Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä
Niina Viitasalo
Saako viisikymppinen töitä? Onko ikäsyrjin- tä totta? – kysyttiin Kodin kuvalehden loka- kuun 2015 numerossa (Hirvasnoro 2015).
Väitöstutkimukseni pohjalta totean, että vii- sikymppisen työllistyminen voi olla haasta- vaa, koska työelämässä esiintyvä ikäsyrjintä on todellisuutta varttuneiden arjessa. Lehden artikkelissa ikäsyrjintä liitetään työhönotto- tilanteisiin ja teksti pohjautuu rekrytoinnin ammattilaisten haastatteluihin ja viisikymp- pisten naisten työllistymisen haasteita koske- viin kirjoituksiin. Jutussa nostetaan esille kes- keisiä ikäsyrjintäilmiöön liittyviä asioita, ku- ten vääristyneet ennakkoluulot vanhemmista työntekijöistä tai mielikuvat heidän kalleudes- taan työntekijöinä. Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä siitä, että työn tuottavuudessa olisi suuria eroja eri ikä- ryhmien välillä (Wood 2008). Varttuneita lei- maavat mielikuvat ovat usein vääristyneitä, eikä niillä ole todellisuuspohjaa.
Lehtijutusta välittyy myös selkeä ristirii- ta: varttuneet kertovat ikäsyrjintäkokemuk- sistaan kun taas työnantajan edustajat kieltä- vät syrjinnän olemassa olon, ainakin omassa työpaikassaan, ja korostavat, että ikä ei rat- kaise työpaikan saamista. Heidän mukaansa tärkeintä on työntekijän osaaminen, asenne ja motivaatio. Ikäsyrjintää kokeneiden näkökul- masta nämä keinot eivät aina kuitenkaan rii- tä. Pitkäkään työkokemus, ajantasainen kou- lutus ja motivaatio eivät takaa työllistymistä.
Vaarana on, että työpaikoilla kielletään ikä- syrjintäilmiön olemassaolo ja ongelma yk- silöllistetään. Lehtijutussa käsitelty työhön-
ottosyrjintä on yksi tyypillisimmistä ikäsyr- jinnän esiintymistilanteista, mutta ikäsyrjin- tää ilmenee työelämässä muillakin tavoilla (Hirvasnoro 2015; Ilmarinen 2003; Larja ym.
2012; Roscigno ym. 2007).
Väitöskirjani Varttuneet ja ikäsyrjintä työ- elämässä koostuu neljästä tieteellisestä artik- kelista ja yhteenvetoluvusta. Yhteistä artikke- leissa on se, että tutkin aihetta yksilönäkökul- masta eli ikäsyrjintää kokeneiden suunnasta katsottuna. Jokainen artikkeli on itsenäinen kokonaisuutensa ja tarkastelen niissä ikäsyr- jintäilmiötä eri tavoin ja erilaisten aineistojen avulla. Aineistoina käytän laadullista kirjoi- tusaineistoa ja määrällisiä Tilastokeskuksen Työolotutkimusaineistoja sekä niihin liitettyä rekisteriseuranta-aineistoa. Keväällä 2011 ke- räsin kirjoitusaineiston lehti-ilmoitusten avul- la ja sain 34 vastausta. Lopullisessa tutkimuk- sen aineistossa oli 31 ikäsyrjintää kokeneen kirjoitusta, yhteensä 95 tekstisivua. Vastaajat edustivat erilaisia ammattialoja ja mukana oli niin työllisiä, työttömiä kuin eläkkeelle siirty- neitäkin. Kirjoitusaineiston vastaajista kaksi kolmannesta oli naisia.
Työolotutkimuksista käytän vuosien 1997, 2003 ja 2008 aineistoja. Vastaajamäärät vaih- telivat aineistoissa noin 3000–4400. Rekis- teriseuranta-aineisto on paneeliaineisto, jossa yhdistetään Työolotutkimusaineistoon vastan- neiden tietoja Kelan etuuksien käytöstä. Käytin analyysissä seurantatietoja kolmen vuoden ajalta. Työolotutkimukset ovat edustavia otok- sia suomalaisista palkansaajista ja ne käsittele- vät laajasti erilaisia työoloihin liittyviä asioita.
