Internet of things, Augmented reality, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys

(1)

UNIVERSITY ofVAASA Communications and Systems Engineering Group

Yrityksen tietojärjestelmät

TITE 2060

Timo Mantere

LUENTO 4:

Internet of things, Augmented reality, Tietotekniikkapalvelun käytettävyys

Kurssin vanha Moodle sivu:

https://moodle.uwasa.fi/course/view.php?id=511

230

Internet of things

Internet of things – härveleiden internet Gartnerin lista

http://www.forbes.com/sites/ericsavitz/2012/10/23/gartner-top-10-strategic- technology-trends-for-2013/

Teollisesta internetistä ei ole Vielä varsinaista kirjaa, joten Esitys koostettu sieltä täältä Tietotekniikkaprojektin arviointi Osuus koostettu lähteistä:

Myllymäki et al Onnistunut

(2)

Gartnerin lista

Gartnerin lista 2014

http://www.gartner.com/technology/research/top-10-technology- trends/index.jsp

1. WEB-SCALE IT 2. SMART MACHINES 3. 3D PRINTING

4. THE ERA OF PERSONAL CLOUD 5. SOFTWARE-DEFINED ANYTHING

6. MOBILE DEVICE DIVERSITY AND MANAGEMENT 7. MOBILE APPS AND APPLICATIONS

8. THE INTERNET OF EVERYTHING

9. HYBRID CLOUD & IT AS A SERVICE BROKER 10.CLOUD/CLIENT ARCHITECTURE

232

Hypetrendi nyt

(3)

Teollinen internet

Internet of things (Accenturen raporttia: Unconventional Growth through the Industrial Internet of Thingsmukaillen)

Teollinen internet tarjoaa yrityksille kertaluokkaa suurempia

mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja parantaa tulostaan liittämällä tuotteisiinsa uusia digitaalisia palveluja.

Teollinen internet, englanniksi Industrial Internet of Things (IIoT), yhdistää sensoreihin perustuvan tietojenkäsittelyn, teollisen analytiikan ja älykkäät laitesovellukset yhdeksi toisiinsa kytkettyjen älykkäiden teollisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen kokonaisuudeksi.

Teollisen internetin järjestelmät tuottavat tietoa, joka auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa.

Samalla yritykset voivat myös kasvattaa liikevaihtoaan tuomalla nopeasti laajeneville markkinoille uusia ja innovatiivisia palveluja.

234

Teollinen internet

Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet … Uudet palvelut parantavat tuottavuutta ja pienentävät operatiivisia kustannuksia

Teollisen internetin kaupallinen potentiaali on merkittävä.

Riippumattomat lähteet ennustavat, että globaalien teollisen internetin investointien ennakoidaan nousevan jopa 500 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä. Luvussa on kasvua 2400 prosenttia vuodesta 2012, jolloin investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljardin dollarin arvosta.

Yritykset, jotka automatisoivat tuotantoaan ja ottavat käyttöön joustavampia tuotantotekniikoita, voivat lisätä tuottavuuttaan jopa 30 prosenttia.

Lisäksi esimerkiksi laitteiston sensoriteknologiaan perustuva ennakoiva huolto voi tuoda yrityksille jopa 12 prosentin säästöt määräaikaishuoltoihin verrattuna sekä vähentää ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia ja

(4)

Teollinen internet

Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet … Raportin mukaan innovatiiviset teollisuusyritykset voivat tehostaa kasvuaan kolmella tavalla:

kasvattamalla liikevaihtoa, lisäämällä asiakkaidensa tuotantoa, luomalla tuotteen ja palvelun yhdistäviä liiketoimintamalleja: Etenkin kaivos- ja öljy- yhtiöt sekä prosessiteollisuus hyötyvät uusista, koko toimitusketjun toimintaa tehostavista ratkaisuista.

kehittämällä uusia innovaatioita älykkäiden teknologioiden avulla: Laitteisiin ja koneisiin liitetyt älykkäät teknologiat tuottavat tietoa, jota hyödyntämällä yritykset voivat luoda uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten tuotteiden ja ylläpidon tarjoaminen yhtenä palveluna.

auttamalla työvoimaa omaksumaan teolliseen internetiin liittyvien

työtehtävien edellyttämät uudet taidot sekä rekrytoimalla teollisen internetin teknologioiden erityisosaajia.

236

Teollinen internet

Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet … Yritysasiakkaat arvostavat aina uusia tuotteita ja palveluita, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa, esimerkiksi Michelin käyttää renkaissaan antureita, jotka analytiikkaan yhdistettynä auttavat kuorma-auton kuljettajia säästämään polttoainetta.

Autonvalmistaja Daimler on luonut Car2Go-vuokrauspalvelun, joka on luopunut keskitettyjen toimipisteiden mallista. Palvelu käyttää sen sijaan ladattavaa älypuhelinsovellusta, jonka avulla asiakkaat voivat ottaa autot käyttöönsä suoraan niiden pysäköintipaikalta.

(5)

Teollinen internet

Accenturen: Unconventional Growth through the Industrial Internet … Suomen teollisuudessa on ymmärretty hyvin teollisen internetin potentiaali ja merkitys. Sen mahdollistamat palvelut ovat kuitenkin vasta suunnittelupöydällä, koska teollisen internetin edellyttämät digitaaliset ja kehittyneet ennustavat analyyttiset kyvykkyydet ovat rajallisia.

Myös etenemisen kaupalliseen hyödyntämiseen tulisi olla suoraviivaisempaa. Viive aikomuksesta tekoihin on liian pitkä.

Yritysten, jotka haluavat kehittää oman toimintansa tai koko toimialan mullistavia tuotteen ja palvelun muodostamia kokonaisuuksia, kannattaa toimia nyt. Teollisen internetin tarjoamat

kasvumahdollisuudet odottavat toteuttajia

238

Teollinen internet

Tekes käynnisti ohjelmavalmistelun teollisen internetin ja 5G-verkkojen alueille 8.5.2014

Tekesin johtoryhmä päätti käynnistää teollisen internetin

ohjelmavalmistelun. Saman valmistelun yhteydessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverkkojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Valmistelun tuloksena voi siis olla yksi tai useampi ohjelma tai jokin muu kokonaisuus.

