Pohjoismaiden yhdyspankin uusi toimitalo : esittelylehtinen ja opas asiasta kiinnostuneille · DIGI

%/&;*!.

&■<*(.<>_t.tt***^

I

^{£.■■ V n}

"bWi

■p

&

I ⁱ

—

m

i

1 i

IKSFH ^■■!!i IIIIIH

\Ma MIVMMi! ^{Wi11 1 IM JJ LfA g IMI S I}

lIIIMIMMUCTPI ^£!!"

Tämä esittelylehtinen on tarkoitettu ^etupäässä yleiseksi oppaaksi niille, jotka kiertokäynnillä pankin uudessa talossa ^haluavat lähemmin ^tv-

tustua siihen ^ja sen moniin teknillisiin ^yksityis- kohtiin. Se onkin sentakia etupäässä oppaan luontoinen,mutta sisältääkuitenkin joitakin asia- tietoja, jotka voivatherättää yleisempääkin mie- lenkiintoa ^ja lisätä henkilökohtaisen tutustumis- käynnin merkitystä. Niillekin, joilla ei oie ^ti- laisuutta käydä henkilökohtaisesti tutustumassa uuteen rakennukseen, antanee tämä lehtinen jotakuinkin selvän yleiskuvan kaikesta, mikä on oleellisinta ^tässä nykyaikaisessa pankkita- lossa, jossaon käytetty uudenaikaista ^tekniikkaa

rationalisoinnin

ja tehon aikaansaamiseksi.

1/ l\un

Suomen kaksi vanhintayksityispankkia,SuomenYhdys-Pankki, jokaperus-

tettiin 1862, jaPohjoismaiden Osake-PankkiKauppaa jaTeollisuutta ^varten,joka perustettiin 1872, _vuonna 1919 yhdistettiin ja jatkoivat toimintaansa nimellä O/Y Pohjoismaiden Yhdyspankki, ilmeni ^heti,että yhtymisen takia suurentuneen pankin pääkonttori Helsingissä oli uuden toimitalon ^tarpeessa. Maailmanso- dan jälkeen vallinnut epävarma rahallinen tilanne sekä muut epäsuotuisat ul- konaiset olosuhteet estivät kuitenkin vielä kauan toteuttamasta tätä suunnitel- maa. Vasta heinäkuussa ^vuonna 1928 ^voipankin hallintoneuvostoperiaatteessa päättää uuden pankkitalon rakennuttamisesta pankin tonteille Aleksanterinkadun 32

—

_34:ään Helsinkiin sekä yksityiskohtaisen ohjelman laatimisesta ^uuden talon tulevaa rakennustyötä varten.

Tarkoitustavarten asetettiinrakennustoimikunta,jonka esityksestähallintoneuvosto sittemmin päätti julistaakilpailunluonnosten piirtämiseksi uuttataloavarten. Sillä välin muuttuneiden taloudellisten suhdanteiden takia tämä kilpailu, joka pantiin toimeen kesällä^{1929, sai}ideakilpailun luonteen. Palkintolautakunta,johon kuu- luivat pääjohtaja Ivar Tengbom Tukholmasta,arkkitehdit Oiva Kallio ^ja Bertel Jung Helsingistäsekäprof. Arthur af Forselles ^jalakit,triAlexanderFrey

—

_kaksi

viimeksi mainittua pankin edustajina

—

asetti yksimielisesti etusijalle Frosterus &

Gripenbergin arkkitehtitoimiston laatiman kilpailuehdotuksen, ja tämän toimiston tehtäväksi uskottiin sen nojalla uuden rakennuksen piirustusten laatiminen. Ke- väällä 1930 tekivät toimiston omistajat, arkkitehdit Sigurd Frosterus ^ja Ole Gri-

«

penberg sekä pankin pääjohtaja opintomatkan ulkomaille käyden tutkimassa useita uudenaikaisia pankkilaitoksia mannermaissa sekä Englannissa jaSkandi- naavian maissa.

Taloudellinen pulakausi viivästytti kuitenkin rakennussuunnitelmien toteuttamisen.

