näkökulmasta. Ajattelevatko lainanhakijat, että valitsevat lainaa hakiessa vain joko säästää lainan maksun ohella esimerkiksi pankin tarjoamaan rahastoon vai valitsevatko he pankin tarjoaman korkosuojaustuotteen.
Kuva 4. Kyselylomakkeen neljäs kysymys. (Liite 1)
Pankkityöntekijä B:n mukaan säästämisestä puhutaan nykyään aina
lainaratkaisun yhteydessä, mutta korkosuojaus on silti suositumpi vaihtoehto.
Pankkityöntekijä C kertoo heidän pankissaan ja hänen näkökulmastaan
säästämisen olevan suositumpaa. Pankkityöntekijä D kertoo, että säästämisen suosion kasvu näkyy ennen kaikkea nuorten lainanhakijoiden keskuudessa.
Kaikkien pankkityöntekijöiden vastauksista käy ilmi se, että lainanhakijoita kannustetaan säästämään lainan maksun ohella ja kerryttämään niin sanottua varapuskuria. On mahdollista, että Pankkityöntekijä B:n vastaus eriää
pankkiryhmä kohtaisesti, mutta on myös mahdollista hänen käsitelleen vastauksessaan vaan konkreettista esimerkiksi rahastosäästämisen
valitsemista juuri lainaneuvotteluiden yhteydessä. Pankkityöntekijä B kertoo, että suomalaisille vaurastumisen käsite on edelleen vieraampi ja käsitys siitä, että pienelläkin summalla kuukaudessa voi vaurastua pitkällä aikavälillä lainan maksun ohella. Pankkityöntekijä C:n mukaan lainanhakijat ovat yhä enemmän tietoisia nykypäivänä pankin tarjoamista erilaisista säästämis- ja
suojautumisvaihtoehdoilta.
”Säästäminen on nostanut suosiotaan, sillä asiakkaat ovat entistä tietoisempia erilaisista vaihtoehdoista, mutta pankit myös osaavat kertoa paremmin
tarjoamastaan ja säästämisen vaikutuksesta asiakkaan talouteen pidemmällä aikavälillä. Hyvin usein asiakas alkaa tekemään varapuskuria säästämällä, siihen rinnalle on tullut korkosuojaustuote. Tällä hetkellä säästäminen vaikuttaisi olevan kuitenkin suositumpaa.” (Pankkityöntekijä C)
4.2.5 Pankkityöntekijän näkemys vallitsevasta tilanteesta
Kyselyn viidennessä ja viimeisessä kysymyksessä pyrittiin saamaan esille pankkityöntekijän omaa henkilökohtaista näkemystä vallitsevasta tilanteesta, jossa markkinakorot ovat ennätyksellisen alhaalla ja asuntolaina on edullista.
Kysymyksen tarkoitus on saada myös lainaneuvottelijan näkemystä siitä, kokeeko hän hankalana korkosuojaustuotteiden myymisen asiakkaalle lainan myöntämisen yhteydessä.
Kuva 5. Kyselylomakkeen viides kysymys. (Liite 1)
Pankkityöntekijä A kertoo, että monille lainanhakijoille korkosuojaustuotteet ovat ymmärrettävästikin täysin vieraita. Vaihtoehtoja käydään läpi lainaneuvottelussa ja mielenkiinto niitä kohtaan herää monesti nopeasti. Samalla hän kertoo, että moni lainanhakijoista haluaa valita juuri sillä hetkellä edullisimman lainan eli tällä hetkellä vaihtuvakorkoisen lainan. Löytyy kuitenkin niitäkin lainanhakijoita, jotka haluavat ajatella pidemmälle aikajänteellä ja suojata lainansa. Omat asumiskustannukset ovat tällöin tiedossa pidemmäksi aikaa, eikä yllätyksiä niiden osalta tule.
Pankkityöntekijä B:n mukaan korkosuojaustuotteita on helppo myydä ja hän kokee korkosuojien myynnin helpommaksi nyt, kun ne ovat edullisempia ottaa verrattuna tilanteeseen, jossa korot ovat jo mahdollisesti ehtineet nousta. Hän kuitenkin muistuttaa, että on kuitenkin tilanteita ja asiakkaita, jossa
korkosuojauksella ei ole niin suurta merkitystä, kuten lyhyt laina-aika tai pieni laina pääoma. Pankkityöntekijä C:n mukaan käsitys korkosuojaustuotteen aiheellisuudesta muodostuu usein lainanhakijalle silloin, kun keskustellaan yhdessä miten mahdollinen korkojen nousu vaikuttaa lainanhoitomenoihin ja siihen, että asiakas ei mahdollisesti pärjäisi lainansa kanssa korkojen
noustessa. Pankkityöntekijä C:n mukaan asiakkaat alkavat monesti oma- aloitteisesti pohtimaan jo sitä, voiko korot pysyä kauan vielä näin matalalla.
