Innoitusta:
• Men and women in interaction:
reconsidering the differences
• Elizabeth Aries
Oxford University Press, 1996
• ISBN 0195103580, 9780195103588
• 286 sivua
Sukupuoli ja vuorovaikutus –
stereotypiat ja ’totuuden siemen’
vuorovaikutus ryhmissä sanallinen viestintä
keskusteluteemat
sanaton viestintä
Vuorovaikutuskontekstin
rajaamista (vähän sukupuolenkin!)
• vuorovaikutus ryhmissä, lähinnä:
– perhe (> yhteiskunta)
– koulu (”single-sex vs. coeducational”-keskustelu) – tutkimusta varten perustetut ryhmät
– ammatit, työelämä, johtajuus
• ”sukupuoli” näitä käsiteltäessä = sex, paitsi
– ammateista, organisaatioista ja johtajuudesta puhuttaessa = gender.
• vrv-tarkastelussa keskeistä kieli ja keskustelu
Freud: ”Naisellisuus”
• ”Vaikuttaa myös siltä, että pikkutyttö on ikäistään poikaa älykkäämpi, eloisampi,
ulkomaailmaan suopeammin suhtautuva ja ulkopuolisiin kohteisiin voimakkaammin
kiintyvä. En tiedä, ovatko täsmälliset havainnot osoittaneet tyttöjen todella
kehittyvän nopeammin, mutta varmaa joka tapauksessa on, ettei heitä voida pitää
älyllisesti poikia heikompina.” (Freud 1932)
”Naisellisuus” päättyy:
• ”Kolmikymmenvuotias mies vaikuttaa nuorekkaalta ja lähinnä epäkypsältä yksilöltä, jonka me odotamme
voimakkaasti käyttävän hyväkseen niitä kehittymismahdollisuuksia, joita analyysi hänen eteensä avaa. Samanikäisen
naisen sielullinen jähmeys ja kangistuneisuus taas usein
pelästyttävät meitä.” (Freud 1932)
Sukupuolten vuorovaikutus:
keskustelun ja kielen tutkimus
Kolme tutkimusnäkökulmaa:
1. miesnormi, naiset ”puutteellisia”
2. erilaisuus: naisten yhtk. asema
selittää viestinnässä havaittuja +/- eroja 3. koodin vaihto tilanteiden mukaan:
– sekä miehet että naiset vaihtelevat m/n- koodeja, joissa eroja todella on
Stereotypioista
vuorovaikutuksen empiriaan
1. O. Jespersen totesi v. 1922, että naiset – paljon useammin kuin miehet – katkaisevat lauseen lopettamatta sitä ”koska he alkavat puhua ajattelematta mitä aikovat sanoa”.
2. Sukupuolten erot vuorovaikutuksessa:
varsinaisesti 1970-luvulla alkaneen
tutkimuksen valossa usein (mutta ei aina) myytteihin perustuvia.
Jääkö myyteistä jotakin jäljelle? (Elizabeth Aries)
• ”Paitsi että miesten ja naisten viestintä on
erilaista, myös heidän ajattelunsa, tunteensa, havaintonsa, reagointinsa, rakastamisensa, tarpeensa ja arvostuksensa poikkeavat
toisistaan.”
• ”Ihmisen sukupuoli (gender) ei ole vain hänen olemuksensa yksi puoli, vaan tärkeämpää: se on sitä, mitä hän tekee (ja toistaa) ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.”
Instrumentaalinen – ekspressiivinen
”tehtävä- vs. tunne-”
• Parsons & Bales: ydinperheen työnjako 1955
• IPA-kategorioiden jakautuminen mm.
valamiehistötutkimuksissa tuki i-e- tulkintaa >
poikien ja tyttöjen sosialisaatio luo perustan roolivalinnoille (P & B: Family, socialization and interaction process)
• Strodtbeck & Mann: sekaryhmät 1956: miehet proaktiivisia, naiset reaktiivisia
• Diffuusit statusominaisuudet 1970-luvulla:
jos/kun sukupuoli on d.s.-ominaisuus, se tuottaa valtaa miehille sekaryhmissä, (ei asiantuntijuus)
Sp-homogeenisten vs.
