Maanpuolustuksen Insinöörit Juhlalehti - maaliskuu 2017 50v 50v
Raken-
namme
suoritus-
kykyä
Julkaisija:
Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.mpiry.fi
Päätoimittaja: Aki Pöyry Puh. 045 1173 331 aki.poyry@kolumbus.fi Toimitus: Antti Kymäläinen
(tekstit ja kuvat, ellei toisin mainittu) Puh. 040 828 2758
antti.kymalainen@kolumbus.fi Kalustokuvat: Puolustusvoimat Taitto: Simo Nummi
Puh. 040 532 5815 simo.nummi@
mainosnummi.inet.fi Paino: EuraPrint Oy
Sisältö
Puheenjohtajan pääkirjoitus ...3
Puolustusvoimain komentaja: Tulokset tehdään yhdessä...4
Kansliapäällikkö Jukka Juusti: Insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessakin ...6
Akava ei sekoita puoluepolitiikkaa edunvalvontaan ...8
JUKO:n neuvotteluasema on vahvistunut ...9
Insinööriliitto valvoo jokaisen jäsenensä etuja ...10
Millog Oy:ssä johdetaan reilusti ...11
Puolustusvoimien logistiikkalaitos - suorituskykyjen mahdollistaja ...12
Henkilöstöpäällikkö lupaa haasteellisia tehtäviä osaaville insinööreille ...14
Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry - yhdistys ja jäsenistö ...16
Edunvalvonta on tuottanut tuloksia ...18
Pääluottamusmies tukee jäsenistöä ...19
Vahvaa edunvalvontaa 50 vuotta ...20
MPI:n jäsenenä maavoimissa: Simulaattorien asiantuntija ...22
MPI:n jäsenenä Logistiikkalaitoksessa: Kuljetusmateriaalien järjestelmäpäällikkö ...23
MPI:n jäsenenä Rakennuslaitoksessa: Sähkösuunnittelun ohjaaja ...24
MPI:n jäsenenä maavoimissa: Lentotekninen johtaja ...25
MPI:n jäsenenä merivoimissa: Asejärjestelmien asiantuntija ...26
MPI:n jäsenenä tutkimuslaitoksessa: Informaatikko ...27
MPI:n jäsenenä Millog Oy:ssä: Materiaalipäällikkö ...28
MPI:n jäsenenä ilmavoimissa: Kunnossapitoinsinööri ...29
Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry yhdistää voimia ...30
Maanpuolustuksen Insinöörit
50v 50v
JUHLALEHTI
M
aanpuolustuksen Insinöörit MPI ry täyttää 50 vuotta samana vuonna kuin Itsenäinen Suomi 100 vuotta. MPI on osa puolustushallin- non sekä sen strategisina kumppaneina toimivien liikelaitosten ja osakeyhtiöiden palveluksessa olevan henkilöstön sekä insinööriyhteisön ja korkeasti koulutet- tujen henkilöiden toimintaympäristöä.MPI edustaa jäsenistöään, valvoo heidän yhteisiä̈ oikeudellisia, palkka- ym. amma- tillisia ja sosiaalisia etujaan sekä edistää heidän teknillistä ja henkistä kehittymis- tään.
MPI:lle on - nimensä mukaisesti - jäsen- tensä edunvalvontatyön ohella tärkeää myös maanpuolustus, mitä ilman ei ole itsenäistä Suomea. Uskottavan puolus- tuksen merkitys on viime vuosina nous- sut, kun uhkakuvat ympäristössä ovat muuttuneet. Parhaillaan poliittiset tahot miettivät, miten suuret kalustohankinnat rahoitetaan. Toivottavasti kevään puolus- tuspoliittisessa selonteossa kyetään va- kauttamaan Suomen puolustuspolitiikkaa siten, ettei kokonaisuuteen - henkilös- tö, tilat ja materiaali - enää tarvita suuria muutoksia.
MPI ei tee eikä kykene tekemään työ- tään yksin. MPI:n arvoja ovat jäsenkes- keisyys, yhteistyökykyisyys, avoimuus, vastuullisuus ja osaaminen. Ilman yhteis- työkykyä ja hyviä sidosryhmäsuhteita emme pysty viemään asioita eteenpäin.
MPI juhlii 50-vuotista taivaltaan 24.3.2017. Päiväjuhla on tarkoitettu si- dosryhmille ja iltajuhla jäsenistölle ave- ceineen. MPI toimittaa 50-vuotishistori- an ja tämän juhlalehden. Historiakirjassa luomme katseen menneisyyteen ja leh- dessä nykypäivään sekä tulevaisuuteen.
Lehteen olemme saaneet haastatella jä- senkuntaa ja yhteistyötahoja, mistä suuri kiitos kaikille haastateltaville. Lehti antaa erinomaisen kuvan MPI:stä ja sen toimin- taympäristöstä.
Toivotan kaikille lukijoille antoisia hetkiä lehden parissa.
Aki Pöyry Puheenjohtaja
Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry
Arvoisat juhlalehden lukijat!
P
uolustusvoimain komentajalla kenraali Jarmo Lindbergillä on taustansa vuoksi keskimääräistä paremmat valmiudet ymmärtää insinöörien ajatuksenjuoksua.- Olen insinööriperheestä, isäni ja veljeni ovat insinöörejä. Minä olen tällainen musta lammas, kun olen lentäjä, toteaa Lindberg.
Yhteistyö insinöörien kanssa ei ole rajoittunut pelkästään perhepiiriin. Il- mavoimien teknisessä ympäristössä palvelleelle Lindbergille työskentely insinöörikunnan kanssa on ollut joka- päiväistä, erityisesti Hornet-kaluston käyttöönottovuosien aikana.
Lindberg näkee, että kiihtyvä tek- nistyminen kasvattaa insinööriosaa- misen tarvetta Puolustusvoimissa.
Samalla hän painottaa koko henki- löstön työpanoksen merkitystä.
- Pidän tärkeänä, että meillä on tällai- nen symbioosi, jossa insinöörit, ope- raattorit ja kouluttajat pelaavat yh- teen. Kouluttaminen ja operatiivinen toiminta yhdistyvät näin tekniseen osaamiseen ja insinöörikunnan kom- petenssialueeseen.
Erilaiset informaatiotekniikan so- vellukset leviävät yhä laajemmalle Puolustusvoimissakin. Sovellusten käyttöliittymät eivät kuitenkaan ke-
hity samaa tahtia helppokäyttöisem- miksi. Tämän vuoksi muiltakin käyt- täjiltä kuin insinööreiltä vaaditaan entistä useammin teknistä perehty- neisyyttä.
Komentaja ymmärtää ihmisten epäluuloja uutta teknologiaa koh- taan, mutta itse hän tunnustautuu di- gitalisaation kannattajaksi.
- Digitalisaatio muokkaa koko ajan elämäämme ja se on hyvä ja positii- vinen asia. Olen aina kokenut uuden teknologian jännittävänä, sillä se tuo meille mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin. Tämän suhteen olen op- timisti, tunnustaa Lindberg, selvästi insinöörigeenien kantajana.
Valmiutta kehitetty
Sotilaallinen toiminta Itämeren alu- eella on lisääntynyt. Venäjä on ollut aktiivinen ja Nato ja Yhdysvallat ovat siihen reagoineet, samoin tahollaan Ruotsi ja Norja. Lindbergin mukaan tilannetta ei voi kuitenkaan tulkita si- ten, että kulkisimme kohti konfliktia.
- Mitkään Venäjän toimet eivät ole kohdistuneet sotilaallisena uhkana suoraan Suomeen.
Suomessa turvallisuusympäristön muutokseen on reagoitu muun mu- assa valmiutta parantavilla lainsää- däntömuutoksilla, toimenpiteillä ja koulutusjärjestelyillä.
- Joukkojen nopea toimeenpanokyky on nyt parempi kuin mitä se on ollut joskus aikaisemmin.
Jännitteiden kasvuun on vastattu myös tiedustelun ja valvonnan tehos- tamistoimilla.
Tulokset tehdään yhdessä
Henkilöstöjärjestöjen toiminta näyttäytyy puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lind-
bergille avoimena ja hyvänä kanssakäymisenä.
Kuvaaja Combat Camera Petro Salminen
- Olemme joustavasti säätäneet valmiuttamme ja tarpeen mukaan pitäneet pieniä porukoita kovassa valmiudessa. Alueellisen koskemat- tomuuden valvonnan ja torjunnan yk- siköillä meri- ja ilmavoimissa on ollut tässä enemmän työtä, valottaa Lind- berg.
Tilanteen muuttumisesta huolimat- ta, valtion rahahanat eivät ole raot- tuneet. Varat valmiuden tehostami- seen on komentajan mukaan otettu nykyisen budjetin sisältä siirtämällä rahaa materiaalipuolelta toimintaan.
- Kun sotilaallinen aktiviteetti ympä- ristössämme on lisääntynyt, meillä ei ole ollut halua ajaa omaa toimintaam- me alas, perustelee Lindberg ratkai- sua.
Tammikuussa maavoimien joukko- osastoissa käynnistettiin varusmies- ten valmiusyksikkökoulutus osana Puolustusvoimien valmiuden kehit- tämistä. Koulutus voitiin käynnistää ilman lainsäädäntömuutoksia. Ko- mentajan mukaan voimassa olevan lain tulkinta oli viime vuosikymmeni- en aikana hämärtynyt. Tulkittiin niin, ettei varusmiehiä voitaisi käyttää val- miustehtäviin.
- Puolustusministeri haki tähän oi- keuskanslerilta linjauksen ja sen mu- kaan varusmiehiä voidaan käyttää näihin tehtäviin. Olisi voinut käyttää aikaisemminkin, kuten 1980-luvulla ja sitä ennen tehtiinkin. Eli tämä ei sil- lä tavalla ole uutta, täsmentää Lind- berg.
Uudistuksen tavoitteet toteutuivat
Puolustusvoimissa on nyt eletty kaksi vuotta suuren uudistuksen jäl- keistä aikaa. Kun sitä vuosikymme- nen alkupuolella ryhdyttiin suunnitte- lemaan, ympäröivä tilanne oli tyystin erilainen. Muutos käynnistyi Ukrai- nasta ja Krimiltä.