Lectio praecursoria Oman tutkimukseni kannalta keskeisimmät ai-
neiston kysymykset liittyvät koettuun ikäsyr- jintään ja syrjintätilanteisiin.
Tarkastelen ikäsyrjintää monimenetel- mällisesti ja tällä tarkoitan sitä, että tutkimus pohjautuu sekä määrällisiin että laadullisiin aineistoihin ja menetelmiin. Niiden avulla on mahdollista tarkastella ikäsyrjintäilmiötä eri- laisista näkökulmista ja vastata päätutkimus- kysymykseen, joka on: Millaisia rakenteellisia näkökulmia ja arjessa koettuja tapahtumakul- kuja liittyy varttuneiden ikäsyrjintään työssä?
Tämän kysymyksen avulla kokoan yhteen ar- tikkelien keskeiset tulokset.
Rakenteellisella näkökulmalla tarkoitan Työolotutkimusaineistoihin perustuvia tu- loksia, jotka ovat yleistettävissä suomalaisten palkansaajien keskuuteen. Ikäsyrjinnän arki- set tapahtumakulut taas pohjautuvat ikäsyr- jintää kokeneiden kirjoituksiin ja niiden avul- la kuvaan ikäsyrjinnän käytänteitä ja syrjintää kokeneiden toimijuuttatyöelämässä.
Varttuneet, keski-ikäiset vai ikääntyneet Tutkimukseni kohderyhmän eli työelämässä ikäsyrjintää kokeneiden iät vaihtelevat noin 40 ikävuodesta eläkeikäisiin. Tämä ikähaitari perustuu kirjoituspyyntöön vastanneiden il- moittamiin ikätietoihin ja määrällisen aineis- ton osalta analyysin kuluessa tekemiini ikära- jauksiin. Millä käsitteellä sitten kuvaisin tutki- mukseni kohderyhmää? Ovatko he varttunei- ta, ikääntyviä eli 45–55-vuotiaita tai ikäänty- neitä eli yli 55-vuotiaita, senioreita, keski-ikäi- siä vai uskaltaisinko sanoa vanhan iän takia syrjittyjä? Jaottelu ikääntyvä tai ikääntynyt työntekijä perustuu keskimääräisiin tervey- dellisiin muutoksiin näissä ikäryhmissä (KM, 1996) ja pidän käsitteitä itsessään syrjivinä (ks. myös Jyrkämä & Nikander 2007), koska ne peittävät alleen yksilölliset erot ikäryhmän sisällä. Siitä huolimatta käytän tätä jaottelua yhdessä artikkelissa. Haluan kuitenkin huo- mauttaa, että jaottelu kuvaa heikosti nykypäi-
kuuluva haluaa mieltää itsensä ikääntyväksi tai ikääntyneeksi (ks. myös Eberherr 2009;
Pärnänen 2011). Sitä paitsi meistä jokainen ikääntyy syntymästä lähtien.
Entä jos sanon suoraan vanha ikä. Tämä tuntuu epäkohteliaalta eikä tunnu muutoin- kaan sopivalta, vaikka Työolotutkimuksen kyselyssä vastaajilta tiedusteltiinkin, oletko kokenut työssäsi vanhaan ikään liittyvää syr- jintää. Tutkimukseni kohderyhmään kuuluvia ei voi mitenkään mieltää vanhoiksi, varsinkin kun keskimääräinen elinikä nousee jatkuvasti.
Vaihtoehdot seniorit tai keski-ikäiset voivat ne- kin tuntualeimaavilta käsitteiltä. Näistä vaihto- ehdoista oikein mikään ei tunnu soveliaalta tai sopivalta kuvaamaan tutkimukseni päähenki- löitä. Jollakin tavalla tutkimuskohde on kuiten- kin ilmaistava, joten valitsin käyttööni nähdäk- seni neutraaleimman eli käsitteen ”varttuneet”.
Kuka kokee ikäsyrjintää ja miten se ilmenee?
