• Ei tuloksia

Kulttuuripääkaupungista ja palvelukulttuurista näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kulttuuripääkaupungista ja palvelukulttuurista näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Pääkirjoitus 5

Matkailututkimus 7: 2, 5-6 (2011)

©Suomen matkailututkimuksen seura

Pääkirjoitus

Kulttuuripääkaupungista ja palvelukulttuurista

Turkulaisena olen saanut nauttia koko vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin kult- tuuritarjonnasta. Hyvä niin, sillä kahden pienen pojan kanssa matkailukin on viime aikoina ollut lähinnä kotiseutumatkailua. Isoja purjelaivoja käytiin tietysti ihailemassa koko perheen voimin, mutta muuten arkea on väritetty pienillä kulttuuriyllätyksillä.

Yhtenä päivänä posti toi uudelle kulttuuripääkaupunkilaiselle sievän Turku2011- designpipon ja toisena päivänä ilahduin kovasti törmätessäni gerberoista koottuun valtavaan kukka-asetelmaan tuomiokirkon edustalla.

Monesti juuri pienet, hauskat ja yllättävät asiat saavat aikaan arkipäivän elämyk- siä. Kesälomamatkalla Kuopioon yövyimme pohjoismaiden johtavan hotelliketjun hotellissa Jyväskylässä. Hotellihuone ja asiakaspalvelu olivat ihan tavanomaista tasoa, mutta kahdelle laktoosi-intolerantikolle jäi erityisesti mieleen se, että kerran- kin aamiaisella tiesi varmasti mitä syö, kun jokaisen tarjoiluvadin vieressä oli eritelty ruuan sisältö tarkasti. Pieni asia, mutta edelleenkin monissa hotelleissa puolet ruoka- rajoitteisen aamiaisajasta kuluu keittiön ovella norkoillen.

Joskus tuntuu siltä, että elämys-hypetyksessä perusasiat unohtuvat. Rahalla tie- tysti saa elämyksiä. Viime vuonna Kanarialla kaksivuotiaalle loman ehdoton koho- kohta oli se, kun eläinpuiston petolintu-showssa haukka lensi isän hatun päälle. Tosin heti seuraavassa lauseessa ihan yhtä hassua oli se, että äidin päähän lensi kärpänen.

Tänä vuonna (taas) Kanarialla mentiin papukaijapuistoon, jossa oli kyllä paljon mie- lenkiintoista katsottavaa, mutta vähän väliä tämä nyt kolmevuotias kysyi, koska men- nään rannalle tekemään niitä hiekkakakkuja. Kovin helposti sitä sortuu tyrkyttämään lapsille, ja itselleenkin, näitä valmiiksi pureskeltuja elämyksiä sen sijaan, että pysäh- tyisi miettimään, mikä oikeasti tuottaa iloa ja nautintoa.

Matkailututkimuksen lukijoille iloa tuottanee se, että lehdessä julkaistujen artik- kelien siirto sähköiseen Elektra-palveluun on vihdoin saatu vauhtiin ja kirjoituksia pääsee nyt lukemaan Arto-tietokannan kautta. Toinen hieno asia on se, että Matkailu- tutkimus on mukana Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumin tasoluoki- tuksen saaneiden lehtien pisteytyslistalla.

Julkaisufoorumi-hankkeen (ks. http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/) tavoitteena on luoda laatuluokitus tieteellisille julkaisukanaville. Kaikki tieteenalat kattava luokitus valmistuu lopullisesti vuoden loppuun mennessä ja sisältää noin 20 000 lehteä ja sarjaa, jotka on luokiteltu kolmelle tasolle. Taso 1 pitää sisällään eri tieteenalojen keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset julkaisut, jotka täyttävät tieteellisen julkaisu-

(2)

Matkailututkimus 1 (2011) 6

kanavan määritelmän. Tasolla 2 ovat eri tieteenalojen johtavat tieteelliset julkaisut, mukaan lukien joitakin suomen- ja ruotsinkielisiä lehtiä ja sarjoja, joiden on todettu tavoittavan tieteenalansa kansainvälisen asiantuntijayleisön ja täyttävän tason 2 kri- teerit. Tasolle 3 arviointipaneelit ovat nostaneet 2-tason lehdistä korkeatasoisimmiksi katsomansa.

Kaiken kaikkiaan matkailun tutkimuksen kannalta harmillista on se, että matkai- lujournaaleista ainoastaan Annals of Tourism Research ja Tourism Management on arvioitu tasolle 2 ja tasolle 3 ei ole yltänyt mikään matkailututkimuksen julkaisuista.

Muut listalla olevat kansainväliset matkailualan lehdet on siis arvioitu samalle tasolle kotimaisen Matkailututkimuksen kanssa. Nähtäväksi jää, mikä on Julkaisufoorumin luokituksen merkitys käytännössä. Hankkeen kotisivuilla muistutetaan, että Julkaisu- foorumin avulla voidaan laatua arvioida lähinnä suurten yksiköiden tasolla, kun taas yksittäisen tutkijan tieteellistä pätevyyttä arvioidaan ennen kaikkea hänen julkaisu- jensa sisällön perusteella.

Tässä Matkailututkimuksen numerossa keskitytään kestävään matkailuun Nica- raguassa ja hyvinvointimatkailuun Suomessa. Lisäksi keskustelua ovat herättä- neet Matkailututkimuksen edellisen numeron artikkeli ostajan tiedontarpeesta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmat leikata matkailun koulutuspaikkoja ja lopettaa restonomikoulutus kokonaan mm. Turusta, Vaasasta ja Lahdesta. Toivon, että Matkailututkimuksen tulevissakin numeroissa käydään aktiivista keskustelua ja ajatustenvaihtoa, joten kynä käteen aina, kun siltä tuntuu. Lisäksi ensimmäistä kertaa Matkailututkimuksessa matkailuaiheisen väitöskirjan tekijä esittelee väitöstutkimus- taan ja uskoakseni jo seuraavassa numerossa Väitöksiä-osio saa jatkoa. Viimeisim- pänä, muttei vähäisimpänä, on arvostelu matkailututkimuksen klassikon – Tourist Gazen – uusimmasta versiosta.

Turussa 28.11.2011

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaen, Juulia Räikkönen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Silloin perustettiin Tourism and Recreation Working Group, jonka kokouksis- sa tarkasteltiin muun muassa matkailututkimuksia, matkailun ammattisanastoa, matkailun fyysistä

Hyvinvointi (wellbeing) mielletään joskus kapea-alaisesti tarkoittamaan terveyttä (health), jolloin matkailun parissa sitä kutsutaan myös terveysturismiksi (wellness

The focus is on the implementation of the tourism policy’s six national development objectives from the point of view of 16 Namibian tourism enterprises.. The qualitative

It is perhaps by some strange coincidence of fate that two tourism journals, Tourism Recreation Research (32) and Tourism Management (28:4), are entering into a discussion

Toisessa artikkelissa 'Volunteer tour- ism - postmodern pilgrimage?' (Journal of Tourism and Cultural Change 2005) tarkastellaan esimodernin, modernin ja postmodernin

Toista kvantiteettimaksiimia on syyta noudattaa juuri siksi, etta siten estetaan syntymasta tilanteita, joissa par- aikaa puhuva h enkilo keskeytetaan, kun kuulija

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuosi 2015 on ollut sekä puheviestinnän kansallisen tieteellisen yh- distyksen että yleisemminkin vuorovaikutuksen tutkimuksen kannalta vilkas

First, I have reviewed past theoretical approaches to local economic agency, relations and sustainability in the field of tourism research (particularly in critical