- Voidaan todeta, että puolustus- voimauudistus tehtiin menneeseen maailmaan, rauhalliseen Euroop- paan. Tilanne muuttui ennen uudis- tuksemme loppuun saattamista, sa- noo Lindberg.
Komentaja katse on kuitenkin uu- distuksen lopputuloksessa, siihen hän on tyytyväinen. Tavoitteet saa- vutettiin ja aikataulu piti.
- Puolustusvoimauudistuksessa luo- dut rakenteet ja toimintatavat ovat osoittautuneet toimiviksi.
Puolustusvoimauudistuksessa vä- keä vähennettiin vajaalla 2500 hen-
kilöllä. Nyt tällä määrällä tehdään sama tulos kuin ennen uudistusta.
Henkilöstö on kokenut tämän kii- reen ja työpaineen lisääntymisenä.
Komentajan mukaan henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat eivät ole laajamittaisia. Kaikkien työkyvyn säilymisestä halutaan kuitenkin pitää huolta.
- Olemme antaneet ohjeet siitä, että erityisesti keskijohdon tulee seurata sitä, etteivät liian tunnolliset ja työte- liäät tee liikaa työtä. Tämä on jatku- van seurannan kohde.
Uusiin isoihin muutoksiin Puolus- tusvoimissa Lindberg ei näe tällä het- kellä tarvetta. Tilanne on toinen, jos Puolustusvoimiin ulkopuolelta koh- distuu odottamattomia muutospai- neita tai jos ulkoinen toimintaympä- ristö radikaalisti muuttuu.
Rahahuolia ei ole selätetty
Vaikka Puolustusvoimat toteutti säntillisesi laajan uudistuksen, jol- la saavutettiin 123 miljoonan euron vuotuiset säästöt, on sen toimintaan kohdistettu lisäleikkauksia.
Puolustusvoimien rahoitukseen Lindberg perää päätöksiä, jotka tu- kisivat toiminnan tason turvaamista.
Rahan siirtäminen materiaalihankin- noista muuhun toimintaan ei ole kes- tävä polku.
- Toivoisimme sellaisia ratkaisuja, että meidän ei tarvitsisi elää tässä lievässä epätasapainossa vaan meil- lä olisi täysin rahoitettu toimintapuoli.
Ja materiaalihankintarahat menisivät siihen tarkoitukseen, mihin ne on va- rattu.
Jo aikaisemmin tehtyjä puolustus- määrärahojen supistuksia on tarkoi- tus osittain kompensoida puolustus- hankintoihin osoitetulla rahoituksella.
Tänä vuonna lisäys on 50 miljoonaa ja määrä kasvaa portaittain vuosi- kymmenen vaihteeseen mennessä 150 miljoonaan.
- Tämä paluuvirtaus ei kuitenkaan yllä sille tasolle, josta rahoitusta lähdet- tiin leikkaamaan vaan jää lähtötason ja leikkaustason välimaille, selventää Lindberg.
Budjettiin palautuville euroille on käyttötarkoitus katsottuna.
- Tulevien vuosien hankinnat painot- tuvat maavoimien vanhenevan ma- teriaalin korvaamiseen, jotta kyke- nemme pitämään 230 000 sotilaan joukkorakenteen suunnitelmallisesti varustettuna.
Suuntaviivat selonteosta
Sipilän hallitus muutti selonteko- käytäntöä siten, että nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä toisaalta puolustuspolitiikkaa koskien laadi- taan omat erilliset selonteot. Aikai- semmin nämä julkaistiin yhdessä.
Komentaja pitää uutta mallia Puolus- tusvoimien kannalta hyvänä. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luo viitekehyksen, jonka pohjalta laadi- taan erillinen puhtaasti puolustusasi- oihin keskittyvä asiakirja.
- Tärkeää olisi, että puolustusselon- teossa sitouduttaisiin yli hallituskau- sien meneviin asioihin ja että saisim- me hallitukselta ohjausta siitä, mihin suuntaan puolustusta halutaan kehit- tää. Eli miltä Puolustusvoimien tulisi 2020-luvulla tehtävien, rakenteen ja suorituskykyjen puolesta näyttää, tii- vistää Lindberg odotuksensa.
Erityinen mielenkiinto kohdistuu strategisiin hankkeisiin, merivoimien alushankintaan 2020-luvun alkupuo- lella ja ilmavoimien hävittäjähankin- taan vuosikymmenen loppupuolella.
- Nyt olisi tärkeää meille ja myös ul- kopuolisille näyttää, että Suomen valtio ja hallitus sitoutuvat näihin vuo- sikymmenen mittaisiin projekteihin.
Vuoropuhelu avointa
Henkilöstöjärjestöjen toiminta on näyttäytynyt Lindbergille avoimena ja kaikin puolin hyvänä kanssakäymise- nä. Vaikka päävastuu yhteydenpidos- ta kuuluu henkilöstöjohdolle, tapaa komentaja itsekin järjestöjen edusta- jia, muun muassa joukko-osastomat- koillaan.
- Meillä on ollut hyvää vuoropuhe- lua kaikkien ammattiyhdistystahojen kanssa, mukaan lukien Maanpuolus- tuksen Insinöörit.
Juhlavuottaan viettävälle Maan- puolustuksen Insinööreille Lindberg lainaa tervehdyksen Suomen itse- näisyyden 100-vuotisjuhlateemasta, joka on pelkistetty sanaan Yhdessä.
- Tämä sopii Puolustusvoimiinkin, kun meillä on useita henkilöstöryh- miä sekä erilaisia toimialoja ja toimin- toja, niin tämä hyvin kiteyttää meille tärkeän yhdessä tekemisen ja yhtei- söllisyyden. Toinen tärkeä asia on oma identiteetti, se on jokaisen ta- hon hyvä tunnistaa ja olla siitä ylpeä.
S
otaväessä on aina tarvittu insi- nöörejä, hevosvetoisen tykistön ajoista lähtien, eikä tilanne ole muuttumassa, toteaa puolustus- ministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.Juustilla on itselläänkin insinööri- tausta. Ennen nykyistä tehtävään- sä hän johti ministeriön resurssipo- liittista osastoa ja toimi tätä ennen muun muassa Puolustusvoimien so- tatalouspäällikkönä ja pääinsinööri- nä sekä puolustusmateriaaliosaston johtajana Euroopan Puolustusviras- tossa.
- Järjestelmät teknistyvät, monimut- kaistuvat ja liittyvät entistä enemmän toisiinsa. Näiden hankintaan, hallin-
Insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessakin
taan, huoltoon ja käyttöön tarvitaan syvällistä osaamista. Insinöörien tar- ve ei ole vähenemässä, näkee Juus- ti.
Tarve kehittyy sen mukaan, millai- sia järjestelmiä käyttöön otetaan ja millaisia ammattitaitovaatimuksia näi- den hallinta edellyttää.
Henkilöstön kannalta teknologian kehittyminen edellyttää elämän mit- taista osaamisen kehittämistä. Sitä, miten henkilöstörakenne tulevaisuu- dessa kehittyy, on Juustin mukaan vaikea arvioida. Henkilöstöryhmien raja-aidat kuitenkin hälvenevät.
- Sitä tietotaitoa, jota insinöörit ovat edustaneet, tarvitaan enemmän myös muissa ammattikunnissa. Se
ei enää ole insinöörien monopoli.
Samalla tavalla insinöörit laajentavat reviiriään muille osa-alueille, näkee Juusti.
Omaa sotilasinsinöörikoulutusta ei Juustin mukaan ole Puolustusvoi- miin tarve kehittää. Insinöörit rekry- toidaan tulevaisuudessakin siviilitut- kinnon suorittaneista. Mahdollista on sekin, että eri henkilöstöryhmiin kuuluvat hankkivat itselleen myös in- sinöörikoulutuksen.
Henkilöstöryhmät vartioivat omia tehtäväreviirejään. Juusti pitää kui- tenkin hyvänä käytäntöä, joka mah- dollistaa liikkumisen eri henkilös- töryhmien välillä. Toistakin kiertoa tarvitaan.
- Näen hyvänä henkilöstön liikkuvuu- den puolustushaarojen välillä, Puo- lustusvoimien ja ministeriön kesken sekä teollisuuden ja Puolustusvoimi- en välillä. Tämä on rikkaus, joka tuo enemmän kuin vie.
Tekniikka ei korvaa ihmistä
Kehittyvä teknologia ei Juustin nä- kemyksen mukaan tule korvaamaan ihmisiä taistelukentillä vielä vuosi- kymmeniin. Inhimilliselle osaamiselle on käyttöä vielä pitkään.
Asiaa on pohdittu muun muassa meneillään olevan hävittäjähankkeen selvityksissä.
- Hävittäjän kehittäminen vaatii noin 20 vuotta. Tällaisia miehittämättömiä koneita ei kuitenkaan ole vielä mis- sään ryhdytty rakentamaan, eli tä- män tyyppisiä ratkaisuja ei ole käy- tettävissä ainakaan vuoteen 2040 mennessä, perustelee Juusti.
Nykyisillä miehittämättömillä lait- teilla on tyypillisesti varsin kapea teh- täväalue. Tällaisia ovat esimerkiksi sukellusrobotit, joita voidaan käyttää miinanraivauksessa tai miehittämät- tömät lennokit, jotka soveltuvat alue- tai rajavalvontaan.
Puolustusmäärärahois- ta virheellistä tietoa
Juusti haluaa oikaista julkisuudes- sa toistuvan virheellisen kuvan puo- lustusmäärärahojen kehittymisestä.
- On väärinkäsitys, että puolustus- hallinto olisi saanut mittavaa lisära- hoitusta tai edes korvaava määrää niihin leikkauksiin nähden, jotka teh- tiin puolustusvoimauudistuksen yh- teydessä.
Todellisuudessa asiat etenivät si- Kansliapäällikkö Jukka Juusti
näkee hyvänä henkilöstön liik- kuvuuden eri henkilöstöryhmi- en ja puolustushaarojen välillä samoin kuin teollisuuden ja Puolustusvoimien välillä.
ten, että jo ennen puolustusvoima- uudistusta kehystä leikattiin voimak- kaasti, minkä vuoksi Puolustusvoimat joutui pudottamaan harjoitukset, alusvuorokaudet ja lentotunnit sekä hankinnat minimiin. Uudistuksen tuottamat henkilöstösäästöt toteutu- vat sen sijaan vasta muutaman vuo- den viiveellä. Näin rahoituksen syntyi neljän vuoden kuoppa, jota ei ole lä- heskään vielä saatu täytettyä.