Työolotutkimusaineiston mukaan ikäsyrjin- tää kokevat eniten yli 55-vuotiaat naispalkan- saajat. Heistä lähes 8 prosenttia oli kokenut työpaikallaan iästä johtuvaa syrjintää vuonna 2008. Muissa ryhmissä ikäsyrjintäkokemuk- sia oli keskimäärin noin 2 prosentilla. Vuoden 2013 aineistossa ikäsyrjinnän kokemukset yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä olivat hiukan las- keneet vuoteen 2008 verrattuna, mutta luvut ovat edelleen varsin korkeita. Ikäsyrjintä il- menee työpaikoilla muun muassa kielteisi- nä asenteina tai arvostuksen puutteena esi- miehen tai muiden työntekijöiden taholta.
Tyypilliset syrjintätilanteet liittyvät rekry- tointiin, koulutukseen pääsemiseen tai tie- dottamiseen työpaikoilla. Naispalkansaajien osalta ikäsyrjintäkokemuksia on todennäköi- simmin ylemmillä toimihenkilöillä ja valtiol- la työskentelevillä sekä työtehtävissä, joissa sukupuolittainen eriytyminen on vähäistä.
Lisäksi työpaikan muutostilanteet ovat eri- tyisen otollisia ikäsyrjinnän kokemuksille ja
Lectio praecursoria
käsi kädessä ikäsyrjintäkokemusten kanssa.
Johtamisen voi siis ajatella olevan monella ta- valla avainasemassa ikäsyrjinnän kitkemises- sä työpaikoilla.
Millaisia ovat syrjivät käytänteet?
Ikäsyrjintä tulee esille sosiaalisen syrjäyttämi- sen käytänteinä ja ne tulevat ilmi vuorovaiku- tuksessa työpaikkojen arjessa neljällä eri ta- valla eli torjuntana, painostamisena, vähätte- lynä ja eristämisenä. Otan esille näistä jokai- sesta yhden aineisto-otteen, jotka kuvaavat näitä ikäsyrjinnän käytänteitä työelämässä.
Torjunta
Kirjoittaja kuvailee työhönottotilanteessa ko- kemaansa syrjintää seuraavasti:
”…esimies oli ennen valintoja teetättänyt va- lintalautakunnalla periaatepäätöksen, ettei yli 55-vuotiaita kutsuta haastatteluun. Olin juuri täyttänyt 55. Soitin lautakunnan pu- heenjohtajalle…hän sanoi vain: ’Kyllä sinun pitää ymmärtää, ettei vanhoista ole enää sii- hen mitä nuoremmista.’”
Tämä esimerkki kuvaa tyypillistä syrjinnän il- menemistilannetta, jossa korostuvat kieltei- set asenteet ja ennakkoluulot varttuneiden työkykyä kohtaan. Samaan aikaan kohdel- laan koko ikäryhmää isona massana ja häi- vytetään yksilölliset erot ikäryhmän sisällä.
Työhönottotilanteissa ilmenevä syrjintä kar- sii tehokkaasti varttuneita työnhakijoita työ- paikkojen ulkopuolelle.
Painostaminen
Kirjoittaja kuvaa eläkkeelle siirtymiseen liitty- vää keskustelutilannetta esimiehen huoneessa.
”…esimies antoi ymmärtää, että 63-vuotiaana voi jäädä eläkkeelle. (…) ilmoitin halun jat- kaa 65-vuotiaaksi.(…) Jolloin esimies löi nyr- killä pöytään ja sanoi: sinä jäät eläkkeelle
vuoden vaihteessa ja piste. Minä poistuin esi- miehen toimistosta mitään sanomatta.”
Työnantajan ja työntekijän erilaiset käsityk- set ja ristiriidat eläkkeelle siirtymisestä voivat johtaa painostamisena ilmenevään ikäsyrjin- tään. Edellisen otteen lisäksi tutkimusaineisto sisälsi piinaavia kuvauksia jopa vuosia jatku- neesta painostuksesta eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
Vähättely
Kirjoittaja tuo esille työkokemukseen ja koulu- tukseen liittyvän vähättelyn työpaikan arjessa.
