Peltolohko
Pieni valuma-alue
Vesistöalue Vaikutusten havaitseminen
Seurantarooli
1,2 milj. kasvulohkoa 50 000 maatilaa
Paikalliskuivatus
Lannoitus
Kevennetty muokkaus Talviaikainen
kasvipeitteisyys Kerääjäkasvit
Suojavyöhykkeet Muut ratkaisut
Vesistöjen tila
Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Kuivatusvesien
• Määrä
• Pitoisuudet
• Tavoitetaso
• Kosteikot
• 2-taso uomat
• Viljelyjärjestelmät Kuivatusalue
Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut -
Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon
8.4.2019
Viljelykierron vuosikalenteri
o Kalenterivuosi vs. hydrologinen vuosi o Kasvukausi vs. ei-kasvukausi
o Uuteen kasvukauteen valmistaudutaan jo edeltävän kasvukauden lopulla o Viljelykierto
Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019
8.4.2019
1) Kyntö (20-25 cm)
2) Sänkimuokkaus (10-15 cm),
3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm),
4) suorakylvö, pysyvä nurmi
Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019
Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla Fosforipitoisuus
Peltoviljelystä keskimäärin Fosforia1,1 kg/ha/vuosi
1 000
800
600
400
200
0
1987 – 2010
Phosphorus concentration (µg L-1)
114 V ähä-Askanjoki 44 Huhtisu
onoja
14 Teeressuo noja
121 L aanioja 103 M
yllyp uro
51 Kess
elinpuro 43 Latosu
onoja
71 Ru un
apuro 22 Savi
joki
81 Ha ap
ajyrä
21 Löyt äneeno
ja 11 Ho
vi
P
Forested Mixed
Agricultural
Lähde: Tattari et. al. 2017
Forested Mixed
Agricultural
1981 – 2010
Runoff (l s-1 km-2) 50
40
30
20
10
0
114 V äh
ä-Askanjoki 44 Hu
htisu onoja
14 Tee
ressu onoja
12 1 Laan
ioja
103 Myllypuro 51 Kess
elinpuro 43 Lato
suonoja 71 Ru
unapuro 22 Savi
joki
81 Haa pajyrä
21 Löyt än
eeno ja 11 Hovi
q
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
1981 – 2010
Nitrogen concentration (µg L-1)
114 V ähä-Askan
joki
44 Huh tisu
onoja
14 Teeressuono ja
121 L aa
nioja
103 Myllyp uro
51 Kess elinpuro 43 Latosu
onoja
71 Ruunapu
ro
22 Savi
joki
81 Ha apajyrä
21 Löyt äneeno
ja 11 Hovi
N Forested Mixed
Agricultural
Valunnan ja kokonaistypen pitoisuuksien mediaaniarvot ja vaihtelu valuma-alueilla
Valunta Typpipitoisuus
Tattari et al. 2017. Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 – can the efficiency of undertaken water protection measures seen. Environmental Monitoring and Assessment, 189(3), 1-25.
Peltoviljelystä typpeä keskimäärin 15 kg/ha/vuosi
Lähde: Tattari et. al. 2017
8.4.2019
Lähde: VEMU, Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden kokonaismäärät
Skenaario Peltoviljelyn kuormituksen muutos (%)
K-aine PP DRP TotP Ntot NO3-N Kuormitustaso tn vuodessa – ei toimenpiteitä 1,177*) 1 608 1 057 2 665 36 500 25 000 Keskimääräinen vuosikuormitus kg/ha 520 0,71 0,46 1,17 16,0 11,0 Rakennetutkimus 2009-10 (vuoden 2010 peltoala)
o Peltotoimenpiteet - 16 -12 9 - 4 - 13 -16
o Suojavyöhykkeet -2 -2 0 -2 -1 -1
o Kosteikot - - - - - -
Rakennetutkimus 2015-16 (vuoden 2016
peltoalalla) -17 -12 7 - 5 -14 -16
Peltolohkorekisteri (2016- 2017) (= nykytila) - 17 - 13 7 - 5 - 13 - 16
o Leudot talvet (nykytila) - 4 1 12 5 - 8 - 4
o Toimenpiteiden kohdentaminen kalteville
(Mavi) - 35 - 27 7 - 13 - 13 - 16
o Kohdentaminen ja peltojen P-luvut < 10 mg l-1 - 35 -27 - 23 - 26 - 13 - 16 o Leudot talvet (kohdentaminen ja P-luvut) - 28 -21 - 26 - 23 - 8 - 4
Maatalouden ympäristöohjelmien vaikuttavuus: Mallisyötteet rakennetutkimus 2009-10 ja 2015-26 sekä Mavin tietokanta 2017
*) Milj. tn
Lähde: Kierto Vesi-hanke, loppuraportti julkaistaan 5/2019
Toimenpiteet eri mittakaavoissa
Vesitalouden hallinta viljelyalueilla/kuivatusalueella
Kuormituksen hallinta = veden laadun ja määrän hallintaa
Kuivatus = veden määrän + veden laadun hallintaa
Eri toimenpiteiden samanaikainen toteuttaminen kuivatusalueilla
o 2-tasouomat - hidastavat veden nopeutta ja pidättävät kiintoainetta o Maan rakenteen parantaminen – lohkotason kuivatus
o Kuivatusvesien pitoisuuksia alentavat ympäristötoimenpiteet o Tarkoituksenmukainen viljely ja viljelykierrot
o Uudet ympäristötoimenpiteet ja kokeilut
Mitä siitä seuraa
o Salaojituksen ja peruskuivatuksen integroituminen o Kuivatusalueen mittakaavan viljelyjärjestelmät
o Maisema, monimuotoisuus, korvaushabitaatit, hyönteiset, linnut o Viljelijäyhteistyö uudelle tasolle
Peruskuivatusuomien uusi rooli
2-profiilinen poikkileikkaus
Kuva: Metsästäjä 3 / 2009
a) Luonnontilainen b) Perinteinen uoma c) Liettynyt ja elpyvä
uoma
d) Palautettu
tulvatasanteellinen
uoma
Kuva: Samassa Vedessä-hanke, piirtänyt Turo Hjerppe
Maatalouden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
● Minkälaisia ongelmia maataloudessa, jotka tulisi nyt ratkaista
● Minkälaisia ongelmia lähitulevaisuudessa, joihin tulisi jo nyt varautua
● Mitä hyvää ja säilytettävää nykyisen ohjelman toimenpidevalikoimassa
● Minkälaisia uusia ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ongelmiin
● Kohdentaminen – miten se pitäisi ajatella
○ Lohkotaso, tilataso, valuma-alue, vesistöalue
○ Esim. suojavyökkeet vs. Kipsi
● Mitä uusia ideoita ja kehittämistarpeita
● Miten tulevaa ympäristöohjelmaa kehittäisit