- Kanervan toimikunta pyrki korjaus- liikkeenä palauttamaan materiaali- puolen määrärahat entiselle tasolle ja nyt rahoitusta on pikkuhiljaa nos- tettu, mutta ei meille ole tullut lähes- kään sitä määrää, mitä vietiin pois.
Ensimmäinen lisärahoituserä budjet- tiin on tulossa vasta vuodelle 2019 ja se on osoitettu merivoimien alushan- kintaan, oikoo Juusti.
Kansliapäällikön mukaan puolus- tushallinto on omin toimin sopeutta- nut toimintaansa siten, että rahat on saatu riittämään. Tämä on kuitenkin ollut hankalaa, koska samaan aikaan turvallisuusympäristö on muuttunut vaativammaksi. Valmiuden ylläpito on vaatinut enemmän rahaa, jota on jouduttu lapioimaan muista toimin- noista.
Haastattelua tehtäessä puolus- tusselontekoa ei ollut vielä julkais- tu. Juusti toivoo, että selonteossa huomioidaan valmiuden ylläpidon vaatimat määrärahatarpeet. Turval- lisuusympäristön muutoksen myötä naapurimaissa puolustusmääräraho- ja on kasvatettu, mutta Suomessa on jouduttu toimimaan entisillä bud- jettikehyksillä.
Puolustusbudjetin ahtaista raa- meista huolimatta järisyttäviä ravis- tuksia ei ole luvassa.
- Meillä ei ole takataskussa mitään puolustusvoimauudistus kakkos- ta. Tällaista ei ole näköpiirissä, eikä suunnitteilla, toteaa Juusti painok- kaasti.
Uudet alukset ja hävittäjät tarvitaan
Parhaillaan valmisteltavien stra- tegisten hankkeiden, merivoimien Laivue 2020- ja ilmavoimien hävit- täjähankintojen, toteuttamiset ovat Juustin mukaan välttämättömiä us- kottavan puolustuskyvyn ylläpitä- miseksi. Ilmavoimat tarvitsee uudet hävittäjät, sillä Hornet-kaluston tur- valliset lentotunnit täyttyvät vuosien 2025 - 30 aikana. Merivoimilta pois- tuu seitsemän vanhentuvaa alusta ja
nämä korvataan neljällä uudentyyppi- sellä kotimaassa valmistettavalla ja merimiinoitukseen kykenevällä aluk- sella.
Isot hankinnat ovat odotetusti syn- nyttäneet julkista keskustelua. Yk- sittäisissä puheenvuoroissa maa- ja merivoimien tarpeita on virheellisin oletuksin asetettu vastakkain.
- Jos merivoimien alukset jätettäisiin hankkimatta, näihin suunniteltu rahoi- tus ei tule maavoimille, oikoo Juusti perusteettomia toiveita.
Hävittäjähankinnassa olennainen tekijä on koneiden määrä. Juustin mukaan hävittäjien ja niiden asejär- jestelmien suorituskyvyt eivät ole kehittyneet siinä määrin, että Suomi tulisi toimeen Horneteja pienemmällä konemäärällä. Jotta koko valtakun- nan laaja ilmatila pystytään valvo- maan, hävittäjät pitää hajauttaa use- ampaan tukikohtaan. Ne tarvitsevat myös huoltoa ja käytännössä kol- masosa kalustosta on tämän vuoksi vuorollaan käytöstä pois.
- Kyllä tämä noin 60 hävittäjää on mi- nimäärä, jonka tarvitsemme, katsoo Juusti.
Hänen mukaansa hävittäjien suori- tuskykyä ei ole mahdollista korvata pelkästään ilmatorjunnan ohjusjär- jestelmillä, eikä ratkaisu tulisi hävit- täjähankintaa halvemmaksi. Lisäksi tunnistustehtäviin tarvittaisiin joka tapauksessa koneita.
Juusti luottaa vahvasti siihen, että pitkä perinne poliittisesta yhteisym- märryksestä turvallisuus- ja puolus- tuspolitiikan suurissa linjauksissa jat- kuu ja että suuret hankinnat saadaan toteutettua.
- On ollut myönteistä huomata, että läpi koko puoluekentän vallitsee yh- tenäinen näkemys siitä, että Suo- mella on oltava uskottava puolustus.
Samalla on ymmärretty, että tämä edellyttää satsauksia.
Hallituksen näkemys on, että alus- ja hävittäjähankinnat tulee rahoittaa budjettikehyksien ulkopuolelta, jotta voidaan välttää leikkaukset muihin valtion menoihin.
Kumppanuuksista säästöjä
Puolustusvoimat hankkii materi- aalin kunnossapitopalveluja Millog Oy:ltä ja varuskuntien muonituspal- velut Leijona Catering Oy:ltä. Yrityk- set toimivat Puolustusvoimien stra- tegisina kumppaneina.
- Kumppanuudet toimivat erinomai-
sen hyvin. Kustannukset eivät ole pelkästään pysyneet kurissa vaan ne ovat alentuneet, kiittelee Juusti.
Hänen mukaansa yhtiöt kykenevät toimimaan omilla osa-alueillaan Puo- lustusvoimia tehokkaammin.
- Ne ovat huomattavasti ketterämpiä ja pystyvät laajemmin hyödyntämään parhaita käytäntöjä.
Leijona Cateringin osalta tehtiin viime vuoden lopulla ratkaisu, jonka myötä yhtiö luopuu liiketoiminnasta yksityisillä markkinoilla ja keskittyy pelkästään Puolustusvoimien ruoka- huoltoon. Rajauksen seurauksena ruokahuoltoa ei ole tarpeen kilpailut- taa. Järjestelyn taustalla olivat val- miudelliset syyt.
Hyvistä kokemuksista huolimatta uusia kumppanuusavauksia ei ole odotettavissa. Juusti kiistää, että mi- nisteriöllä olisi joku ideologinen tavoi- te kumppanuustoiminnan laajentami- sesta.
- Ei ole uusia suunnitelmia, eikä niille tarvettakaan.
Pohjoismainen puolus- tusyhteistyö kehittyy
Suomen puolustusyhteistyö eri tahojen kanssa on viime vuosina vil- kastuntunut. Näkyvimpiä muotoja ovat olleet yhteiset harjoitukset. Tär- keitä yhteistyötahoja ovat erityisesti Ruotsi, Yhdysvallat sekä Euroopan unioni ja Nato. Iso-Britannian ja Yh- dysvaltojen kanssa Suomi allekirjoitti viime vuonna tahdonilmaisuiksi kuva- tut puolustusyhteistyöasiakirjat.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö on kehittynyt hyvin. Tästä paras esi- merkki on Juustin mukaan ilmavoi- mien viikoittaiset Cross Border -har- joitukset Pohjanlahdella Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Yhteishar- joituksia on myös maa- ja merivoimil- la.
Materiaaliyhteistyötä Suomi on tehnyt sekä pohjoismaiseen NORDEFCO:n että Euroopan puo- lustusvirasto EDA:n toimintaan osal- listuen. Laajat yhteishankinnat eivät ole kuitenkaan saaneet tuulta alleen.
- Materiaaliyhteistyö on ollut vaikeaa ja se on edennyt hitaasti, sillä jokai- sella maalla on oma hankintabudjet- tinsa ja -aikataulunsa. Lisäksi maat pyrkivät suojelemaan omaa teolli- suuttaan. Nopeaa edistymistä tämän osalta ei ole nähtävissä, kuvailee Juusti tilannetta.
A
kava kasvaa reippaasti, kiteyttää puheenjohtaja Sture Fjäder johtamansa keskusjärjestön ke- hityssuunnan.Pääosin SAK:n ja STTK:n liittojen puuhaaman Uuden keskusjärjestön perustamishankkeen aikana ja sen kariutumisen jälkeen STTK:n piiristä on ollut virtaa Akavan suuntaan. Kiin- nostus on vahvistunut etenkin sen jälkeen, kun 11 000 jäsentä kokoava Suomen Poliisijärjestöjen liitto siirtyi Akavaan. Poliisien liittyminen vahvisti merkittävästi Akavan julkisalan kou- lutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n asemaa.
Uudet jäsenet ovat tehneet pää- töksensä itsenäisesti omista lähtö- kohdistaan.
- Akava ei ole harrastanut jäsenka- lastelua, painottaa Fjäder.
Akava-yhteisön identiteetti perus- tuu Fjäderin mukaan yhteenkuuluvai- suuteen, joka pohjautuu tutkintoon, professioon, tiettyyn alaan tai työn- antajaan.
- Ajatellaan vaikka teitä Maan- puolustuksen Insinöörejä - te olette yhtenäinen joukko, jolla on selkeä identiteetti valtion sisällä.
Poliittinen sitoutumattomuus on Akavalle tietoinen valinta, joka tukee keskusjärjestön uskottavuutta ja yh- tenäisyyttä.
- Puoluepolitiikka ja ammattiyhdis- tystoiminta ovat huono yhdistelmä.
Näitä ei pidä sekoittaa, linjaa Fjäder.
Akava näkyy ja vaikuttaa
Akavan yhteiskunnallinen arvos- tus ja vaikuttavuus ovat Fjäderin mu- kaan kehittyneet tietoisen toiminnan seurauksena myönteisesti. Keskus- järjestössä on panostettu julkiseen näkyvyyteen sekä vaikuttamiseen päättäjien ja kaikkien poliittisiin ryh-
mien suuntaan. Akavalaisten ar- vostus rakentuu myös jäsenistön
merkityksellisestä työstä, ase- masta ja vastuullisuudesta.
- Akava ei ole pysäyttämässä Suomea joka päivä. Jäsenistö ei halua, että olisimme tällainen telaketjujärjestö, perustelee Fjä- der.
Kilpailukykysopimukseen liit- tyen on valmisteltu ns. Suomen mallia, jossa tulevat palkkaratkai- sut kytkettäisiin kilpailulle alttiiden vientialojen tilanteeseen. Fjäder nä-
kee tavoitteen liian yksioikoisena.