”…Yksikön päällikkö oli esittänyt kirjallises- ti, että en enää syksyllä pystyisi hoitamaan työtäni; kehitys eteni sellaista vauhtia, että olin pudonnut kelkasta ja koulutukseni oli vanhentunutta. (…) olin pysynyt siihen asti vaivattomasti mukana ja osallistunut alani kursseille…”
Aineisto-ote tuo näkyville, että varttunutta työntekijää vähätellään ja sivuutetaan kerty- nyt työkokemus ja aliarvioidaan kouluttautu- mista.
Eristäminen
Kirjoittajan kuvaus ilmentää eristämisenä nä- kyvää syrjintää opettajan työpaikalla.
”…Opettajien huoneessa ikäsyrjintää esiintyy koulukiusaamisena, työpaikkakiusaamise- na. Sinut jätetään ulkopuolelle keskusteluis- ta ja jopa opetukseen liittyvistä asioista…
Kouluissa on nollatoleranssi koulukiusaa- misessa oppilaiden kesken, mutta opettajien huoneeseen se ei päde.”
Otteesta tulee esille, että varttuneen syrjin- tä tapahtuu eristämisenä tavanomaisesta vuorovaikutustilanteesta työpaikalla. Ikä- syrjintäkokemuksestaan kirjoittanut ver taa syrjintää myös kiusaamiseen. Ikä syrjin tä ilmiö onkin melko lähellä kiusaamista ja molem-
Lectio praecursoria pien voi ajatella heikentävän työhyvinvointia
ja työilmapiiriä työpaikoilla.
Millaisia seurauksia ikäsyrjinnästä aiheutuu?
Torjunnan tai painostamisen seuraukse- na työntekijä voi joutua kokonaan työelä- män ulkopuolelle, jos ikäsyrjintä estää työl- listymisen tai varttunut painostetaan siirty- mään eläkkeelle vastentahtoisesti. Vähättely ja eristäminen taas voi johtaa työntekijän syr- jään työpaikan sisällä keskeisistä toiminnois- ta. Ikäsyrjinnän seurauksena työntekijä voi menettää täysivaltaisen työntekijän aseman- sa osittain tai kokonaan. Nämä molemmat voivat olla yhtä haavoittavia kokemuksia.
Pahimmillaan yhtäaikaisesti eristämisenä ja torjuntana ilmenevä syrjintä työelämässä lu- kitsee varttuneita samaan työpaikkaan, koska ikäsyrjintä toimii uudelleen työllistymisen es- teenä eikä irtautuminen syrjintäkokemuksia tarjoavasta työpaikasta ole mahdollista.
Ikäsyrjintäkokemukset muovaavat epä- vakaaseen työmarkkina-asemaan joutunei- den varttuneiden toimijuutta monella taval- la. Vaikka arkea leimaa jatkuva työhön liittyvä epävarmuus, ikäsyrjintää kokeneet määrittä- vät toimijuuttaan voimakkaasti työn kaut- ta. Ikäsyrjintää kokeneet korostavat yhtäältä motivoitunutta työnhakuaan, kouluttautumis- taan ja työkykyään. Toisaalta pitkään jatkunut epävarmuus ja pettymykset näkyvät työnhaun hiipumisena ja työllistymisuskon rapautumi- sena.
Ikäsyrjintä on haitallista sekä yksilöiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Syrjinnällä näyttää olevan myös terveydellisiä seurauk- sia. Tutkimukseni osoittaa, että ikäsyrjintää kokeneilla palkansaajilla esiintyi muita enem- män pitkiä sairauspoissaoloja kolmen vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksessa otettiin huo- mioon useita yksilöön ja työpaikkaan liittyviä tekijöitä, joiden on todettu olevan yhteydessä sairauspoissaoloihin. Lisäksi analyysissa huo-
olot. Ikäsyrjintää kokeneilla on kaksinkertai- nen riski pitkille sairauspoissaoloille verrat- tuna muihin palkansaajiin. Tämä on merkittä- vä tekijä myös työuran jatkumisen kannalta, koska pitkät sairauspoissaolot saattavat toi- mia ensimmäisenä ponnahduslautana siirryt- täessä ennenaikaisesti työmarkkinoiden ul- kopuolelle. Pitkät sairauspoissaolot toimivat urakatkoksina ja niillä on myös taloudellisia seurauksia niin yksilöille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin.
