uutiset
Sisällys
3 ITS-Finland aloitti 4 Liikennetietoa
digi-tv:stä
Joukkoliikenneportaali valmiiksi
5 Digiroad tietokanta valmistuu
6 FITS-hankkeet 7 Tiesäätietojen laatu
paremmaksi
Uusia avauksia
liikenteen palveluille
FITS on suomalainen liikennetele- matiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Tran- sportation Systems (älykkäät lii- kennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan yhdistämistä liikenteeseen.
2/2003
Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneturvallisuusyksikkö www.vtt.fi/rte/projects/fits
Suomalaisen liikenntelema- tiikan yhteistyö tiivistyy, kun ITS Finland pääsee kunnolla vauhtiin. Koordinaattoriksi valittu Antti Rainio kirjoittaa FITS-uutisille yhteistyöfooru- min tavoitteista sivulla 3.
ITS Finland käynnistyy
Liikenne- ja viestintäminis- teriö, Digita Oy ja VTT ovat sopineet liikenteen ja mat- kailun tiedotuspalveluiden kokeilemisesta digitaalisessa televisiossa. Lisää aiheesta sivulla 4.
Liikennetietoja koemielessä digi-tv:hen
Joukkoliikenteen aikataulut koko- ava tietokanta on valmistunut. Täl- lä hetkellä tietokantaan on talletettu sa- mat tiedot kuin VR:n, Matkahuollon, YTV:n ja Tampereen kaupungin liikennelaitok- sen järjestelmiin. Myöhemmin tietokan- taan kootaan koko maan kaikkien eri lii- kennemuotojen joukkoliikenteen aika- taulut.
Joukkoliikenteen portaali otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vasta silloin, kun reitit ovelta ovelle tarjoava palvelu on valmis.
Reitittävän palvelun rakentamisesta on käynnissä tarjouskilpailu, joka ratke- aa syksyn aikana. Palvelu on tarkoitus val- mistua vuoden 2004 aikana. Lisää aihees- ta on sivulla 4.
Kansainvälisestikin ainutlaatuinen Di- giroad-tietokanta valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Tietokanta sisältää digi-
taalisessa muodossa valtavasti tietoa ylei- sistä teistä, kaupunkien kaduista, yksi- tyisteistä sekä metsäautoteistä kaikkiaan noin puolen miljoonan kilometrin mat- kalta.
Digiroad on perustiedosto, joka avaa mahdollisuudet uusien tehokkaiden ja lii- kenneoloja monella tavalla parantavien palvelujen luomiseen. Digiroadin avulla palveluihin voidaan lisätä paikannetta- vuus kartalle, reitettävyys ja maan laa- juinen kattavuus.
Ensimmäisenä Digiroadin palvelupilot- tina luodaan tekninen malli häiriönhal- lintaan liittyvästä palvelusta. Lisää ai- heesta on sivulla 5.
Seuraavan t&k-ohjelman suuntaviivo- ja hahmotellaan LVM:ssä. Viimeistä kaut- taan toimivaa FITS-ohjelmaa tarkastelee ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Matti Roine sivulla 2.
VTT:n valmistamassa näytteessä digi-tv:n liikennetiedotukset näyttävät tällaiselta.
Digi-tv:n käytöstä liikenteen tiedotusvälineenä lehden sivulla 4.
Fits-uutiset Fits-uutiset
www.vtt.fi/rte/projects/fits www.vtt.fi/rte/projects/fits
2 3
- FITS-ohjelman menestyksinä sisällön kehittäminen ja uudet sovellukset.
- Vaikeuksia uusien palveluiden synnyttämisessä.
Liikennetietokirjastosta kaivataan palautetta. Liikennetietokirjasto kalkati.net on ollut viime ajat vakaassa tilassa. Palvelun palautteissa on kaivat- tu uusia yksittäisiä tietoja mukaan ny- kyisiin rajapintoihin (esim. koordinaatit
“paikka” -rajapintaan). Kalkatin kannal- ta olisi kiinnostavaa tietää, missä laa- juudessa nykyisiä rajapintoja käytetään ja miten tuttu palvelu ja sen tarkoitus itseasiassa sidosryhmille on. Tämän tie- don pohjalta voitaisiin paremmin miet- tiä kalkati-palveluun ja sen sisältöön jat- kossa kohdistuvia tarpeita ja odotuksia.