Touko-kesäkuussa järjestetään asiantuntijatyöpajoja. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään syksyllä 2014.

Käynnissä on myös kysely jolla haetaan ohjelmavalmistelua suuntaavia näkemyksiä ja kerätään listaa aihealueiden toimijoista.

http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2014/teollinen-internet-ja-5g-verkot-- uutiset/tekes-kaynnisti-ohjelmavalmistelun-teollisen-internetin-ja-5g-

(6)

Teollinen internet

Teollinen internet (TEKES)

Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liiketoimintaprosesseissa. Tämä mahdollistaa sen, että tuotanto- ja muut resurssit, tieto, esineet ja ihmiset

muodostavat reaaliaikaisesti verkottuneen kokonaisuuden.

Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin aktivoitua uudistumaan ripeästi vastaamaan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia. SHOK-ohjelmiin verrattuna aikajänne olisi lyhyempi ja mahdollistaisi pienempien ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin

räätälöityjen, ydinliiketoimintoihin kohdistuvien projektien toteuttamisen.

240

Teollinen internet

5G-verkot (Tekes)

Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia.

Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden

valmistautumista.

(7)

Teollinen internet

5G-verkot (Tekes)

Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvia ja pitkäjänteisiä panostuksia.

Tällä hetkellä 4G-verkot ovat laajenemassa taajamista harvemman asutuksen alueille. Seuraavan sukupolven 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden

valmistautumista.

242

Teollinen internet

Teollinen internet mielipiteitä:

https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/

http://www.tieto.fi/menestystarinat/teollinen-internet-mullistaa-teollisuuden- prosessit

http://www.cloudsolutions.fi/teollinen-internet-teollisuuden-uusi-voima- turvallisesti/

http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/tivi++tt+teollinen+inte rnet+2015/a2255310

http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=33685609 https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinen- vallankumous-nyt-saatavilla-netissa/

http://www.ambientia.fi/fi/teollinen-internet

http://teknologiateollisuus.fi/fi/elinkeinopolitiikka/digitalisaatio/teollisesta-

(8)

Teollinen internet

Teollinen internet mielipiteitä:

https://blog.ambientia.fi/tags/teollinen-internet/

http://www.tieto.fi/menestystarinat/teollinen-internet-mullistaa-teollisuuden- prosessit

http://www.cloudsolutions.fi/teollinen-internet-teollisuuden-uusi-voima- turvallisesti/

http://www.talentumevents.fi/tapahtumat/conferences/tivi++tt+teollinen+inte rnet+2015/a2255310

http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=33685609 https://blog.ambientia.fi/2013/09/24/teollinen-internet-uusi-teollinen- vallankumous-nyt-saatavilla-netissa/

244

Lisätty todellisuus

Lisätty todellisuus, Augmented reality on nousemassa myös teollisuussovelluksiin

Lisätty todellisuus (engl.augmented reality) viittaa näkymään, johon on lisättytietokonegrafiikallatuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä

tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti,GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. (Wikipedia)

Lisätty tieto voi tulla esim. tietojärjestelmästä, joka hakee esim.

käyttäjän katseleman laitteen tiedot ja lisää ne laitteen päälle, vastaavasti sairaalassa voidaan tuoda näyttöön tietoa potilaasta tai näyttää piilossa olevia verisuonia etc.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lis%C3%A4tty_todellisuus

http://www.vtt.fi/research/technology/mixed_reality_and_visualisation.jsp http://www.premode.fi/blogi/lisatyn-todellisuuden-avulla-uutta-potkua-markkinointiin/

(9)

Lisätty todellisuus

Tehdas kuin tietokonepeli

Autoja ja traktoreita kootaan kohta datalasit päässä. Lisätty todellisuus auttaa tekemään koneista yksilöllisiä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tehdas_kuin_tietokonepeli_

http://www.slideshare.net/peksujeff/listty-todellisuus Augmented assembly – ohjaava kokoonpano

http://www.deltatron.fi/augmented_reality_esite.pdf http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/W138.pdf

246

Jokapaikan tietotekniikka

Jokapaikan tietotekniikka (engl.Ubiquitous computing) on

huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa

kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Ubiquitous computing saatetaan joskus suomentaa termilläläsnä-äly.(Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokapaikan_tietotekniikka

http://www.vtt.fi/references/integrating_ubiquitous_computing_into_our_

everyday_lives.jsp?lang=fi

(10)

Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen

Tietojärjestelmäprojektin kustannusten aliarviointi yleistä

Liiketoiminta lopulta päättää onko projekti onnistunut – eli kustannusten maksaja – asiakas (voiko hyötyjä arvioida?)

Projekti voi olla yhtä aikaa sekä onnistunut että epäonnistunut – riippuen arvioijasta – aikataulussa ja kustannuksissa on voitu pysyä, mutta projektin hyöty jää sittenkin olemattomaksi

Pahoja virheitä

Ongelmia ei ostata odottaa (resurssoi oikein alusta alkaen)

Hankinnasta päättää eri alan ihmiset, heillä ei kokemusta käytännön ITstä Ongelmia ei havaita (hanki osaava projektipäällikkö)

Erilaisten pienten virheiden havaitseminen ei ylitä ”viestinäkynnystä”

Ongelma havaitaan, mutta sitä ei tunnusteta

Eturistitriidat, ratkaisemisesta ei päästä yksimielisyyteen Ongelman ratkaisukeinot tehottomia

Ratkaisu liian kallis, havaitaan liian myöhään

248

Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2013

http://www.ttlry.fi/sites/ttl.ttlry.mearra.com/files/Tietoj%C3%A4rjestelmien%

20hankinta%20Suomessa%202013.pdf 1. Tilaaja–toimittaja -yhteistyö

Hyvin toimiva tilaaja-toimittaja -yhteistyö ja selvät vastuunjaot ovat onnistuneen tietojärjestelmäprojektin ja hankinnan edellytyksiä.

a) Vastuut ja roolit

Tilaajista 54 % oli sitä mieltä, että vastuunjako ja roolit ovat hankkeissa selviä joko usein tai aina.

b) Kriisiytymisen syyt

Tilaajien mielestä kolme suurinta syytä hankkeen kriisiytymiseen ovat kustannusarvion ylittyminen, aikataulun pettäminen sekä eri näkemys projektin sisällöstä toimittajan kanssa.

c) Lukkiutuminen yhteen toimittajaan

Tilaajista peräti 33 % ei varmista koskaan tai varmistaa vain harvoin, että järjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus mahdollistavat toimittajan vaihtamisen myöhemmin.

