Jätevesilietteen kuivaus-, kuljetus- ja levityslaitteet

1980:40

JÄTEVESILIETTEEN KUIVAUS-, KULJETUS- JA LEVITYSLAITTEET Heikki Latostenmaa

V E S I H A L L I T U K S E N M 0 N I S T E S A R J A

1980:40

JÄTEVESILIETTEEN KUIVAUS-, KULJETUS- JA LEVITYSLAITTEET Heikki Latostenmaa

Vesihallitus Helsinki 1980

Tekijä on vastuussa ^j 1sun sisällöstä, eikä siihen vo t vesihallitu en irallisena kannanottona.

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Nykyinen tilanne

3. Kaluston tarve tulevaisuudessa Lietteen kuivauslaitteet

4.1 Suotonauhapuristimet 4.2 Kammiosuodattimet 4.3 Lingot

5. Lietteen ljetuskalusto

6. Lietteen levittimet ja muokkauslaitteet

6.1 Kuivatun lietteen levittämiseen soveltuvat

5 6

9

10 10 13 13 13 14

laitteet 14

6.2 Nestemäisen lietteen levittämiseen soveltuvat

laitteet 14

6.3 Muokkauslaitteet 22

7. Kompostin sekoituslaitteet 22

8. Yhteenveto 23

KUVALIITE

5

1. JOHDANTO

Suomessa lisätään jätevesilietteen hyöty tt6U. sihallituksen tavoitteena on saada mahdollisimman stturi osa lictteestä sijoite- tuksi viljelysten ja viheralueiden lannoitteeksi tai muuhun vesi- ensuojelun kannalta järkevään kohteeseen. Tämä johtuu siitä, että kaatopaikoille ajettuna lietteen on todettu likaavan pinta- ja pohjavesiä. Vuosittain on sattunut myös kaatopaikoilla olevien

lietealtaiden murtumia, jotka ovat aiheuttaneet suuria ympäristö- tuhoja.

Lietteen hyötykäytön lisäämispyrkimyksissä ovat vesihallituksen lisäksi olleet aktiivisesti mukana vesicnsuojeluyhdistykset,

kunnat ja niiden keskusjärjestöt, Maatalouskeskukset, Maatalouden tut keskus.

Lietteen sijoittamisen valvonta jakaantuu usean viranomaisen kes- ken. Vesiensuojelullinen valvonta kuuluu vesihallitukselle, ter- v llinen valvonta lääkintöhallituksellc ja jätehuoltolain e llyttämät toimet jätehuoltoviranomaisillc. Rajanveto vesi- ja jätehuollon välillä ei ole kuitenkaan jätevesilietteen kohdalla vielä vakiintunut.

Lietteen hyötykäytön hitaan lisääntymisen syinä ovat mm. lietteen nestemäisyys ja sopivan levitys- ja kuljetuskaluston puute. Tosin viime vuosina tuotekehittely on ollut melko vilkasta Ja myöskin levitykseen soveltuvaa kalustoa on tullut markkinoille.

Koska vesihallituksen lietteen sijoittamista käsittelevässä val- vontaohjeessa n:o 41 lisäksi edellytetään lietteen kuivauksen lisäämistä ja ulottamista yhä pienemmille puhdistamoille, on tähän julkaisuun koottu saatavissa olevat tiedot cm. laitteista.

ös kin ljctustekniikkaa ja -kalustoa käsitellään jonkin verran.

6

2. NYKYINEN TILANNE

Lietteen kuivaus on järjestetty 150 puhdistamolla, mikä on noin 27 % puhdistamojen lukumää tä. Kuitenkin puhdistamoilla synty- västä lietteen kokonaiskuiva-ainemäärästä on vajaat 90 kui-

vauksen piirissä ja kuutiometrimäärästäkin noin 57 . Tämä johtuu siitä, että kuivaus on jä estet suurimmilla paljon lietettä tuottavilla laitoksilla.

Kuivauskoneita oli vuosi sitten 130 kappaletta, joista puolet oli linkoja ja puolet suotonauhapuristimia, imusuotimia on yhdyskun- tien jätevedenpuhdistamoilla enää käytössä kaksi kappaletta

(Hyvinkäällä ja Varkaudessa). Siirrettäviä ku auslaitteita on kymmenellä paikkakunnalla ja lietelavoja 24 puhdistamolla.