Lisätietoja antaa ja kommetit voi osoittaa:
tommi.vesala@sysopen.fi tai www.kalkati.net
Autojen navigointijärjestelmiä oli Japanissa myyty kesäkuuhun 2003 mennessä jo yli 12,2 miljoonaa kappa- letta.
Viime keväänä valmistunut Tava- raliikenteen telematiikka-arkki- tehtuurin loppuraportti (kts. FITS-uu- tiset 1/2003) on käännetty englannik- si. Raportti käännettiin, jotta Suomes- sa tehtyä työtä saataisiin tunnetuksi myös ulkomailla ja kansainvälinen tie- tojen vaihto tehostuisi.
Raportti on saatavissa sähköisessä muo- dossa FITSin internet-sivuilta osoitteesta http://www.vtt.fi/rte/projects/fits ha- kemistosta Dokumentit / Julkaisuluette- lo nimellä Freight transport telematics architecture (FITS-julkaisu 25/2003).
Lisätietoja:
Aki Siponen Cap Gemini Ernst & Young aki.siponen@cgey.com
Liikenne- ja viestintäministeri- ön isännöimään ohjelmatoimin- taan on osallistunut lukuisten projek- tien kautta suuri joukko hallinnon yk- siköitä sekä yrityksiä. Liikenteen ja logistiikan telematiikan kehittäjäklus- terin kokoamiseksi on käynnistynyt kol- mivuotinen projekti, joka tähtää osa- puolten entistä tiiviimpään vuorovai- kutukseen ja yhteistyön vakiinnutta- miseen ITS Finland -verkostona. Ver- koston keskeisin tavoite on liikenteen telemaattisten palvelujen toteuttami- nen. Paljolti se tarkoittaa tieto- ja vies- tintätekniikan ennakkoluulotonta hyö- dyntämistä liikennetiedon keräämisek- si, jalostamiseksi ja jakamiseksi sitä tarvitseville.
ITS Finlandin lähtökohtana on koota kaikkien liikennemuotojen osapuolet yhteen. Eri liikennemuotoja palvele- vien järjestelmien kehittämisen ohel- la haasteita riittää eri liikennejärjes- telmien informaation kutomisessa yh- teen – olipa kyseessä sitten teollisuu- den kuljetustarpeet tai tavallisen ih- misen arkinen tilanne liikkua sujuvasti ovelta ovelle.
Palvelun syntyminen ja laatu riip- puvat sen tuottavasta arvoketjusta, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Toimiminen verkostona vah- vistaa koko rakennetta. Jaettu tieto, tietämys ja kokemus auttavat synnyt- tämään liikenteen telematiikan pal- velumarkkinat Suomeen. Kunkin osa- puolen mahdollisuus keskittyä ydin- osaamiseensa yhteistyössä kumppani- en kanssa tuottaa laadukkaampia tu- loksia. Mobiilin tiedonsiirron osaava Suomi toimii mittakaavansa puolesta oivallisena kehittämisympäristönä palveluille, joille on jatkossa kysyn- tää mm. laajenevassa Euroopan unio- nissa.
ITS Finland ei ole pelkästään suo- malainen ilmiö. Vastaavia kansallisia yhteistyöfoorumeja on syntynyt eri puolille maailmaa; käynnistysvaihees- sa ovat parhaillaan myös Tanska ja Nor- ja. Autoteollisuudella ja sen myötä tie-
liikenteen kysymyksillä on yhteistyös- sä usein varsin keskeinen asema.