- En oikein usko siihen, että vien- tialojen yksin päättämään palkkakat- toon laajasti sitouduttaisiin työmark- kinoilla. Myös muiden alojen, kuten julkisen sektorin, palkkakehitys pitää pystyä turvaamaan. Jos palkoissa on vääristymiä, niitä pitää pystyä korjaa- maan.
Vaikka keskusjärjestöillä ei jatkos- sa ole aikaisempaa roolia palkkarat- kaisuissa, jatkaa Akava vaikuttamista muihin työelämää ja työmarkkinoita koskeviin asioihin. Fjäderin mukaan Akava on jatkossakin vahva toimija työelämän lainsäädännön, eläke- ja muun sosiaalipolitiikan sekä koulu- tuspolitiikan kehittämisessä. Vaikut- taminen Euroopan unionin tasolla jatkuu myös, vaikka Akava irtautuikin viime syksynä keskusjärjestöjen yh- teisen Finunions-toimiston rahoituk- sesta.
MPI:n toiminta vahvistaa Akavaa
Julkisella sektorilla on tehty suuria muutoksia, henkilöstöä on vähennet- ty ja määrärahoja on leikattu. Fjäderin mukaan henkilöstö on joutunut jous- tamaan enemmän kuin koskaan. Nyt rajat ovat tulleet vastaan.
- Me tarvitsemme valtion luomaa julkista infrastruktuuria. Henkilöstön vähentäminen ei saa olla itsetarkoi- tus tai ideologinen tavoite vaan toi- mintaa pitää kehittää käytännönläh- töisesti.
Fjäderin mielestä valtion toiminta on tällä hetkellä tuottavaa ja tehokas- ta. Puolustusvoimien ja sen motivoi- tuneen henkilöstön roolin hän näkee korostetun tärkeänä.
- Tarvitsemme vahvat Puolustus- voimat, jonka toiminta on uskotta- vaa. Suomalaiset arvostavat Puolus- tusvoimia organisaationa ja samalla henkilöstökin saa sen arvostuksen, painottaa Fjäder.
Maanpuolustuksen Insinöörien toi- minta on Fjäderin mukaan arvostet- tua ja Akava-yhteisöä tukevaa.
- Maanpuolustuksen Insinöörit on jämäkkä akavalainen edunvalvoja. Se on koonnut jäsenistöä, saanut vaiku- tusvaltaa ja on esimerkillään autta- nut Puolustusvoimien sisällä etenkin akavalaisia siviileitä ymmärtämään edunvalvonnan tärkeyden, kiittää Fjäder.
Akava ei sekoita puoluepolitiikkaa edunvalvontaan
Puheenjohtaja Sture Fjäder kokee, että Maanpuolus- tuksen Insinöörien toiminta tukee Akava-yhteisöä.
Kuva: Akava, Ida Pimenoff
J
ulkisalan koulutettujen neuvotte- lujärjestö JUKO neuvottelee val- tion virka- ja työehtosopimukset yhdessä muiden pääsopijajärjes- töjen kanssa. JUKO:n painoarvo neuvottelupöydässä on viime vuosi- na vahvistunut, kun JUKO on saanut uusia jäseniä ja asiantuntijatehtävi- en suhteellinen osuus valtion henki- löstöstä on kasvanut. Nykyisellään JUKO edustaa vajaata 50 prosenttia valtion henkilöstöstä.Kilpailukykysopimuksen mukaises- ti valtiosektorille sovittiin virka- ja työehtosopimus vuosille 2017 - 18.
Sopimuksen mukaisesti vuosityö- aikaa pidennetään 24 tunnilla ja lo- marahaa alennetaan 30 prosentilla vuosina 2017 - 2019. Kilpailukykys- opimukseen päästiin vaikean neuvot- teluprosessin jälkeen. Neuvotteluja häiritsivät maan hallituksen aikeet puuttua pakottavalla lainsäädännöllä sopimuksilla sovittuihin korvauksiin ja lomiin.
- Kilpailukykysopimus oli järjestöille eräällä tavalla pakkorako. Järjestöille oli tärkeää, ettei lainsäädännöllä ryh- dytä puuttumaan asioihin, jotka tulee hoitaa neuvotteluilla. Lainsäädän- tö olisi johtanut vielä huonompaan ratkaisuun, joka olisi saattanut olla pysyvämpikin, perustelee JUKO:n valtiosektorin neuvottelupäällikkö, varatuomari Markku Nieminen, tehtyä sopimusta.
Ratkaisuun pääsy osoitti Niemi- sen mukaan sopimusyhteiskunnan vahvuutta, vaikka lopputulos tekikin kipeää.
Lomarahan leikkauksen osalta so- pimus ei ollut reilu julkisen sektorin henkilöstöä kohtaan. Nieminen tor- juu epäilyt siitä, että leikkaus jäisi py- syväksi.
- Leikkaus on määräaikainen. Varsi- naisessa vuosilomasopimuksessa säilyvät entiset lomarahamääräyk- set ja tämä kolmena vuotena tehtä- vä alentaminen kirjattiin pelkästään sopimuksen allekirjoittamispöytä-
kirjaan. Lomaraha palautuu kolmen vuoden jälkeen ennalleen ilman toi- menpiteitä, rauhoittelee Nieminen.
Työajan pidentäminen aiheuttaa lo- marahan leikkausta vähemmän mieli- pahaa. Valtiolla työajan pidennys pil- kottiin päivittäiseen tai jaksottaiseen työaikaan. Monien johto- ja asian- tuntijatehtävissä toimivien työpäivät ovat venyneet ennen pidennystäkin
- Pidennys menee JUKO:n kentäs- sä aika huomaamattomasti, uskoo Nieminen.
Työmarkkinoiden sopimuskäytännöt muutoksessa
Elinkeinoelämän keskusliitto ei tee enää keskitettyjä työmarkkinasopi- muksia ja parhaillaan pohditaan sitä, miten palkankorotusten tulisi tulevai- suudessa määräytyä. Malliksi on esi- tetty järjestelyä, jossa vientialat mää- rittelisivät korotusten ylärajan.
- Me emme voi hyväksyä rajoitetta, jota valtiolla ei koskaan voitaisi ylit- tää. Sehän johtaisi siihen, että yksi- tyisen puolen palkat karkaisivat jul- kiseen sektoriin nähden, eikä tätä vääristymää voitaisi korjata. Julkinen sektori menettäisi vähitellen kilpailu- kykyään, eivätkä kyvykkäät ihmiset enää hakeutuisi valtiolle. Tämä ei palvele kenenkään etua, perustelee Nieminen.
Nieminen uskoo, että valtiolla päästään hyviin sopimuksin, vaikka keskitettyjä ratkaisuja ei jatkossa pohjaksi neuvotellakaan. Pääsopija- järjestöt tekevät hyvää yhteistyötä ja Valtion työmarkkinalaitoksella on halua pitää huolta tehtävien kilpailu- kyvystä.
- Ongelma on enemmän poliittisten päättäjien puolella, jotka eivät halua antaa rahaa korotuksiin, kuvailee Nieminen asetelmaa.
Nieminen katsoo, että JUKO:n sopimustavoitteet ovat pitemmällä aikavälillä toteutuneet varsin tyydyt-
tävästi. Ratkaisut on kyetty raken- tamaan tasapainoisiksi, jolloin kaikki pääsopijajärjestöt ovat saaneet tär- keitä tavoitteitaan läpi.
Näkemyseroa on tavoiteltavissa palkkasuhteissa. Niemisen mukaan valtiolla vallitsee edelleen ns. kak- soisepätasapaino. Vähiten vaativis- sa tehtävissä maksetaan työmark- kinoiden parasta palkkaa, kun taas vaativimmissa tehtävissä ansaitaan selvästi keskiarvoa vähemmän. Nie- minen haluaisi nykyisiin palkkataulu- koiden yläpäähän enemmän progres- siivisuutta.
Puolustusvoimissa ollaan varsin tyytyväisiä nykyisiin palkkausjärjes- telmiin. Niemisen näkemys on sa- mansuuntainen.
- Puolustusvoimien palkkausjärjestel- mä on hyvin toimiva, yksi parhaista.
Arviointiryhmät ovat aktiivisia ja jär- jestelmää hyödynnetään oikeasti.
Kehittämistä Puolustusvoimienkin järjestelmässä olisi. Palkan henkilö- kohtainen osuus on eräällä tavalla käytetty loppuun, eli se on ollut pit- kään liikkumaton. Nieminen kaipaisi järjestelmään myös työmäärän kas- vun tunnistavan elementin.
JUKO:n
neuvotteluasema on vahvistunut
Markku Niemisen vastuulle JUKO:ssa kuuluvat valtiosektorin neuvottelutoiminnan ja muun edun- valvonnan ohella muun muassa pääluottamusmiesten koulutus, työskentely valtion neuvottelukun- nassa ja yhteistyö muiden pääsopi- jajärjestöjen kanssa.
I
nsinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon mielestä poliitikot eivät saa sotkeentua työmarkkina- politiikkaan turhaan.- Esimerkiksi nykyinen hallitus se- kaantuu työmarkkina-asioihin aivan liikaa. Siellä ei ole riittävästi tietämys- tä näistä asioista, minkä seuraukse- na syntyy väärinkäsityksiä osapuo- lien välille, sanoo Salo.
Salo pitää huolestuttavana sitä, että valtiovalta tekee yksipuolisesti päätöksiä muun muassa työttömyys- turvaan liittyvistä kysymyksistä. Hän painottaa, että suomalainen hyvin- vointiyhteiskunta on rakennettu sopi- malla, ja sopimalla voidaan jatkossa- kin päästä parhaisiin tuloksiin.
- Jos lähdetään sanelupolitiikkaan, käy helposti niin, että vastapuolikin tekee samoin. Se ei palvele kenen- kään etua, että kaivaudutaan poteroi- hin ja heitellään sieltä kiviä.
Viime syksystä lähtien Insinöörilii- tolle tärkeitä edunvalvontakohteita ovat olleet muun muassa työaika- ja vuosilomalain uudistukset. Tuleviin liittotason työehtosopimusneuvotte- luihin valmistaudutaan kartoittamalla jäsenkentän valmiuksia ja tahtotiloja.