(11)

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

2. Hankintaosaaminen ja resurssit

Onnistunut hanke vaatii myös tilaajalta osaamista ja aktiivista osallistumista koko hankkeen ajan. Oikea-aikaisella reagoinnilla vältetään kalliit ja vaikeat jälkikorjaukset.

a. Osaamisen taso

Toimittajat arvioivat tilaajien hankintaosaamisen tason alhaiseksi 46 % tapauksista. Tilaajista vain 18 % oli samaa mieltä toimittajien kanssa oman hankintaosaamisensa tasosta.

b. Resurssit

Tilaajista 40 % ja toimittajista 51 % oli sitä mieltä, että tilaajaorganisaation vastuuhenkilöille varatut resurssit ovat harvoin tai ei koskaan riittävät c. Asiantuntijoiden käyttö

Vaikka sekä osaamisessa että resurssien riittävyydessä on tunnistettu puutteita, jopa 74 % tilaajista käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ainoastaan harvoin tai ei koskaan.

250

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

3. Onnistuminen ja sen mittaaminen

Oikeita asioita mittaamalla saavutetaan onnistuneita projekteja.

a. Hankkeiden ajurit

Selvästi tärkeimmäksi ajuriksi tilaajilla vastausten perusteella muodostui arvo liiketoiminnalle. Seuraavaksi tärkein oli hinta

b. Onnistumisen mittaaminen

Budjetin toteutumisen mittaaminen oli tilaajille käytetyin hankkeen onnistumisen mittari. Tilaajien tärkein ajuri eli arvo liiketoiminnalle ei ollut siten ensisijainen mittari.

c. Onnistumisen todennäköisyys

Jopa 35 % tilaajista koki onnistuneensa tietojärjestelmähankkeissaan vain harvoin tai hyvin harvoin.

(12)

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

3. Onnistuminen

252

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

3. Onnistuminen

(13)

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

3. Onnistuminen

254

TTL Tietojärjestelmien hankinta Suomessa

3. Onnistuminen

(14)

Tietotekniikkapalvelun käytettävyys

Lopuksi Juha Antilan diplomityön:

Tietotekniikkapalvelun kokonaiskäytettävyyden mittaus - Liiketoiminnan näkökulma tietotekniikkapalvelujen laadun valvontaan, VY, 2014 Esityskalvot

256

Tietotekniikkapalvelun käytettävyys

Käytettävyyden määritelmä

Käytettävyyden käsite voidaan jakaa kahteen eri kontekstiin, joista molemmista käytetään suomen kielessä sanaa käytettävyys.

Ensimmäisessä tapauksessa tapauksessa sanalla käytettävyys (eng.

usability) tarkoitetaan sovelluksen, tuotteen tai palvelun

helppokäyttöisyyttä käyttäjäkokemuksen muodossa (Lloyd & Rudd 2007). Nielsen (1993) määrittelee tietoteknisen käytettävyyden viiden eri ominaisuuden perusteella:

opittavuus tehokkuus muistettavuus virheiden vähyys Tyytyväisyys (Antila, 2014)

(15)

Tietotekniikkapalvelun käytettävyys

Palvelunhallinnan määritelmä

ITIL:in määritelmän mukaan palvelunhallinta on organisaation kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa palvelujen muodossa syvällisen erikoisosaamisen avulla (Lloyd & Rudd 2007).

ITIL:inmukaan palvelunhallinan avulla voidaan saavuttaa seuraavia hyötyjä (Cartlidge ym. 2007):

Asiakkaiden ja käyttäjien kasvanut tyytyväisyys tietotekniikkapalveluja kohtaan.

Liikevaihdon sekä tuloksen kasvu, joka on suoraan verrannollinen tietotekniikkapalvelun korkeampaan käytettävyyteen.

Taloudellinen hyöty, joka aiheutuu vähentyneestä uudelleen tehtävän työn määrästä sekä parantuneesta resurssien- ja käytettävyyden hallinnasta.

Lyhyempi aika ideasta tuotteeksi tai palveluksi (engl. Time to Market).

Kehittynyt päätöksentekoprosessi sekä riskien optimointi.

(Antila, 2014)

258

Balanced Scorecard (BSC)

BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa:

taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma.

BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007):

Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation

liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit.

Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin.

(16)

Balanced Scorecard (BSC)

BSC on Kaplanin ja Nortonin (1992) kehittämä toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, joka pitää sisällään neljä eri näkökulmaa:

taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimis- ja kasvunäkökulma.

BSC ei ole ainoastaan mittaus- ja raportointijärjestelmä vaan myös johtamismenetelmä, jonka avulla organisaatio voi päästä lähemmäksi sen vision ja strategian mukaista toimintamallia. BSC voidaan linkittää IT:hen esimerkiksi seuraavalla tavalla (Case & Spalding 2007):

Taloudellinen näkökulma: IT on linjassa organisaation

liiketoimintatavoitteiden kanssa, jolloin IT tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle, hallitut kustannukset ja riskit.

Asiakasnäkökulma: IT palveluntarjoajana, jolloin tavoitteet ovat dokumentoituina SLA-sopimuksiin.

