11.9.1881 vihittiin avioliittoon Keuruun vanhassa kirkossa isäni ” varttesmanni” Kaarlo J ä r v i n e n Vähä-Kyröstä ja äitini Julia M u r t o m ä k i - K e l l o m ä k i Keuruulta.
E ip ä ta in n u t n u o ri talo n ty ttö (17) aavis
taa, m illaiseen u ra k k a a n h ä n jo u tu i solm it- tu aan avioliiton P o h ja n m a a n ra d a n rak en nustöissä toim ivan ty ö n jo h ta ja n kanssa.
K un työn kohteena ollut ra d a n p ä tk ä saatiin valm iiksi, jo u tu iv a t ty ö n tek ijät ja -jo h ta ja t siirtym ään suunnitellussa ja tu tk i
tussa rad an suunnassa eteenpäin toiselle työm aalle ja heidän perheensä m u u tta m a a n uudelle p aik k ak u n n alle, etsim ään sieltä it
selleen tilapäisen a su n n o n p arik si— kolm ek
si vuodeksi ja sitten ta as m u u ttam a an eteenpäin ra u tatien su u n n ite ltu a su u n taa n o u d attaen ellei tu llu t siirto a k o k o n a a n to i
selle rataosuudelle, jo ssa ty ö n jo h ta ja a ta r vittiin. L asten lisääntyessä kävi tällainen kiertolaiseläm ä silloiset alkuperäiset o lo su h teet ja erittäin k in kulku n eu v o jen puute h u o m io o n o tta en vaim olle ja k o k o perheelle yhä raskaam m aksi.
Suom en valtion ra u ta te istä oli ensim m äi
senä valm istunut väli H elsinki— R iihim ä
ki— H äm eenlinna (108 km ) v. 1862, toiseksi R iihim äki—P ie tari (H elsingistä lukien 371 km) v. 1870 ja kolm anneksi H äm eenlin
n a —T am pere (207 km ) v. 1876. R ataosa T am p ere— S ein äjo k i—V aasa (306 km ) val
m istui v. 1883. T ä tä varttesm anni Järvinen oli o m alta o saltaa n teettäm ässä entisen K euruun kylän k o h d alla (nyk. H aap am äk i) m ennessään naim isiin M u rto m äe n talo n K rispiina A u ro ra n ty ttä ren Ju lian kanssa.
N iinpä heidän ensim m äinen lapsensa A 1 - m a M a r i a syntyi K euruulla v. 1883, m issä myös kuoli 84-vuotiaana v. 1967.
H ä n en osakseen tuli tav an o m ain en perheen ensim m äisen ty ttö lap sen k o h ta lo : A lm a jo u tu i äidin ap u n a h o ita m a a n lapsina m eitä pieniä kirkuvia k ak a ro ita ja isom m iksi tu l
tuam m e olem aan k o u lu k o rtteerim m e em än
tä n ä ain ak in kolm een otteeseen, ensin Vii
purissa vanhim m ille veljille ja m yöhem m in K ristiinankaupungissa meille nuorem m ille kahteen eri otteeseen. T unnollisen luonteen ja h u u m o rin ta ju n o m a av an a h än oli tä h ä n teh täv ään kuin lu o tu . Kiintym ys ja rak k au s sisarusten kesken oli suuri j a läm m in. M yö
hem m in A lm a-siskon p uhuessa vieraille si
saruksistaan h än m ielellään k äytti m uotoa:
” asessor K auno-veljein” , p asto ri Vilho-vel- jein , lehtori A une-siskoin, taiteilija L auri- veljein” tu n tien o ik eu tettu a ylpeyttä siitä, että h än oli ollut osallisena h eidän kehityk
sessään. Itse h än su o ritti 2-vuotisen k a u p p ak o u lu n H elsingissä j a toim i k irja n p itä jä nä useaan otteeseen saav u ttaen ty ö n an ta- jiensa lu o ttam u k sen . V iim eisenä h u oltoteh- täv än ää n hän hoiti to istak y m m en tä v u o tta viipurilaisen tu k k u k a u p p ia a n P .J . Pesosen aivokalvontulehduksen v am m au ttam aa H elvi-tytärtä tä m ä n kuo lem aan asti asuen R antam oijasella R iihossa ja U utelassa Keu
ruulla.