Pohdintaa vaativat myös vientivetoi- sen palkanmuodostuksen, ns. Suo- men mallin, kehittämiseen liittyvät kysymykset.
Insinööriliiton jäsenistön työ- ja virkaehdot neuvotellaan ja sovitaan työnantajien sekä Akavan neuvotte- lujärjestöjen välillä. Liitto on jäsenenä sekä Ylempien toimihenkilöiden neu- vottelujärjestö YTN:ssä että Julkisa- lan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:ssa.
Edunvalvonnan ohella Insinööriliitto tuottaa jäsenistölleen monipuolisia tukipalveluja.
- Tarjoamme työelämään ja -uraan liittyviä neuvonta- ja lakimiespalve- luja. Järjestämme ammattitaitoa yl- läpitävää sekä työllistymistä tukevaa koulutusta. Verkkosivuillamme ylläpi- dämme työpaikkatoria, jossa ilmoi- tetaan avoimista insinööritehtävistä, luettelee Salo.
Tärkeä rooli on jäsenistön tukemi- sessa ja neuvonnassa on työpaikko- jen luottamusmiehillä.
Koulutusmääriä rajoitettava
Insinööriliitto pyrkii vaikuttamaan insinöörikoulutuksen järjestelyihin ja koulutusmääriin.
- Tilanne on valitettavasti se, että meillä koulutetaan tarpeeseen näh- den liikaa insinöörejä. Viime vuonna valmistui noin 5400 uutta insinööriä, kun tarve oli noin 4000, harmittelee Salo.
Viime vuoden lopulla työttömiä insinöörejä oli noin 7000. Liitto on yhdessä Akavan kanssa pyrkinyt vaikuttamaan koulutusmäärien su- pistamiseen tarvetta vastaavaksi.
Samalla on pyritty vaikuttamaan kou- lutuksen sisältöön, tasoon ja rahoi- tukseen. Ammattikorkeakouluja on kannustettu avaamaan insinööreille väyliä muunto- ja täydennyskoulutuk- seen.
Salon mielestä Suomessa tarvit- taisiin kokonaisvaltainen suunnitelma koulutustarpeista niille aloille, joilla nyt on isoja ongelmia.
- Ei ole mitään järkeä siinä, että meil- lä valmistuu edelleen eniten tietotek- niikan insinöörejä, joilla kuitenkin on korkein työttömyysaste, havainnol- listaa Salo tilannetta.
Salo välittää kiitokset juhlavuot- taan viettävälle Maanpuolustuksen Insinööreille.
- Uskon, että koko insinöörikunta arvostaa Maanpuolustuksen Insi-
nöörien työtä. Yhdistys luo osaltaan vahvaa pohjaa koko jäsenkuntamme tekemälle työlle.
Insinööriliitolla on 36 jäsenyhdis- tystä, joissa on yhteensä noin 70 000 jäsentä. Näistä julkisella sektorilla työskentelee noin 7 000. Maanpuo- lustuksen Insinöörit ry kuuluu Insi- nööriliittoon Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:n jäsenyyden kautta. Insi- nööriliitolla on puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa, joista yh- tenä toimii MPI:n entinen pitkäaikai- nen puheenjohtaja Stig Landén. Hä- nen toimialueeseensa kuuluu julkisen sektorin työmarkkinatoiminta.
Insinööriliitto valvoo jokaisen jäsenensä etuja
Samu Salo on toiminut Insinööriliiton puheenjoh- tajana toukokuusta 2016 alkaen.
M
illog Oy:n taival Puolustusvoi- mien strategisena kumppa- nina käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin maavoimien materiaalin varikkotason kunnossa- pitotoiminta siirrettiin yhtiön hoidet- tavaksi. Kumppanuussopimuksen mukaisesti noin 600 Puolustusvoi- mien työntekijää siirtyi Millogin pal- velukseen. Vuoden 2015 alusta kumppanuuden piiriin siirrettiin myös varuskuntakorjaamoiden ja Merivoi- mien kunnossapitotoiminta. Siirron myötä yhtiön henkilöstömäärä kas- voi yli 1000 työntekijään.Millog on suuri insinöörien työllistä- jä, henkilöstöstä noin viidenneksellä on insinööritausta. Sotavarustuksen teknistyminen on ollut pitkäaikainen trendi, eikä yhtiö tule toimeen ilman insinööriosaamista. Insinöörejä tarvi- taan tekniikan taitajiksi sekä kunnos- sapidon johtajiksi ja projektien vetä- jiksi.
- Meillä on paljon järjestelmäteknis- tä osaamista ja sen osuus tulee kas- vamaan, etenkin nyt, kun olemme siirtyneet Logistiikkalaitoksen järjes- telmäkeskuksen ohjaukseen. Oma roolimme tarkentui uudessa kump- panuussopimuksessa, jossa meille asetettiin selkeä vastuu maa- ja me- rivoimien materiaalien kunnossapi- dosta, avaa Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen puolustusvoima- uudistuksen jälkeistä kehitystä.
Kunnossapidon ohella Millog huo- lehtii varaosalogistiikasta, osallistuu järjestelmien elinjakson hallintaan ja tukee puolustusvoimien hankintoja teknisellä asiantuntemuksella.
Nieminen uskoo, että Millogista on välittynyt myönteinen työnantajaku- va.
- Taloutemme on vakaalla pohjalla.
Työtehtävämme ovat monipuolisia ja maksamme kohtuullisia palkkoja.
Työtilat ja -välineet ovat kohdallaan ja meillä on hyvä työterveyshuolto, luettelee Nieminen yhtiönsä vetovoi- matekijöitä.
Työtyytyväisyys ja -ilmapiiri ovat
yhtiössä Niemisen mukaan hyvällä tolalla. Henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä on kartoitettu yksilöllisel- lä kyselyllä, josta jokainen on saanut henkilökohtaisen palautteen. Esi- miehiä on koulutettu reiluun johtami- seen, jonka mukaisesti työyhteisön vaikeatkin asiat sekä nostetaan esiin että hoidetaan reilusti. Millog-henkeä lujittavat säännöllisesti järjestettävät henkilöstöpäivät, jonne koko henki- löstö kokoontuu saamaan tietoa ja viettämään pienen hetken aikaa yh- dessä.
Työsuhteet Millogissa ovat olleet pitkäaikaisia. Henkilöstön vaihtuvuus on johtunut pääasiassa eläkkeelle siirtymisistä. Avautuvat tehtävät tu- levat ensin sisäiseen hakuun, mikä mahdollistaa etenemisen talon si- sällä. Kun henkilöstöä on haettu ul- kopuolelta, tehtäviin on tullut hyvin hakemuksia.
Lähitulevaisuuskin näyttää vakaal- ta. Niemisen mukaan henkilöstön vä- hentämistarpeita ei ole näköpiirissä.
Tarvittaessa määrää kyetään säätä- mään eläkepoistumalla.
Millog on sopinut talokohtaiset työehtosopimukset ylempien toimi- henkilöiden ja toimihenkilöiden sekä työntekijöiden kanssa. Kuluva vuosi mennään yhtiössäkin kilpailukykyso- pimuksen ehdoin. Työaika pitenee 24 tunnilla, mutta henkilöstö välttyy jul- kista sektoria koskevalta lomarahan leikkaukselta.
- Omat sopimukset ovat positiivinen asia. Meillä on ollut henkilöstöjärjes- töjen kanssa hyvä neuvotteluilmapiiri ja toimiva yhteistyö luottamusmies- ten kanssa, kiittelee Nieminen.
Laajentunut kumppa- nuus tuo hyötyjä
Varuskuntakorjaamojen ja meri- voimien kunnossapidon siirtäminen kumppanuuden piiriin onnistui Nie- misen mukaan hyvin. Henkilöstö so- peutui muutokseen, eikä toiminnas- sa tapahtunut notkahdusta.
Nieminen näkee, että laajentunut kumppanuus hyödyntää sekä yhtiötä että Puolustusvoimia. Kunnossapito suunnitellaan nyt yhtenä kokonaisuu- tena.
- Kun kunnossapito on yksissä käsis- sä, sitä pystytään paremmin ohjaa- maan ja toiminta on tehokkaampaa.
Puolustusvoimissa kustannustietoi- suus kasvaa ja järjestely tuo säästö- jä, uskoo Nieminen.
Aarne Nieminen on ollut raken- tamassa kumppanuutta hankkeen käynnistymisestä toteutukseen saakka, ja hän on johtanut Millog Oy:tä koko sen olemassaolon ajan.
Rakentaminen ei ollut helppoa; välillä koko hanke oli kaatua, mutta aikali- sän jälkeen sopimus saatiin varikko- tason kunnossapitoon. Eikä kump- panuuden laajentaminenkaan ollut läpihuutojuttu.
Nieminen ei yksin halua ottaa kun- niaa hankkeen onnistumisesta ja Mil- login raiteilleen saamisesta.
- Tunnen henkilökohtaistakin onnistu- mista, mutta kyllä tämä on enemmän koko henkilöstömme ansiota, toteaa Nieminen.
Nieminen siirtyy eläkkeelle elo- kuun alussa. Hän jättää tehtävänsä tyytyväisin ja kiitollisin mielin.
- Talo on kunnossa, mutta voi olla yh- tiönkin kannalta hyvä, että tapahtuu muutosta. Toivon, että Millog kehit- tyy jatkossakin.
Millog Oy:ssä
johdetaan reilusti
Toimitusjohtaja Aarne Niemisen mukaan Millog Oy:n lähitulevai- suus näyttää vakaalta.
Kuva: Millog Oy
Kari Renko on monen arvostetun tittelin haltija - insinööriprikaatiken- raalin sotilasarvossa ja Puolustus- voimien pääinsinöörin virassa hän hoitaa Puolustusvoimien logistiikka- laitoksen apulaisjohtajan tehtävää.
Hänellä on diplomi-insinöörin koulu- tus ja viime syksynä hänet promovoi- tiin tekniikan kunniatohtoriksi Aalto- yliopiston tekniikan korkeakoululla.