Sisäisten prosessien näkökulma: operationaalinen osaamiminen, jolloin IT- projektit voidaan läpiviedä tehokkaasti ja onnistuneesti.

Oppimis- ja kasvunäkökulma: liiketoiminnan tuottavuus, IT-arkkitehtuurin notkeus, investoinnit ohjelmistoihin, ammatilliseen oppimiseen ja kehittämiseen.

(Antila, 2014)

260

Tiedon analysointi

Tilastollisen analyysin perusteella voidaan hakea vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin (Case & Spalding 2007):

Onko havaittavista selkeitä trendejä?

Ovatko trendit positiivisia vai negatiivisia?

Vaatiiko huomattu trendi korjaavia toimenpiteitä?

Toimimmeko suunnitelmien mukaisesti?

Saavutetaanko asetetut tavoitteet?

Vaaditaanko korjaavia toimenpiteitä?

(Antila, 2014)

(17)

Tiedon analysointi

Kokonaiskäytettävyyden mallin toimivuutta arvioitiin hypoteettisen esimerkin avulla. Käytännön simulointi suoritettiin käyttämällä NovalNetEye -valvontajärjestelmää.

Simuloinnin lopputulokset olivat suurimmaksi osaksi odotuksien mukaiset.

Kun kokonaiskäytettävyyden mallia sovellettiin

asiakastoimeksiannoissa, todettiin kuitenkin, että raportoinnillisesti parhaaseen lopputulokseen on päästiin erottamalla loppukäyttäjien näkökulmasta laskettu kokonaiskäytettävyys ja infrastruktuurin näkökulmasta laskettu päästä-päähän käytettävyys toisistaan, koska teknologiasiiloissa tapahtuvat erittäin lyhyet epäkäytettävyystilanteet eivät välttämättä vaikuta käyttäjäkokemukseen epäsuotuisasti.

(Antila,2014)

262

Informaatioergonomia

Liittyy myös käyttöliittymiin, käytettävyyteen ja niiden suunnitteluun Laajemmin työolosuhteiden ja työmenetelmien järkevään ja turvalliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen

Luennon alkupää perustuu työterveyslaitoksen Työterveiset lehteen, saatavissa verkossa:

http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyote rveiset/

Työntekijän huomioonotto suunnittelussa EU direktiiveistä ja standardeista

(18)

Informaatioergonomia

Automaatiotekniikan perusteet kirjassa käyttöliittymistä:

Tehtävän vaikeutta kuvaa se että monien laitteiden käyttöliittymää pidetään huonona

Kun systeemi koostuu monista osasysteemeistä, niiden toiminnan hallintaan tarvitaan monentyyppisiä käyttöliittymiä

Käyttöliittymien suunnittelussa tarvitaan paljon erikoisosaamista, jota kutsutaan yleisesti ergonomiaksi

Se edellyttää hyvää automaation ja ihmisen tuntemista

Ergonomiasuunnittelussa tarkastellaan mm. automaation ja ihmisen välistä työnjakoa sekä valvomoiden näyttö- ja ohjauslaitteiden suunnittelua

264

Informaatioergonomia

Tulevaisuuden teollisuusautomaatiossa palvelut laajana käsitteenä edustavat 2/3 kokonaisvolyymista

Liiketoimintamallien kehittyessä myös automaation luonne ja tarve vastata uusiin haasteisiin muuttuvat. Automaation tulee pystyä tukemaan kasvavaa palveluliiketoimintaa uudistuvilla järjestelmillä Automaatiojärjestelmien ja niitä toimittavien yritysten keskeisiä haasteita ovat suurten tietomäärien käsittely, palveluita tukevien tuotteiden kehittäminen sekä verkottunut toimintatapa kansainvälisille markkinoille mentäessä

Seuraavien vuosikymmenten ratkaisuissa suhteellinen kasvu on voimakkainta palveluissa ja ohjelmistoissa, johtuen digitaalisen tiedonsiirron voimakkaasta kehittymisestä, simuloinnista ja mallinnuksesta, päätöksenteon tukijärjestelmien yleistymisestä ja yleisestä integraatiosta

(19)

Informaatioergonomia

Jatkuvan tekniikan kehittymisen ja muuttuvien liiketoimintamallien myötä syntyvät seuraavien automaatiosukupolvien tarpeet, joissa tulee korostumaan ympäristösäännökset ja energiatehokkaat ratkaisut Jatkuva tiedon ja kommunikaation lisääminen laitteidenvälillä lisää merkittävästi automaation tuottaman tiedon hyödyntämisen tarvetta johtamisratkaisuissa niin tuotannon kuin liiketoiminnan osalta Automaation sovelluskenttä laajenee jatkuvasti. Uusia menetelmiä, algoritmeja ja tekniikoita tarvitaan yhä enemmän muuhunkin operatiiviseen käyttöön kuin perinteiseen säätöön ja ohjaukseen Automaatiojärjestelmät integroituvat yhä tiukemmin tehtaan tai yrityksen tietojärjestelmiin

Ohjelmistotekniikasta on tullut tärkeä osaamisalue niin automaatiosuunnitteluun kuin tuotekehitykseen

Automaatio on yksi tietoja viestintäteknologian (ICT) vaativimmista sovellusalueista

266

Informaatioergonomia

Mitä informaatioergonomia tarkoittaa?

Me elämme informaatioyhteiskunnassa, joka tulvii tietoa. Onneksi suurin osa siitä voidaan sivuuttaa silmäyksettä ja osa jää muhimaan aivojen sopukoihin ehkä myöhempää tarvetta varten.

Osa on kuitenkin niin tärkeää, että siihen pitäisi pystyä reagoimaan oikealla tavalla. Jotta tarvittava tieto pystyttäisiin havaitsemaan ja tunnistamaan ja jotta sen pohjalta pystyttäisiin tekemään päätöksiä ja päätökset saataisiin viedyksi toimintaan asti oikein, pitää

informaation esittämistavan ja koko ketjun olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön ominaisuuksien kanssa.

