• Ei tuloksia

Sairausvakuutuslaissa säädettäisiin myös hy- väksyttävistä kustannuksista, korvauksen määräytymisestä ja Kansaneläkelaitoksen oi- keudesta saada tietoja ja antaa tarkempia oh- jeita korvauksen määräytymisestä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sairausvakuutuslaissa säädettäisiin myös hy- väksyttävistä kustannuksista, korvauksen määräytymisestä ja Kansaneläkelaitoksen oi- keudesta saada tietoja ja antaa tarkempia oh- jeita korvauksen määräytymisestä"

Copied!
9
0
0

Kokoteksti

(1)

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuu- tuslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuu-

tuslaissa säädettäisiin yliopis- to-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestä- misestä aiheutuneiden kustannusten korvaa- misesta siltä osin kuin säännökset koskevat korvauksen määräytymistä ja sen perusteita.

Nykyisin korvauksen määrästä ja perusteista säädetään sairausvakuutuslain nojalla anne- tussa valtioneuvoston asetuksessa, ja tarkem- pia ohjeita on annettu Kansaneläkelaitoksen hallituksen päätöksellä. Esityksen tavoitteena on, että perustuslain asettamat vaatimukset säädöstasosta ja alemman asteisten normien valtuutussäännöksistä ja niiden täsmällisyy- destä ja tarkkarajaisuudesta otettaisiin huo- mioon. Ehdotus ei sisällä asiallisia muutoksia toiminnan korvattavuuteen.

Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuu- tuslaissa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen oikeudesta suorittaa korvausta ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle sen opiskelijoille jär-

jestämän perusterveydenhuollon kustannuk- sista. Perusterveydenhuollolla tarkoitettaisiin opiskelijoiden terveyden edistämisen, saira- uksien ehkäisemisen sekä hoidon kannalta tarpeellista toimintaa, yleis - ja erikoislääkäri- tasoisia avosairaanhoidon palveluja, mielen- terveystyötä sekä hammaslääkärin suoritta- maa järjestelmällisen hammashuollon peri- aatteita noudattavaa suun terveydenhuoltoa.

Sairausvakuutuslaissa säädettäisiin myös hy- väksyttävistä kustannuksista, korvauksen määräytymisestä ja Kansaneläkelaitoksen oi- keudesta saada tietoja ja antaa tarkempia oh- jeita korvauksen määräytymisestä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivä- nä tammikuuta 2006 alkavaan tilikauden en- nakkokorvausta koskevaan hakemukseen, josta Kansaneläkelaitoksen tulee antaa päätös viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2005.

—————

(2)

PERUSTELUT

1 . Nykytila ja ehdotetut muuto k - s e t

Uusi sairausvakuutuslaki (1224/2004) tuli voimaan vuoden 2005 alusta. Lain 13 luvun 11 §:ssä säädetään Kansaneläkelaitoksen mahdollisuudesta korvata yliopisto- ja kor- keakouluopiskelijoiden terveydenhoidon ai- heuttamia kustannuksia Ylioppilaiden ter- veydenhoitosäätiölle (jatkossa YTHS). Sai- rausvakuutuslain nojalla annetussa valtio- neuvoston asetuksessa sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määritte- lemisestä (1338/2004) on annettu tarkempia säännöksiä korvauksen määräytymisestä ja korvausmenettelystä. Koska perustuslaki edellyttää, että oikeudesta sosiaalit urvaan säädetään lailla, on kustannusten korvatta- vuuden yleisistä edellytyksistä tarkoituksen- mukaista säätää sairausvakuutuslaissa. La- kiehdotus ei sisällä asiallisia muutoksia toi- minnan korvattavuuteen tai hakemis- ja mak- sumenettelyyn.

Kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ssä sää- detään, että kansanterveystyönä kunnan tulee muun muassa ylläpitää kunnan alueella opis- kelijaterveydenhuoltoa. Yliopisto- opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito se- kä hammashuolto on kuitenkin kansanterve- yslain perusteella kuntien suostumuksella ja sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymänä järjestetty YTHS:n kautta.

Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteiden ja sisällön kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli määritellä valtakunnalliset opiskelijater- veydenhuollon tavoitteet ja valmistella opis- kelijahuollon ohjeistus, selvittää ammattikor- keakoulujen opiskelijaterveydenhuollon vaihtoehtoiset järjestämistavat, tehdä mah- dolliset lainsäädännölliset jatkotoimenpide- ehdotukset sekä valmistella muut tarvittavat toimenpide-ehdotuksen opiskelijaterveyden- huollon kehittämiseksi, luovutti työryhmä- muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle 22 päivänä maaliskuuta 2005. Työryhmän ehdotukset eivät tässä vaiheessa aiheuta

muutostarpeita YTHS:lle maksettavia korva- uksia koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan, että lain 13 luvun 11 §:ää muutettaisiin siten, että lainkohdassa säädettäisiin YTHS:lle korvattavan toimin- nan laajuudesta. Yliopistoista säädetään yli- opistolaissa (645/1997). Lain 1 §:n 1 mo- mentin mukaan myös tiede- ja taidekorkea- koulut ovat yliopistoja. Ammattikorkeakou- luopiskelijat puolestaan eivät kuulu YTHS:n toiminnan piiriin. Tältä osin opiskelijan mää- ritelmää ehdotetaan täsmennettäväksi. Esitys vastaa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollossa korvattavan perusterveydenhuollon käsite on laajempi kuin työnantajien järjestämässä työ- terveyshuollossa, ja se sisältää muun muassa erikoislääkäritasoisen avosairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluja. Korvatta- vaa toimintaa olisivat opiskelijoiden tervey- den edistämisen, sairauksien ehkäisyn sekä sairauden hoidon kannalta tarpeelliset toi- minnot sekä järjestelmällisen suun tervey- denhuollon periaatteita noudattava suun ja hampaiden tutkimus ja hoito. Korvattavaa mielenterveystyötä olisi sekä säätiön oman henkilökunnan toteuttama että ostopalveluin järjestetty mielenterveystyö. Mielenterveys- työn korvattavuus arvioidaan tarpeellisuuden perusteella eikä sitä ei ole erityisesti rajoitet- tu eri hoitomuotojen näkökulmasta. Korvat- tavuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huo- miota erityisesti Kansaneläkelaitoksen järjes- tämän ja korvaaman harkinnanvaraisen kun- toutuksen ja YTHS:n opiskelijoille tarjoaman kuntoutuksen väliseen rajanvetoon. Tarkoitus ei ole, että henkilö on molempien järjestel- mien piirissä yhtä aikaa.

Korvattavuuden edellytys on, että hoidon tarpeellisuuden harkinta perustuu riittävät laatukriteerit täyttävään toimintamalliin, joka tuottaa seuranta- ja vaikuttavuustietoja syn- tyneistä kustannuksista, tuotetuista palveluis- ta sekä niiden vaikuttavuudesta. Hyväksyttä- viä kustannuksia eivät edelleenkään olisi sää- tiön palveluksessa olevan henkilökunnan työ- terveyshuollonkustannukset eivätkä ulkopuo-

(3)

lisille myytyjen palveluiden kustannukset.

Korvattavia kustannuksia eivät edelleenkään ole hammashoitoon liittyvän oikomis hoidon sekä proteettisten ja hammasteknisten toi- menpiteiden kustannukset. Esitys vastaa voimassa olevan sairausvakuutuslaissa tar- koitettujen työterveyshuollon korvausten las- kennallisten enimmäismäärien määrittelemi- sestä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvun 1 §:ää ja vakiintunutta soveltamiskäy- täntöä.

Esityksessä ehdotetaan, että lain 13 lukuun lisättäisiin uusi 12 §, jossa säädettäisiin hy- väksyttävistä kustannuksista. Kuten työnan- tajien työterveyshuollossa, hyväksyttäviltä kustannuksilta edellytetään tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta. Säätiön omien terveysasemi- en kustannukset ovat joko käyttö tai perus- tamiskustannuksia, joiden korvattavuus mää- ritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuk- sessa. Ulkopuolisilta palvelujentuottajilta hankittujen kustannusten peruste ovat niistä perityt maksut ja palkkiot. Käsitteet vastaavat työnantajien työterveyshuollon korvaamises- sa noudatettavia säännöksiä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä YTHS:n korvauksen piiriin hyväksyttävistä kustannuksista. Ehdo- tus vastaa sairausvakuutuslain (364/1963) 29 §:n 5 momentin perusteella annetun Kan- saneläkelaitoksen hallituksen 22 päivän elo- kuuta 1997 tekemän päätöksen 4 §:n 1—2 momenttia ja vakiintunutta soveltamiskäy- täntöä.