Sa kaivolietettä käsitellään puhdistamoilla toistaiseksi melko vähän. Myöskään muunlaista käsittelyä sille ei ole järjestetty vaan pääosa ajetaan varsinkin taajamissa suoraan kaatopaikoille.

a-asutusalueilla sakokaivoliete yleensä sijoitetaan Viljelys- ten lannoitteeksi.

Käytäntö lietteen kuljetuksessa puhdistamoilta sijoituskohteisiin va elee suuresti. Yleisimmin kuljetukseen käytetään joko säiliö- autoa tai avolavaista kuorma-autoa lietteen kosteuspitoisuudesta riippuen. Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä n:o 1637.suositel- laan lavojen osittain tai kokonaan kattamista ympäristöhaittojen estämiseksi kuljetuksen aikana. Kuiva-ainepitoisuuden ollessa alle 10 % on säiliökuljetus yleensä vallitseva tapa. Nestemäistä 1 tettä pumputaan joissain tapauksissa myös putkea pitkin sijoi- tuskohteeseen. Tällöin välivarastoallas tai kaatopaikka on puh- distamon välittömässä läheisyydessä. Maatalouslietteiden kulje- tukseen ja levitykseen tarkoitettuja traktorin säiliöperävaunuja on pienillä puhdistamoilla käytössä. Kuivattua lietettä kuljete- taan myös traktorin perävaunuilla, jolloin käytössä on samoin kuin autokuljetuksessakin sekä kiinteä- että vaihtolavajärjestel- mä. Markkinoilla on myös traktorin erikoisperävaunuja, jotka soveltuvat sekä nestemäiscn ettli kiinteän lietteen kuljetukseen ja levittämiseen.

7

Suurilla puhdistamoilla lietteen kuljettaminen tapahtuu joko puh- distamon pitäjän omistamalla kalustolla tai Lllkopuoliscn urakoit- sijan toimesta. Joissain tapauksissa lietteen käyttäjä kuljettaa lietteen pelloilleen puhdistamon pitäjän omistamalla vaunulla, mutta käyttäen omaa tra~toriaan vetokoneena. Kuljetusmatkat vaih-

televat 0-35 km:iin. Keskimääräinen kuljetusmatka kaatopaikoille on 7 km ja hyötykäyttöön menevän lietteen osalta 5-6 km. Yleensä hyötykäyttöön soveltuvaa aluetta on kaatopaikkaetäisyyden säteel- lä puhqistamoista riittävästi. Poikkeuksen tekevät suurimmat kau- pungit, joissa hyötykäyttöön menevä liete on kuljetettava kaupun- gin ulkopuolelle ja siten useimmiten kaatopaikkaetäisyyttä pidem- mälle. Hyötykäyttäjälle liete ja sen kuljettaminen kaatopaikka- etäisyydelle on useimmiten ilmaista. Muutamat puhdistamot perivät rahdista maksun, mutta jotkut kuljettavat lietteen kaatopaikka- etäisyyttä pidemmällekin korvauksetta. Silloin kun levittäminen tapahtuu suoraan kuljetuslavalta kippaamalla tehdään myös se yleensä ilmaiseksi. Lietteen levityksen osalta tilanne on vakiin- tumaton ja käytäntö vaihtelee levityskohteesta ja mm. sääolosuh- teista riippuen suuresti.

Kaatopaikoille sijoittamisessa ei levitystä yleensä suoriteta vaan liete valutetaan säiliöautosta tai kipataan lavalta suoraan kuivajätteen sekaan tai lietealtaisiin. Silloin kun liete käyte- tään kaatopaikkojen pinnan nurmetus- ja istutustöiden kasvualus- taksi tapahtuu kuivatun lietteen levitys kippaamalla matoksi maan pintaan tai levittämällä kasoihin kipattu liete puskutraktorilla.

Nestemäinen liete valutetaan tai ruiskutetaan suoraan kuljetus- säiliöstä.

Viljelykäytössä lietteen levittäminen on ongelmallisempaa. Lie- tettä ei voida levittää pelloille viljely- ja sääoloista johtuen kuin osan aikaa vuodesta. Vaikka nykyisellä kalustolla kuljetus ja levitys kävisikin käytännössä päinsä ympäri vuoden,. ei esim.

märkinä aikoina voida maan tiivistymisvaaran vuoksi pelloilla ajaa raskaalla kalustolla. Toisena vaikeutena on lietteen levi- tysjäljen saaminen riittävän tasaiseksi. Epätasainen levitys

aiheuttaa huuhtoutumisriskin kasvamisen sekä viljan paikoittaista Jakautumista, epätasaista kasvua ja tulccntumista.