Useimmat informaationvälitystehtävät eivät ole kovin kriittisiä. Jos tehdään virhe, niin se vain korjataan. Jos ovi ei aukea vetämällä, niin työnnetään sitten. Tilanne on toinen, jos oven aukaisijalla on kiire vaikkapa bussiin tai jos hän yrittää tulipalossa poistua talosta.

(20)

Informaatioergonomia Ergonomiatieto osaksi suunnittelua

Tänä päivänä työvälineet, koneet ja laitteet ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista sekä tieto- ja viestintäteknologiasta.

Ihmiset työskentelevät entistä monimutkaisemmissa informaatioympäristöissä, joissa työvälineiden käyttötilanteet ovat vaativia.

Samaan aikaan työvoima ikääntyy ja eri syistä johtuva vajaakuntoisuus lisääntyy. Työelämässä tulisi kuitenkin jatkaa entistä pidempään.

Ergonomian suuri haaste on tehdä työstä ihmiselle sopivaa.

http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/200 6-02/Ergonomiatieto+osaksi+suunnittelua.htm

268

Informaatioergonomia

Tietokoneiden alkuaikoina ei ollut käsitettä ”käyttöliittymä”.

Silloin tietokoneita käyttivät vain niiden suunnittelijat ja muut alan ekspertit. Konetta käytettiin ”eräajo” tyyppisesti (annettiin lähtötiedot ja myöhemmin kone tulosti tulokset).

Tietokonepäätteen kehittäminen 1965 aloitti

vuorovaikutteisten tietojärjestelmien kehityksen. Käyttäjä oli ensimmäistä kertaa suoraan reaaliaikaisesti yhteydessä tietokoneeseen päätteen välityksellä.

Alkuaikojen päätelaitteella oli vain tallennuskenttiä joihin

käyttäjä kirjoitti näppäimistöltä tietoja. Hänen piti muistaa

mitä mihinkin kenttään odotettiin. Kenttien otsikot, selittävät

tekstit ja virheilmoitukset kehitettiin myöhemmin.

(21)

Informaatioergonomia

Tehdaskoneiden osalta ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen (käytettävyystekijöiden) tutkimus alkoi toisen maailmansodan aikana. Syynä oli tarve

automatisoida tuotantoa liukuhihnatuotannoksi miesten ollessa sodassa.

Tietokoneiden osalta vastaava tutkimus alkoi vasta 60- luvun lopulla. Ensimmäinen konferenssi ja lehtijulkaisu käyttöliittymistä näki päivänvalon vuonna 1969. Aihe kuitenkin oli hyvin vähäisen mielenkiinnon kohteena.

Vuonna 1975 käyttöjärjestelmien tutkimus alkoi todenteolla, syynä oli mikroprosessorin keksiminen ja sen perässä tullut tietokoneiden halpeneminen ja myynnin valtava kasvu mikrotietokoneiden myötä.

270

Informaatioergonomia

Tietokoneiden yleistyessä ne ilmestyivät myös työpaikoille ja jokaisen työpöydälle. Käyttäjäkunnan laajetessa ei enää voinut ajatella että jokainen käyttäjä voitaisiin kouluttaa käyttämään hankalia käyttöliittymiä. Helppokäyttöisestä ja helposti opittavasta käyttöliittymästä tuli markkinointitekijä.

Käyttöliittymätutkimukseen aloitettiin panostamaan sekä yliopistoissa että tietokoneyrityksissä. USA:ssa myös ammattiyhdistykset vaativat käyttöliittymien tason nostamista.

Alan teoriat ovat silti yhä kehittymättömiä. Käyttöliittymien suunnittelu on aina kompromissien tekemistä ajan,

henkilöstön, rahan, tekniikan suhteen, mutta myös

(22)

Informaatioergonomia

Virheoletuksia hajautetun tietojärjestelmän suunnittelussa

Verkko on luotettava Viive on nolla

Kaistanleveys on rajaton Verkko on tietoturvallinen Topologia ei muutu

Systeemillä on vain yksi administraattori Tiedonsiirron kustannukset on nolla Verkko on homogeeninen

http://en.wikipedia.org/wiki/Fallacies_of_Distributed_Computing

Systeemityö 3/2005

http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20053/st053.pdf 272

Informaatioergonomia

Tuodaan tuote liian aikaisin markkinoille, koska asia on tapetilla ja kilpailijat saavat muuten pian

etulyöntiaseman

Uuden tekniikan käytettävyyttä voidaan tutkia

Nielsen ja Ramsay (2000) antoivat 20 testihenkilölle viikoksi käyttöön WAP puhelimen, 10 sai Nokia 7110e:n ja 10 Ericsson R320s:n. Viikon käytön jälkeen

haastateltiin käyttäjät: 70% ei uskonut hankkivansa WAP puhelinta vuoden sisällä, kuitenkin 80% uskoi että voisi hankkia sen 3 vuoden kuluttua

Johtopäätelmä: WAP tekniikka ei ollut vielä valmis ja

käyttäjät eivät pitäneet todellakaan pitäneet WAPin

käyttämisestä, he kuitenkin näkivät siinä potentiaalia.

(23)

Informaatioergonomia

Hyvän käyttöliittymätason suunnittelu systeemille on vaikea ongelma.

Tietojärjestelmien suunnitteluun on kehitetty

systeemityömenetelmiä, joilla pyritään hallitsemaan systeemin kompleksisuutta, parantamaan sen

luotettavuutta, sekä ohjaamaan suunnitteluprosessia niin että tietosysteemin käyttäjien tarpeet tulisivat

mahdollisimman hyvin huomioiduiksi.

Sekä käyttöliittymät että systeemisuunnittelu ovat vielä verrattain nuoria ja kypsymättömiä tieteenaloja, joissa ei vielä ole valmiita reseptejä joilla automaattisesti päästäisiin hyvään lopputulokseen.