”En näe korkosuojaustuotteen "myyntiä" hyvänä argumenttina, vaan asiakkaan kanssa käydään keskustelu kokonaisuudesta. Siihen vaikuttavat mm. laina- aika, asiakkaan maksukyky, asiakkaan tulevaisuuden näkymät, perheen koko, korkojen tilanne jne. Hyvin usein asiakkaan kanssa saadaan muodostettua yhteinen ymmärrys siitä, mitä kaikkea pitkällä aikavälillä voi tapahtua, ja miten asiakas voi niihin varautua. Yksi vaihtoehdoista on korkosuojaus, ja jos asiakas näkee esim. ettei voi pärjätä lainansa kanssa korkojen noustessa, niin usein hän valitsee jo keskustelun aikana itse korkosuojaustuotteen lainansa kylkeen.
Toki tällä hetkellä asuntonsa ostava ja laina-asiakas on elänyt pitkän tovin alhaisten markkinakorkojen aikaa, ja saattaa tuntua vieraalta ajatus 4-5 prosentin koroista, joten luottoneuvottelijan on hyvä kertoa miten korkojen nousu vaikuttaisi kokonaisuuteen. Osalle asiakkaita taas sana "korko" saattaa olla vieras juttu, jolloin keskustelu aloitetaan ihan ruohonjuuritasolta. Oma arvioni on, että nyt kun on eletty pitkään alhaista korkotasoa, alkaa asiakkailla itsellään olla ajatus, voivatko korot pysyä näin alhaisella tasolla, ja omaa
aktiivisuuttakin korkosuojausten kysyntään on havaittavissa.” (Pankkityöntekijä C)
5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia tapoja on suojautua korkoriskiltä ja varautua asuntolainojen korkojen nousuun. Opinnäytetyössä oli tarkoitus saada selville millainen vaikutus koronapandemialla on ollut asuntolainoihin, asuntovelallisten käyttäytymiseen ja onko millainen vaikutus koronapandemialla on ollut korkosuojauksien suosioon. Näihin kysymyksiin pyrittiin pureutumaan teoreettisen viitekehyksen ja teemahaastattelun avulla, jolla saatiin näkemystä asuntolainojen parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että koronapandemia on vaikuttanut asuntolainamarkkinoihin. Kuviosta 11 voidaan nähdä kuinka euriborkorot ovat lähteneet nousuun vuoden 2020 keväällä koronapandemian alkaessa ja tullessa ihmisten tietoisuuteen laajemmin. Tämän jälkeen korot ovat normalisoituneet entiseensä, mutta koronapandemian vaikutukset
työllisyystilanteeseen ovat ajaneet monet ihmiset ottamaan lyhennysvapaata asuntolainaansa, kuten Pankkityöntekijä C:n haastattelusta kävi ilmi.
Koronapandemia on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa kotitalouksien tulot voivat tippua ja menot voivat kasvaa, mikäli korkokustannukset nousisivat
euriborkorkojen reagoidessa rajummin vallitseviin epävarmuustekijöihin.
Selvityksestä kävi ilmi, että koronapandemian myötä asuntovelalliset ja lainanhakijat ovat olleet entistä kiinnostuneempia korkosuojausta kohtaan ja varautumaan yllättäviä menoja varten.
Opinnäytetyön tavoitteeseen on päästy teemahaastattelun avulla.
Teemahaastattelun avulla on saatu asiantuntijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä kysymyksiin, jotka ovat käsitelleet korkosuojaustuotteita ja niiden suosiota alhaisen korkomarkkinan vallitessa sekä toisaalta vallitsevan koronapandemian luoman epävarmuuden vaikutuksia korkoriskiltä suojautumista kohtaan.