P o h ja n m a a n ra d a n v alm istu ttu a Seinä
joelle saak k a jo u tu i ty ö n jo h ta ja Järvinen ja tk a m a a n teh täv ään sä p ä ä ra d a n suu n taan L apualle. T äällä h än ty ö n sä ohella, ty ö n jo h tajille järjestety ssä iltakoulussa o p e tta ji
na in sin ö ö rit, saavutti ratam e stareilta v a a d ittav at teoreettiset tied o t sekä su o ritti tek niset piiru stu steh täv ät ja h a rjo itu k se t. Siel
tä K aarlo Järvisen työ ja tk u i 1850—60-lu- vuilla p ah iten m ellastaneiden p u u k k o ju n k karien alueiden A la-H ä rm än ja K auhavan k a u tta K o k k o laan , m issä perhe viipyi pi
tem m än aik aa ra ta tö id e n jatk u e ssa K aarlo Järvisen osalta Sieviin saak k a.
1884 oli A lm a M arialle syntynyt O l g a 16
-nim inen sisko ja K okkolassa syntyi perhee
seen ensim m äinen p o ik a K a a r l o K a u - n o kesällä v. 1886.
Sinä vuo n n a saatiin täm ä 334 kilom etriä p itk ä ra ta S einäjoelta O uluun valm iiksi.
M u tta kun sam aan aik aan oli rakenteilla 274 km p itk ä ra u ta tie K ouvolasta K uopi
oon, siirrettiin sinne väkeä valm istuneelta ratao salta. N iinpä ra tam estari K aarlo Jä rv i
nen sai m ääräyksen m u u tta a M ikkeliin tam m ikuussa 1887. Siihen aik aan näin p it
kän m atk an teko oli h a n k ala a. E nsin m a t
kusti perhe, kaksi aikuista kolm e pientä lasta m u k an aan ju n a lla H aapam äelle. Isos
ta M oijasesta saatiin suuri reki, jo h o n ra kennettiin k u o m u . Reki v arustettiin vällyil
lä ja m atkalaiset p u keutuivat m itä läm pi- m im m in. T alo sta saatiin m yös hevonen ja ajom ies. K olm evuotias O lga-tyttönen vilus
tui kuitenkin m atk alla ja kuoli pian M ikke
lissä. M u tta sam an a vu o n n a syntyi perhee
seen toinen p o ik a T o i v o F e l i k s . K uopion ra ta valm istui v. 1889. N yt sai Järv in en m ääräy k sen Im a tra n sillan tekoon ja perhe m u u tti Jääskeen. Siellä syntyi V i 1 h o v. 1890.
Insinöörien m ielestä olisi K aarlo Järvinen (43) jo a n sain n u t vakinaisen viran, m u tta senaikaisen m ääräyksen m u k aan siihen voi
tiin n im ittä ä v asta 45-vuotiaana. K aarlo Järvinen oli alk u ja a n Kalle U usitalo ja syn
tynyt V ähä-K yrössä Järv en kylässä 2.2.
1847. H än e n n u o ru u d en to v erin sa Ja a k k o M yntti ju tte li m inulle: ” Sun isäs, se U uren- talo n Kalle, oli sitten leikkisä m ies” . Ky-
Ju lia Järv in en v u o n n a 1913.
syin k erran isältä K euruulla, k u n h än oli jo eläkkeellä, ja siellä asui toinen sam an ik äi
nen eläkeläinen ratam estari: ” M iksi ette seurustele ikätoverinne k an ssa?” — H än vastasi: ” Se mies ei y m m ärrä leikkiä. Ikävä sellaisen kanssa on seu ru stella!”
V. 1892 K aarlo Järv in en tä y tti 45 v uotta.
Silloin hänet nim itettiin vakinaiseksi rata- m estariksi V alkeasaareen, jo k a oli V enäjän puolella ra ja a . T ulliasem ana se oli suurin ja tärk ein V iipuri— P ietari-ratao salla. Kaksi h ä n tä aikaisem paa m estaria oli saan u t p o t
k u t ju o p o tte lu n vuoksi. Kylällä ennustel
tiin, ettei kaksi k o lm an n etta, pian se tä m ä kin seuraa ed eltäjiään , m u tta vaim o Ju lia pa liittyi m iehineen ja lapsineen v. 1887 pe
ru stettu u n raittiu sseu ra R a ja la a n , jo k a to i
mi Suom en puolella om assa talo ssaan erit
täin pirteästi. Sen m ieskuoro jo h ta ja n a a n suutarim estari P u tk o n e n P ieta rista (ja j o ho n kuului lau lajin a m m . kolm e m eidän poikaam m e) veti e n sip alk in to ja T erijoen, m u tta m yös v. 1906 V iipurin laulujuhlilla.
