• Ei tuloksia

Mistä itseymmärryksen ja identiteetin rakennuspuut? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mistä itseymmärryksen ja identiteetin rakennuspuut? näkymä"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

PÄÄKIRJOITUS | Juha Hämäläinen 5

S

osiaalipedagogiikan oppihistorialliset juuret ovat filosofisessa antro- pologiassa. Alan ensimmäiset teoreetikot olivat kiinnostuneita ih- misen kasvatuksen sosiaalisista ehdoista, periaatteista ja edellytyk- sistä. Heitä elähdyttivät kysymykset siitä, miten ihmisestä tulee mo- raalinen persoona ja toimelias yhteiskunnan jäsen. Tästä käsin he jäsen- sivät kasvatuksen mahdollisuuksia ja rajoja ja tulkitsivat sosiaalipedago- giikan luonnetta ja tehtävää.

Alusta lähtien huomiota kiinnitettiin sosiaaliseen todellisuuteen, jossa lapset varttuvat ja jossa kasvatusta harjoitetaan. Painopiste ei kuitenkaan ollut empiirisen tiedon hankinnassa vaan ihmisen yhteisö- ja yhteiskunta- suhteiden käsitteellisessä jäsentämisessä yksilön henkilökohtaisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Sosiaalipedagogiikka nähtiin ensisijaisesti kasvatusfilosofisena vastauksena sosiaalisiin haasteisiin, ih- misten sosiaalisia tarpeita kohtaavana ja yhteiskunnallisia epäkohtia kor- jaavana pedagogisena ajatteluna ja toimintana.

Jo varhaisvaiheessa sosiaalipedagogiikan käsitteen ympärille syntyi mo- nipuolinen ajattelu- ja keskusteluperinne, joka viritti sosiaalisiin tarkoitus- periin suuntautunutta pedagogista toimintaa. Perustettiin yhteiskunnal- lisen kasvatuksen instituutioita, kehitettiin pedagogisia työmuotoja ja -me- netelmiä. Ajattelussa korostuivat kasvatuksen yhteisöllinen luonne ja pyr- kimys sosiaalisen hädän pedagogiseen lievittämiseen. Sosiaalipoliittinen eetos oli vahva.

Filosofisen antropologian näkökulma tarjosi monipuolisesti mahdolli- suuksia syvälliseen ihmisen eksistenssin tarkasteluun, mikä avasi ymmär- rystä ihmisestä kasvatusta tarvitsevana ja toteuttavana historiallis-kulttuu- ris-yhteiskunnallisena olentona. Samalla kasvatuksen ja sivistyksen ehtojen

Mistä itseymmärryksen ja identiteetin rakennuspuut?

Juha Hämäläinen

(2)

6 • Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2017, vol. 18

tarkastelu kiinnittyi sosiaalieettisiin pohdintoihin pedagogiikan merkityk- sestä hyvän elämän, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kansalaishyveiden ja ihmisten keskinäisen solidaarisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa.

Varhaisessa teorianmuodostuksessa korostuivat humanistiset ihanteet.

Yhteiskunnallisen kasvatuksen katsottiin luovan edellytyksiä ihmisarvon mukaisen elämänmuodon kehittymiselle. Kasvatus ymmärrettiin ihmisen tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, jota ei tule alistaa ihmistä välineellistäville taloudellisille tai poliittisille intresseille. Sosiaalipedago- giikan käsitteen ympärille syntynyt tieteellinen keskustelu sai paljon virk- keitä varhaisemmasta kasvatusfilosofisesta keskusteluperinteestä antiikin suurten filosofien kirjoituksia myöten.

Sittemmin, erityisesti 1960-luvulta alkaen sosiaalipedagoginen ajattelu, keskustelu ja teorianmuodostus ovat etääntyneet varsin kauas filosofis-ant- ropologisesta ja moraalifilosofisesta lähtökohdastaan. Se on osin korvau- tunut empiirisellä psykologisella ja sosiologisella tutkimustiedolla, kiin- nostuksella ihmisten reaalisiin elinoloihin ja yhteiskunnan toimintameka- nismeihin. Yhtäältä kyse on ollut sosiaalipedagogiikan sulautumisesta so- siologiseen yhteiskuntatutkimukseen, toisaalta alan ammatillistumisesta ja filosofis-antropologisen näkökulman korvautumisesta ammatillis-käytän- nöllisillä intresseillä.