Asiaan käytiin käsiksi uudelleen tammikuussa ^{1934, jolloin} hallintoneuvosto päätti heti ryhtyä talon rakennuttamispuuhaan. Rakennustonteilla sijaitsevien vanhojen talojen purkaminen aloitettiin huhtikuussa 1934. Tärkeimmät osatPoh- joismaiden Osakepankin entisen talon vuolukiveen hakatusta julkisivusta, joka olitehty prof. Eliel Saarisen piirustustenmukaan, pantiin silloin säilöön vastai- sen varalta. Varsinainen rakennustyöaloitettiin uudelleen tarkastettujen ja osit- tain uusittujen piirustusten mukaan kesällä 1934 Arthur E. Nikanderin Rakennus- toimiston toimiessa pääurakoitsijana. Jo ennen sitäoli pankki päättänyt teettää uuden talon ^julkisivun graniitista, mihin tarvittavan kiven hankintaannettiin toi- minimelle A/B ^Granit O/Y.

Kunperustustyötolisaatusuoritetuiksi kesällä ^ja syksyllä 1934, jatkettiin uuden talon seinien muurausta seuraavana talvena ja keväällä 1935. Tämän jälkeen aloitettiin sisätyöt, joita kesti koko loppuvuoden 1935 sekä alkupuolelle ^vuotta 1936, kunnes talo huhtikuun 9^päivänä1936 oli valmiina vastaanottamaan pan-

kin keskuskonttorin. Se muutettiin sinne pääsiäispyhienaikana 9

—

13huhtikuuta, ja tiistaina,huhtikuun 14 ^päivänä 1936avattiin uuden talon ovet ensimmäisen kerran yleisölle.

:l

m

Pääsisään^käytävä

■is>—c.-

„

—

ajanmukainen pankkitalo ei siis ole 7

mitään ylellisyyttä, vaan yhtä välttämä- tön edellytys menestykselliselle pankkitoi- minnallekuin nykyaikaisestivarustettuteh- das^onteollisuudelle."

/S'

//

f~sl

Toimistosali.

TAVAT PERIAATTEET

O

uuden talon suunnittelussa ovat olleet: hankkia pankille tarpeeksi suuri ^ja käytännöllinen huoneisto, jota myöhemmin voi laajentaa, saada nykyaikai- senservice"-periaatteen vaatimuksia noudattaen asiakaspalvelu monipuolisem- maksi,nopeammaksi, tehokkaammaksi ^ja taloudellisemmaksi,sekä lopuksi luoda henkilökunnalleviihtyisä työskentely-ympäristö^ja hygienisessä suhteessa ^ensi- luokkaiset olot.

Ei liene liioiteltua ^väittää, että nämä tärkeät periaatteet on uudessa pankkita- lossa saatu pääpiirteissään toteutetuiksi erikoisen tehokkaan^sisäisenjärjestelyn, mukavien yhteyksien ja täysin nykyaikaisenkonttoritekniikan avulla. ^{Ja tästä} kai johtuukin, että kiertokäynnit uusissa huoneistoissa ^ovat näyttäneet niin suuresti kiinnostavan ^yleisöä.

;«;:£f*"ä?*

Eteisaula.

Jos astummepankkitaloon pääsisäänkäytävästä Aleksanterinkadulta,tutustumme ensiksikin

TOIMISTOKERROKSEEN.

Kuljettuamme upean,marmoriseinäisen eteisaulan läpi joudumme suoraan suu- reen,valoisaan ^ja asialliseen toimistosaliin. Sen pinta-alaonkokonaista 18 ^X43 metriä, ja toimistopöydänpituus on n.80 metriä. Sekä keinotekoinen valaistus että päivänvalo tulee lasikaton läpi, ja on huomattavaa,että salissa varsinkin pilvisinä päivinä on todettu olevan selvästi valoisampaa kuin ulkona

—

ilman mitään keinotekoista valaistusta. Tämä johtuutoimistosalin kattoa ympäröivien, valkoisiksi lasitettujen pihaseinämien moninkertaisesta valoheijastuksesta.

Salissa kiintyy huomio erikoisesti ns.VASTAKKAIS-ASIOIMISPÖYTÄÄN, joka on uutuus meillä. Sen ääressä istuvilla virkailijoilla _on asioimispöydänsisempi ja matalampi puoli työpöytänään.Heidän kasvonsa ^ovatasiakkaaseenpäinkään-

mm MiUlrr ^- -^

s*^:

!

I

*.

netyt, ja he voivat tässä istualtaan, paikaltaan siirtymättä, suorittaa työnsä.

