• Ei tuloksia

Haussa juttuja ja kuvia kirjastoarjesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Haussa juttuja ja kuvia kirjastoarjesta"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Haussa juttuja ja kuvia kirjastoarjesta

Millaista oli kirjastoissa ennen HELKAa ja ennen viime vuosituhannen lopulla kiihtynyttä tietoteknologista mullistusta? VERKKARIn toimitus pyrkii

edistämään kirjastojen historiaan liittyvää muistelua julkaisemalla aikoinaan painettuina tai monistettuina ilmestyneitä, kirjastomaailmaa ja -elämää koskevia kirjoituksia, ihan tavallisesta arjesta kertovia, ei (välttämättä) niin dramaattisia tapahtumia selostavia kuin Esko Rahikaisen referoimat sota- aikaa koskevat kirjoitukset, kuten tässä lehdestä löytyvä TÄYSOSUMA KIRJASTOON. Sarjan tarkoitus on inspiroida/provosoida kirjastolaisia tutkailemaan paitsi muutoksia myös tiettyjä jatkuvuuksia, jotka kummatkin puolet on hyvä ottaa huomioon historiallista kehitystä hahmotettaessa.

Aloitamme sarjan kahdella alun perin vuonna 1987 ilmestyneellä artikkelilla, jotka on poimittu valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston pitkäaikaiselle kirjastonhoitajalle, Hilkka Sisko Lammiselle tämän 60-vuotispäivän kunniaksi omistetusta juhlakirjasta AD NOTITIAM. Kannustamme VERKKARIn lukijoita kaivelemaan esiin vastaavantyyppisiä, kirjoituksia menneiltä vuosilta,

mielellään paljon kaukaisemmiltakin kuin nyt julkaistavat. Tällaisia

kirjoituksia voi löytyä varmaan muualtakin kuin kirjastolaisille omistetuista juhlakirjoista. Tervetulleiksi toivotamme myös vanhat valokuvat, jotka kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa mutta joihin silti sopisi liittää pieni tarina kuvan henkilöistä ja tilanteesta.

Pyrkimys yhteistyöhön on epäilemättä yksi niistä asioista, jotka kuuluvat kirjastojen parhaimpiin perinteisiin. Ennen yhteistä HELKA-tietokantaakin HY:n kirjastojen välillä oli paljon yhteyksiä ja monenlaista yhteistyötä. Tästä kertoo Liisa Rajamäen vuonna artikkeli LEHTOLAPSI VAI LAILLINEN PERHEENJÄSEN? – Kirjastonhoitajien kokouksen vaiheita, joka luotaa kirjastonjohtajien yhteistyön historiaa. Tosin siinä puhutaan kirjastonhoitajien kokouksesta. Kyseessä olivat kuitenkin yksikköjensä tai osastojensa käytännön johtajat, (joiden nimikkeenmuutos kirjastonjohtajiksi oli

kirjoittamisajankohtana vireillä) vaikka esimerkiksi tiedekuntakirjastonhoitajat tarvitsivat papereihinsa pitkään tiedekuntansa nimeämän

professoriesimiehensä allekirjoituksen.

Jatkuvuutta, ainakin tiedekuntakirjastomaailmassa, edustaa pyrkimys tiiviiseen yhteydenpitoon myös tiedekunnan ei yksin muiden kirjastojen suuntaan.

Tiedekuntakirjastoissa työskentelevät ovat usein ottaneet asiakseen seurata, mahdollisuuksien mukaan, tiedekunnassa harjoitettua tutkimustaan ja opetusta ja kartuttaa näin jatkuvasti ”substanssialan” tuntemustaan. Tätä karttumista ovat osaltaan edistäneet myös sivistävät keskustelut asiakkaiden kanssa, jotka saattaneet lähteä liikkeelle vaikkapa jostain konkreettisesta valintapulmasta:

ottaako kokoelmiin jotakin Korean kansantasavallan runsaskätisistä lahjoituksista, jotka koostuivat suuresti kunnioitetun ja syvästi rakastetun johtajan Kim Il Sungin kirjoittamista tai häntä ylistävistä julkaisuista.

Kirjaston ja tiedekunnan tiiviistä, monimuotoisesta ja ”kiireettömästä”

(2)

yhteiselosta jokunen vuosikymmen sitten kertoo Maria Forsmanin ja Tuula Laaksovirran kirjoitus EI VAIN KIRJASTOA VAAN KOKO ELÄMÄÄ VARTEN tavalla, joka saa nuo ajat kokeneen hieman kaihoisaksi. (Kirjoitusta siteerattiin lyhyesti viime VERKKARIssa, Maria Forsmania esittelevässä jutussa.)