274

Informaatioergonomia

Tietotekniikan käyttäjätyypit

Ensikertaa käyttävät (novice or first-time users). Tietävät yleensä peruskonseptit, mutta eivät juuri tämän

käyttöliittymän erityispiirteitä. Todelliset ensikertaa käyttäjät eivät välttämättä tiedä asiaankaan liittyviä konsepteja.

Satunnaiskäyttäjät (knowledgeable intermittent users).

Usein yleisin ryhmä. Tuntevat käyttöliittymän, käytetyimmät toiminnot ja asiaan liittyvät konseptit, mutta valikoissa olevat erikoiskomennot ovat vieraita.

Jatkuvat käyttäjät (expert frequent users). Tuntevat koko

systeemin. Haluavat tehdä toiminnot nopeasti ja

(24)

Informaatioergonomia

Työpaikan ergonominen suunnittelu kannattaa

Työpisteen suunnittelulla ratkaistaan kerralla ja useimmiten

pitkävaikutteisesti työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyvät asiat.

Ergonomiaa kannattaa ajatella järjestelmiä suunniteltaessa, sillä siinä vaiheessa se ei välttämättä maksa mitään.

Sen sijaan käyttäjän kannalta huonosti suunnitellut ja hankalat ratkaisut käyvät ajan mittaan kalliiksi. Lisäksi niitä on hankala jälkikäteen korjata

http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyotervei set/2006-

02/Ty%C3%B6paikan+ergonominen+suunnittelu+kannattaa.htm

276

Informaatioergonomia

Hyvät työvälineet syntyvät suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteistyönä

Käytettävyys on osa tuotteen laatua. Työvälineiden, laitteiden ja käyttöliittymien käytettävyyden testaaminen on yleistynyt nopeasti 2000-luvulla. Suunnittelijat

tarvitsevat tietoa ihmisestä tuotteiden käyttäjänä ja käyttäjien antamaa palautetta tuotteista tai niiden malleista. Esimerkkinä on kättä mahdollisimman vähän kuormittava ja helppokäyttöinen pipetti.

Käytettävyys tarkoittaa, että työväline on turvallinen,

helppokäyttöinen, nopeasti opittava, hyvin muistettava,

tehokas, sopivasti kuormittava ja miellyttävä. Lisäksi

työvälineen on oltava suorituskykyinen ja sillä tehtävän

työn jäljen virheetöntä. Työvälineet, koneet ja laitteet

ovat yhä enemmän yhdistelmiä perinteisistä ratkaisuista

sekä tieto- ja viestintäteknologiasta. Työvälineissä on

yhä monipuolisempia ominaisuuksia pakattuna yhä

tiiviimmin.

(25)

Informaatioergonomia Ergonomia koneturvallisuudessa

Koneturvallisuuteen liittyvät ergonomianäkökohdat voidaan jakaa kahteen osaan: tekniseen turvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakenteiden ergonomiaan sekä työntekijän kuormittumiseen liittyvään

ergonomiaan. Esimerkkinä ensimmäisestä voidaan mainita hätäpysäyttimen havaitseminen ja

jälkimmäisestä siihen ylettyminen. Vastaavasti työsuoritukseen (työasento, -liike, voimankäyttö) voi vaikuttaa yhtä hyvin koneen suojalaite kuin

puutteellisesti suunniteltu kappaleiden käsittely koneella.

Koneiden turvalliseen käyttöön vaikuttaa lisäksi koneen tai laitteen oikea sijoittelu työtilassa (työskentelytila, huollettavuus jne.), riittävät lisävarusteet (nostamisen ja siirtämisen apuvälineet, seisoma- alustat, istuimet jne.) sekä oikeat työskentelytavat.

http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/1995- 02/09.htm

278

Informaatioergonomia 90/270/EEC Minimum health and safety requirements for work with display screen equipment

Kuvaruutu ei saa häikäistä tai heijastella käyttäjälle epämukavalla tavalla Näppäimistön edessä on oltava riittävästi tilaa, jotta käyttäjän kädet ja käsivarret saavat tukea

Työtuolin korkeuden on oltava säädettävissä

Työntekijöiden on halutessaan saatava käyttöönsä jalkatuki

Työpisteeseen kuuluvat laitteet eivät saa tuottaa niin paljon lämpöä että se aiheuttaisi käyttäjälle epämukavuutta

(26)

Informaatioergonomia

3. TIETOKONEEN KÄYTTÄJÄLIITTYMÄ

Suunnitellessaan, valitessaan, ottaessaan käyttöön tai muuttaessaan ohjelmistoa sekä suunnitellessaan tehtäviä, joissa käytetään

näyttöpäätettä, työnantajan on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) ohjelmiston on sovittava tehtävään;

b) ohjelmiston on oltava helppo käyttää ja, jos se on tarkoituksenmukaista, sovitettavissa käyttäjän tiedon tai kokemuksen tasoon; mitään määrän tai laadun valvontakeinoa ei saa käyttää työntekijöiden tietämättä;

c) järjestelmien on annettava työntekijöille palautetta heidän suorituksestaan;

d) järjestelmien on näytettävä tieto sellaisessa muodossa ja sellaisella nopeudella, jota käyttäjä pystyy seuraamaan;

e) ohjelmistoergonomian periaatteita on noudatettava varsinkin ihmisen suorittamassa tietojenkäsittelyssä.

280

Informaatioergonomia

Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 1: Standardisarjan johdanto

1 Soveltamisala ISO 9241 -standardisarjan tämä osa: — esittelee moniosaisen standardisarjan näyttöpäätteiden käytön ergonomisista vaatimuksista

toimistotehtävissä — esittää ohjeita käyttäjän suorituskykyyn perustuvalle lähestymistavalle — antaa yleiskuvan kaikista ISO 9241 -standardisarjan jo julkaistuista osista ja valmistelussa olevien osien otaksutusta sisällöstä — opastaa ISO 9241 -standardisarjan käyttämisessä — kuvaa, miten ISO 9241 - standardisarjan noudattaminen olisi raportoitava. Standardissa ISO 9241 toimistotyöhön käsitetään kuuluvan laajalti tekstin- ja tietojenkäsittelyn tehtäviä.