Korvauksen määräytymisestä ehdotetaan säädettäväksi uudessa 13 §:ssä. Nykytilaa vastaavalla tavalla Kansaneläkelaitos vahvis- taisi tarpeellisten ja kohtuullisten voimavaro- jen käytöstä aiheutuneiden kustannusten pe- rusteella opiskelijakohtaisen laskennallisen enimmäismäärän. Enimmäismäärän ja opis- kelijamäärän perusteella määräytyy säätiölle maksettava kokonaiskorvaus. Korvaus ei voisi ylittää 63 prosentin osuutta säätiön tili- ja toiminta kauden kokonaisrahoituksesta.

Ehdotus vastaa sairausvakuutuslain 29 §:n 5 momentin perusteella annetun Kansaneläke- laitoksen hallituksen 22 päivän elokuuta 1997 tekemän päätöksen 2 §:ää ja 5 §:n 4 momenttia sekä vakiintunutta soveltamiskäy- täntöä.

Kansaneläkelaitos on aikaisemmin voinut poikkeuksellisissa tilanteissa suorittaa

YTHS:lle laskennallisen enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista erilliskorvausta yl- lättävistä toimintamenoista. Erilliskorvaus on lähtökohtaisesti ollut sidottu 63 prosentin korvauskattoon. Säännös on tarkoitettu so- vellettavaksi tilanteissa, joihin ei toiminnan normaalin huolellisen suunnittelun mukaises- ti voida varautua. Korvattavan kustannuksen tulee jatkossakin sisältyä korvattavan toimin- nan piiriin. Rahoitussuhteiden ylläpitämisek- si erilliskorvaus voisi kuitenkin olla enintään kyseistä tilikautta koskevassa ennakko- tai lopullisessa päätöksessä todetun Kansanelä- kelaitoksen suhteellisen osuuden mukainen osa kokonaiskustannuksesta, eikä korvaus- osuus kokonaisuudessaan voisi ylittää 63 prosentin osuutta säätiön kyseisen tili- ja toi- minta kauden kokonaisrahoituksesta. Näissä tilanteissa säätiön edellytetään neuvottelevan muiden rahoittajatahojen kanssa muun osuuden kustannuksista.

Lain 13 lukuun lisättävässä uudessa 14 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi Kansan- eläkelaitoksen oikeudesta saada tietoja ja tar- kastaa säätiön toimintaa ja kirjanpitoa. Lain- kohta sisältäisi myös valtuutuksen antaa val- tioneuvoston asetuksella tarkempia säännök- siä korvauksen määräytymisestä, hyväksyttä- vistä kustannuksista, tarpeellisista voimava- ratekijöistä, opiskelijakohtaisen enimmäis- määrän vahvistamisesta sekä korvausmenet- telystä. Ehdotus vastaa voimassa olevan sai- rausvakuutuslain 13 luvun 11 §:ää ja sairaus- vakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuol- lon korvausten laskennallisten enimmäismää- rien määrittelemisestä annetun valtioneuvos- ton asetuksen 2 luvun 4 §:ää.

2 . Esityksen vaikutukset

Kansaneläkelaitos on maksanut YTHS:lle korvausta opiskelijaterveydenhuollon järjes- tämisestä seuraavasti: vuodelta 2004 20 266 616 euroa, vuodelta 2003 19 000 390 euroa, vuodelta 2002 18 186 848 euroa ja vuodelta 2001 17 154 094 euroa.

Summiin sisältyy Helsingin tilojen vuokra.