Suomalainen osaaminen voi vah- vuuksillaan menestyä alalla vähäises- tä autoteollisuudesta huolimatta. Kes- ki-Euroopan ruuhkat kääntävät huomi- on yhä enemmän myös joukkoliiken- teeseen ja sen houkuttelevuuden ke- hittämiseen. Tässä on eräs palvelui- den kehittämisen yhteistyön alue, jos- sa suomalaisilla osapuolilla olisi liike- toiminnan mahdollisuuksia. Samoin ta- varan kuljetuksen tehostaminen pal- velee koko yhteiskuntaa ja yritysten kilpailukykyä. Tavaralähetyksen tun- nistamisen, kaluston paikannuksen ja tietoliikenteen uusinta teknologiaa yh- distämällä voitaisiin kehittää uuden su- kupolven avoimia kuljetusinformaati- on järjestelmiä, jotka palvelevat re- aaliaikaisella tiedolla niin liikenteen harjoittajaa, tavaran lähettää kuin vas- taanottajaakin. Informaation välittä- misen pullonkauloja ovat usein tie-, FITS-ohjelma alkaa kääntyä väis-
tämättä loppusuoralle. Vielä vah- vasti käynnissä olevan ohjelman arvi- ointi on aloitettu, ja moni joutuu var- maan vastailemaan ohjelmaan liittyviin kysymyksiin. Samalla on käynnistynyt uuden ohjelman hahmottaminen yhteis- työssä LVM:n hallinnonalan omien or- ganisaatioiden, muiden ministeriöiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa. Uuden ohjel- man tarve ja toiminta-alue selviävät pääosin kuluvan vuoden loppuun men- nessä. Lähtökohtana on tietysti käsitys siitä, mihin on päästy, mitkä ovat haas- teet ja miten nämä täsmentyvät tavoit- teiksi.
Käynnissä oleva ohjelmamme on et- sinyt liikennetelematiikalle vahvaa pe- rustaa jatkaen jo edellisessä TETRA-oh- jelmassa alkanutta johdonmukaista kes- tävien rakenteiden kehittämistä. Pai- nopistettä on vähitellen siirretty kohti tarvittavien palveluiden innovointia ja pilotointia. Monien asioiden oletettiin varmaan etenevän nopeammin. Toisaal- ta aivan uusia mahdollisuuksiakin on tullut esille, mikä on hyvien T&K-ohjel- mien ominaispiirre. Verkostoituminen
on vahvistunut selvästi ja yhteistyö alu- eella on kiinteytynyt. Osoituksena on esimerkiksi ITS-Finland toiminnan al- kaminen sekä marraskuussa Madridin ITS:n maailmannäyttelyn monet suoma- laiset esitelmät.
Uusien palveluiden ai- kaansaaminen on ollut menestyksetkin huomi- oon ottaen vaikeaa. Syi- tä on monia. Saatujen ko- kemusten perusteella pal- velujen taustalle tarvi- taan valmiita vahvoja ra- kenteita, joita on vasta ke- hitelty. Vanhat toiminta-
mallit eivät enää oikein tuota tulosta - tarvittaisiin uudenlaista näkemystä. Il- meisesti ns. organisatoriset ja institu- tionaaliset kysymykset sekä liiketoimin- tamahdollisuuksien luominen ovat jopa teknologiaa suurempia kysymyksiä ja vaativat aikaa enemmän kuin kukaan on osannut arvata. Uusissa asioissa, jois- sa on pitkälti kysymys muutoksesta, tar- vitaan hyvää johtajuutta, visiota, us- koa ja tahtoa. Eikä pelkkä usko riitä, tarvitaan myös resursseja ja tukea.
FITS-ohjelma on pyrkinyt liikenteen
ITS-maailma
Seuraavaa ohjelmaa suunnitellaan jo
rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen sol- mukohdat niin tavarankuljetuksessa kuin henkilöliikenteessäkin.
