• Ei tuloksia

Alkoholi väkivaltatilanteissa - syy, tekosyy vai sattuma? : Yhdeksäsluokkalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteys väkivaltaiseen käyttäytymiseen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alkoholi väkivaltatilanteissa - syy, tekosyy vai sattuma? : Yhdeksäsluokkalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteys väkivaltaiseen käyttäytymiseen"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-121 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Aaltonen, Mikko

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Alkoholi väkivaltatilanteissa - syy, tekosyy vai sattuma? : Yhdeksäsluokkalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteys väkivaltaiseen käyttäytymiseen

Oppiaine-Läroämne-Subject

Yleinen sosiologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-03-26

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

103 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia yhdeksäsluokkalaisten suomalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteyttä väkivaltaan.

Alkoholinkäytön väkivaltaa lisäävästä vaikutuksesta on olemassa paljon tutkimusta, mutta suurin osa tästä tutkimuksesta keskittyy aikuisväestöön. Nuorten kohdalla alkoholin kausaalista vaikutusta väkivaltaan on tutkittu huomattavasti vähemmän, ja tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia.

Tutkielmani pohtii alkoholin ja väkivallan suhdetta kahdella eri lähestymistavalla. Aluksi tutkitaan alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä tilastollista yhteyttä, ja pyritään selvittämään, mikä yhteisvaihtelun selittää: onko runsaalla alkoholinkäytöllä itsenäistä väkivaltaa lisäävää vaikutusta, vai selittääkö yhteisvaihtelun sittenkin taustalla olevat riskitekijät, jotka selittävät molempia

käyttäytymistyyppejä? Toisessa vaiheessa tutkitaan alkoholin ja väkivallan tilannekohtaista yhteyttä, jossa huomio on käyttäytymisessä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tarkoituksena on syventää tilastollisen yhteyden analyysia tutkimalla, kuinka suuren osan alkoholinkulutusryhmien välisistä eroista humalainen väkivalta selittää. Mitä suuremman osan eroista selittää väkivalta selvin päin, sitä todennäköisemmin kyseessä ei ole kausaalinen suhde. Analyysia tarkennetaan tämän lisäksi vertailemalla alkoholinkulutuksen vaikutusta muihin kuin väkivaltaisiin

normirikkeisiin, tarkoituksena selvittää, onko alkoholinkulutuksella samanlainen yhteys kaikenlaiseen rikoskäyttäytymiseen.

Tutkielmani aineistona on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2004 keräämä Nuorisorikollisuuskysely (NRK), jossa on haastateltu yhteensä 5142 yhdeksäsluokkalaista suomalaista tyttöä ja poikaa. Keskeisenä menetelmänä on logistinen regressio, jota käytetään tilastollisen yhteyden tarkastelussa selvittämään, mitkä muut tekijät alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyteen vaikuttavat. Tämän lisäksi analyyseja suoritetaan ristiintaulukoiden avulla.

Tilastollisen yhteyden tarkastelussa keskeinen tulos oli se, että vaikka taustalla olevat riskitekijät selittävätkin suuren osan alkoholinkulutuksen ja väkivallan (sekä tappeluiden että pahoinpitelyiden) välisestä yhteydestä, yhteys on tästä huolimatta merkittävältä osin riippumaton muiden tekijöiden vaikutuksesta. Kun alkoholin ja väkivallan suhdetta verrattiin alkoholin ja muiden normirikkeiden väliseen suhteeseen, todettiin, että alkoholinkulutus selittää voimakkaimmin väkivaltatekoja. Alkoholinkulutuksella on itsenäistä vaikutusta myös muihin normirikkeisiin, mutta nämä vaikutukset ovat keskimäärin huomattavasti heikompia.

Tilannekohtaisen yhteyden tarkastelun tulokset olivat vahvasti samansuuntaisia kuin aikaisemmat tulokset. Vertailtaessa eri

alkoholinkulutusryhmien välisiä eroja väkivaltatilanteissa huomattiin, että humalassa tehdyt teot selittävät suurimman osan (74-91 prosenttia) eri ryhmien välisistä eroista. Kun tarkastelua täydennettiin vertailulla muihin normirikkeisiin, todettiin, että alkoholinkulutuksen vaikutus muihin kuin väkivaltaisiin normirikkeisiin ei hyvin todennäköisesti ole kausaalinen, sillä humalassa tehdyt teot selittävät näistä eroista huomattavasti pienemmän osuuden.

Tutkielmani tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että runsas alkoholinkäyttö on erittäin merkittävä väkivaltaa lisäävä riskitekijä suomalaisilla nuorilla. Alkoholin kokonaiskulutuksen rajoittaminen ei ole kuitenkaan riittävä keino väkivallan vähentämiseksi, vaan huomiota tulisi kiinnittää ennen kaikkea tapoihin, jolla alkoholia käytetään.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords alkoholi

nuoret väkivalta nuorisorikollisuus alkoholinkäyttö

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

alaisvuorovaikutussuhteen laatuun vaikuttavat tekijät, 3) johtaja-alaisvuorovaikutussuhteen vaikutus muihin vuorovaikutussuhteisiin 4) johtaja-alaisvuorovaikutussuhteen

Oletukseni on, että maankäyttömuotojen monimuotoisuuden kasvaessa kukkakärpästen monimuotoisuus kuminapelloilla kasvaa, koska maisemassa on enemmän elinympäristöjä

(Varainsiirtoverolaki 20 §).. 4.2.1 Varainsiirtoveron negatiivinen vaikutus asuntomarkkinoiden tehokkuuteen Kappaleessa ”Poikkeavaisuuksia muihin sijoitusmuotoihin” mainittiin,

Suomen typen oksidien päästöjen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2030 tarkastelluissa Climtech-skenaarioissa -20% kasvihuonekaasujen vähennystavoitteella.. Päästöt on

Kun tarkastellaan Tammisen ja Nilsson Hakkalan arviota koko vientiin liittyvästä kotimaisesta arvonlisäykses- tä, sen kehitys vuoden 2008 jälkeen näyttää jotakuinkin yhtä

Määrittelemme ”ongelmia taloudel- lisessa tietämyksessä” siten, että jos henkilön taloudellisen tietämyksen indeksiluku saa pie- nemmän arvon kuin 6 (skaalalla 0-10), niin

Priiki 2017; Uusi tupa 2017), mutta aiem- paan verrattuna uutta Karttusen tutki- muksessa on vuorovaikutuksen analyysi erityisesti puhe toimintojen kannalta: pu- hujan

Laatua arvioitiin niin yksittäisinä palvelutilanteina kuin myös sen tarjoamana siltana muihin nuorten tarvitsemiin palveluihin. Palvelutilanteiden laatua pidettiin hyvänä.