Koska nämä tehtävät ovat samantapaisia eri alueilla, esim. hoitoalalla, tieteellisissä tehtävissä, tietoliikenteessä, valvomoissa ja yleisön käyttämissä laitteissa, monet standardin ISO 9241 vaatimukset sopivat näille alueille yhtä hyvin. Standardi ISO 9241 ei käsittele näyttöpäätteiden sähköturvallisuutta.

Sitä käsitellään standardissa IEC 950. HUOM. Litteiden näyttöjen ergonomiset vaatimukset esitetään standardeissa ISO 13406-1 ja ISO 13406-2. Laaja opastus vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun on standardissa ISO 13407.

(27)

Informaatioergonomia

Esim. ISO 13407 määrittelee käytettävyyden:

”Tarkkuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä” (”the extent to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use”).

http://www.usability.serco.com/trump/resources/standards.htm http://www.ucc.ie/hfrg/emmus/methods/iso.html

Standardit on sovittuja toimintatapoja, joita ei ole pakko noudattaa, mutta yleensä sekä valmistaja että käyttäjä hyötyy standardeista jos tuote on xx standardin mukainen.

282

Informaatioergonomia

Ihmisen tiedonkäsittelyn raja?

Moni olettaa ihmisen tiedonkäsittelykyvyllä olevan jonkin ylärajan ja että on olemassa jokin mekanismi, joka suojelee ylikuormitukselta.

Nyky-yhteiskunnan tietotulvassa ihminen kuitenkin pystyy toimimaan, vaikka informaatio-ähkystä puhutaan.

Vuonna 1613 englantilainen B. Rich valitti tiedon runsautta:

”Eräs aikamme sairauksista on kirjojen runsaus. Ne kuormittavat tarpeettomillakin asioilla eikä ole mahdollista sulattaa kaikkea, mitä päivittäin tuotetaan ja levitetään maailmaan”.

Inhimillisillä kyvyillä on rajoja, mutta ei tiedetä onko ne

(28)

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen strukturoitu tarkkailu

havainnoidaan käyttäjää luonnollisessa käyttöympäristössä

tärkeää on esitellä havainnoija käyttäjälle, kertoa havainnoinnin tarkoitus ja kysyä lupa havainnointiin havainnoija saattaa vaikuttaa käyttäjään, vaikka hänen tulisi olla huomaamaton.

havainnointia tuetaan sen jälkeen tapahtuvalla haastattelulla.

”ääneen ajattelu” käyttäjä kertoo mitä hän tekee.

kysellään käyttäjältä käytön aikana mitä hän teki ja miksi?

284

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen

On olemassa käyttäjän vaatimuksiin perustuvia malleja, sekä kognitiivisia malleja.

Käyttäjän vaatimuksiin perustuvat mallit selvittävät

käyttäjän tarpeet (mitä hän tekee), kuka toiminnon suorittaa ja mitä vaaditaan systeemiltä. Huomioidaan sosiaaliset tekijät (yhteisöllisyys , inhimilliset, organisationaaliset) ja tapahtumakeskeisyys.

Kognitiivisissa malleissa pyritään ymmärtämään yksittäiset osatehtävät, joista systeemin kokonaisuus rakentuu, tehtävät jaetaan pienemmiksi hieralkisiksi komponenteiksi.

Perustuvat havaintoihin käyttäjän kognitiivisista

toiminnoista.

(29)

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen Kognitiiviset mallit

hieralkiset: pyrkivät esittämään käyttäjän tehtäviä ja tavoitteita, myös alitavoitteet, pyritään muodostamaan malli käyttäjän mielen sisäisiä prosesseja.

kielelliset: miten laitteen kanssa kommunikoidaan, esim.

montako operaatiota yhden asian tekeminen vaatii (piirtämisessä klikkauksia ja vetoja, komentokielessä käskyjä tms.)

fyysiset ja laiteläheiset: kuinka systeemiä käytetään:

millaista havaintoa, muistia ja motoriikkaa/fyysistä suoritusta tehtävän tekeminen käyttäjältä vaatii

286

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen USTM (user skills and task match)

Suunnitteluryhmien avuksi tarkoitettu menetelmä käyttäjän vaatimusten (tehtävien) ymmärtämiseksi ja dokumentoimiseksi

Mallit kuvataan kaavioina, joissa esitetään tehtävät selitettynä luonnollisella kielellä

Kaikki tehtävään liittyvät osapuolet mallinnetaan.

primary, järjestelmän ensisijaiset käyttäjät

secondary, saavat järjestelmän käytöstä tuloksia tai tuottavat sen käyttöön materiaalia

tertiary, saavat välillisiä vaikutuksia järjestelmän olemassaolosta

(30)

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen

OSTA (open system task analysis, Preece 377-8)

Menetelmä, jolla pyritään selvittämään ja kuvaamaan mitä vaikutuksia uusi tietojärjestelmä aiheuttaa

organisaatiossa tai (työ-) yhteisössä.

Sosiaaliset näkökohdat (käytettävyys, systeemin hyväksyntä, muutosvastarinta) määritellään yhdessä teknisten näkökulmien kanssa.

Kahdeksan vaihetta.

288

Tietotekniikan käyttäjän tutkiminen

OSTA (open system task analysis, Preece 377-8) 1. Päätehtävä jonka tuote toteuttaa

– tunnistetaan ja kuvataan käyttäjän tavoitteet 2. Tehtävän Syötteet

– input, output, jotka vaikuttavat 1. tehtävään 3. Ympäristö

– fyysiset, taloudelliset ja poliittiset tekijät 4. Järjestelmän aiheuttamat muutokset

– miten järjestelmä muuttaa työnkuvaa tai prosessia ja siihen osallistujien rooleja

5. Sosiaalinen systeemi

– huomioidaan olemassa olevat sisäiset ja ulkoiset työryhmät ja suhteet 6. Tekninen systeemi

– tekniset ratkaisut ja suhteet muihin järjestelmiin 7. Suorituskykyvaatimukset

– sosiaaliset ja tekniset vaatimukset suoritustasolle 8. Järjestelmän vaatimusmäärittely, speksi

(31)

Tekeekö tietotekniikka onnelliseksi?