Tarkoituksenani ei ole kuitenkaan väit- tää, että kaikilla varttuneilla menee huonosti tai että heillä kaikilla on paha olla työpaikoil- laan. Varttuneiden työntekijöiden työmarkki- na-asema näyttääkin polarisoituneelta. Tästä kertoo se, että varttuneiden työllisyysaste on pysytellyt viime vuosina varsin korkealla ja työurat ovat pidentyneet erityisesti työurien lopusta. Tämän myönteisen kehityksen taus- talla on se, että aiempaa useampi varttunut on onnistunut jatkamaan samassa työpaikas- sa. Samaan aikaan osa varttuneista taistelee ikäsyrjintäkokemusten ja pitkäaikaistyöttö- myyden kanssa. Haastavan tilanteen taustal- la on se, että varttuneiden työllistyminen uu- teen työpaikkaan on harvinaista. (Lehto 2015;
Soininen 2015; SVT 2013). Vaikka ikäsyrjintä- kokemukset ovat todellisuutta ja koskettavat kymmeniä tuhansia varttuneita työntekijöitä, en voi väittää, että ilmiö leimaisi jokaisen vart- tuneen työpaikkaa. Valtaosa varttuneista viih- tyy työssään ja he kokevat työpaikkansa ikäys- tävällisiksi. Jokainen ikäsyrjintäkokemus työ- elämässä on kuitenkin liikaa.
Miten työelämässä esiintyvä ikäsyrjintä näyttäytyy sosiaalipoliittisten
järjestelmien näkökulmasta?
Varttuneiden epävarmaa työmarkkina-ase- maa on pyritty hallitsemaan erilaisten sosi- aaliturva- ja eläkejärjestelmien avulla. Nämä järjestelmät ovat usein helpottaneet vart- tuneiden työstä irtautumista. Ne voi nähdä
Lectio praecursoria
tävinä ja syrjivinä malleina, koska ne voimis- tavat ja korostavat varhaisen työstä poistumi- sen kulttuuria.
Työurien pidentämisen tavoite on tarkoit- tanut suhteellisen nopeita kulttuurisia muu- toksia varttuneiden työmarkkina-asemassa.
Vielä 1990-luvulla suosittiin varhaista eläk- keelle siirtymistä ja sosiaaliturvajärjestelmä tuki tätä usealla eri tavalla. Viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana sosiaaliturvajär- jestelmää on muokattu monin tavoin edistä- mään pitkien työurien toteutumista. Samaan aikaan on siirrytty varhaista eläkkeelle siirty- mistä suosivasta mallista myöhäisen eläköity- misen malliin. (Gould & Saurama 2004; Hytti 2004; Saurama 2004.) Muutos on ollut nopea ja vaatinut sopeutumista työpaikoilla. Tämä muutoksen ajanjakso on ollut otollinen ikä- syrjinnän kasvualusta.
Väitänkin, että työpaikoilla ilmenevä ikä- syrjintä on eriaikaisten muutosprosessien il- mentymä. Osa työntekijöistä on omaksunut yhteiskunnan tavoitteleman pitkien työurien mallin, mutta osassa työpaikkoja ja sosiaalisis- sa verkostoissa työurien jatkamisen kulttuuri- nen muutos on vielä kesken. Tämä näkyy risti- riitoina ja ikäsyrjintäilmiönä.
Tutkimukseni osoittaa, että työpaikoilla esiintyvä ikäsyrjintä aiheuttaa epäoikeuden- mukaisuuden ja sosiaalisen syrjäyttämisen ko-
kemuksia. Ikäsyrjintä voi muodostua esteeksi varttuneiden täysipainoiseen osallistumiseen työelämään. Työurien pidentämiseen tähtää- vä politiikka yhteiskunnan tasolla ja työpai- koilla esiintyvä ikäsyrjintä ovat ristiriitaisia varttuneiden näkökulmasta, koska ikäsyrjin- nän seurauksena pitkä työura voi jäädä haa- veeksi. Lisäksi työelämän ulkopuolelle joutu- misesta voi seurata pitkäaikaista taloudellista ahdinkoa, koska sosiaaliturvajärjestelmä tar- joaa aiempaa vähemmän työstä irtautumisen vaihtoehtoja varttuneille. Syrjintäkokemusten leimaavat viimeiset työvuodet aiheuttavat kat- keruutta ja alentavat turhaan hyvinvointia.