Teemahaastatteluun saatiin pankkityöntekijöitä eri pankkiryhmistä ja maantieteellisesti eri puolilta Suomea, jolla pyrittiin saavuttamaan
mahdollisimman laaja-alainen näkemys tilanteesta. Asiantuntijahaastatteluissa kävi ilmi eriäväisyyksiä eri pankkiryhmien välillä muun muassa
korkosuojaustuotteiden suosiossa, mikä oli hyvä asia selvityksen kannalta, jotta se ei rajautuisi liian pienelle segmentille korkosuojaustuotteiden osalta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että suosio korkosuojaustuotteita kohtaan on kasvamaan päin. Lainanhakijat ovat yhä useammin oma-aloitteisia ja
itsetietoisia korkosuojaustuotteista ja niiden tuomasta turvasta velallisen
näkökulmasta. Voidaan todeta, että koronapandemia on luonut asuntovelallisiin epävarmuutta ja lyhennysvapaiden määrä on ollut kasvussa pandemian
alkuvaiheessa kotitalouksien tulojen kärsiessä pandemian vaikutuksista. Käy ilmi, että yksinään tietty korkosuojaustuote ei ole muita selkeästi suositumpi, vaan korkosuojaustuotteiden suosio vaihtelee eri pankkiryhmien välillä ja perustuen pankkiryhmien tarjontaan sekä ihmisten omaan halukkuuteen ja heidän lainalleen sopivaan tapaan. Säästäminen todettiin tärkeänä osana varautua korkoriskiltä ja puskurin kerryttäminen koettiin pankkityöntekijöiden mielestä yhä ajankohtaisemmalta asiakkaiden keskuudessa.
Opinnäytetyössä asetettuihin tavoitteisiin päästiin ja kysymyksiin saatiin vastauksia pankkityöntekijöiltä. Opinnäytetyön lähteistä suuri osa oli pankkien sivuilta otettua teoriapohjaista tietoa asuntolainoihin ja korkosuojaustuotteisiin liittyen. Opinnäytetyössä lähteet ovat ymmärrettävästi suurelta osin pankkien sivuilta, sillä suurin osa pankkien tarjoamista korkosuojaustuotteisiin liittyvästä informaatiosta löytyy sieltä ja voi informaatio voi muuttua aika ajoin, joten erillistä kirjallisuutta oli löydettävissä vähemmän. Opinnäytetyössä on kuitenkin käytetty myös useita fyysisiä kirjoja lähteinä. Opinnäytetyössä päästiin
hyödyntämään erilaisia kuvioita korkojen kehityksestä sekä asuntolainoihin liittyvien valintojen suosioista. Näillä kuvioilla saatiin syvennettyä opinnäytetyötä ja tukemaan tekstiä.
Opinnäytetyön luotettavuuteen vaikuttaa positiivisesti se, että
teemahaastattelun avulla saatiin näkemyksiä alan asiantuntijoilta, jotka ovat päivittäin tekemisissä asuntorahoituksen parissa. Luotettavin ja ajantasaisin tieto saadaan asiakasrajapinnasta ja pankeille toteutetun kyselyn avulla tämä pystyttiin hyödyntämään. Vallitsevan koronapandemian aikana haastatteluita ei voinut toteuttaa kasvotusten ja pankkityöntekijöiden koettiin vastaavan helpoiten sähköpostihaastatteluun, joka toteutettiin yhdessä Google Forms -
kyselylomakkeen avulla. Nämä tavat koettiin helpoimmaksi vastaajien
näkökulmasta ja vastaamiskynnystä madaltavana tekijänä, sillä vastaajat voivat
vastata heille sopivana aikana täysin omassa rauhassaan. Luotettavuutta pyrittiin lisäämään sillä, että vastaajat ovat eri organisaatioista ja
maantieteellisesti eri puolilta Suomea. On syytä kuitenkin painottaa, että kyselylomakkeesta saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia eivätkä anna kokonaiskuvaa Suomen asuntolainamarkkinoista.
Pankkityöntekijöille toteutettu kysely toteutettiin anonyymisti ilman, että vastaajan henkilöllisyys tai työnantajaorganisaatio paljastuisi, jotta vastauskynnys olisi mahdollisimman matala. Kyselyn tuloksia ei käytetä muuhun kuin tähän opinnäytetyöhön ja tulokset hävitetään opinnäytetyön valmistuttua.
Opinnäytetyön saisi jalostettua jatkoselvityksen muodossa muutaman vuoden kuluessa, jotta nähdään kuinka korkotasot ovat muuttuneet ja kuinka
koronapandemiasta on selvitty ja mitkä ovat pandemian lopulliset vaikutukset asuntolainamarkkinoihin ja lainanhakijoiden käytöksiin nähden.
Korkosuojaustuotteiden myyntiä voitaisiin kehittää näkemällä asiakkaiden käyttäytymismalleja kehittyvässä korkomarkkinassa ja näkemällä, miten ihmiset reagoivat asuntolainamarkkinoilla yleisten epävarmuustekijöiden olevan
vahvasti läsnä. Jatkoselvityksessä muutaman vuoden päästä näkisi myös, että olisiko korkosuojaustuotteista ollut hyötyä vai onko markkinakorot pysyneet edelleen ennätyksellisen alhaisina.