Tämä tekee ^myösrinnakkain istuvienvirkailijoiden sekä heidän ^ja takana ^istu- vien henkilöiden välisen yhteistyönnopeammaksi ja mukavammaksi.

Jotta toimistotyösaataisiin mahdollisimman tehokkaaksi,on sitäpaitsi otettu käy- täntöönuudenaikainen PUTKIPOSTI kassatodisteita, kuitteja ja muita pienempiä asiapapereita varten. Se ^on kokonaan automatisoitu, ja sen avulla ^{on saatu} aikaan ^nopea ja suora yhteys sekä kaikkien virkailijoiden ^ja kassojen että toi- miston ja vahtimestarien välillä. ^Tämän järjestelmänavulla käyasioiden toimi- tusennenkaikkea nopeammin javarmemmin,ja se säästää sitäpaitsi myösasiak- kaiden vaivoja

—

ainakin kokolaajuudessaan käytettynä

—

koska ^heidän sil- loin ^ei enää tarvitse edestakaisin toimistosalissa.

Eteisaulan itäpuolella ovatniiden kahden johtokunnanjäsenen huoneet, joiden tehtävänäon valvoa keskuskonttorin paikallista ^toimintaa,kun taas sisäänkäytä- vän molemmin puolin on sijoitettu ne ^osastot,jotkaovatlähimmässäyhteistyössä toimiston^kanssa,sekä ^ne, joidenkanssa pankin asiakkaatsuoranaisesti joutuvat kosketuksiin. Sisäänkäytävän vasemmalla puolella on pankin ARVOPAPERI- OSASTO jaoikeallaNOTARIAATTIOSASTO, jokavaatiihuomattavan tilanomine toimistoineen, johtajanhuoneineen, kirjeenvaihto- ja kirjanpito-osastoineen. No- tariaattiosastolla onkin tärkeä osuus nykyaikaisen suurpankin monipuolisessa asiakaspalvelussa.

Notariaattiosaston

—

asiamiesosasto

—

läheisessä_sekä yhteydessätoimiipankin _oma lainopillinen _osasto HOLVIOSASTO

yhtä kerrosta alempana, kaduntason alapuolella. Varsinainen HOLVIon pinta- alaltaan kokonaista 700 m ^2. Se on jaettu kahteen osastoon. Toinen, johon yleisölläeiole pääsyä, on tarkoitettuyksinomaan pankin omien arvopaperien ja vakuuksien sekä niiden arvopaperien ja suljettujen talletusten säilyttämiseen, jotka asiakkaat ovat jättäneet pankin huostaan ^ja hoitoon. ^{Toinen, TALLE-} HOLVI, sisältää taas pankin asiakkaiden vuokraamat tallesäiliöt.Tämä osasto on sisustettu yksinkertaisesti, _mutta asiallisesti. Siihen kuuluu ^myös miltei juh- lallinen,marmoriseinäinen ^etuhuone,missä holvikerroksen henkilökunta^työsken- telee, sekä useita ^pienempiä neuvotteluhuoneita asiakkaita varten.

HOLVIN SEINIEN lävitse on käytännöllisestikatsoen mahdotonta murtautua.

Erään sattuneen tapauksen nojalla _on voitu ^todeta,ettäuudenaikaisimpia ja^te-

ki KIRJASTO

J^*fe*._-

ry

*

-

f, ^' :

iit

^"v

- M

—^~—<g~'-~

—

_-»^**

iMi

7rtfi

..,«-

hokkaimpiakin teknillisiä apuvälineitä käyttäenmenee seinienmurtamiseen aina-

kin pari viikkoa aikaa.

—

Ja Englannissa valmistetut TERÄSPANSSARI-HOLVI-

OVET ovat varmasti ^yhtä tehokkaana suojana murtoyrityksiä _vastaan. Valaise- vina esimerkkeinä niiden ominaisuuksista voi ^mainita, että ne painavat _n.kuusi japuoli tonnia kappale jaettä pitkäaikainenporaaminen ensiluokkaisella sähkö- teräsporalla ei jätä niihin mainittavaa jälkeä.

Holviosaston^takana,mutta siitä^erillään,ovat samassa kerroksessa henkilökun- nantilava PUKEUTUMISHUONE, johon ^päästään Fabianinkadun puolelta, sekä

suuret ARKISTOSALIT, joita tarvittaessa voidaankäyttää KAASUSUOJINA.