Pääinsinöörillä on erityinen asema Puolustusvoimissa - viranhaltija toi- mii insinöörikunnan vanhimpana.
- Tehtävässäni pitää katsoa sitä, onko Puolustusvoimilla toiminnan tarpeita vastaava tekninen kompe- tenssi osaamisen ja henkilöstömää- rän suhteen. Olen neuvonantaja ja eräänlainen unilukkari, kuvailee Ren-
ko rooliaan pääinsinöörinä.
Henkilöasioissa pääinsinööri te- kee yhteistyötä Puolustusvoimien logistiikkapäällikön kanssa, joka toi- mii logistiikka-alan henkilöstön hen- kilöstöryhmäpäällikkönä.
- Tarkastelemme yhdessä teknisen henkilöstön ylennyksiin, nimittämi- siin ja palkitsemisiin sekä eräisiin koulutuksiin hyväksymisiin liittyviä asioita. Pääinsinöörin näkemyksil-
le on ollut tarvetta myös teknisen henkilöstön koulutusjärjestely-
jen kehittämiseen liittyen.
Suuret hankkeet työllistävät
Päätehtävässään Logis- tiikkalaitoksen apulaisjohta- jana Renko toimii laitoksen johtajan 1. sijaisena ja ohjaa materiaalisen suorituskyvyn rakentamisen ja ylläpidon pro- sessia, joka on toinen laitoksen pääprosesseista. Prosessi pitää sisällään kaiken toiminnan, jolla so- tavarustukseen kuuluvat järjestel- mät hankitaan ja ylläpidetään.
- Prosessi alkaa siitä, kun tarve
tuuri, valottaa Renko.
Parhaillaan käynnissä ovat Laivue 2020 -alushankinta sekä HX-hanke, jolla haetaan seuraajaa Hornet -hä- vittäjäkalustolle. Näistä alushankinta on jo hyvässä vauhdissa ja HX-hank- keessa on meneillään tarjouspyyntö- prosessin rakenteen ja hankintastra- tegian selvitys.
Materiaalihankinnan ja ylläpidon kehittämisessä huomio on tietojär- jestelmien paremmassa hyödyntämi- sessä.
- Muun muassa SAP-järjestelmän käyttöä pitää tehostaa siten, että jär- jestelmästä saadaan automaattisesti ulos tarpeelliset tiedot. Järjestelmäs- sä on valtavasti tietoa, jota nykyisin joudutaan seulomaan Excel-taulukoi- den avulla, kuvailee Renko.
Kustannustietoisuus kasvanut
Logistiikkalaitoksen toiminta on nyt alkuvaiheen ongelmien ja kahden vuoden vakauttamisen jälkeen saatu raiteilleen.
- Parhaiden käytäntöjen omaksumi- nen on muuttanut toimintakulttuuria.
Maa-, meri- ja ilmavoimien aikaisem- mista tavoista on yhdistymisen myö- tä syntynyt uusi tapa toimia. Tämän hyödyt näkyvät, vakuuttaa Renko.
Toinen merkittävä hyöty tulee sii- tä, että Logistiikkalaitos on Puolus- tusvoimien laajuinen toimija, jolloin esimerkiksi taloutta pystytään pa- remmin optimoimaan ja samalla nä- kemään kokonaistilanne selvemmin.
Myös päänvaivaa aiheuttaviin siirty- viin määrärahaeriin vaikuttaminen on aikaisempaa helpompaa.
Logistiikan kokoaminen yhteen lai- tokseen on Rengon mukaan antanut mahdollisuuksia monien asioiden ke- hittämiseen.
- On ollut hienoa huomata, miten kustannustietoisuus on kasvanut Puolustusvoimissa. Kun tiedämme, mitkä ovat toiminnan kustannukset ja millainen toiminta niitä aiheuttaa, pystymme huomioimaan nämä pa- remmin toiminnan suunnittelussa, perustee Renko.
Myönteisenä Renko on kokenut myös laitoksen henkilöstön asen- teen.
- Kun näkee, kuinka motivoitunees- ti ihmiset työskentelevät, on ilo tulla aamulla töihin.
Mutta ei arki pelkkää juhlaa ole.
- Meillä on valtavasti tekemätöntä työtä ja kehittävää. Ja sitten on jat-
Suorituskykyjen mahdollistaja
syntyy ja päättyy siihen, kun lasku on maksettu. Prosessin omistajana ohjausvastuullani on kaikki se, mitä näiden välillä tapahtuu. Eniten aikaa vaatii prosessin kehittäminen ja suur- ten hankintojen ohjaaminen, pelkis- tää Renko tehtävänsä.
Hankkeissa Logistiikkalaitoksen tehtävänä on muuttaa asiakkaina olevien puolustushaarojen tarpeet materiaaleiksi.
- Laitos vastaa siitä, että materiaa- li hankitaan sovitussa aikataulussa ja että hankintaprosessi sujuu juri- disesti oikein. Puolustushaarat itse vastaavat suorituskyvyn rakentami- sesta. Suorituskykyynhän liittyy ma- teriaalin ohella henkilöstö, koulutus ja käyttöperiaatteet sekä infrastruk- Monimutkaisuuden hallinnasta
kehittyy kysytty insinööriosaami- sen laji, ennustaa insinööripri- kaatikenraali Kari Renko.
kuvasti tämä tulevaisuuden epävar- muus - riittävätkö rahat ja leikataanko budjettia. Mutta tällaistahan elämä on.
Renko pohtii, ollaanko Puolustus- voimissa nykyisin liiankin negatiivisia, sillä onhan tulevaisuus ennenkin ollut epävarmaa. Itse hän suhtautuu rau- hallisesti tuleviin haasteisiin.
- Sitä katsotaan, minne ollaan me- nossa ja mitä on ympärillä ja sitten toimintaa säädetään näiden mukai- seksi. Ennen tätä kutsuttiin johtami- seksi.
Kaikkien työpanosta tarvitaan
Tekninen henkilöstö, insinöörit mukaan lukien, toimivat Puolustus- voimissa kolmella tehtäväalueella:
materiaalin hankinta ja ylläpito, huol- tovarmuus ja sotatalous, teknologia- toiminta.
Teknistyville Puolustusvoimille toi- minnot ovat keskeisiä, mutta Renko ei halua korostaa yksinomaan insi- nöörien roolia Puolustusvoimien suo- rituskyvyn varmistamisessa.
- Ei voida sanoa, että jokin henkilös- töryhmä on toista tarpeellisempi. Jos joku ryhmä jättää työnsä tekemättä, kokonaisuus ei enää toimi.
Näkemys korostaa kaikkien työpa- noksen merkitystä, myös insinööri- kunnan. Monipuolista osaamista tar- vitaan jatkossakin.
- Insinööriosaamisen tarve ei katoa mihinkään. Se mikä korostuu tulevai- suudessa, on teknis-taloudellinen nä- kökulma. Insinööreillä tulisi olla tek- nisiä ratkaisuja tehdessään näkemys siitä, mitä kustannuksia päätöksistä aiheutuu, toteaa Renko.
Teknologian kehittyminen tuo omia haasteitaan. Valvonta- ja johtamisjär- jestelmät muuttuvat yhä monimutkai- semmiksi, kun eri järjestelmiä liite- tään yhteen.
- Monimutkaisuuden hallinnasta ke- hittyy kysytty insinööriosaamisen laji, ennustaa Renko.
Insinöörien, sen enempää kuin muunkaan henkilöstön, määrä Puo- lustusvoimissa ei tule kasvamaan.
Kehitys on päinvastaiseen suuntaan.
- Vaikka insinööriosaamisen tarve kasvaisikin, insinöörien määrä ei to- dennäköisesti kasva. Osaamista täy- dennetään kumppanuuksien kautta, ostammehan jo nykyisin ylläpidon ohella teknistä tukea ulkopuolelta.
Tämä tuo tietysti rahoitushaasteen.
Kumppanuus ei ole mikään taika-
temppu, jolla resursseja saadaan li- sää, pohtii Renko.
Työn sisältö kilpailuvalttina
Työnantajat kilpailevat hyvistä osaajista. Millaisilla vetonauloilla pääinsinööri houkuttelisi insinöörejä hakeutumaan Puolustusvoimien pal- velukseen?
- Ensimmäisenä on työn sisältö.
Puolustusvoimilla on modernia tek- niikkaa ja meillä nuoretkin insinöö- rit pääsevät vastaamaan suuristakin kokonaisuuksista. Toisena on kun- nossa oleva työn eettinen perusta, jonka painoarvo on nuorten piirissä nousussa. Kolmas tekijä on palkka- us, joka on etenkin nuorempien insi- nöörien osalta ihan vertailukelpoinen muihin työnantajiin nähden, luettelee Renko.
Puolustusvoimissa on toisaalta henkilöstöä koskevia paalutuksia, joita Renko mielellään ravistelisi. Näi- tä löytyy henkilöstöstrategiasta, jolla ohjataan henkilöstövoimavarojen käyttöä ja kehittämistä. Strategia on kirjoitettu henkilöstöryhmälähtöisesti - ei kompetenssiperusteisesti.
- Henkilökohtaisesti pidän lähesty- mistapaa vääränä. Puolustusvoimat ei tarvitse henkilöstöryhmiä vaan osaamista ja tekeviä käsipareja. Te- kemisen kannalta ei ole merkitystä, mihin henkilöstöryhmään työntekijä kuuluu.
Renko pitää Logistiikkalaitosta henkilöstön osaamisen hyödyntämi- sen näkökulmasta positiivisena toi- mijana.
- Meillä on paljon tehtäviä, joissa voi toimia upseeri, erikoisupseeri tai si- viili-insinööri. Nämä tehtävät on luo- kiteltu sekä ESJA- että JSA-järjes- telmissä. Laitos myös oikeasti pyrkii siihen, että tällaisissa tehtävissä käy- tetään eri henkilöstöryhmiin kuuluvia.
Toinen tarkastelua kaipaava koko- naisuus liittyy Rengon mukaan eri- koisupseerien rekrytointiin ja uraan.
Eroamisikäsäännökset ja 30 palve- lusvuoden vaatimus eläkkeeseen aiheuttavat määrättyjä rajoituksia.