8

Ty6teknisesti ja -taloudellisesti paras tapa on levittää liete suoraan kuljetusajoneuvosta. Useilla puhdistamoilla onkin tällai- nen käytänt6. Avolavalta suoraan levitettäessä lietettä tulee maanpinnalle kuitenkin useimmiten liikaa ja epätasaisesti. Levi- tyksen onnistuminen riippuu lavan rakenteesta ja kuljettajan kokeneisuudesta. Muutamilla puhdistamoilla on käyt6ssä karjan lietelannan levittämiseen tarkoitettuja kuljetus- ja levitysvau- nuja, jotka soveltuvat sekä kuivatun että nestemäisen jätevesi- lietteen levittämiseen. Esim. Iisalmen kaupungissa kokeillaan käytänn6ssä menetelmää, jossa lietevaunu on kaupungin omistama ja lietteen käyttäjät saavat "lainata" sitä lietteen kuljetta- miseksi ja levittämiseksi pelloilleen. Vetokoneena kukin käyttää omaa traktoriaan. Puhdistamolla on lietesiilo, johon mahtuu noin viikon lietetuotanto. Siilo toimii puskurivarastona silloin kun lietettä ei jostain syystä voida jatkuvasti ajaa. Puhdistamolla pidetään tilausjärjestyslistaa, jonka mukaan liete toimitetaan

käyttäjille.

Silloin kun liete on ajettu kasoihin käyttökohteeseen suorite- taan levittäminen joko kuormaamalla liete uudestaan karjanlan- nanlevittimeen tai levittämällä se suoraan kasoista puskulevyil- lä, takalanoilla tai äkeillä.

Nestemäisen lietteen l~vittämisessä edullisin tapa ympäristö- hygienian ja my6s ravinteiden hyväksikäyt6n kannalta on liet- teen sijoittaminen multausvantain varustetulla levitysvaunulla suoraan maan sisään. Multaavia vaunuja on kuitenkin melko vähän käytössä, lähinnä suurilla karja- tai sikataloustiloilla.

Kuivatun lietteen levittämiseen soveltuvia karjanlannanlevitti- miä on Suomessa käyt6ssä noin 18 000 kpl ja nestemäisen lietteen

levitysvaunuja noin 3 000 kpl. Näistä voidaan kuitenkin vain pientä osaa käyttää jätevesilietteen ajoon ja levitykseen, koska suurin osa em. kaluston omistavista tiloista sijaitsee puhdista- moilta katsoen taloudellisen kuljetusetäisyyden ulkopuolella.

9

3. KALUSTON TARVE TULEVAISUUDESSA

Vesihallituksen valvontaohjeessa n:o 41 todetaan, että ''kuivaamat- toman puhdistamo- ja sakekaivolietteen pitempiaikaisesta varas- toinnista ja kaatopaikalle toimittamisesta tulee luopua mahdolli- simman nopeasti ja viimeistään vuoden 1984 loppuun mennessä".

Ohjeesta poikkeaminen tulee kysymykseen ainoastaan pienten, asu- kasvastineluvultaan enintään 2 000, puhdistamoiden kohdalla tai joissak erityistapauksissa.

Vesihuoltotilaston mukaan Suomessa on 242 jätevedenpuhdistamoa, joiden avl on suurempi kuin 2 000. Lukuun on laskettu myös sel- laiset yhdyskuntien puhdistamot, joissa pääkuormittaja on jokin teollisuuslaitos Ja teollisuuden BHK-kuormitus on muutettu

avl:ksi.

Koska noin 140 puhdistamolla on jo lietteen kuivauslaitteet, jää vielä jäljelle noin 100 puhdistamoa, joissa kuivaus on järjes- tettävä. Osa puhdistamoista on kuitenkin lammikoita, imeytys- ojastoja tai kuivaus suoritetaan esim. lavoilla. Näin ollen ko- neellisen kuivauksen järjestämisen tarve on 1980-luvun puolivä-

liin mennessä noin 60-70 puhdistamolla.

Kuljetuskaluston tarve sinänsä ei lähivuosina paljoakaan kasva, koska kuljetettavan lietteen määrät tilavuusyksikköinä eivät kuivauksen tehostuessa enää lisäänny. Kuljetuksissa tullaan siir- tymään enenevässä määrin nestemäisen tavaran kuljetuksista kiin- teän kuljetuksiin. Tämä aiheuttaa lisääntyvää lavakaluston tar- vetta. Lietteen kuljetuksissa lavat ovat useimmiten erikoisra- kenteisia siirtolavoja, joita ei käytetä muuhun tarkoitukseen.