LÄHTEET
Aktia. 2021. Lainan takaisinmaksun turvaaminen. Viitattu 2.3.2021.
https://www.aktia.fi/fi/lainan-takaisinmaksun-turvaaminen
Alhonsuo, S., Nisén, A., Nousiainen, S., Pellikka, T & Sundberg, S. 2012.
Finanssitoiminnan käsikirja. Jyväskylä: Bookwell Oy.
Bhose, C. 2019. Asuntovelallisen kissanpäivät jatkuvat – Mitä järkeä on tehdä stressitestiä kuuden prosentin korolla? Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asuntovelallisen-kissanpaivat-jatkuvat-mita- jarkea-on-tehda-stressitestia-kuuden-prosentin-korolla/a7c46363-bd88-4f82- a42f-afdf426e084c
Erkkilä, J. 2020. Hypo: Korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021. https://www.salkunrakentaja.fi/2020/07/korot-pysyvat-alhaalla- vuosia/
Financer. 2021. Korkokatto. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2021.
https://financer.com/fi/lainaa/korkokatto/
Finanssivalvonta. 2010a. Pankkien omien viitekorkojen määräytyminen. Viitattu 22.2.2021. https://www.finanssivalvonta.fi/saantely/kannanotot-ja-tulkin-
nat/02_2010/
Finanssivalvonta. 2010b. Kirje Suomessa toimiville pankeille. Pdf-dokumentti.
Viitattu 28.2.2021.
https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/pankki/kirje_suomessa_toimiville_
pankeille_310310.pdf
Finanssivalvonta. 2020. Asuntolainat ja lainakatto. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021. https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja- vastauksia/pankkipalvelut/asuntolainat-ja-lainakatto/
Hirsjärvi, S., Remes, P & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hänninen, H. 2016. Asuntosijoittajan rahoitus osa 2: Lainan lyhennystavat.
Verkkosivu. Viitattu 20.3.2021. https://sijoitusovi.com/asuntosijoittajan-rahoitus- osa-2-lainan-lyhennystavat/
Jäntti, E. 2019. Miinusmerkkiset korot hämmentävät – kuinka ne vaikuttavat asuntolainaan ja talletuksiin? Viitattu 22.2.2021. Verkkosivu. https://www.op- media.fi/talous/miinusmerkkiset-korot-hammentavat--kuinka-ne-vaikuttavat- asuntolainaan-ja-talletuksiin/
Kontkanen, E. 2011. Pankkitoiminnan käsikirja. Jyväskylä: Bookwell Oy.
Kortela, T. 2020. Miksi euriborkorot ovat nousseet – entä jatkuuko nousu?
Verkkosivu. Viitattu 24.4.2021. https://www.op-media.fi/puheenvuorot/miksi- euriborkorot-ovat-nousseet--enta-jatkuuko-nousu/
Makkonen, A. 2016. Asunto- ja kuluttajarahoitus. Alma Talent Oy. Viitattu 10.11.2020. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent- fi.libproxy.tuni.fi/teos/BAXBBXATEBIEC#/
Nordea. 2021a. Euribor 12kk ja muut viitekorot. Verkkosivu. Viitattu 22.2.2021.
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/korot.html
Nordea. 2021b. Korkokatto. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2021.
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/lainat/asuntolainat/korkokatt o.html
Nordea. 2021c. Korkoputki. Verkkosivu. Viitattu 4.3.2021.
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/lainat/asuntolainat/korkoput ki.html
Nordea. 2021d. Säästäminen jo laina-aikana. Verkkosivu. Viitattu 8.3.2021.
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen- sijoittaminen/saastaminen-laina-aikana.html
Osuuspankki. 2020. Asuntolaina. Verkkosivu. Viitattu 10.11.2020 https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/lainat-ja-asunnot/asuntolaina
Osuuspankki. 2021a. Asuntolainan lyhennystavat. Verkkosivu. Viitattu
18.1.2021. https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/asuminen/asuntolainan- maksaminen
Osuuspankki. 2021b. Asuntolainan korko ja marginaali. Verkkosivu. Viitattu 8.2.2021. https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/lainat-ja-asunnot/korot-ja-hinnat Osuuspankki. 2021c. Euribor. Verkkosivu. Viitattu 8.2.2021.
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/lainat-ja-asunnot/korot-ja-hinnat/euribor Osuuspankki. 2021d. Lainan takaisinmaksuturva. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021.