ITS Finland on yritysten ja hallinnon vuorovaikutuksen foorumi. Sen tehtä- vänä on osoittaa liikennetelematiikan mahdollisuuksia ja tarttua toimeen yh- dessä etsien keinoja vastata markki- noiden tarpeisiin erillishankkein, oh- jelmatoiminnan kautta sekä muin ra- hoituspäätöksin ja pelisäännöin. Suo- malaisessa tietoyhteiskunnassa tieto on saatava liikkeelle palvelemaan liikku- jia. Se on hyvä lähtökohta kansainväli- sen kilpailun kohtaamisessa. Näitä haasteita riittää, kun yhteistyökykyä ja rohkeutta riskin ottamiseen löytyy.
Koordinaattori Antti Rainio, ITS Finland, www.its-finland.fi antti.rainio@navinova.fi
Autonvalmistajat BMW, Daimler- Chrysler ja Volkswagen ovat sopi- neet yhdessä alihankkijoittensa Bo- schin, Continentalin ja Siemens VDO:n kanssa yhteishankkeesta, jonka tarkoi- tuksena on laatia avoin elektroniikan arkkitehtuuri. Yhteistyön nimeksi on annettu AUTomotive Open System AR- chitecture, (Autosar).
ja verkostojen saralla rakentamaan tie- toyhteiskuntaa ja tämän tarvitsemia tie- tosisältöjä. Keskeiset digitaaliset ele- mentit, DIGIROAD-järjestelmä ja Jouk- koliikenteen portaali, ovat pian kaikki- en halukkaiden käytettävissä. DIGIRO- AD tarvitsee vielä tuekseen lainsäädän- nön, hallituksen esitys on annettu edus- kunnalle. Merenkulun puolella Portnet- järjestelmää on vahvistettu, on raken- nettu alusliikenteen tunnistusjärjestel- mää AIS ja meriliikenteen ohjausjärjes- telmää VTS. Rauta- tieliikenteessä on toteutettu mm.
junien kulunval- vonnan ja ohjauk- sen tiedonvälitys- järjestelmä GSM- R. Lentoliiken- teessä on meneil- lään aikataulu- tietokannan ja il- makuljetusten tietojärjestelmän Air- portnet toteuttaminen
FITS-ohjelma on tuottanut hyviä uu- sia innovaatioita ja ratkaisuja. Se on myös jatkanut jo edellisessä ohjelmas- sa käynnistyneiden asioiden loppuun- saattamista, mikä on osoittautunut vält- tämättömäksi. Asiat on vietävä loppuun asti niin, että kansalaiset ja yritykset saavat hyödyt uusista elämää helpot- tavista palveluina.
Matti Roine
ITS Finland käynnistyy
Antti Rainio valittiin ITS Finlandin vetäjäksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön portaalihankkeen ensimmäinen vaihe – joukkoliikenneaikataulujen koon- titietokanta on valmis. Koontitietokan- ta on mallinnettu tukemaan kaikkien joukkoliikenteen liikennemuotojen ai- katauluja. Tällä hetkellä tietokantaan on talletettu samat tiedot kuin VR:n, Matkahuollon, YTV:n ja Tampereen kau- pungin liikennelaitoksen järjestelmiin.
Jatkossa tietokantaan on tarkoitus koota koko maan kaikkien joukkoliiken- nemuotojen kaikki aikataulut mahdol- lisimman kattavasti. Siksi tietokantaan on määritelty yhtenäinen tiedonsiirto- rajapinta sekä tietojen kantaan lataus- ta että tietojen hakua varten. Siirto- muoto on määritelty XML-sanomaksi kalkati.net-siirtomuodossa. Kalkati.net oli aiempi LVM:n kaikki liikennemuodot käsittävä projekti, jossa ko. muoto mää- riteltiin. Siirtomuoto pystyy mallinta-
maan sekä bussien että junien aika- taulut niin kauko- kuin paikallisliiken- teessä. Koontitietokannan toteutuksen yhteydessä kalkati.net-rajapintaan tehtiin pieniä täydennyksiä.
Portaalin sopimusasiakkaat ja jouk- koliikenneoperaattorit voivat hakea tietokannasta omaan käyttöönsä aika- taulutietoja samanlaisen XML-sanoman avulla.