Terveydelliset ja ympäristöhygieeniset vaatimukset ovat nykyisin myöskin kiristymässä siten, että jatkossa terveysviranomaiset

tullevat vaatimaan katettujen kuljetuslavojen käyttöä.

Levityskalustoa kehitetään jatkuvasti. Tavalliset kuivan karjan- lannanlevittäjät soveltuvat jätevesilietteen levittämiseen aino- astaan tyydyttävästi. Nestemäisen tavaran levittämiseen karjan- lietteen levitysvaunut soveltuvat hyvin. Sekä kuivattua että

10

nestemäistä lietettä hyötykäyttöön toimitettaessa ihannetapaus olisi kuljetuksen ja levityksen yhdistäminen. Jos lisäksi vaunun tai lavan täyttö saadaan suoritetuksi ilman välikuormausta, tulee työketjusta toimiva ja tehokas.

4. LIETTEEN KUIVAUSLAITTEET

Sivuilla 11-12 ja 15-17 oleviin taulukoihin on koottu tietoja lietteenkuivauslaitteista ja niiden toimittajista. Useat myy- jät eivät ole halunneet ilmoittaa laitteiden hintoja. Tämä joh- tuu siitä, että hinnat riippuvat paljon mm. varustetasosta, materiaalivalinnoista, toimitusajasta, ohjaustavasta ja valuut- takursseista. Myöskin muita kuin taulukoissa esiintyviä lait- teita toimitetaan erikoistilauksesta. Useimmat koneet ovat myös asennettavissa siirrettäväksi esim. kuorma-auton lavalle.

Meillä ovat tyypillisiä pienet jätevedenpuhdistamot, jolloin myös kuivauskoneiden kapasiteetin tulisi olla pieni. Kuitenkin useim- pien koneiden pienimpienkin mallien kapasiteetit ovat meikäläi- sille puhdistamoille liian suuria. Tällaisessa tapauksessa konei- den hankinta ja käyttö muodostuu epätaloudelliseksi. Pienillä laitoksilla siirrettävien kuivainten hankinta ja käyttö on osoi- tettavissa edullisimmaksi ratkaisuksi. Ne yleistyvät kuitenkin maassamme kovin hitaasti. Tämä johtuu usein siitä, etteivät kun- nat pääse keskenään sopimukseen kustannusten jaosta. Myöskin

talven aiheuttamia jäätymisriskejä ja muita hankaluuksia pelätään.

4.1 Suotonauhapuristimet

Suotonauhapuristimista meillä on eniten käytössä nykyisin toimin- tansa lopettaneen Slamex Oy:n sekä Hynnät Oy:n ja Vesi-Seppo ky:n toimittamia laitteita. Muita laitteita on käytössä ainoastaan muutamia kappaleita kutakin. Tiedot suotonauhapuristimista on esitetty taulukossa 1 ja periaatepiirros suotonauhapuristimista 1iittecnf.i olevasta kuvasta 1.

1. S U 0 T 0 N A U H A P U R I S T I M E T

Koneen merkki Kapasiteetti Viiran Koneen Edustaja tai n. hinta Valmistaja

ja malli m3

/h leveys cm paino kg myyjä 1 000 mk

Andritz Ekströmin kone-

liike

500 6 50 2 000 " ^Maschinen-

SEM 1000

.

SEM 1500

.

"

SEM 2000 16 200 10 000

"

ESPI 7N 70 3 500 Enso-Gutzeit Oy Enso-Gutzeit Oy,

ESPI 13N 60 - 300 130 5 000

"

ESPI 20)J kg TS/h/1 m 200 8 000 " "

ESPI 26:.J työleveyttä 260 12 000 " ^II

ESPI 75 70 4 000

"

ESPI 135 130 6 000 " " ^~

ESPI 205 200 10 000 ^{II II}

ESPI 26S 260 12 000 " ¹¹

Hynnät

Mini H 1,1 3 - 6 110 700 Vesitaito Oy 80 Hynnät Oy,

Mini H 1,6 5 - 9 160 1 400 " ^{140 Suomi}

Mini H 2,1 8 - 12 210 2 100 " ¹⁹⁰ "

Mini H 2,6 11 - 15 260 2 900 ^II 260 "

S-H 1,0 6 100 1 800 " ¹⁷⁹ "

S-H 1,5 10 150 2 600 " ^{238 tl}

S-H 2,0 14 200 3 500 ^II 330 "

S-H 2,5 20 250 4 500 " ³⁸⁰ "

OMP-imusuoto-

nauhapuristin OMP-yhtymä Oy OMP-yhtymä Oy,

Suomi

120 7 120 4 000 ^{II II}

170 10 170 6 000 ^{II II}

TAULUKKO 1. jatkuu

Koneen merkki Kapasiteetti Viiran Koneen Edustaja tai n. hinta Valmistaja

ja malli m3/h leveys cm paino kg myyjä 1 000 mk

Passavant

BFP 2,075 2 - 4 - 5,5 750 1 900 Oy Tekno-Montan Ab Passavant-

BFP 2,125 2 - 6 - 9 1 250 2 400 " Werke, Saksan

BFP 2,200 5 - 10 - 16 2 000 3 100 " liittotasavalta

VS-Suotonauha-

puristin Vesi-Seppo Ky Vesi-Seppo Ky,

Suomi

vs

_"

vs

vs

"

vs

1-1

BASE-nauha- 100 kg TS/h/ 100 4 000 Partek 200 Partek ^N

selkeytin 1 m työleveyttä 200 300 400

500 9 000

13

4.2 Kammiosuodattimet

Kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla kammiosuodattimet ovat Suo- messa harvin sia. Nykyisin on enää yksi kone käytössä (Mikkelissä).

Näitä laitteita onkin toimitettu pääasiassa sellaiselle teollisuu- lle, jonka liete on esim. haitallisuutensa vuoksi saatava hel- posti hävitettävään muotoon. Esimerkkejä Suomessa toimitettavista kammiosuodattimista on taulukossa 2 sekä periaatekuva toiminnasta liitteen kuvassa 2.

4.3 Lingot

Lietteen kuivauslinkojen kohdalla hallitsevia konemerkkejä ovat Alfa-Laval, Humboldt sekä Kruger Total. Kotimaisen Upo-lingon sekä muiden merkkien osuus on jäänyt vähäiseksi. Luettelo lingois- ta on esitetty taulukossa 3 sekä toimintaperiaate liitteen kuvas- sa 3.

5. LIETTEEN KULJETUSKALUSTO

Kuivatun lietteen kuljetukseen ei tehdä sarjavalmisteista erikois- kalustoa, vaan kuljetusratkaisut ovat lähes puhdistamokohtaisia ja perustuvat usein vaihtolavajärjestelmään. Lavojen valmistajia on yleensä useita samalla paikkakunnalla. Yhden vaihtolavan hinta lisälaitteineen vaihtelee 40 000-60 000 markan välillä. Vaihtola- vojen siirtoon soveltuvan kuorma-auton hinta 2-akselisena on

keskimäärin noin 250 000 mk ja 3-akselisena noin 330 000 mk. Vaih- tolavakalusto soveltuu myös traktorilla vedettäväksi, jolloin hinta on huomattavasti halvempi.

Nestemäisen lietteen kuljetukseen soveltuva säiliöauto maksaa pumppuineen ja letkuineen noin 300 000-350 000 mk.

Lyhyillä matkoilla lietettä voidaan kuljettaa myös traktorin perä- vaunukalustolla, jota esitellään kohdassa 6. Tällöin myös levitys

käy samoilla laitteilla.

14

6. LIETTEEN LEVITTIMET JA MUOKKAUSLAITTEET

6.1 Kuivatun lietteen levittämiseen soveltuvat laitteet

Taulukossa 4 sivuilla 18 ja 19 on lueteltu laitteita, jotka pääasiassa on tarkoitettu karjanlannan levittämiseen, mutta joilla kuitenkin my6s kuivatun jätevesilietteen levittäminen käy päinsä. Vaunuista

"Kemet", "Petteri" ja "Slami" soveltuvat sekä kuivan että neste- mäisen lietteen levittämiseen ja kuljettamiseen. Liitteen kuvissa

4, 5 ja 6 on esitetty tavallisimmat kuivatun lietteen levitintyy- pit sekä kuvassa 7 lietteen ajoon ja levitykseen soveltuva kantti-

järjestelmä.

6.2 Nestemäisen lietteen levittämiseen soveltuvat laitteet Jätevedenpuhdistamoilla syntyvästä lietteestä nelisenkymmentä prosenttia tilavuutena laskien on nestemäisessä muodossa. Sen hy6tykäytt6 on melko vähäistä, koska levittäminen saa tapahtua ainoastaan sulan maan aikana ja toisaalta varastointikin on ongelmallista. My6skin kuljetus on kallista, koska joudutaan

ajamaan pääasiassa vettä. Kuitenkin viljelyn kannalta nestemäisen lietteen käytt6 on suositeltavaa varsinkin jos levittäminen suo- ritetaan multaavalla vaunulla. Täll6in saadaan typpi parhaiten hyödynnetyksi sekä haju- ja hygieniahaitat mahdollisimman vähiin.

Taulukossa 5 sivuilla 20 ja 21 on esitelty maassamme myynnissä olevat nestemäisen lietteen levitysvaunut. Niillä kaikilla voidaan le- vittää my6s jätevesilietettä. Vaunuista "Alfa-Laval", "Saparo"

ja "Teho-Latina" voidaan varustaa myös multauslaittein. Liitteen kuvat 8, 9, 10 ja 11 esittävät erilaisia nestemäisen lietteen levitinratkaisuja.

Ulkomailla käytetään lietteen levittämisessä jonkin verran my6s sadetusta. Meillä ei kuitenkaan lietettä ole sadetettu, mutta kokeiluja jäteveden sadettamiseksi on jonkin verran tehty.

Lietteen sadettaminen ei todennäköisesti tulevaisuudessakaan tulle meillä yleistymään lähinnä ilmastollisista tekij6istä ja mm. peltokuvioiden pienuudesta ja avo-ojituksesta johtuen.

TAULUKKO 2.

Koneen merkki ja malli

Edwards & Jones

Lasta press

l f

"

Larox PF 9,5 A1 32 A1

Suodatin- levyjen koko

mm 800 915 1 000

2 000 600 800 1 000

500 X 850 400 X 1 750

K A M M I 0 S U 0 D A T T I M E T Suodatus- Paino Edustaja tai pinta-ala

m2 t myyjä

17 - 53 Konekemia Oy

520 - 984

3 - 6 5 - 7 Oy Hytec Ltd 12 - 22 11 - 16 ^{l f}

29 - 46 22 - 29 ^tl Larox Oy

0,8 - 5 10 "

9,5 - 32 17 ^{II }}

Teho kg/m2;h

2,5 - 4,5

5 - 20 kg TS/mZ/h

Valmistaja

Edwards &

Jones Ltd, Englanti

Grenaa Vaerk

" ^A/S,

Tanska Larox Oy, Suomi

f--1

(J1

TAULUKKO 3.

Koneen merkki ja malli

Alfa-Laval AVNX-309

414 416 418 329

Humboldt Wedag

s

s

s

s

s

Kruger Total

K 120 MS K 142 MC/S K 151 MC/S K 252 MC/S

K 341 MC/S K 271 MC/S Merco Bowl Dorr-Oliver

9L 12L 16L 22L 25L

Kapasiteetti m³/h

1,5 - 2

4 - 5 5 - 8

8 - 12 (-15) 25 - 30

2 - 4 10 - 14 16 - 20

24 - 28

350

0,5 - 1,5 6 - 14 12 - 18 15 - 25 8 - 16 25 - 40

1' 8 4,5 9,0 18,0 34

L I E T E L I N G 0 T Edustaja tai myyjä

Oy Zeta Ab

"

"

II

"

Insinööritoimisto Petteri Hämäläinen Oy

II II

"

II

"

Oy Hytec Ltd

II II II II II

Konekemia Oy

n. hinta 1 000 mk

95 - 115 125 - 145 150 - 190 180 - 230 330 - 420

215 318 351 245

556

Valmistaja

Alfa-Laval, Ruotsi

KHD Humboldt Wedag AG

Saksan liitto- tasavalta } Laaja

valikoima

Grenaa \"ae r k A/S, Tanska

Dorr Oliver Ltd, USA

f--1

o,

TAULUKKO 3. jatkuu -

Koneen merkki Kapasiteetti

ja malli m3/h

-

Sharpless

PM 20000 3,5 - 6,0

PM 30000 7,5- 11,5

PM 35000 10 - 20

UPO 2 - 4

Edustaja tai myyjä n. hinta 1 000 mk Oy Tesla Ab

II 270

"

"

Oy Galvatek Ab 100

Valmistaja

Pennwalt Ltd, Englanti

Asko-Upo, Suomi

~ '-.}

TAULUKKO 4. K I I N T E ^Ä N ^L A ^{N N} A ^N L E V I T Y S V A U N U T

Koneen merkki Kantavuus Rengaskoko Levitintyyppi Hinta Valmistaja Mvviä Huom.

ja malli ha mk x)

Belarus BTU5 5 000 } 12 X 16" 2 kelaa 9 790 Neuvosto- Agroma Oy

BTU7 teli 7 000 14 300 liitto

Esa maatilavaliDU

x) hinnat ilman

320 4 000 1 11 450 Wärtsilä, Hankkija

420 7 000 ~ 14 X 16" 2 kelaa 18 070 Suomi nivelakselia

II 420 teli 8 000 j 23 950

yleisperä- 6 000 14 X 16" 1 kela 14 850 Velsa, K-maatalous- lisähinta levit-

ValiDU Suomi keskukset timestä 980,-

JF maatilavaliDU 1--'

AV30 3 500 11,5 X 15" 1 kela 9 740 JF-Fabriken Labor levitinkela ^CO AV40 4 000 14 X 16" " ^{11 730} J. Freuden- 1 050,-

AV 50 5 000 ^lf " ^{13 480} dahl A/S,

Tanska

6 6 000 16 X 22,5" 29 150 T. Saari- Hankkija 10 10 000 " teli pyörivä 45 000 nen, Suomi

12 12 000 ^II te1i lautanen 48 350

Petteri 3 500 14 X 16" 1 pitkittäis- 1 aks 15 500 Pihkala ky, Tuko maata- akseli, si- te1i 19 500 Suomi louskaupat, 4 500 vusta purkava teli 21 500 Pihkala ky

vaunu

Polmot M4000 4 000 11 X 15" 2 kelaa 9 200 Agromet- SOK osuus- :r-.rr8ooo 8 000 ^II teli ^II 12 800 warfama, kaupat

Puola

Rysky 5 tn 5 000 14 X 16" 1 kela 12 850 Kuljetus- SOK osuus-

7 tn 7 000 ^{II II} 16 700 kone Oy, kaupat

8 tn 8 000 ^II teli " ^{19 950 Suomi}

4. j Koneen merkki ja malli Slami-9 Tuhti teli

8 yleisperävaunu

Kantavuus ha 9 000 8 000

Rengaskoko Levitintyyppi

16 X 20" 2 pyörivää teli lautasta 14 X 16" 1 kela

Hinta mk x) 58 000 26 500

Valmistaja

Vasalevy ky, Suomi Weckmanin konepaja, Suomi

ä

Vesi-Seppo ky

K-maatalous- keskukset

nivelakseli si- sältyy hintaan lisähinta levit- timestä 1 250,-

1--l

\..0

5. N E S T E M A I S E N L I E T E L A N N A N L E V I T Y S V A U N U T

5. j

Koneen merkki Säiliön Rengaskoko Levitin- Hinta Valmistaja Mvviä Lisävarusteet

ja malli tilavuus 1 tyyppi mk

Saparo-irnupaine-

vaunu 2800, 4100, 2 800 9-11 X 20 Kiinteä 12 730- Pee-Tee- Hankkija l\111 tauslai te, ja 8000 4 100 tai 14-16 lautanen 21 900 Tuote Oy heijastinkolmi-

6 000 ja ot, takavalot,

8 000 lokasuojat

Teho~Lotina 4 100 14-16 6 kpl 27 000 Maakunnan

multausvallllu 10 PR multaus- Metalli Oy

vantai ta

Terästakomo malli

imu-painetankki- 3 400 11-20 Hajoitus- 4400 Ylistaron Alanliik- Valot, heijastin- vaunu 3400, 4400, 4 400 levy 14 850 teräs ta- keet kolmiot, lokasuo- N

ja 5400 5 400 komo Ky jat ^f---1

\'eko 50R 5 000 10-20 tai Keskipako 9 950 Koskisen Valmista- Tiel.aset. mu- Veko 70P kompres- 11-20 roottori Konepaja Oy ja kaiset varust. sorilla hinta

14 450,-

Veko 70P 7 000 10-20 tai Levitys- 12 950 ^II " Kompressorilla 11-20 suppilo

Vepi 4 000 14-16 ja Kiinteä 5 890 Ky V. Pirilä K-maata- Takavalot kuljetus- ja 5 000 16-20 lautanen 6 910 lousk.

levitysvaunu 6 000 7 935 ja SOK

Vepi tyhjöpaine- 4 000 10-20 ja Kiinteä 14 020 " ^{n Takavalot} Voidaan sovittaa

säiliölevitin 5 000 11-20 lautanen 15 090 k-auton alustalle

6 000 16 100

22

6.3 Muokkauslaitteet

Lietteen maahan multaukseen soveltuvat tavallisimmat maataloudes- sa ja viherrakentamisessa käytetyt muokkauskoneet. Koneita on kaupan hyvin laaja valikoima eikä niitä ole tässä yhteydessä ai- heellista tarkemmin esitellä.

Parhain keino lietteen multaukseen on kyntäminen tai pyöriväliä äkeellä (jyrsin, lautas- tai lapiorullaäes) muokkaus. Tällöin liete joutuu kosketukseen mahdollisimman suuren maamäärän kanssa, jolloin hajuhaitat häviävät nopeasti. Nestemäinen liete tulisi mieluimmin levittää multaavalla vaunulla.

7. KOMPOSTIN SEKOITUSLAITTEET

Jätevesilietteestä kompostoidaan ainoastaan muutama prosentti.

Kuitenkin kompostin teko kiinnostaa kuntia ja yksityisiä yrittä- jiäkin varsinkin sellaisilla seuduilla, joilla mullasta on pulaa.

Kompostin seosaineina on käytetty puunkuorta tai turvetta ja lis ineena mm. tuhkaa.

Kompostointimenetelmänä käytetään yleisesti aumakompostointia.

Auman teko ja sekoittaminen voidaan tehdä tavallisella kauhakuor- ma lla. Kompostin sekoittamiseen on maassamme kehitetty myös erityislaitteita, jotka toistaiseksi ovat jääneet yksittäiskappa- leiksi ja prototyyppiasteelle lähinnä pienen kysynnän vuoksi.

Liitteen kuvassa 12 on sekoittava kauha, joka sopii lisävarus- teeksi esim. traktoriin, jossa on harjahydrauliikka. Kauhan hinta on noin 25 000-35 000 mk. Kuvassa 13 on esitetty periaate suurem- masta sekoituslaitteesta. Tällaisia on maassamme rakennettu kaksi erityyppistä. Laitteiden hinnat ovat noin 100 000 mk ja 250 000 mk.

23

8.

Suomessa lietteen käsittelyn ja hyötykäytön ongelmina ovat pienet iköt. Maamme 545 puhdistamosta ainoastaan 92 on asukasvastine- luvultaan suurempia kuin 10 000 ja valtaosa eli 350 kappaletta on kooltaan pien iä kuin 3 000 avl. Lietteen kuivauskoneet on

yleensä suunniteltu suuremmille iköille tai ainakin niiden

rationaalinen käyttö edellyttäisi suurempia yksiköitä. Sama koskee lietteen kuljetus- ja levityskalustoa.

Nykyiset viranomaisohjeet sisältävät kuitenkin vaatimuksia liet- teen kuivauksen ja hyötykäytön lisäämiseksi jo puhdistamoille, joiden kokoluokka on 2 000-3 000 avl. Tämä tietää lietteen käsit- telylaitteiden hankkimista lähivuosina vähintään 60-70 puhdista- molle. Samoin edellytetään kuljetus- ja levityskaluston lisäämistä sekä lietevarastojen rakentamista.

Pienimmille puhdistamoille ei aina kannata hankkia omaa lietteen konetta, koska yhteistyö naapurikuntien kanssa saattaa olla huomattavasti halvempi vaihtoehto. Tämän vuoksi on tarkoituksenmu-

kaista lisätä siirrettävien laitteistojen hankkimista. Yhteiset hankinnat myös kuljetus- ja levityskaluston osalta saattavat pien- ten kuntien kohdalla tulla kysymykseen. Samoin silloin kun yhden kunnan alueella on useita pieniä puhdistamoita.

K U V A L I I T E

Kuva 1 SUOTONAUHAPURISTIN

Kuivattava liete

Suodosvesi

Kuva 2 KAMMIOSUODATIN

~Kuivattava

Kuva 3 LIETELINKOJEN TOIMINTAPERIAATTEITA

Kuva 4 KARJANLANNAN LEVITIN

1 1

1 1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1

1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1

1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1

1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1

1 1

• 1 1 1 1 1 1

1 1 1

1 1 1

1 1 1 1 1 1

1 1

1 1 1 1

1 1 1 1

1

\_~5~/

Kuva 7 KONTTIKULJETUSJARJESTELMÄ

Kuva 8 PINTAAN LEVITTÄVA LIETEVAUNU

Kuva 9 VAKOON MULTAAVA VAUNU

Kuva 10 JYRSINMULTAIN

Kuva 11 LIETTEEN MULTAUSVAUNU

Kuva 12 KOMPOSTIN SEKOITUSKAUHA

UETESÄIUÖ SEOSAINESÄILIÖ

SEKOITINRUUVIT

KOITUSLAITE