Yksi holviovist

m

Osa talleholvia.

Nr

Hallintoneuvosto istuntosali

Johtokunnan kokoushuone.

Johtok

(

i

■■■'■?".■■.'

I _Iti ^__V_\ _lll ^m

^{I g}

1

ni11

— m

_*■*»,

M ife

"^m

"'^.h&rim

"ftNää '^siiijftiSf

W

;!%i|/

*m

Jos palattuamme toimistosalin eteisaulaan haluammejatkaamatkaaylempiin ker- roksiin, voimme nousta jompiakumpia niistä kaksistaavoimista marmoriportaista,

jotka johtavat

JOHTOKUNNANKERROKSEEN.

Siellä on keskusjohtokunnalla ja haarakonttoriverkkoa valvovilla johtajillahuo- neensa. Siellä sijaitsevat myös hallintoneuvoston aistikkaasti sisustettuistuntosali,

johtokunnankokoushuone, jossa pidettävissä päivittäisissä neuvotteluissa keskus-

!-"

Ä

I

-jjk Ml

-">:

»r

^{.y S.}

B

!*

r

|

ä^i

:.^;'--

.■"" v

<\A

F"7-^■

-

K:^

(BJjgj

.-A

■■hijiS

B

*sF^?

*1

■i

i

i

E

teilaan päivän kysymyksistä ja päätetääntärkeimmät ^asiat,sekä sitäpaitsipan-

kintilintarkastajiensuuri kokoushuone. Tämän sekä läheisen pienemmänkokous- huoneen pankki luovuttaa myös asiakkaiden käytettäviksi yhtiökokouksia ja hallintojen istuntoja _varten sekä muihin senlaatuisiin tarkoituksiin. Tämän lisäksi kuuluvat johtokunnankerrokseen mm. tilasto-osasto arkistoineen,pankin luotto- tieto-osastoja talousosasto,arkiston kanslia ja kirjapaino. Lopuksi_onsiellä vielä pari huonetta järjestetty MUSEOKSI sisustamalla ne vanhan Pohjoispankin tyy-

liin johtokunnanhuoneeksi ja pienoistoimistoksi, jotka alunpitäenon suunniteltu Eliel Saarisenpiirustusten mukaan.

Päästäksemme ylempiin kerroksiin, _joissa pankin muut osastot sijaitsevat, käy- tämme jompaakumpaa niistä kahdestaPATERNOSTERHISSISTÄ, jotka välittävät henkilöliikennettä pankin eri kerroksien välillä.

Saavumme silloin ^ensiksi KIRJEENVAIHTOKERROKSEEN.

Täällä kaikuuvastaamme konttoriaikana ^monienkymmenien kirjoituskoneidenvil- kas ^{ratina eri} kirjeenvaihto-osastoilta. Kotimaan-, ulkomaan- ja erikoiskirjeen- vaihtajat toimittavat täältä edelleen johtokunnan jatoimiston^asiatkirjoittaensa- doittainkirjeitä joka päivä,ts. satojatuhansia kirjeitä vuodessa kaikkialle maail- maan. Ja erikoisissa ^{osastoissa samassa} kerroksessa huolehditaan kaikkien nai-

m

v.

a*i

,*"

Kirjeenvaihto kerroksesta.

ÄJP

Kirjanpitoker- roksesta.

Den kirjeiden kuoriin sulkemisesta,osoitteiden kirjoittamisesta ja postittamisesta.

Täällä ^siis tavallaan yhtyvät ne lukemattomat hienot langat, jotka yhdistävät pankin kaikkiin tärkeimpiin paikkoihin maapallolla. _Tämä osasto jasiellä ^suori-

tettava työtarjoavat siten tarkkaavaisellekatselijalle havainnollisen kuvan^nyky- aikaisen pankkitoiminnan maantieteellisestäkin laajakantoisuudesta.

Seuraava kerros on KIRJANPITOKERROS,

jonka sadat yhteenlasku-, kertolasku-, kalkyloimis- ja kirjanpitokoneet antavat

uudenaikaiselle pankkityölle jossakin määrin tehdasmaisen leiman. Järkiperäi- sessä tilan- ja valonkäytössä sekä muussakin asiallisuudessa vetää tämäkin osasto varmasti vertoja mille nykyaikaisellevastaavanlaiselle laitokselle tahansa.