Koontitietokanta on toteutettu LVM:n joukkoliikenneportaalin yhtey- teen. Portaali palvelee matkustajia tar- joamalla täsmällistä ja ajankohtaista tietoa reiteistä, kulkuvaihtoehdoista ja aikatauluista. Matkustaja saa kaikki tarvitsemansa tiedot yhdestä lähtees- tä valitsemallaan tavalla. Joukkoliiken- teen portaali otetaan käyttöön vasta, kun palvelun päätuote ovelta – ovelle reitittävä aikataulupalvelu valmistuu.
Se rakennetaan hankkeen seuraavassa
Liikenteen ja matkailun tiedotus- palvelu digitaalisessa televisiossa aloitetaan kokeilulla, jossa YTV:n jouk- koliikennerekisterin (JORE) tiedot ja Tie- hallinnon www-sivuilla oleva liikenne- informaatio esitetään digitaalisessa te- levisiossa. Palvelua tarjotaan tarkoituk- seen varattavalla kanavapaikalla digi- taalisen television lisäarvopalveluna.
Käyttäjille palvelu tuo kokonaan uu- den välineen löytää kaikki liikkumiseen- sa liittyvä tieto yhdestä paikasta kootus- ti, vaivattomasti ja nopeasti. Käyttäjien mukaan ottaminen palvelukokonaisuuden suunnitteluun heti alusta alkaen mahdol- listaa palvelukokonaisuuden suunnitte- lun sellaiseksi, että se vastaa käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia – niin että sitä osataan ja myös halutaan käyttää.
Käyttäjän kannalta mielekkäin liiken- netietopalveluratkaisu on kokonaisuu- dessaan sellainen, jossa hän löytää tar- vitsemansa tiedot haluamassaan paikas- sa käytettävissään olevalla päätelait- teella. Palvelukokonaisuutta kannattaa siis alusta saakka suunnitella myös mui-
hinkin päätelaitteisiin kuin digi-tele- visioon sopivaksi.
Nyt käynnistyvä hanke käsittää suun- nitelman joukkoliikenteen tiedotuspal- velun kokeilemiseksi digitaalisessa te- levisiossa, uuden avoimen internet-ra- japinnan avulla. Hankkeessa määritel- lään palvelukokonaisuus huomioiden käyttäjien liikenteeseen ja matkailuun liittyvät tietotarpeet sekä tekniset ja taloudelliset resurssit, pilotoidaan pal- velukokonaisuus, testataan pilotin käy- tettävyys ja arvioidaan pilotti. Hank- keessa laaditaan lisäksi jatkosuunnitel- ma ja suositukset liikennetietokanavan (portaalin) täydentämisestä uusilla pal- veluilla sekä mahdollisuuksista siirtää palvelukokonaisuus myös muihin, esi- merkiksi kannettaviin päätelaitteisiin.
Palvelukokeilulla havainnollistetaan konkreettisesti digitaalisen television edut ja rajoitteet uutena liikenteen tie- dotuskanavana. Lisäksi palvelukokeilus- sa kerätään kokemuksia, joita voidaan hyödyntää mietittäessä myös muiden julkisen hallinnon palveluiden toteut-
tamista digitaalisessa televisiossa.
Digitaalisen television kaikki liiken- nemuodot kattava liikennetietopalvelu- kanava on suunniteltu toteutettavaksi julkisen ja yksityisen sektorin PPP-hank- keena (Public-Private-Partnership). PPP- mallissa toteutettavan kanavaratkaisun kustannuksiin osallistuisivat sekä julki- nen sektori että kaupalliset toimijat. Pal- velu toteutetaan kansainväliseen stan- dardiin perustuvana MHP-sovelluksena (Multimedia Home Platform). Tutkimus- yhteistyön tuloksena saavutetaan avoin palvelurajapinta, jonka avulla tietoyh- teiskunnan Internet-palveluja voidaan tarjota digitaalisessa televisiossa.