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset/henkilovakuutus/luoton- takaisinmaksuturva
Osuuspankki. 2021e. Korkokatto. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2021.
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/lainat-ja-asunnot/korkokatto
Osuuspankki. 2021f. Pitkä kiinteä korko. Verkkosivu. Viitattu 2.3.2021.
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/lainat-ja-asunnot/pitka-kiintea-korko Paavoseppä, M. 2020. Korkojen nousu huolettaa – onko huoleen syytä?
Verkkosivu. Viitattu 28.10.2020 https://op.media/talous/talous/korkojen-nousu- huolettaa-onko-huoleen-syyta-f0a0a8e9654040caaab7e0d9cd651ef6
Parviainen, A. 2020. Asuntolainojen korkosuojauksia on tehty selvästi aiempaa enemmän – asiakkaat säikähtivät sekä markkinakorkojen nousupiikkiä että koronavirusta. Yle Uutiset 17.8.2020. Viitattu 28.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3- 11494582
POP Pankki. n.d. Ensiasunnon ostamisen opas. Pdf-dokumentti. Viitattu 18.1.2021 https://www.poppankki.fi/docs/default-source/pop-pankkiliitto/pop- pankki-ensiasunnon-ostajan-opas.pdf?sfvrsn=8321c5f4_2
POP Pankki. 2021a. Korkosuojaus. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021.
https://www.poppankki.fi/palvelut/lainat-ja-luotot/lainapalvelut/korkosuojaus POP Pankki. 2021b. Korkoputki. Verkkosivu. Viitattu 4.3.2021.
https://www.poppankki.fi/palvelut/lainat-ja- luotot/lainapalvelut/korkosuojaus/korkoputki
Putkuri, H. 2019. Asuntomarkkinoiden riskit 10.1.2019. Suomen Pankki.
Diaesitys. Viitattu 28.2.2021.
https://www.slideshare.net/SuomenPankki/vanhempi-ekonomisti-hanna-putkuri- asuntomarkkinoiden-riskit-1012019
Simola, U. 2018. Rahaa asuntolainan lyhennyksiin vai sijoituksiin – kumpi kannattaa? Verkkosivu. Viitattu 8.3.2021. https://www.taloustaito.fi/koti/rahaa- asuntolainan-lyhennyksiin-vai-sijoituksiin--kumpi-kannattaa/#450eadb8
Simola, U. 2020a. Asuntolainan kiinteä korko suojaa, mutta voi käydä kalliiksi.
Verkkosivu. Viitattu 2.3.2021. https://www.taloustaito.fi/koti/asuntolainan-kiintea- korko-suojaa-mutta-voi-kayda-kalliiksi/#450eadb8
Simola, U. 2020b. Millä marginaalilla asuntolainaa? Verkkosivu. Viitattu
25.2.2021. https://www.taloustaito.fi/koti/milla-marginaalilla-asuntolainaa-vasta- kilpailutus-paljastaa-hintahaarukan/#450eadb8
Summarum. 2021. Asuntolainan marginaali – miten pankkien korot vaihtelevat?
Verkkosivu. Viitattu 25.2.2021.
https://www.summarum.fi/asuntolaina/asuntolainan-marginaali-miten-pankkien- korot-vaihtelevat/
Suomen Pankki. 2021a. Euriborkorot kuukausittain. Verkkosivu. Viitattu 20.3.2021.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_kk _chrt_fi/
Suomen Pankki. 2021b. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12kk:n Euribor.
Verkkosivu. Viitattu 20.3.2021.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/viitekorot_chrt_f i/
Säästöpankki. 2021. Korkoputki. Verkkosivu. Viitattu 4.3.2021.
https://www.saastopankki.fi/fi-fi/lainat/korkoputki
Taloustaito. 2021. Asuntolaina 150 000 euroa – vertailussa yhdeksän tarjousta.
Verkkosivu. Viitattu 25.2.2021. https://www.taloustaito.fi/koti/asuntolaina- 150000-euroa--vertailussa-yhdeksan-tarjousta/#450eadb8
Thurén, J. 2020. Maksatko liian suurta asuntolainaa? Kolme nyrkkisääntöä auttaa arvioimisessa. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2021.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/03/maksatko-liian-suurta-asuntolainaa-kolme- nyrkkisaantoa-auttaa-arvioimisessa
Tilastokeskus. 2020. Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat. Verkkosivu.
Viitattu 28.10.2020. https://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2020-06- 18_tie_001_fi.html
Tuhkanen, J. 2006. Korkokäsikirja sijoittajalle ja lainanottajalle. Helsinki: Edita Prima Oy.
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake
