• Ei tuloksia

Platonin runoja

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Platonin runoja"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

52 • niin & näin 1/2002

I

Olemme Eretrian lapsia, sukuja Euboian saarelta, leirissä lähellä Susaa:

miten kauas jouduimme omasta maasta!1 II

Kuin on ametisti kivi,

olen minä, Dionysos, juoppo.

Joko hän minut hillitsee tai itsensä viinillä valelee.2 III

Ei sinua veistänyt Praksiteles, ei rautainen taltta:

siinä seisot tuomittuna.3 IV

Olen merimiehen hauta, vastapäätä maamiehen.

Yhteinen on Hades alla maan ja meren.4

V

Merenkävijät!

Olkoot turvattu kulkunne niin maalla kuin merellä.

Mutta tietäkää:

sokeina kuljemme ohi haaksirikon merkin.5

Platonin runoja

Suom. Mika Saranpää

Lähteet

1. Anthologia Graeca, vol. 2, vii (259). Heimeran, München 1965.

2. Anthologia Graeca, vol. 3, ix (748). Heimeran, München 1965.

3. Anthologia Graeca, vol. 4, xvi (161). Heimeran, München 1965.

4. Anthologia Graeca, vol. 2, vii (265). Heimeran, München 1965.

5. Anthologia Graeca, vol. 2, vii (269). Heimeran, München 1965.

52-83 Platon 52 15.3.2002, 13:58

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Analysoin taiteellista työskentelyä fenomenologisen filosofian, uusmaterialismin ja kokemuksen tutkimuksen viitekehyksessä sekä taiteellisen tutkimuksen menetelmällä.. Taiteilijan

Platonin filosofiaa on pidetty länsimaisen filosofian perustana, joskus jopa liioitellen sanomalla, että kaikki myöhempi filosofia on vain reunamerkintöjä Platonin

neet Platonin oppilaat ja he ovat lisäneet tekstiin mahdol­. lisesti omia

Haut und Farbe und Sprache von diesen meinen brüchigen Knochen, weil, ich sauge das eigene Blut sobald das Messer absichtlich dieses Messer das Spiel mit dem Messer

Tuo korska hän tuorehin tuntein lähti ja ohjeenaan oli Pohjolan tähti — ei kysynyt tietä hän keltään, ei, ei pyytänyt vanhemmilta hän lupaa, hän sietänyt vain ei ahdasta

Sekä eurooppalaisen lähialueemme ongelmat että maail manlaajuiset kriisit rasittavat sitä henkistä, sosiaalista ja fyysistä ympäristöä, jossa terveyden edellytyksiä

Olisikin kenties parempi sanoa, että tämän numeron keskiössä on käsitys vihollisen lukemisesta paradoksina tai ajatuskokeena, joka mahdollistaa tie- tynlaisen ajattelun ja

Seuraavassa lauseessa (ak.) on ensin ollut yksikollinen predikaatti, mutta kirjoittaja on itse kor- jannut sen monikolliseksi: »Mita pitem- malle itsensa kouluttaa,