sekaryhmien vuorovaikutus
• 1970-luvun tutkimus vrv.-tyyleistä:
– homog. parit kilpailullisia, omaperäisiä, toiminnallisempia kuin sekaparit
– Megargee: sekapareissa nainen luovutti johtajuuden aktiivisesti miehelle
– sekaryhmissä: miehet huomaavaisempia kuin homog.M- (status, kilpailu korostui), mutta naiset antoivat miesten dominoida enemmän kuin homog.N-ryhmissä
Onko yhä näin? Ja miksi?
Ryhmän tuloksellisuuden tutkimusta
• Hollantilaiset mies- ja naisopiskelijat osallistuivat
vuorovaikutustutkimukseen, jossa pareittain ratkottiin älyllisesti haastavia tehtäviä. (Karremans &al. 2009)
• Miesten suoritus heikkeni sekaparitehtävissä siitä riippumatta oliko heillä jo seurustelusuhde. Toisin kuin naiset, he pyrkivät hallitsemaan itsestään
välittyvää vaikutelmaa, estyivät, hämmentyivät ja yrittivät vaihtaa tehtävää.
• Naiset kokivat kognitiivisen suoritustasonsa heikkenevän miesparin kanssa läpikäymänsä
vuorovaikutuksen jälkeen silloin kun he myönsivät pyrkineensä tekemään vaikutuksen miespariinsa.
Vaikutelman hallinta selittää
• Itsensä esittämisen vaatima huomio saattaa heikentää kognitiivisia toimintoja
vuorovaikutuksessa vastakkaisen sukupuolen (vs. oman sukupuolen) edustajan kanssa.
• Vaikutelman hallinta ei ole helppoa - se edellyttää huolellista kognitiivista säätelyä oman käyttäytymisen valvonnassa ja
muuntelussa, joten kognitiiviset resurssit vähenevät (Baumeisterin itsesäätelyn
resurssimalli), mikä voi alentaa kognitiivisen suorituksen tasoa vielä vrv:n päätyttyäkin.
Muita selityksiä
• Perinteiset sukupuolirooliodotukset
korostavat miesten aloitteellisuutta M/N vrv.- tilanteissa, joten miesten kognitiiviset
resurssit joutuvat kovemmille.
• Toisen tutkimusperinteen mukaan miehet kokevat naisia enemmän näiden vrv.-
tilanteiden sisältävän seksuaalisia vihjeitä ja mahdollisuuksia.
• Kolmas, ja pitkälti paras selitys on, että M/N- tilanteet vaativat enemmän kognitiivista
säätelyä oppimisen jäätyä vajaaksi.
Oppiminen keskeistä
• Vuorovaikutus vastakkaisen sukupuolen kanssa vaatii todennäköisesti enemmän
kognitiivista säätelyä, koska ihmisillä saattaa olla enemmän kokemusta vuorovaikutuksesta oman sukupuolen kanssa. (Tämä ei
kuitenkaan selitä vaikutuksen ilmenemistä voimakkaammin tutkimuksen mies- kuin naisosallistujilla).
• Koodinvaihdon oppiminen? (Aries)
Käytännön päätelmiä
1. Tutkijat myöntävät, että tutkimukseen osallistui nuoria ihmisiä, joille kuvattu vaikutuksen tekeminen oli
erityisen ajankohtaista. Eri ikäisten tutkimusta tosielämän ryhmissä tarvitaan yhä.
2. Kannanotto erillis- vs. yhteiskasvatuskeskusteluun (jota käydään edelleen eri puolilla maailmaa!):
“Poikien arvokkaat kognitiiviset resurssit voivat kulua osaksi tehtäessä vaikutusta luokan tyttöihin”.
Karremans, J.C., Verwijmeren, T. Pronk, T.M. Reitsma, M. (2009).
Interacting with women can impair men's cognitive functioning.
Journal of Experimental Social Psychology,
Single-sex vs. coeducational?
