• Ei tuloksia

Aki-viljankuivuriuunit, valmistusvuosi 1971

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aki-viljankuivuriuunit, valmistusvuosi 1971"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

VAKOLA

Lel) 00001 Helsinki 100 Rukkila

12'

Helsinki 53 41 61 Pitäjänmökl

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Engineering in Agricuiture and Forestry

1973

Koetusselostus

841

Test report

AKI-VILJANKUIVURIUUNIT valmistusvuosi 1971

Aki air heating units for grain driers, year of manufacture 1971 (Finland)

Ryhmä 113 16061/73/1

(2)

2/841

Koetuttaja ja valmistaja: Lämpöpuhallin 0 y, Sääksjärvi Entrant and manufacturer

Ilmoitetut hinnat vakiovarustein 1973-01-01:

Aki 104 6 590 mk

Aki 106 7 960 „

Rakenne ja toiminta

Aki-kuivuriuuneissa kuivausilma lämpiää välittömästi polttoaineen lämmittämien tulipintojen vaikutuksesta siten, etteivät palamiskaasut pääse sekaantumaan kuivausilmaan. Uuni on puhaltimen painepuolella.

Uuneissa on tulipesä ja ensimmäinen savukammio sekä putkisto valmistettu 1,5 mm seostetusta teräslevystä, jonka hilseilylämpötila tulipesän osalta on levyn valmistajan ilmoituksen mukaan 1 050°C.

Vastaava lämpötila lämmönvaihtimen levyn osalta on 850°C. Toiset savukammiot ja putkisto on seostamatonta 3 mm levyä.

Uuneissa on keskipakopuhallin.

Aki-uunit ovat öljylämmitteisiä ja niissä on Bentone-öljypoltin.

Koetus

Mittaukset on suoritettu paloluokitustiedotuksen n:o 226/69 mu- kaisten paloluokitustarkastusten yhteydessä maatalouskoneiden tutki- muslaitoksella v. 1971 ( Vakolan tiedote n:o 19/72). Kokeissa mitat- tiin uunien •tehot, polttoaineen kulutus ja tehon tarve erisuuruisia vas- tapaineita käytettäessä. Pitempiaikaista kestävyyskoetta ei suoritettu.

Tietoja markkinoilla olevista Aki-kuivuriuuneista esitetään taulu- kossa 1. Tuloksia 40 ja 60 mm vp vastapaineilla suoritetuista mittauk- sista esitetään taulukossa 2.

Taulukko 1. Tietoja markkinoilla olevista Aki-kuivuriuuneista Table 1. Information on Aki air beating units available in Finland

Suurin sallittu

Kuivaus- ilman Uunin mitat Palo- poltto- lämpö-

(pituus x leveys x luoki- aineen tilan Sähkö-

Uuni korkeus tus kulutus suurin moottori

Air beating Ditnensions Fire- Highest nousu Electric Huom.

of air beating tulit dorsi- allowed Higbest ',Inter (length x width X

height) fication fttel

consump- tien

drying sir tesupera- Jure rise

cm n:o kg/h °C kW

Aki 104 220 x 186 x 158 473/71 20,0 57 7,5 Hihnavälitys Aki 106 256 x 186 x 158 474/71 24,0 58 11,0 »

(3)

3/841

Taulukko 2. Aki-kuivuriuunien koetustuloksia

Table 2. Test results of Aki air beating units

Uuni Air heating

:mit

Vasta paine Counter- pressure

nun vp

Kuivausilman

Drying air Ilma-

määrä mittaus-

oloissa Amount of air in test condi-

tions rr0/11

Uunin luovut-

tama lämpö-

määrä Heat deli- vered kcal/h

Poltto- aineen kulutus Fuel COIISUMP-

tion

kg/h

Tehon tarve Power required

kW lämpö-

tila tempera-

ture

°C

lämpö- tilan nousu tempera-

ture rise

°C

Aki 104 Aki 106

40,7 60,9 40,0 60,0

59 60 55 57

37 40 38 40

12 700 11 900 15 600 14 700

120 400 120 700 151 000 151 000

128 12,8 15,8 15,8

9,05 8,9 13,95 13,75

Kaikki tarkastetut Aki-kuivuriuunit on valmistettu ja luokiteltu paloluokitus tiedotuksen n:o 226/69 määräysten mukaisiksi.

Helsinki 1973-08-05.

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa

erikseen antamaa kirjallista lupaa.

(4)

Helsinki 1973. Valtion painatuskeskus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

ja vuorottain hammassärmäisiä. Myös sileissä kiekoisså on molem- min puolin 10,5 cm välein poikittaissuuntaisia hampaita. Koetus käsitti pääasiassa eri- laisissa

Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus-

Säätäjän jännitteen asetusarvoa voidaan poten- tiometrillä säätää ±10 %, joten taajuusmuuttaja määriteltiin niin, että sen suurin an- tama jännite on 429 V ja pienin 351

korkeus maasta 22 ... Koetus aloitettiin kesällä 1949 ja lopetettiin keväällä 1950. Trak- torille tuli koetusaikana yhteensä n. Koetuksessa mitattiin traktorin teho

1.) Virran kytkentä käynnistYksessä suoritetaan vaihdetangolla, ,jolloin ei ole traktorin ryöstäytymisvaaraa.. Koetus aloitettiin syksyllä 1948 jt lopetettiin keväällä 1950.

Pumppu on 1-sylinterinen mäntäpurnppu (Espho- lin). Koetus käsitti sekä laboratorio- että käytännön kokeita. Pumppu- kokeet kestivät 3760 tuntia ja tykytinkokeet n. Kone on

mistajan aloitteesta useita Muutoksia. Varsinainen koetus aloitettiin keväällä 1950 ja lopetettiin vuoden 1951 lopulla. Vuoden 1951 kesä- kuusta lähtien oli kokeiltavana vielä

(kp=voimakilogramma). Koetus suoritettiin tutkimuslaitoksella vuosina .1951--T53. Träkto- l'ille tuli käyttötunteja yhteensä n. Syyskesällä 1952 tarkastettavana traktori, johon