Viidennessä ja viimeisessä varsinaisessa pankkikerroksessa sijaitsee

—

_paitsipe-

rimisosastoja

—

_{eräs tärkeäosasto,jota} kaikki pankin virkailijat syystä pelkää- vät,nimittäin

TARKASTUSOSASTO.

Siellä tarkastetaanperinpohjinsekäpääkonttorineriosastojenettämyöskaikkien haarakonttorienpäivittäinen kirjanpito.Tämänosastonsekä joaikaisemmin kulla- kin osastolla suoritetun tarkistuksen perustalla pankki voikin ^taata,ettei senkir- janpitooneikä muihin päivittäisiin asiaintoimituksiin ^pääsepujahtamaan virheitä, jaettä jos sellaista sattuisikin,virheet mitä ^nopeimmin huomataan ^{ja korjataan.}

Pääjohtajan työhuone.

Eri ^osastojen SISUSTUKSEEN

—

samoinkuin itse talonkin rakentamiseen

—

on käytetty etupäässä KOTIMAI- SIA RAAKA-AINEITA. Niinpä esim. koristeelliset ^{puupinnat ovat} miltei yksin- omaan LOIMUKOIVUA. Sitä ^on käytetty mm.koko toimiston sisustukseen^jahal- lintoneuvoston istuntosalin seinälaudoitukseen. Varsinkin johtokunnankerroksessa näkee lukuisia esimerkkejä siitä,millaisiin erinomaisiin tuloksiin korkealle ^kehitty- nyt ammattitaito voi päästä tätä raaka-ainetta käyttämällä. Kotimaista ainetta on myöskin se suomalaisesta sellulosasta valmistettu keinosilkkikudonnainen

—

erään pankin asiakkaan lahja

—

_{joka verhoo} pääjohtajan huoneen seinät.

Pääjohtajan varamiehen huone.

Kirjeenvaihto osastolta

KONTTORIHUONEIDEN jaTYÖSALIEN sisustusta suunniteltaessa on valaistuk- seen kiinnitetty erikoista huomiota. Kunkin työpaikan sijoitus on määrätty tark- kojen laskelmien ja kokemukseen perustuvien kokeilujen jälkeen. Työhuoneet ovatkin valoisia, viihtyisiä ja asiallisesti sisustettuja. Useimmat osastopäälliköt istuvat omissa huoneissaan, joitalasiseinät eroittavat vastaavista osastoista. ^Nä- mät seinät eivät läpäise ääntä,mutta suovat kuitenkinhyvän tilaisuuden ^yhteis- toimintaan ja osaston työn valvontaan. Osastoissa, joissa syntyy häiritsevää melua,_on ryhdytty erikoistoimenpiteisiin _ÄÄNEN ERISTÄMISEKSI. On käytetty aaltopahvia, insuliittia tailasivillaa sekä eräissä tapauksissa lyijylevyjä. Pankin keskuskonttorin virkailijain

—

joita nykyäänon n.350

—

työn ja sujuvan yhteis- toiminnan järjestelyssä on esiintynyt monenlaisia probleemeja. Yksi tärkeimpiä

niistä on ollut ^laaja LIIKENNEKYSYMYS,

jonka ratkaisu on vaatinut monenlaisia ja valtaviakin laitteita. Henkilökunnan kuljetuksesta _sen työhöntullessa ja ^työstäpoistuessa huolehtii kaksi yhtäjaksoi- sesti kulkevaa PATERNOSTERHISSIÄ, joissakummassakin on 16 koria. ^Sitäpaitsi on käytettävissä vielä johtokunnan hissi ja holviin vievä hissi asiakkaita ^var-

ten. Osittain muille vuokrattujen sivurakennusten liikennettä ^{varten on} ole- massa eri portaikot ^omine tilavine hisseineen. Neon sijoitettu uloimmaksi talon eteläsyrjään, jotta ne eivät olisi tiellä, _jos pankkihuoneistoa vastaisuudessa laajennetaan.