• Suomessa SS-vaihtoehtoa (1970-luvulle asti) perusteltiin mm. oman sukupuolen hyveiden oppimisen ja johtamistaitojen harjoittelun mahdollisuuksilla varsinkin tyttö-, mutta myös poikakouluissa.
• Oppimistulokset useimmiten parempia
SS- kuin yhteiskouluissa.
SS vs. coed? jatkuu
• Science-lehden koulutusfoorumilla 2011
artikkeli ”The Pseudoscience of Single- Sex Schooling”* veti yhteen debattia näin:
– ”Single-sex schooling lacks scientific support and may exaggerate sexism and gender stereotyping.
– (Eri alojen psykologit eri puolilta maailmaa puolsivat toki muitakin näkemyksiä aiheesta)
– *Halpern, D.F., Eliot, L., Bigler, R.S., Fabes, R.A., Hanish, L.D., Hyde, J. Liben, L.S., Martin, C.L. SCIENCE,Vol.333, 23. Sept.2011
Perusteluja erilliskasvatukselle
• SS-koulussa vältetään useita haittoja:
– poikien opettajilta saama suurempi huomio – sukupuoleen perustuva leimaaminen
• ”Huomenta, pojat ja tytöt”, P- ja T-jonot ym.
– neurofysiologisissa mittauksissa on todettu SS-koululaisten stressitaso alhaisemmaksi kuin yhteiskoululaisilla.
– itseluottamus, itseriittoisuus, johtajuus
kasvavat mahdollisesti paremmin SS:ssa
Perusteluja
yhteiskasvatukselle
• SS-kouluissa todettuja ongelmia:
– vapaa-ajan vietto vain oman sukupuolen parissa kaventaa asenteiden oppimista
– pojista aggressiivisempia, tytöistä stereotyyppisempiä
• tyttöjen suuri prosenttiosuus takaa luokan työrauhan (näin myös Suomessa).
• aikuisten päätöksiin perustuva koulutuksen jako ei valmenna yhteistyöhön yhteiskunnassa.
• SS-kouluista tulleet miehet eronneet 40-vuotiaina (CA-tutkimus 2001).
Aikuisikä ja vrv.-kulttuurit
• Miesten homososiaalisuus (Lipman-Blumen)
• Pohjimmaltaan väitetään miesten viihtyvän parhaiten keskenään, nauttivan toistensa seurasta ja yhteisistä harrastuksista,
luottavan toisiinsa ja hakeutuvan yhteen
• ”male bonding”, hyvä veli-verkostot eräs selitys päätöksenteon miesvaltaisuudelle
• suomalainen saunakulttuuri osavaikuttaja
• ”naisten ompeluseurajutut” pilanteon aiheena
Sosiaalisten roolien teoria 1987 –
• Sosiaalisessa käyttäytymisessä ilmenevät pienet erot suurenevat kun miehiä ja naisia havainnoidaan vastakkaisissa, ”toisiaan
täydentävissä” sosiaalisissa rooleissa
• historiallinen biososiaalinen työnjako näkyy yhä melko luonnollisena työelämässä
• ylin fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen valta todennäköisimmin miesten hallussa
”Think manager – think male”
• Numeroiden valossa (ainakin ylin) johto on miesvaltaista (Hearn) …koska:
• johtajuusideologia suosii miehiä
• johtajuustyylit on ”mies/nais- luokiteltu”
• johtajuusimago ja -symboliikka on miehistä
• j-kieli lainaa urheilu- ja sodankäyntitermejä
• seksuaalisuudesta, perheestä jne. vallitsee perinteisiä oletuksia, joita johtajan
pukeutuminen ja elämäntapa myötäilee
Miesten ja naisten kieli - mistä koodit koostuvat?
• Katse peiliin: tiedostatko oman kielikoodisi?
• Miesten ja naisten kielessä on pieniä eroja mm. keskustelutavoissa, sanavalinnoissa ja kielen käyttötarkoituksissa. Näiden
erojen tutkimusta kutsutaan
• feministiseksi kielentutkimukseksi.