Hyväksyttäviä kustannuksia ja korvauksen perustetta koskevat säännökset vastaavat voimassaolevia säännöksiä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Esityksen yhteydessä on kuitenkin vuoden 2006 talousarvioesityk-

(4)

sen mukaisesti tarkoitus toteuttaa säätiön Helsingin toimitilojen vuokrakustannusten siirto sosiaali- ja terveysministeriön hallin- nonalalta opetusministeriön hallinnonalalle, jossa säätiötä koskevat tilakustannukset muil- takin osin ovat. Kustannusten siirto opetus- ministeriön kehykseen on tekninen eikä se kasvata säätiön toiminnasta aiheutuvia koko- naiskustannuksia. Edellä esitetyllä perusteel- la lakiehdotuksella ei ole vaikutuksia valtion rahoittamaan sairausvakuutuksen korvaus- menoon.

3 . Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansanelä- kelaitoksen kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu Ylioppilaiden terveydenhoitosää- tiötä.

4 . Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah- dollisimman pian sen jälkeen kun se on hy- väksytty kuitenkin siten, että sitä sovelletaan säätiön 1 päivänä tammikuuta 2006 alkavan tilikauden ennakkokorvaushakemukseen.

Kansaneläkelaitoksen tulee antaa päätös tili- kauden 2006 ennakkokorvauksesta viimeis- tään 15 päivänä marraskuuta 2005. Päätöksen antamista varten YTHS tekee hakemuksen viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2005. Jotta Kansaneläkelaitos voi antaa päätöksen vuotta 2006 koskevaan ennakkokorvaushakemuk- seen, lain tulisi olla voimassa ennen vuoden 2005 marraskuun 15. päivää.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

(5)

Lakiehdotukset

Laki

sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11 §, ja

lisätään 13 lukuun uusi 12—14 §, seuraavasti:

11 §

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppila i- den terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen korvauksen sen järjestämän perusterveyden- huollon kustannuksista.

Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan opis- kelijoiden terveyden edistämisen ja sairauk- sien ehkäisyn sekä hoidon kannalta tarpeel- lista toimintaa, yleis- ja erikoislääkäritasoi- sen avosairaanhoidon palveluja, mielenterve- ystyötä sekä suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta oikomishoidon sekä proteettisten ja hammasteknisten toimenpiteiden kustannuk- sia.

12 §

Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat opiskeli- joiden perusterveydenhuollosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset käyttökustannuk- set ja perustamiskustannukset silloin, kun säätiö on järjestänyt palvelut omalla terveys- asemalla tai terveydenhuollon palvelujen an- tamiseen oikeutetun palvelujentuottajan tai ammatinharjoittajan perimät näitä vastaavat maksut ja palkkiot.

13 §

Korvauksen määräytyminen Korvausta suoritetaan toiminnan toteutta- miseksi tarpeellisten voimavarojen käytöstä aiheutuneista kustannuksista opiskelijakoh- taisen laskennallisen enimmäismäärän perus- teella.

Kansaneläkelaitos vahvistaa opiskelijakoh- taisen laskennallisen enimmäismäärän ter- veydenhoidon toteuttamiseksi tarpeellisten voimavaratekijöiden perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sää- detään

Lopullinen kokonaiskorvaus on opiskelija- kohtainen laskennallinen enimmäismäärä opiskelijamäärällä kerrottuna, kuitenkin enin- tään 63 prosenttia säätiön tili ja toiminta- kauden kokonaisrahoituksesta. Lopullista kokonaiskorvausta laskettaessa opiskelija- määrällä tarkoitetaan tilikauden ennakkokor- vaushakemuksessa käytettyä terveydenhoi- tomaksun maksaneiden opiskelijoiden mää- rää.

14 §

Oikeus saada tietoja ja antaa tarkempia oh- jeita korvauksen määräytymisestä Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä ter-

(6)

veydenhoidon voimavarojen tehokkaan ja tu- loksellisen käytön sekä toiminnan taloudelli- suuden ja jatkuvan kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitsemiaan tietoja.

Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus tarkastaa säätiön kirjanpito ja antaa tarkem- pia ohjeita korvauksen hakemisesta ja mää- räytymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- kempia säännöksiä korvauksen määräytymi-

sestä, hyväksyttävistä kustannuksista, tar- peellisista voimavaratekijöistä, opiskelija- kohtaisen enimmäismäärän vahvistamisesta, sekä korvausmenettelystä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2005. Ennen tämän lain voimaantuloa voi- daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä- miin toimenpiteisiin.