Tekeekö tekniikka onnelliseksi?

Mikä on ihmisen hyvinvoinnin ja onnen suhde tekniikan kehitykseen?

Innovaatioista on keskusteltu viime aikoina pitkään ja hartaasti. On kaivattu luovuutta ja lisäarvoa tekniikalle.

Onko kaikki tekniikan arvon lisääminen myös hyvinvoinnin ja onnen lisäämistä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

290

Tekeekö tietotekniikka onnelliseksi?

Teknologia liittyy lähes kaikkeen tuotannolliseen toimintaan.

Teollisia tuotantoprosesseja automatisoidaan, niiden energia- ja materiaalitehokkuus lisääntyvät,

palveluautomaatio etenee, hoivarobotit yleistyvät ja professionaalisissa ammateissa käytetään

asiantuntijajärjestelmiä.

Useimmissa työtehtävissä tarvitaan tietotekniikan

ymmärtämistä ja laitteiden ja järjestelmien jonkinasteista hallintaa.

Tietotekniikasta on tullut kansalaisten perustaito ja

perustyötaito.

(32)

Tekeekö tietotekniikka onnelliseksi?

Tietoyhteiskuntakeskustelun yhteydessä on puhuttu paljon keinoista kansalaisten mediakompetenssin

vahvistamiseksi.

Samoja ideoita ja osaamisalueita voitaisiin hyödyntää asianmukaisesti soveltaen ja muilla täydentäen kansalaisten tiedekompetenssin vahvistamiseksi.

Tietotekniikan perustaidot tulisi varmistaa jokaiselle samaan tapaan kuin aikoinaan varmistettiin lukutaito.

Tämä edellyttää myös tietoa ja ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, että toiset ihmiset omaksuvat helposti uusia teknisiä asioita ja toiset eivät.

Digiajan kansalaisen perustaidot, joilla hän selviää laitteista ja laitemaailmasta, ymmärtää virtuaalimaailmaa ja siinä toimimista sekä osaa luoda itse verkostoja, tulisi määritellä.

Näitä taitoja tulisi sisällyttää kaikkeen koulutukseen.

292

Tulevaisuus

Digitaalisen konvergenssin ja mediapintojen (esim.

näytöt, aikakauslehdet, julisteet) dynaamisuuden lisääntyminen tuottaa uusia haasteita miellyttävän käyttäjäkokemuksen suunnittelulle.

”Ubi-käytettävyyden” osaamisalueessa yhdistyvät teollinen muotoilu, käyttöliittymäsuunnittelu sekä

käytettävyyden suunnittelu päätelaitteiden, sisältöjen ja palveluiden suhteen.

Tarvitaan näkemystä kuluttajien tarpeiden kehittymisestä. Samoin tarvitaan syvällistä

ymmärtämistä sekä ihmisten keskinäisestä että ihmisten

ja koneiden välisestä vuorovaikutuksesta.

(33)

Tulevaisuus

Käyttöliittymiä ja mediapintoja on runsaasti kaikkialla ihmisten elinympäristössä:

kodeissa, työpaikoilla, ostoskeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa.

Niitä kulkee myös ihmisten mukana.

Ne viestivät nopeasti vaihtuvaa sisältöä.

Viesteillä pyritään vaikuttamaan yhä enemmän tunteisiin ja tunnelmiin.

Viestittävä tietosisältö on räätälöity käyttäjän senhetkiseen tilanteeseen sopivaksi.

Kaikkiin liiketoimintoihin ja palveluihin liittyy vaiheita, jotka tuotetaan käyttöliittymien kautta.

Useat palvelut perustuvat täysin tietotekniikkaan.

Kaikenikäiset ihmiset pystyvät käyttämään näitä palveluita helposti ja turvallisesti.

294

Tulevaisuus

Koska käyttöliittymät täyttävät ihmisen normaalin ympäristön, käytettävyyden kehityksessä on tietotekniikka nähtävä taustalla olevana voimana.

Etualalle on nostettava ihmiselle luonnolliset toimintatavat fyysisessä ympäristössä.

Tarvitaan intuitiivisia käyttöliittymiä.

Erityisen haasteellista on kehittää palveluiden

käytettävyys sellaiselle tasolle, että palvelut tukevat

joustavasti ihmisten toimintaa ryhmissä.

(34)

Tulevaisuus

Aivojen ja muun hermoston toiminnan

ymmärtäminen ja mallintaminen tarkkuudella, joka mahdollistaa uudentyyppisen teknologian

kehittämisen, avaa aivan uusia mahdollisuuksia.

Suoraan keskushermostosta tapahtuva ohjaus Käyttäjään adaptoituvat laitteet sekä informaatio ja kommunikaatioteknologian kehittäminen.

296

Yliopiston projekteja

WISM 2

https://www.youtube.com/watch?v=9v1fFIHRWGE

http://www.epky.fi/tutkielman-tekeminen-yrityksessauml-antaa- opiskelijalle-myoumls-tyoumlelaumlmaumlssauml-tarvittavia-taitoja http://www.epky.fi/optimoimalla-saa-enemman-irti

(35)

Jokapaikan tietotekniikka

Skaala

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/skaala-oy-ja-vaasan- yliopisto-yhteistyohon-1.1238467

http://www.ilkka.fi/uutiset/talous/miljoonan-euron-ikkunaprojekti- valmistui-1.1693265

http://yle.fi/uutiset/skaala_kehitti_ikkunasta_ilmanvaihtolaitteen/7500307 http://www.skaala.com/skaala-alfa-clean.html