Jotta insinööriupseeri voisi saada täyden eläkkeen, hänet tulisi rekry- toida heti valmistumisen jälkeen eri- koisupseerin virkaan. Samalla pitäisi myös tunnistaa henkilön kehittymis- potentiaali vaativimpiin teknisiin joh- totehtäviin.
- Tämä järjestelmä ei mahdollista sitä, että saisimme erikoisupseerin
uralle insinöörejä, joilla on kokemus- ta muistakin organisaatioista, esi- merkiksi teollisuuden piiristä. En ole vakuuttunut siitä, että nykykäytäntö on Puolustusvoimille eduksi, perus- telee Renko.
Pitkän aikavälin haaste on myös se, miten osaaminen siirtyy Logistiik- kalaitoksen ja sen asiakkaina olevi- en puolustushaarojen välillä. Laitok- sen perustamisen ja kunnossapidon kumppanuuden laajentamisen jäl- keen puolustushaaroissa on enää vähän insinööritehtäviä.
- Jatkossa rekrytoimme nuoria insi- nöörejä suoraan Logistiikkalaitok- seen. Haaste on siinä, miten me yllä- pidämme ymmärryksen asiakkaiden tarpeista ja siitä, miten he kalustoaan käyttävät. Tietämys on välttämätön- tä, jotta voimme tuottaa puolustus- haarojen tarvitsemia palveluja ja toi- saalta vaatia kumppaneitamme sitä, mitä loppukäyttäjät kaipaavat, pohtii Renko.
Hänen mukaansa puolustushaarat tiedostavat tämän sudenkuopan ja haluavat välttää uhkana olevan loke- roitumisen.
- Tämä on ennen muuta henkilöstön käyttökysymys, eli miten pystymme kierrättämään erikoisupseereita puo- lustushaarojen tehtävissä ja vastaa- vasti upseereita Logistiikkalaitoksen tehtävissä. Pulloon emme saisi eris- täytyä.
Pääinsinööri onnittelee
Maanpuolustuksen Insinöörit on keskeinen toimija Puolustusvoimissa ja edustaa merkittävää osaa insinöörikunnasta. Esi- tän parhaimmat onnittelut Maanpuolustuksen Insinöö- reille 50-vuotisesta taipa- leesta ja toivotan virkeitä vuosia eteenpäin. Kiitän samalla MPI:n jäsenistöä puolustusvoimien hyväksi tehdystä työstä ja toivotan jaksamista tehtävissänne.
Insinööriprikaatikenraali Kari Renko
Puolustusvoimat tarjoaa insinööreille monipuolisia tehtäviä, kilpailukykyisen palkkauksen sekä mahdolli- suuden kehittää osaamistaan
ja edetä urallaan eteenpäin.
Sodankäynnin teknistymisen myötä insinööritaidoille on entistä enemmän tarvetta, sanoo Puolustusvoimien hen-
kilöstöpäällikkö kontra- amiraali Timo Junttila.
Henkilöstöpäällikkö näkee, että tek- nologian kehittyminen korostaa insi- nööriosaamisen tarvetta ja merkitys- tä Puolustusvoimissa.
- Me tukeudumme entistä laajemmin erilaisiin informaatioverkkoihin sekä tieto- ja taistelujärjestelmiin. Näiden hallinta asettaa korkeat koulutusvel- voitteet ja osaamisvaatimukset hen- kilöstölle. Tarvitsemme insinöörejä sotilasteknologian ja puolustusjärjes- telmien kehittämiseen, hankintateh- täviin sekä operoinnin tukemiseen.
Puolustusvoimien insinöörikunnas- ta Junttilalle on muodostunut myön- teinen kuva oman palvelusuran alku- vuosista lähtien.
- Insinöörikunta on ammattitaitoista, motivoitunutta ja kehityshakuista.
Insinöörien edunvalvontatoiminta ei ole ammattikunnan kuvaa himmen- tänyt. Junttilan mukaan yhteistyö Maanpuolustuksen Insinöörien luot-
tamushenkilöiden ja yhteistoiminta- tehtäviin osallistuvien kanssa on toi- minut hyvin.
- Maanpuolustuksen Insinöörit on vastuullinen ja arvostettu toimija, ko- kee Junttila.
Kilpailukyky kohdallaan
Tällä hetkellä henkilöstötilanne insi- nöörien osalta on hyvällä tolalla. Hen- kilöstöpäällikkö myöntää, että pitkäl- lä aikavälillä taloudelliset suhdanteet vaikuttavat insinöörien rekrytointiin ja palveluksessa pysyttämiseen.
- Nyt suuria haasteita ei ole ollut.
Tehtävät on saatu täytettyä urasuun- nittelun, henkilöstön liikkuvuuden ja hakujen kautta. Yksittäisiä Puolus- tusvoimista lähtijöitä on vuosittain, mutta pääosin insinöörinen vaihtu- vuus johtuu eläkkeelle siirtymisistä ja sisäisistä siirroista, toteaa Junttila.
Henkilöstöpäällikön mielestä Puo- lustusvoimilla on hyviä kilpailuvaltte- ja, joilla päteviä insinöörejä kyetään rekrytoimaan palvelukseen.
- Insinöörien tehtäväkenttä on mo- nipuolinen ja työ haasteellista. Tar- joamme myös mahdollisuuksia
Haasteellisia tehtäviä osaaville insinööreille
Kontra-amiraali Timo Junttila pitää tärkeä- nä, että insinöörien ura- ja seuraajasuun- nittelu hoidetaan oh- jeistuksen mukaisesti palveluksen alusta lähtien.
ammattitaidon kehittämiseen ja ko- kemuksen hankkimiseen kansainvä- lisistä tehtävistä.
Junttila katsoo, että ESJA-järjes- telmä mahdollistaa insinööreille koh- tuullisen hyvän ansiotason ja palkka- kehityksen.
- Järjestelmä toimii hyvin teknisen alan tehtävien vaativuuden arvioin- nissa. Pystymme tarjoamaan kilpailu- kykyisen palkan. Tämä näkyy hakijoi- den määrässä ja laadussa sekä siinä, miten insinöörit sitoutuvat tehtäviin- sä.
Tilanteen tolkullisuus on hyvä asia senkin takia, että palkkausjärjestel- mien kehittäminen on nykyisin aikai- sempaa haasteellisempaa. Järjes- telyvaroja ei ole ollut käytettävissä, eikä heikko taloustilanne ole antanut muutakaan pelivaraa.
Koulutus avaa mahdollisuuksia
Insinööreille on avattu mahdolli- suudet opiskella Maanpuolustuskor- keakoulun esiupseeri- ja yleisesikun- taupseerikursseilla.
- Näemme tärkeänä, että insinöö- rit voivat täydentää sotatieteellistä osaamista silloin, kun heidän nykyi- set tai tulevat tehtävänsä sitä edellyt- tävät. Kurssit soveltuvat henkilöille, jotka tarvitsevat valmiuksia operatii- viseen suunnitteluun ja operatiivisten kokonaisuuksien hallintaan, toteaa Junttila
Kursseille valikoitumiseen vaikut- taa sekä henkilön oma kehittymis- halu että organisaation tarve. Opis- kelun tuottama lisäarvo pitää pystyä hyödyntämään Puolustusvoimien tehtävissä.
Opiskelijoiden valinta tehdään Maanpuolustuskorkeakoululla, mut- ta koulutusjärjestelmän ohjausrooliin perustuen Pääesikunta pitää huolta siitä, että kursseille otetaan opiske- lijoita upseerien ohella myös muista henkilöstöryhmistä.
Vakiintuneiden reviirien ylittäminen tehtävään määräyksissä aiheuttaa usein erimielisyyttä henkilöstöryhmi- en välillä. Erikoisupseerin määräämi- nen perinteisesti upseerin hoitamaan tehtävään ei ole läpihuutojuttu. Pää- esikunta ohjaa henkilöstön käyttöä tehtäväkokoonpanolla, jossa kunkin tehtävän henkilöstöryhmä määräytyy normaali- ja poikkeusolojen edellyttä- män koulutus- ja kokemusvaatimuk- sen mukaisesti.
- Tulosyksiköissä henkilöstö sijoi-
tetaan tehtäväkokoonpanon mukai- sesti. Ne voivat tarvittaessa esittää henkilöstöryhmämuutoksia Pääesi- kunnan vahvistettavaksi. Muutos- esitykset tulee käsitellä yhteistoi- mintaelimissä henkilöstön kanssa, kuvailee Junttila prosessin pelisään- töjä.
Hän korostaa, että kelpoisuus- vaatimusten on aina täytyttävä hen- kilöstöä sijoitettaessa. Menettelyn jäykkyydestä huolimatta tehtäväko- koonpanoa on pystytty tarkistamaan ja tehdyt ratkaisut on koettu hyödyl- lisinä.
Urasuunnittelulla tärkeä rooli
Henkilöstöpäällikkö pitää tärkeänä, että insinöörien ura- ja seuraajasuun- nittelu hoidetaan ohjeistuksen mu- kaisesti palveluksen alusta lähtien.
Kokemuksen ja osaamisen karttumi- seen sekä henkilökohtaiseen haluk- kuuteen perustuen uraa tulisi hah- motella eteenpäin joukko-osaston, toimialan ja puolustushaaran sekä valtakunnallisen tason suunnitelmis- sa.
- Esimerkiksi insinööri, joka on hank- kinut perusosaamisen tietystä ase- järjestelmästä joukko-osastossa, voisi edetä alansa järjestelmävastaa- vaksi alue- tai valtakunnalliselle tasol- le ja myöhemmin alansa pätevimmät edelleen vastuullisiin projektin ve- täjä- ja päällikkötehtäviin. Tällainen polku tulisi olla havainnollistettavissa ja todennettavissa, kuvailee Junttila urasuunnittelun tavoitetilaa.
Hän täydentää, että ura voi olla myös tutkimukseen suuntautunut siten, että omalla alalla pureudutaan aina syvemmälle. Kaikki eivät halua hallinnollisiksi esimiehiksi.
Insinöörit ovat henkilöstöpäällikön mukaan nykyisin halukkaita siirty- mään Puolustusvoimien sisällä uusiin tehtäviin palveluspaikkakuntaa vaih- taenkin.