Varsinaiseksi tutkimuskohteeksi kieli tuli vasta 1900-luvun lopulla naistutkimuksen myötä.
Feministinen kielentutkimus:
naisten ja miesten puhe
• Naiset puhuvat enemmän tunteista ja suhteista, miehet taas asioista-
– N: enemmän intensiteetti-ilmauksia: ”hirveän”,
”kamalan” jne.
– M: voimasanoja, äänen voimaa
• Naiset käyttävät enemmän 1. ja 2.
persoonan pronomineja (”Minusta…” ”Oliko sinusta…?”) tukea-antavassa viestinnässä +.
• Naiset ja nuoret omaksuvat muotisanoja
Huomion haku, aiheen tarjonta, keskustelun tuki- ja ylläpitotyö
• ”Arvaa/tiedätkö mitä?”- alku (naiset, lapset)
• ”Tiedätsä?” (”you know” 5 x yleisempi N) Naiset tarjoavat aiheita miesten kanssa keskustellessaan
• ”Onpa mielenkiintoista”, ”Ihanko totta?” (N)
• Keskustelua tuetaan ja ylläpidetään
kysymyksin ja palauttein (minimipalaute
”mmm”) mielenkiinnon ilmaisemiseksi (N)
• Minimipalautteesta erikseen M/N- tulkinta
Naiset, miehet ja julkiset keskustelutavat
• Miehet keskeyttävät naisia enemmän kuin naiset miehiä (mutta huom. presidenttipaneelien tilastot!)
• Naisten vapaa keskustelu on sujuvaa ja
yhteistyöhön perustuvaa, miesten taas usein katkonaista, toista puhujaa laiminlyövää ja
kilpailevaa.
• Miesten ja naisten vuorovaikutustilanteissa miehet puhuvat enemmän ja käyttävät pitempiä
puheenvuoroja. Miehen julkisesti esittämän viestin keskeyttäminen koetaan loukkaavammaksi kuin
naisen.
Vaikuttamisessa itsensä toteuttava ennuste
• Linda Carlin tutkimus naisten puheen vaikuttavuudesta M- ja N-kuulijoihin:
– ehdollinen puhetyyli (”ehkä”,”eikö niin”) vakuutti M-, ei niinkään N-kuulijoita,
– sama viesti ehdottomammin esitettynä
vaikutti N-kuulijoihin 3 x edellistä paremmin
• M-kuulijoiden stereotyyppiset odotukset
vahvistuivat, ”palkinnoksi” samaa mieltä
Sanaton viestintä, ruumiinkieli
• Miesten ja naisten ruumiinkieli erilaista:
– N asennot varovaisen harkittuja, M rentoja – M tilantarve, ympäröivä ”kupla” suurempi – N eleet intiimimpiä, ilmerekisteri laajempi
• tervehdyshalaus, poskisuukot, ”hymyilypakko”, mutta myös hämmästys, suru ja sääli ilmeissä
– drag show hyödyntää näitä eroja
Sanattomien viestien erot
• Havaittujen erojen yhteenveto yleensä:
dominointi, status vs. emotionaalinen lämpö
• m/n eleet ”vallan mikropolitiikkana” liittyvät ja vaikuttavat valtaan ja ovat sen seurausta
• Naisten elekieli alaisen käyttäytymistä, mihin liittyy naisten yleensä parempi sanattoman viestinnän tulkinta (vrt. organisaatiotutkimus)
• Sex-tulkinta yksinkertaistaa: gender ja tilanne unohdettu!
Eroja on – miten tulkita?
• Sekä sanallinen että sanaton viestintä-
käyttäytyminen on erilaista (puheenvuorojen hallinta, hymyily), mutta käyttäytymistavoilla on monia eri funktioita ja niiden merkitys
vaihtelee etenkin sosiaalisen kontekstin ja puhujan sukupuolen mukaan.
• Keskustelijoiden motiivien ja intentioiden tutkimusta tarvitaan pelkän käyttäytymisen havainnoinnin lisäksi.