Trendi on ollut samankaltainen eri maissa, ylipäätään kaikkialla, missä on ollut sosiaalipedagogiikan käsitteen ympärille muodostunutta aitoa tutkimus- ja teoriaperinnettä ja missä alaa on kehitetty akateemisena op- pialana. Keskusteluissa viitataan enää suhteellisen vähän filosofis-antro- pologisen teoriaperinteen varhaisiin rakentajiin kuten Paul Natorpiin ja Herman Nohliin Saksassa ja José María Quintanaan ja ennen häntä vai- kuttaneisiin ajattelijoihin Espanjassa. Monessa maassa sosiaalipedagogii- kasta on tullut faktisesti kasvatussosiologian haara tai johdannainen, yksi sen ammatillisista sovelluskentistä.

Vaikka Suomessa sosiaalipedagogiikkaa onkin kehitetty oppialana, joka kontribuoi laajasti eri ammattiryhmien työhön erilaisissa kasvatus- ja hy- vinvointityön konteksteissa, olisi välttämätöntä selkiyttää sen suhdetta eri tieteenaloihin ja tutkimusperinteisiin. Pienenä oppialana sosiaalipedago- giikka jää helposti muiden jalkoihin. Asiaa ei helpota se, että joidenkin alan edustajienkin mielikuvissa sosiaalipedagogiikka määrittyy pikemmin ide- ologiaksi kuin tieteeksi – tai vähintäänkin tieteen ideologisoiduksi ja poli- tisoiduksi hybridiksi.

Sosiaalipedagogiikka etsii edelleen itseään, vaikka on ollut jo aikapäiviä kypsässä iässä. Itseymmärrystä rakentava intellektuaalinen keskustelu,

(3)

PÄÄKIRJOITUS | Juha Hämäläinen 7

jossa erilaiset näkökohdat ja tulkinnat kohtaavat ja ottavat mittaa toisistaan, on yhä tarpeen ja myös ratkaisevaa alan kehitykselle. Tällaisesta keskuste- lusta syntyy tieteenalan identiteetti – ja samalla kyky tehdä itseä ymmärret- täväksi muiden tieteenalojen toimijoille. On muodostettava näkemystä tut- kimuskohteesta, tehtävästä, metodologiasta, käytäntösuhteista ja suhteesta muihin oppialoihin.

Keskustelun sosiaalipedagogiikan luonteesta ja asemasta tieteiden järjes- telmässä voisi käynnistää vaikkapa siitä, mikä on sen suhde filosofis-ant- ropologisen kasvatustutkimuksen juuristoonsa erotuksena nykyisestä so- siologis-ammatillisesta suuntautumisesta. Samassa yhteydessä voisi avata ja arvioida tulkintoja, joissa siitä luodaan tieteen kaapuun puettua mielikuvaa poliittis-ideologisiin intresseihin kiinnittyvänä ajatteluna ja liikkeenä.

n n n

(4)

8 • Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2017, vol. 18

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

Tiedeyhteisön aikaisemmat teoriat ja opit eivät aina sovellu riittävän tarkasti selittämään ja ennustamaan digitaaliajan ilmiöitä, joten tarvitaan sekä uutta teoreettista

Sen, että tekoa ei kutsuta terrorismiksi, voi tulkita tästä näkökulmasta niin, että tapausta seuranneessa kes- kustelussa ei ole esitetty ratkaisumalleja, joiden peruste-

K ansainvälisyys on kaikkialla, totesi Suomen tieteellisen kirjas- toseuran puheenjohtaja Jarmo Saarti seuran syyskokouksessa vii- me vuonna?. Täten, marraskuussa 2015, ryhmän

Laskelmat osoittavat, että globaalisti oikeuden- mukainen päästövähennystavoite 1,5 asteen maa- ilmassa tarkoittaa Suomen osalta fossiilisten ja polttoperäisten

Missä ovat olleet sellaiset työvoimareservit, että huomattava työvoiman tarjonnan kasvu on tullut mahdolliseksi. kuvion 1

Jos sanavartaloiden kahdessa ensi tavussa olisi muinoin tavattu kombinaatio i — e, niin todennäköisesti olisi ollut myös tyyppi e — e, jolla olisi ollut edellytykset

Monitieteellinen näkökulma ryhmädynamiikkaan ja ryhmän toimivuuteen Ryhmäilmiöt liikunnassa -teoksen tekstit ovat pääosiltaan Jyväskylän yliopiston liikuntatie- teiden