S

^IHi

¹¹

in

Mutta ei liikennekysymysole vielä ^tämän avulla läheskäänratkaistu. Eri osastot ovaMietysti sijoitetut siten,että henkilökuntajoutuumahdollisimman vähän liik- kumaan ^eri kerrosten välillä työaikana.Kaikenlaistenasiakirjojen täytyykuiten- kin alituiseen kulkea johtokunnan,toimiston jamuidenosastojenväliä. Kun van- hanaikainen

—

_{edellä mainitun}juoksupoika-järjestelmäputkipostin lisäksion osoittautunut

—

hitaaksi ^jaepävarmaksi,on otettu käytäntöönerikoiset automaatti- sesti toimivat asiakirjahissit. Niiden avulla erikoisiin pahvikoteloihin pistetyt asia- kirjat kulkevat ^nopeasti ja varmasti kerroksesta ^toiseen,sen mukaan kuin tarve

vaatii, ja perille tullessa hissi automaattisesti tyhjentyy vahtimestarien ottaessa vastaan lähetykset toimitettaviksi edelleenmääräpaikkoihinsa vastaavassa ker- roksessa. ^Tämä aikaa ^{säästävä,} ehdottoman varmasti toimiva järjestelmä on osoittautunut erittäin tarkoituksenmukaiseksi,_{ja sen} avulla on voitu mahdollisim- man vähiin supistaa juoksut kerrosten välillä.

Liikennejärjestelmäänkuuluu^sitäpaitsi

KOKONAAN AUTOMATISOITU PUHELINVAIHDE,

jokaon mitä nykyaikaisinta,maassamme aivanuuttatyyppiä. Keskuksenhoitajain tarvitsee ainoastaan ^yhdistää tulevat puhelut oikeisiinnumeroihin,kaikki muu ta- pahtuu automaattisesti. Samoin^toimii myöskinHENKILOETSINTÄ, jonka avulla voi

—

valitsemalla vainasianomaisen numeron määrätystä sarjasta

—

_päästä

puhelinyhteyteen jokaisen pankin johtohenkilön,^useimpien osastopäälliköiden, vieläpä asentajienkin kanssa, olkoonpa kysymyksessä oleva henkilö sillä het- kellä millä puolen pankkia tahansa.

P

Puhelinkeskus

v

-■..

Eräät puhelimet ovatsitäpaitsi senlaatuiset,_että ellei asianomainen vastaa soit- toon, puhelu yhdistyy automaattisesti hänen varamiehelleen^taisihteerilleen.

Mainittakoon ^vielä,ettei mitään häiritseviäsoittokelloja käytetä,vaan ne onkor-

vattu erivärisillä valohälyttäjillä tahi kuuluu vain hillitty summeri-ääni.

ILMANVAIHTOLAITTEISIIN

on pantuerikoista huolta. Koko talo ^saa koneellisesti niin sanottuasäätöilmaa.

Ulkoa^imettyilma käsitellään tuuletuslaitteissa, jotkaon jaettu neljään eri ilman- säätöryhmään,ja niistä on kaksi ^sijoitettu kellarikerrokseen holvin alle ja kaksi ullakkokerrokseen. Ilma suodatetaan ensiksiöljysuodattimessapuhtaaksi _tomusta ym. likaisuuksista,lämmitetään tarkalleen^määrätynasteiseksi ^jajohdetaansitten kostutushuoneen ^kautta,missä se pestään" jakostutetaan, eliminaattoriin,joka poistaa siitä vesipisarat. Täten puhdistettu ja kostutettu ilma lämmitetään sitten halutun lämpimäksi ja johdetaan niihin 22 tuuletrajaan, jotka kanavia ^myöten

pusertavatilmanasianomaisiinhuoneistoihin. Jokaiseenilmansäätöryhmäänkuu- luusitäpaitsi tuulettaja, jokaimee käytetynilman ^poishuoneista sekä ^erikanava, joka johtaa sentakaisin tuuletuslaitteisiin,missä osa siitä puhalletaan ulos ja osa puhdistetaan ^ja käytetään uudelleen. Tällä tavoinilma uudistuu ^{jatkuvastija sen} määrä voidaan säännöstellä^tarpeen mukaan.