- Insinöörikunnassa on positiivien asenne liikkuvuuteen, mikä on hyvä asia. Mielekkäät tehtävät vetävät puoleensa ja toisilla on henkilökoh- taisia syitä ratkaisulle, näkee Junttila.
Huolena henkilöstön jaksaminen
- Turvallisuusympäristön muutos on heijastunut Puolustusvoimien toi- mintaan ja henkilöstöön valmiuden korostumisena. On ollut positiivista
huomata, miten vastuullisesti ja si- toutuneesti ammattitaitoinen henki- löstömme on muuttuneessa ympä- ristössä toiminut, kiittelee Junttila.
Muuttunut tilanne on nostanut esil- le huolen henkilöstön jaksamisesta.
Puolustusvoimauudistuksessa hen- kilöstöä kohdennettiin kouluttajateh- täviin, mutta kokonaisuutena henki- löstöä vähennettiin. Samanaikaisesti kertausharjoitusten määrää kasva- tettiin.
- Yhdessä toimintaympäristön muu- toksen kanssa nämä ovat vaikut- taneet siihen, että henkilöstö on kokenut työpaineen lisääntyneen.
Henkilöstöpäällikkönä jaan tämän järjestöjenkin esiin tuoman huolen jaksamisesta.
Junttilan mukaan työssäjaksamista sekä työn ja perheen yhteensovitta- mista on pyritty tukemaan työaika- järjestelyillä. Hän painottaa myös työyksiköiden sisäisiä toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi.
- Tärkeää olisi löytää yhdessä ratkai- suja, joilla annetut tehtävät voitaisiin täyttää ja samalla säilyttää henkilös- tön työkyky ja terveys.
Henkilöstöpäällikkö onnittelee
Maanpuolustuksen Insi- nööreillä on ollut historiansa ajan merkittävä rooli Puolus- tusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä. Sodankäynnin yhä teknistyvässä maailmassa tulee insinööritaitojen merki- tys Suomen puolustuskyvyn kehittämisessä ja ylläpidossa olemaan jatkossa aiempaakin suurempi.
Onnittelen lämpimästi 50-vuotista taivaltaan juhlivaa Maanpuolustuksen Insinöörit ry:tä tuloksekkaasta työstä ja toivotan onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa.
Kontra-amiraali Timo Junttila
Maanpuolustuksen insinöörit MPI ry.
Edustaa ja valvoo jäsentensä taloudellisia, oikeudellisia sekä sosiaalisia ja ammatillisia etuja
Noin 400 jäsentä
Puolustusvoimen ja puolustushallinnon suurin insinöörien ammattiyhdistys Jäseninä myös muita korkeasti koulutettuja osaajia
TURVATTUA TULEVAISUUTTA JÄSENELLE!
MPI ry AKAVAN JÄRJESTÖKENTÄSSÄ Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry
Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry
Insinöörilitto ry
Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Akava ry JÄRJESTÖORGANISAATIO
Jäsenistö
MPI:n vuosikokous
(Kevät ja syksy)
Johtokunta
Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 8 jäsentä
Toimihenkilöt
Järjestösihteeri, jäsensihteeri, taloudenhoitaja ja sopimusneuvottelijat
Luottamusmiesorganisaatio
PUOLUSTUSVOIMAT (JUKO, pl, UL ja PL) Päätoiminen pääluottamusmies
Pääluottamusmiehet
Hallintoyksiköiden luottamusmiehet MILLOG OY
Ylemmät toimihenkilöt
Jäsenistö n. 400
Miehet Naiset
Koulutustausta
Insinööri Insinööri
AMK
Insinööri YAMK
Muu
Palvelussuhde
Palveluspaikat
MAAV
ILMAV MERIV
PVLOGL MILLOG+
PHRAKL+
STUVE PE + AL
PVJJK
Maanpuolustuksen insinöörit MPI ry.
jäsenprofiili
ESJA-vaativuusluokat
7/8 9 10 11 12 13 14 15 16/17
Ikäjakauma
Keski-ikä 51,1 vuotta
–30 30–39 40–49 50–59 60–
Erikois- upseerit Siviilit,
työsuhde
Siviilit, virkasuhde
Edunvalvonta on tuottanut tuloksia
A
ri Rautakorpi aloitti Akavan pääsopijajärjestö JUKO ry:n päätoimisena pääluottamusmie- henä vuonna 2003. Hänen edus- tettaviinsa kuuluivat Maanpuolustuk- sen insinöörit ry:n jäsenistön ohella muut puolustushallinnon akavalaiset, Upseeriliton ja Päällystöliiton jäsenis- töä lukuun ottamatta.Pitkällä pääluottamusmiesuralla on haasteita riittänyt. Materiaalin kun- nossapidon kumppanuusjärjestelyt Millog Oy:n kanssa, johtamisjärjes- telmäalaa koskenut valtion yhteinen turvallisuusverkkoratkaisu ja viimei- simpänä puolustusvoimauudistus vaativat paljon edunvalvontatyötä, jolla varmistettiin jäsenistön asemaa ja tuettiin muutosta.
- Kunnossapidon henkilöstön siirto Millogille vuonna 2009 herätti alkuun jäsenistössä pelkoja, mutta lopulta järjestely onnistui hyvin. Osaltaan tätä edisti ylemmille toimihenkilöil- le neuvottelemamme yrityskohtai- nen työehtosopimus. Onnistuminen auttoi viemään vuoden 2015 alussa toteutetun kumppanuuden toisen vaiheen läpi paljon kivuttomammin, kertoo Rautakorpi.
Rautakorven mukaan myös puo- lustusvoimauudistuksen lopputulos oli jäsenistön kannalta suhteellisen onnistunut.
Palkkaus kehittynyt suotuisasti
Tehtävien vaativuuteen ja henkilö- kohtaiseen työsuoritukseen perustu- vaa palkkausjärjestelmää rakennet- tiin puolustusvoimissa yli 10 vuotta.
Kun järjestelmä alkoi hahmottua, in- sinöörien ja muiden teknisten toimi- henkilöiden tehtäviä yritettiin sovittaa upseereiden kanssa yhteiseen joh- to-, suunnittelu- ja asiantuntijoiden JSA-arviointijärjestelmään.
- JSA ei soveltunut meille, koska sen myötä valtaosa jäsenistöstämme oli- si jäänyt takuupalkalle, perustelee Rautakorpi.
Tämän vuoksi teknisille ja muille toimihenkilöille kehitettiin oma erikoi- supseerien ja siviilien johto- ja asian- tuntijoiden ESJA-arviointijärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2006.
Rautakorven mielestä palkkausjär- jestelmä kokonaisuutena on toiminut hyvin ja sen avulla jäsenistön palk- kausta on kyetty kehittämään oikeu- denmukaisemmaksi. Avainasemassa ovat huolella laaditut tehtävänkuva- ukset, joiden perusteella vaativuus-
luokat määritetään. Jos kuvaus on huonosti laadittu, virheitä voi syntyä.
Insinöörien palkat ovat järjestel- män käytön myötä kehittyneet suo- tuisasti. Yksityiseen sektoriin näh- den puolustushallinnon palkat ovat Rautakorven mukaan kuitenkin edel- leen 15 - 20 prosenttia alhaisemmat.
Palkkausjärjestelmään ei ole juu- ri tehty muutoksia käyttöönoton jäl- keen. Rautakorven mielestä joitakin kohtia olisi syytä tarkastella.
- Arviointimenettelyn osalta voidaan miettiä, tarvitaanko siihen kolmipor- tainen järjestely vai selvitäänkö ke- vyemmällä organisaatiolla. Tarkaste- lua vaatisi myös suoritusarvioinnilla määritettävä henkilökohtainen pal- kanosa, joka on jo jonkin aikaa ollut liikkumaton ja ”tapissa”.
Luottamusmiesorgani- saatio vahvistunut
Palkkausjärjestelmäratkaisun yhte- ydessä syntyi tarve uudistaa JUKO:n luottamusmiesjärjestelmää. JUKO:n piiriin muodostettiin ESJA-tehtävis- sä toimiville oma luottamusmiesjär- jestelmä, Upseeriliiton keskittyessä JSA-tehtäviin.
- Aloitimme MPI:n organisaatiol- la, jossa oli pääluottamusmiehen ohella seitsemän muuta luottamus- miestä. Tehtävien vaativuudenarvi- ointityön hoitamiseksi kokoonpano laajennettiin pääluottamusmiehen ja 21 luottamusmiehen alueelliseksi organisaatioksi. Puolustusvoimauu- distuksen myötä siirryttiin hallintoyk- sikkökohtaiseen järjestelmään, jossa pääluottamusmiehen lisäksi toimii 33 luottamusmiestä, kertaa Rautakorpi luottamusmiesjärjestelmän kehittä- misvaiheet.
Rautakorpi on toiminut pääluotta- musmiestehtävän lisäksi lukuisissa MPI:n, Julkisen alan insinöörien liiton ja Insinööriliton sekä Akavan luot- tamustehtävissä 1990-luvun alusta lähtien. Tärkein kannustin pääluotta- musmiehen tehtävässä on ollut jäse- nistön tuki. Myös tehtävän luonne on motivoinut.
- Tämä on ollut monipuolinen ja it- senäinen tehtävä, joka on tarjon- nut haasteita, vastuuta ja vapautta.
Hyvät ja luottamukselliset suhteet Puolustusvoimien ja Puolustusminis- teriön johtoon sekä yhteistyö valta- kunnallisten toimijoiden kanssa ovat osaltaan kannustaneet, kuvailee Rautakorpi pitkän uran motivaatiote- kijöitä.
Palkkausjärjestelmän kehittämi- nen ja oman luottamusmiessopi- muksen solmiminen sekä Maan- puolustuskorkeakoulun opintojen
avaaminen jäsenistölle olivat toimikaudellani suurimpia edun- valvonnan edistysaskelia, tiivistää
päätoimisen pääluottamusmie- hen tehtävästä tämän vuoden
alusta eläkkeelle siirtynyt insinöörieverstiluutnantti Ari Rautakorpi.
Insinöörieverstiluutnantti Ari Rautakorpi jätti pääluot- tamusmiehen tehtävänsä tyytyväisenä, jäsenistön asemaa on pystytty kehittä- mään monin tavoin.