Työpaikoilla on tarvetta ikään liittyvälle ta- sa-arvotyölle ja syrjinnän ehkäisemiselle, jot- ta tulevaisuudessa ikäsyrjintäkokemuksia oli- si entistä vähemmän.
Lectio Praecursoria
Niina Viitasalon sosiaalipolitiikan alan väitöskirja Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä tarkistettiin Tampereen yliopistossa lauantaina 5.12.2015.
Väitöskirja on julkaistu Tampereen yliopiston julkaisusarjassa Acta Universitatis Tamperensis 2114. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä ja se on ladattavissa osoitteesta http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-44-9967-8
Lectio praecursoria Kirjallisuus
Eberherr, H., Fleischmann, A. & Hofmann, R. (2009) Labour Market and organizational perspec- tives and age(ing) –Bringing Gender, Diversi- ty and Intersectionality into Focus. Teoksessa M. Beisheim, F. Maier, L. Kreil & B. Gusenbau- er (toim.) Constructions of women’s age at the workplace. Frankfurt: Peter Lang. 15–30.
Gould, R. & Saurama, L. (2004) From early exit cul- ture to the policy of active ageing: The case of Finland. Teoksessa T. Maltby, B. de Vroom, M. Lu- isa Mirabile & E. Øverbye (toim.) Ageing and the transition to retirement. A comparative analysis of European welfare states. Aldershot: Ashgate.
67–92.
Hirvasnoro, T. (2015) Saako viisikymppinen töitä?
Kodin kuvalehti 20/2015, 44–45.
Hytti, H. (2004) Early exit from the labour market through the unemployment pathway in Finland.
European Societies 6 (3), 265–297.
Ilmarinen, J., Lähteenmäki, S. & Huuhtanen, P.
(2003) Kyvyistä kiinni, Ikäjohtaminen yritysstra- tegiana. Helsinki: Talentum.
Jyrkämä, J.& Nikander, P. (2007) Ikäsyrjintä, ageis- mi. Teoksessa O. Lepola & S. Villa (toim.) Syrjin- tä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto.
181–218.
KM (1996) Ikääntyvät työelämässä. Ikääntyneiden työllistymisedellytysten parantamista selvittä- neen komitean mietintö. Helsinki: Työministeriö.
Larja, L. , Warius, J., Sundbäck, L., Liebkind, K., Kan- dolin, I. & Jasinskaja-Lahti, I. (2012) Discrimina- tion in the Finnish Labor Market. TEMMI Publi- cations: Employment and Entrepreneurship 16.
Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Lehto, A.-M. (2015) Työelämän pitkä kaari – kan- sainvälinen kehitys vaikuttaa yhä enemmän työ- oloihin, Tieto & Trendit, Talous- ja hyvinvointi- katsaus, 4/2015.
Pärnänen, A. (2011) Organisaatioiden ikäpolitii- kat: strategiat, instituutiot ja moraali. Tutkimuk- sia 255. Helsinki: Tilastokeskus.
Roscigno, V. J., Mong, S. Byron, R. & Tester, G. (2007) Age discrimination, Social Closure and Employ- ment. Social Forces 86 (1), 313–334.
Saurama, L. (2004) Experience of early exit. A com- parative study of the reasons for and consequen- cies of early retirement in Finland and Denmark in 1999-2000. Finnish centre for pensions, Stud- ies 2004/2. Helsinki: Eläketurvakeskus.
Soininen, T. (2015) Changing Expectations and Realities of Employment Stability. Longitudinal Analysis of Tenures in Finland. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 102.
Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
SVT (2013) Suomen virallinen tilasto, Työvoimatut- kimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798–7830. Työl- lisyys ja työttömyys 2013, 2 Työllisyys ja työttö- myys vuonna 2013. Helsinki: Tilastokeskus. Vii- tattu: 17.5.2014.
Wood, G., Wilkinson, A. & Harcourt, M. (2008) Age discrimination and working life: Perspectives and contestations -a review of the contemporary literature. International Journal of Management Reviews 10 (4), 425-442.