—

_{Kesäaikaaneiilmaakostuteta,}

mutta sitävastoin on olemassa laitteita sen viilentämiseksi kylmän pohjaveden avulla erikoisen kuumina ^päivinä. Tähän lasketaanmenevän pohjavettä n. 20,000 litraa tunnissa. Se^{pumpataanmaastaaivan} pankkitalon alta, missä ^on pohja- vesilähde. ^Tunnissa voidaan pankkirakennukseen puhaltaa ilmaa n. 107,500 m^3, mikä kuutiomäärä vastaa puolitoista kertaa koko talon tilavuutta, joka on

I

mk ',*

I

:

i

ji

1 ₁

v V

<

65,000 m ^3. Talvisaikaan tullaansisäänpuhallettavan ilman määräpitämään vä- hän pienempänä, mutta kesällä lienee välttämätöntäkäyttää tuuletusjärjestel- män koko teho.

Ilmanvaihtokanavien yhteinen pituus on n. 3,000 metriä. Tämän monimutkaisen ja laajan ilmanvaihtokoneiston hoitoa ^ei ole haluttu jättää koneenhoitajien va- raan,minkä takia laitteet ^on kokonaanautomatisoitu. Nerokkaasti suunniteltu säätöjärjestelmä pitää erilaisten kojeiden avulla ilman lämpötilan ja kosteuden kulloinkin tarpeenmukaisena.

Vaikkakin tuuletuslaitteet osaltaan toimivat ^myös rakennusryhmän lämmityslait- teina,tarvitaan sitäpaitsi vielä erityinen

LÄMPÖKESKUS

kaikenlaisen lämmönhukan korvaamiseksi. ^Tämä keskus ^sijaitsee kellarikerrok- sessaFabianinkadun puolella erään ilmansäätöryhmän yhteydessä. Siihen kuu- luu 5kuumavesipannua, joissaon 40^{m 2}tulipintaa, sekä polttouuni rikkoja var- ten.

—

Samassa paikassa keitetään myöskinkeittiössä ^tarvittava kuuma vesi.

Kaikki huoneistot toimistosalia lukuunottamatta ovat varustetut lämpöradiaatto- reilla. Mutta kun lämmöntarve vaihtelee ^auringosta riippuen talvellakin raken- nuksen ^{eri osissa,}on lämpöjohtolaitteetkin jaettu eri ryhmiin, joissa voidaan kussakin käyttää eriasteista vettä lämmitykseen. Tarkistusta varten on järjes- tetty nerokas KAUKOMITTARI, jonka kojetaulusta voi pumppuhuoneessa seu- ratailman kosteutta^jalämpötilaa20 paikassa ^eripuolilla rakennusta. Sitäpaitsi

v ^*

^{ms Mä}

i

Hl

mm

^Ft

h

a >; i

:l Lämpökeskuksesta

aro *

■* _>¥"

m

mä

M

A M

Lämpökeskuksen pumppuhuone.

se on varustettuHÄLYTYSLAITTEELLA, joka ilmoittaa asentajille, jos lämpötilassa tapahtuu muutoksia puoleen ^{taitoiseen,esim. jos jokin pumppu} pysähtyy ^tms.

Ilmanvaihtolaitteiden,putkipostin, hissien ja lukuisien konttorikoneiden käyttöön sekä valaistukseen tarvitaan

VOIMAKESKUS

jasiihen kuuluvat monipuoliset sähkölaitteet. Voimakeskuskin on järjestetty kel- larikerrokseen ^ja käsittää muuntaja-asemansekä mittasuhteiltaan valtavan^koje- taulun. ^Jos vaihtovirtaverkossa ^sattuu jonkinlainen häiriö,rupeaa valaistusverk-

a

Voimakeskuksen kojetaulu.

!

:,..;:

koon kytketty tasavirta automaattisesti toimimaan.

—

Kaikkien konttorihuoneis- tojen valaistuslaitteet ^ovat järjestetyt siten,että myöhemminvoidaan^niistä riip-

pumatta muuttaa sekä huoneiden kokoa ^että niiden ryhmityksiä.

Valo lankeaa enimmäkseen puolittain epäsuorasti, ^ja valaisimet ovat voimak- kaammat kuin onvälttämätöntä. Kaikkien keskilattialla olevien pöytien vieressä

on erikoiset lattiakoskettimet ^valo-, puhelin- ja hälytysjohtoja varten.

Rakennukseen on järjestettyyhteensä 2,382 valopistettä, 106 valohälytyspistettä ja 265 lattiakosketinta sekä 30 sähkölläkäyvää kelloa. Tähän kaikkeen^onkäy-

tetty yhteensä n.30 km ^eristys- ja panssariputkea sekä n. 87 km eripaksuista johtolankaa.