Molemmissa kirjoituksissa kosketellaan kirjastojen johtamista vaikkakin aika erilaisista näkökulmista. Liisa Rajamäen kirjoituksessa kuvataan

kirjastonhoitajien pyrkimyksistä kehittää kirjastojen toimintaa ja asemaa sekä henkilöstön koulutusta ja virkarakennetta yhteistyössä. Maria Forsman ja Tuula Laaksovirta taas kuvaavat yhtä kirjastonhoitajaa, omaa tuolloista esinaistaan, ja hänen merkitystään myöhemmälle kirjastouralleen.

Molemmissa kirjoituksissa tulee esiin se, kuinka kirjastonhoitajien ja ehkä laajemminkin kirjastohenkilöstön kiinnostus ja toiminta eivät ole (ennenkään) rajoittuneet vain oman kirjaston tai oman tiedekunnan piiriin, vaan

suuntautuneet yleisemmin koko alan, koko yliopisto- ja tiedemaailman ja ehkä vähän koko maailmankin asioihin.

Kirjoituksissa vilisee seikkoja, jotka todennäköisesti hämmästyttävät

nuorempia, HY:n kirjastolaitoksen piiriin vasta viime vuosituhannen lopulla tai tämän alussa tulleita. Oliko Helsingin yliopistossa vielä armon vuonna 1987 tosiaan 150 laitoskirjastoa? Mikä ihmeen pulju oli tieteellisten kirjastojen atk- yksikkö? Entä TINFO? Mitä valtuuksia yliopiston kirjaston

ylikirjastonhoitajalla oli määrätä opiskelijakirjastossa työskenteleviä ihmisiä kokousedustajiksi? - Hyvin monet asiat ovat siis muuttuneet ja paljon niinkin lyhyessä ajassa kuin parissa vuosikymmenessä!

Jos epätietoisuus joistain kirjoituksissa mainituista asioista tai henkilöistä jää vaivaamaan, kehotamme kääntymään vanhempien kollegojen puoleen.

Tiukkaa faktaa, esimerkiksi tarkkoja vuosilukuja, jolloin joku asiaintila alkoi tai päättyi, ei meiltä vanhemmilta kirjastolaisilta kyselijöille välttämättä heru, mutta kenties sitäkin enemmän tarinoita, jotka ovat itse asiassa aivan

korvaamattoman tärkeitä. Jos eivät lähivuosina eläkkeelle väistyvät tule näitä tarinoita nuoremmille kollegoilleen ennen lähtöään välittäneeksi, ne saattavat kadota ikiajoiksi. Vuosilukuja ja faktoja löytyy kyllä tarvittaessa arkistoiduista asiakirjoista.

(3)

AD NOTITIAM –juhlakirjan toimituskuntaa juhlinnan kohteen, kirjastonhoitaja Hilkka Sisko Lammisen yhdistetyillä 60-

vuotisyntymäpäivävastanotolla ja läksiäisjuhlissa valtiotieteellisen

tiedekunnan kirjastossa elokuussa 1987. Henkilöt vasemmalta oikealle: Hilkka Siskon seuraaja, kirjastonhoitaja Marja-Liisa Harju-Khadr, alemman

palkkausluokan nuorempi alikirjastonhoitaja Eeva Peltonen, juhlinnan kohde Hilkka Sisko, suunnittelija Terttu Turunen ja vs. kirjastoamanuenssi Marja- Liisa Seppänen (joka oli tuolloin ’lainassa’ valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa HYKistä).

Kuva: Eero Piirainen.

Eeva Peltonen kirjastonhoitaja Valtiotieteellisen tdk:n kirjasto Helsingin yliopisto

puh. 191 22553 eeva.peltonen at helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuonna 1987 Reidel-kustantamon julkaiseman alun- perin neuvostoliittolaisen moniosaisen ja arvostetun Encyclopedia of Mathematicsin henkilöluettelo tuntee seuraavat suomalaiset:

Haamupartio ja kadonnut prinssi on julkaistu alun perin 1994 ja siitä ilmestyi suomennos heti seuraavana vuonna.. Ker u Manninen on onnistunut suomennoksessaan

Yliopiston 1990-luvun muuttoaallossa tiedekunta kuitenkin pääsi takaisin keskustaan ja kirjasto peri valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston tilat Aleksi 7:stä.... Neitsytpolun

E-thesis-palvelussa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen määrä ja niihin liittyviä latauslukuja oppiaineittain tammi-toukokuussa 2010.. Taulukko 1 osoittaa, että

Marian työuran nelivuotiskausi Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastonjohtajana (joulukuusta 2005 vuoden 2010 loppuun) osui Helsingin yliopiston kirjastotoimen

Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston 50-vuotisjuhlissa pitämässän esitelmässä akateemikko Erik Allardt arveli valtiotieteellisen tiedekunnan professorien keskuudessa olleen

Yliopiston 1990-luvun muuttoaallossa tiedekunta kuitenkin pääsi takaisin keskustaan ja kirjasto peri valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston tilat Aleksi 7:stä... Neitsytpolun

Filosofian alueen kartoituksen olivat tehneet teologisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastot sekä humanistisen tiedekunnan kirjasto yhteistyössä