—————

Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2005

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

(7)

Liite

Rinnakkaistekstit

Laki

sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11 §, ja

lisätään 13 lukuun uusi 12—14 §, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

11 §

Korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito

Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppi- laiden terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen korvauksen sen järjestämän hoidon aiheut- tamista kustannuksista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin korvauksen määräytymisestä ja korvausmenettelystä.

11 §

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito

Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppi- laiden terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen korvauksen sen järjestämän perustervey- denhuollon kustannuksista.

Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan opiskelijoiden terveyden edistämisen ja sai- rauksien ehkäisyn sekä hoidon kannalta tarpeellista toimintaa, yleis- ja erikoislää- käritasoisen avosairaanhoidon palveluja, mielenterveystyötä sekä suun terveyden- huoltoa lukuun ottamatta oikomishoidon sekä proteettisten ja hammasteknisten toi- menpiteiden kustannuksia.

12 §

Hyväksyttävät kustannukset Hyväksyttäviä kustannuksia ovat opiskeli- joiden perusterveydenhuollosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset käyttökustannuk- set ja perustamiskustannukset silloin, kun säätiö on järjestänyt palvelut omalla terve- ysasemalla tai terveydenhuollon palvelujen antamiseen oikeutetun palvelujentuottajan tai ammatinharjoittajan perimät näitä vas- taavat maksut ja palkkiot.

(8)

13 §

Korvauksen määräytyminen Korvausta suoritetaan toiminnan toteut- tamiseksi tarpeellisten voimavarojen käy- töstä aiheutuneista kustannuksista opiskeli- jakohtaisen laskennallisen enimmäismää- rän perusteella.

Kansaneläkelaitos vahvistaa opiskelija- kohtaisen laskennallisen enimmäismäärän perusterveydenhuollon toteuttamiseksi tar- peellisten voimavaratekijöiden perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tar- kemmin säädetään

Lopullinen kokonaiskorvaus on opiskeli- jakohtainen laskennallinen enimmäismäärä opiskelijamäärällä kerrottuna, kuitenkin enintään 63 prosenttia säätiön tili ja toi- mintakauden kokonaisrahoituksesta. Lopul- lista kokonaiskorvausta laskettaessa opiske- lijamäärällä tarkoitetaan tilikauden ennak- kokorvaushakemuksessa käytettyä tervey- denhoitomaksun maksaneiden opiskelijoi- den määrää.

14 §

Oikeus saada tietoja ja antaa tarkempia ohjeita korvauksen määräytymisestä Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä ter- veydenhoidon voimavarojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä toiminnan talou- dellisuuden ja jatkuvan kehityksen seuraa- miseksi ja arvioimiseksi tarvitsemiaan tieto- ja.

Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus tarkastaa säätiön kirjanpito ja antaa tar- kempia ohjeita korvauksen hakemisesta ja määräytymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin korvauksen määräytymisestä, hyväksyttävistä kustannuksista, tarpeellisis- ta voimavaratekijöistä, opiskelijakohtaisen enimmäismäärän vahvistamisesta, sekä korvausmenettelystä.

———

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2005. Ennen tämän lain voimaantuloa voi-

(9)

daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyt- tämiin toimenpiteisiin.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Asiakkaalla on kansainvälisessä oikeudessakin (EIOS 8 artikla) tunnustettu oikeus saada riippumattoman viranomaisen päätettäväksi, tu- leeko tiedot antaa vai ei. Tämä oikeus

- oikeus saada informaatiota henkilötietojen käsittelystä - oikeus saada pääsy omiin tietoihin.. - oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä on kirjattu ja onko tietoja käsitelty lainvastaisesti. Lisätietoa rekisteröidyn oikeuksista

Henkilöllä on oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä on kirjattu henkilötietorekisteriin ja onko tietoja käsitelty lainvastaisesti. Henki- lön tulee esittää

tietoihinsa Rekisteröidyllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia

Rekisteröidyllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin

Hakemuksen käsittelijällä on oikeus hankkia viranomaisilta hakemusta täydentäviä tietoja Päiväys (paikka ja aika) Hakijan / hakijoiden allekirjoitus. ________________________

Julkisuuslainsäädännön mukaan jokaisella (kansalaisella, yrityksellä, jne.) on oikeus saada julkisia tietoja viranomaisen asiakirjoista. Viranomaisen on tiettyjen