Mutta henkilökunta ei ^tarvitse ainoastaan ^{hyvää ja} puhdasta ilmaa, valoa ja lämpöä pysyäkseen hyvässä työkunnossa. On sitäpaitsi vielä huolehdittava sen muustakin fyysillisestä hyvinvoinnista. Tämä tapahtuu erityisesti kuudennessa kerroksessa,minne on sijoitettu

RUOKAILUSALI JA KEITTIÖ.

Henkilökunnan ruokailusali on 30m pitkä, väreiltään vaaleansävyinen, ja siinä on laakea holvikatto. Sitäpaitsi on olemassa suurehko^javielä ^toinenpienempi ruokailuhuone johtokuntaa varten ja vahtimestarien ruokailuhuone.

Henkilökunnan ruokailusali.

Osa keittiötä.

Varsinainen KEITTIÖOSASTO on koko ^talon mielenkiintoisimpia osastoja. Keit- tiö on kokonaan sähköistetty ja se tarjoaa todella vaikuttavan näyn kiiltävine, nikkelistä ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuine koneineen ja kalustoi- neen. Itse asiassa se muistuttaakin ^enemmän laboratoriota kuin keittiötä taval- lisessa mielessä. Sen lukuisista nerokkaista laitteista mainittakoonvainliesi,_jossa

on 6 keittosijaa,kaksi kiintonaista 100I.keittopataa, kolmen uunin paistinuuni- ryhmä,pariloimislaite,kuumavesi-lämpöpöytäsekä monipuolinenkeittiökone,jolla

voi suorittaa miltei mitä keittiötehtäviä tahansa taikinan alustamisesta ^{ja peru-} nankuorimisesta aina kerman vispilöimiseen ja keittiöveitsien terottamiseen ^asti.

Kaikkien näiden koneiden ^toimintaa valvotaan ja tarkistetaan valtavan suuresta

kytkentätaulusta, jossaon monen monia mittareita ja punaisia tarkistuslamppuja.

Keittiöosastoon kuuluu vielä astiainpesuhuone sähkölläkäyvine pesukoneineen, käytännöllisestivarustettu tarjoiluhuone,puhdistamo, varastohuone,kolme tila-

vaa jäähdytyshuonetta sekä emännöitsijänkansliahuone.

Sitäpaitsion keittiön henkilökunnallejärjestetty suihku-,pesu- japukeutumishuo-

neet,missä jokaisella on oma lukittava,metallinen vaatekaappinsa.

HENKILÖKUNNAN VIRKISTYKSEKSI

on ruokailusalin vieressä tilava ja viihtyisä kerhohuoneflyygeleineen ja gramofo- neineen,aikakauslehtineen ja linguafonkursseineen sekä hyvinvarustettuine kir-

jastoineen, jota ahkerasti käytetään.

Kesällä henkilökunnallasitäpaitsi on tilaisuusaamiaisen jälkeennauttia kahvinsa katetulla vilvoitteluparvekkeella, ^joka on järjestetty ylimpään kerrokseen.

KOKONAISVAIKUTUS,

minkä jokainen kävijä saanee uudesta pankkitalosta, osoittaa luullaksemme,_että se on selväpiirteisesti ^ja käytännöllisestisuunniteltu sekä tarpeeksi tilava. ^En- tistä tehokkaammalle järjestelylle, mikä ^nyt käy mahdolliseksi parempien ^huo- neisto-olojen ansiosta, toivoo pankin johto myös asiakkaiden antavan arvoa.

Kunpankki ryhtyitähän^vaativaanrakennusyritykseen, ei sen tarkoituksena ni- mittäin ollutyksinomaan tarpeellisenkeskityksenaikaansaaminen eikämyöskään

vain terveellisemmän ja viihtyisämmän ympäristönhankkiminen henkilökunnalle, vaanvähintään yhtätärkeänä vaikuttimena oli pyrkimys saada asiakaspalvelu nopeammaksi ja tehokkaammaksi kuin ennen.

\ <

^{V *£'»%}

w

v

* . V

s

■■> _-■■^

f-.. ^-.;■*'

ei=

m

i*¹-^-

. ^T

J

s

PAINETTU

FRENCKELLIN KIRJAPAINOOSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA,HELSINGISSÄ, 1936