• Ei tuloksia

Fossiilinen dyyni – käsitekummajainen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Fossiilinen dyyni – käsitekummajainen näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Keskustelua

- Diskussion

Fossiilinen dyyni

- käsitekummajainen

Tieteelle on ominaista, että asiat mâãritellään tar- kasti

ja

niistä käytetään tiettyjä termejti, jotka tarkoittavat nimenomaan noita määriteltyjä asi- oita.

Viime aikoina olen useasti nähnyt kirjallisuu-

dessa käsitteen fossiilinen dyyni. Kirjoittajat ai- van ilmeisesti tarkoittavat kasvillisuuden paikal- leen sitomia, stabiileja, kasvittuneita dyynejä,

ja

luulevat, että fossiilinen merkitsee tuota. Kysy- myksessä ei ilmi selvästi ole kuitenkaan kivetty- nyt dyyni, ts. hiekkakiveksi muuttunut tuuliker- rostuma.

Lyhyt tietosana- ja sanakirjakierros paljastaa, etta fossiili tarkoittaa aivan muuta, eikã termiä pidä eikä tule käyttää dyynien yhteydessä edes sen adjektiivimuodossa, ellei se sisällåi fossiileja.

Latinan sana

þssilis

tarkoittaa Otavan Ison Tietosanakirjan

mukaan

maøsto kaivettava;

jdrinne. Fossiili määritellään samassa teoksessa:

>Muuttumat ja valelmat, joissa kiviaines on t¿iyt- tänyt orgaanisten eliöiden sedimentissä vaatiman tilan. Eliömaailmasta peräisin oleva jäänne.>

Uusi Tietosanakirja ilmeisee asian näin: >>eläi-

men tai kasvin kauan säilynyt jäânnös tai kivet- tymä. Fossiileihin kuuluviksi luetaan myös orgaa- nisten rakenteiden jättämät jäljet> jne. Samasta teoksesta löytyy myös kohta: >Myöhåiiskvartää- rikauden ja sen jälkeisen ajan kerrostumissa, eri-

tyisesti liejuissa

ja

turpeessa,

on vain

vähän

muuttuneita,

kestäviä subfossiilisia kasvien osia.>

Svensk Uppslagsbok (osa 10, 1954) sisältää määritelmän: >Fossil,

petrifikat,

petrefakt el.

förstening, gemensam benämning på alla i berg- och jordarter bevarada lämningar och spår efter växt- och djurvärld från gångna geologiska pe-

rioder.>

>Fossil, any remain, trace,

or

impression

of

past life on earth> on Encyclopedis Americanan (197

l)

määritelmä fossiilille.

Siis poikkeuksetta kaikki lähteet pitävät fos- siileja eliömaailman aikaansaannoksina, mitä suinkaan eivät Suomen dyynit ole, vaikka ovat- kin kasvien peittämiä. Vai pitäisikö puhua har- juista, joita metsät peittävät nykyään, fossiilisi- na harjuina. Eihän nyt sentään.

Jos termejä ryhdytään käyttämãän sattuman- varaisesti ja jopa löyhästi sekoittelemaan niiden merkitystä eikä pidetä tarkoista määritelmistä kiinni, niin ollaan lâhellä kaaosta, termien seka- melskaa. Kohta ei kukaan muista mitã termillä tarkoitettiin. Ellei termeillä ole mitään väli¿i, niin voidaan siirtyä teekkarien lintutieteen k¿iytt¿i- mään termien yksinkertaistukseen. Siinä on vain kaksi lintulajia: sorsat

ja

ei-sorsat.

MATTI

SEPPALA

Seppälä, Matti (1988). Fossiilinen dyyni – käsitekummajainen. Terra 100:3, 415.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vi ja Ru ovat jotakin aivan muuta kuin Vietnamista paenneen Ocean Vuongin (s. 1988) Lyhyt maallinen loistomme.. Thúyn romaanit ovat vakavista teemoistaan huolimatta kuin kansantarua

Voidaksemme paljastaa tieteen his- toriallisen luonteen meidän on tarkasteltava sitä, miten tiede olisi muuttunut, jos historia olisi ollut toisenlaista – aivan kuten

Kirjaston ikkunoista hän katseli aivan toisenlaiseen Turkuun kuin me nykyään, mutta toisella puolella avautunut näkymä kohti tuomiokirkkoa olisi meillekin todella

Hän kuulee, että tuotanto- välineitä on määrä käyttää yhteisesti, eikä luonnollisesti voi muuta ajatella kuin että yhteisyyden kauhea kohtalo tulee myöskin naisten

Hmm, sanotaan vaikka niin, että vastarinta on hyvä, mutta keräilijäksi tule- minen on parempi.. Pakeneminen, Deleuze sanoo myös, ettei pakenemista pidä

Karhunsyrjän dyyni on lähes kokonaan varttunutta kuivahkon ja kuivan kankaan kasvatusmännikköä.. Luoteispuolelta dyyni on varjoisempi ja

Ensimmäisenä filosofina tuli mieleeni ranskalainen Georges Bataille (1897-1962), joka työskenteli 22 vuotta kirjastonhoitajana Pariisissa Ranskan kansalliskirjastossa

sen perustaksi, toinen lahtee si::d, etta pragmatiikka on laajasti ottaen kielen kayton, ennen muuta vuorovaikutuksen tutkimusta, kolmas ehdottaa, etta