N äy telm äh arrastu s oli sam oin vireää, jo p a Teuvo P a k k a la n T u k k ijo ella kuului o h jel
m istoon. V iipurin teatterin ja H elsingin K an san teatterin n ä y ttelijä Rosi R inne alias R oosa H elm inen oli R aittiusseura R ajalan kasv atteja. H elm iset olivatkin lähim piä per- heystäviäm m e, jo id e n kanssa vietim m e jo ka vuosi kaksi jo u lu a : orto d o k sien jo u lu , jo ta kutsuim m e V enäjän jo u lu k si, tuli k ak si viikkoa m eidän jo u lu m m e jälk een . V enä
jä n jo u lu vietettiin leipuri H elm isen paaka- rituvassa, jo ssa oli iso uuni ja tilaa lasten Ratamestari Kaarlo Järvinen vuonna 1913.
17
R atam estari K aarlo Järv in e n perheineen vuo n n a 1907 kesällä talo n sa po rtailla V alkeasaa
ressa. A une 7 v u o tta , L auri S an ttu 5 v u o tta v an h an a.
joululeikeille. Suom en jo u lu taas vietettiin m eidän pienem m issä tiloissa.
V alkeasaaressa viihdyim m e erinom aisesti, senkin vuoksi, kun V alkeasaareen p äästy
ään K aarlo Järvinen heti ryhtyi p u u h a a m aan om aa ta lo a , p ien tä m aanviljelystilaa.
H än oli su o rittan u t M ustialan M aanvilje
lyskoulussa voutien valm istusosaston kaksi
vuotisen kurssin ennen rautateille tu lo aa n ja talo n p o ik an a hänellä oli m aanviljelys- to ttu m u sta . H än vuokrasi kreivi O lhinalta noin 4000 neliöm etrin m aa-alan kilom etrin p ä ästä V alkeasaaren asem asta, m etsän reu n asta ja rakensi sinne 4 h u o n e tta ja keit
tiön k äsittäv än talo n m aakellareineen, sau
noineen, aittoineen ja navettoineen.
V alkeasaaressa syntyi perheeseem m e seit
sem än lasta: N i i l o , Y r j ö , E s t e r , T y y n e , A u n e , L a u r i j a E r k k i . E ster, Tyyne ja E rkki kuolivat jo pieninä k u um etauteihin. Ä itini synnytti siis 12 las
ta.
K aarlo Järv in en oli vakinaisena ratam es
ta rin a yhteensä 30 v u o tta. 75-vuotiaana v.
1922 h än jäi eläkkeelle eli sam an a vuonna kuin m inä pääsin ylioppilaaksi ja me m u u tim m e K euruulle v. 1919 ostam aam m e U u- tela-nim iseen v an h an k irk o n kiviaidan vie
ressä sijaitsevaan ta lo o n , jo n k a p erik u n ta tä n ä vu o n n a m öi kunnalle.
K aarlo Järv in en kuoli 81-vuotiaana v.
1928 K euruulla ja hänen vaim onsa Julia 80-vuotiaana v. 1944 A un e-ty ttären sä luona Jäm sässä.
Pieni episodi: K askisissa vietettiin isän 75-vuotissyntym äpäivää. H än ja vieraat is
tuivat k am arissa, m inä au to in äitiä keittiös
sä, väliovi oli auki. K un isä nousi tuolil
ta a n , heristi äiti hänelle n y rk k iään . M inä ta rtu in äitiä n yrkkiin ja sanoin: " A n ta a p äiv än san k arin p u h u a ” . Isä aloitti: "K y llä m ulla on ollu sitte niin erinom aanen Ju m a lan jo h o ra tu s .” V aatim atto m asti j a v a k u u t
tavasti h än ja tk o i m uisteluaan kokem uksis
ta a n eläm änsä v arrelta. K un itse täy tin 75 v u o tta oli m inun p ak k o te h d ä sam a tu n nustus.
18