Hankkeen taustalla on julkishallinnon tavoite kehittää tietoyhteiskunnan pal- veluiden tavoitettavuutta ja kustannus- tehokkuutta. Samalla edistetään liiken- netelemaattisten palveluiden kehitys- tä Suomessa lisäämällä palveluiden nä- kyvyyttä kansalaisten keskuudessa.
Merja Penttinen, VTT merja.penttinen@vtt.fi
Digiroad on kansallinen tieto- järjestelmä, johon kootaan koko Suomen tie- ja katuverkon tark- ka sijainti sekä tärkeimmät ominai- suustiedot noin 500 000 tiekilometril- tä. Tiehallinnon isännöimä Digiroad on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska se sisältää digitaalisessa muo- dossa yleisten teiden lisäksi myös kau- punkien katujen, yksityisteiden ja metsäautoteiden tiedot. Tavoiteaika- taulun mukaan Digiroad valmistuu vuoden 2003 lopussa.
Digiroadin tietosisältö on johdettu liikennetelematiikan tarpeista, ja sen geometrinen tarkkuus on 1 - 3 metriä.
Väylien lisäksi Digiroad sisältää mm.
matkustaja- ja tavaraliikennetermi- naalit, pysäköintialueet ja -talot sekä bussipysäkit. Digiroad sisältää sijain- titietojen lisäksi mm. seuraavat omi- naisuustiedot: tien virallinen nimi ja numero, väylien toiminnalliset luokat, kaistamäärät, nopeus- ja kulkurajoi- tukset ja osoitteet.
Tietojen maksimipäivitystiheys on 1- 3 kuukautta. Digiroad ei itse tuota dynaamista ajantasaista tietoa. Tie- hallinto tuottaa Digiroadin päälle dy- naamista tietoa, jota palveluntarjo- ajat voivat edelleen jalostaa ja hyö- dyntää omissa palveluissaan.
Digiroad on eräänlainen perusrekis- teri, joka mahdollistaa liikenteeseen liittyvien paikkasidonnaisten ja mobii- lipaikannusta hyödyntävien valtakun- nallisten ja alueellisten palvelujen ke- hittämisen ja tuottamisen. Liikenteen telematiikan palveluille Digiroad mer- kitsee uusia mahdollisuuksia.
Digiroadin avulla palveluihin voi- daan lisätä paikannettavuus kartalle, reititettävyys, aineiston tasalaatui- suus ja maan laajuinen kattavuus.
Palveluita, jotka hyötyvät Digiro- adista, ovat esimerkiksi tiedotus rei- teistä, palveluista ja matkailupalve- luista, kutsujoukkoliikenteen järjes- täminen, matkojen yhdistäminen ja henkilöautojen yhteiskäyttö, tie- luokitteluun perustuva tienkäyttö- maksujen käyttö, kaluston ja kulje-
tusten hallintapalvelut, yksilö- ja jouk- koliikenteen häiriötilanteiden hoitami- nen, suunnistus ja reitinopastus, hätä- palvelut sekä vaarallisten aineiden kul- jetusten valvonta.
Digiroadia voidaan hyödyntää myös lii- kenteen seuranta- ja hallintajärjestel- missä, verkkotason suunnittelussa sekä teiden ja katujen kunnossapidossa.
Yhtenäisin ominaisuustiedoin mää- ritelty verkko mahdollistaa verkon osi- en ja alueiden vertailun sekä kuntara- jat ylittävän palvelu- ja suunnitteluyh- teistyön.
Kunnat voivat hyödyntää tie- ja ka- tuverkkonsa sisältävää Digiroad-aineis- toa kehittämällä esimerkiksi matkailu- ja opaspalvelujaan sekä tuottamalla useamman kunnan alueelle ulottuvia lii- kennepalveluja.
Palvelupilotti häiriönhallintaan
Digiroadia hyödyntävien palvelujen edistämiseksi on tarkoitus toteuttaa
“Liikenteen häiriönhallinnan Digiroad- palvelupilotti”, jonka määrittelyvaihe on juuri valmistunut. Häiriönhallinnan palvelupilotin tavoitteena on edistää uusien palvelujen syntymistä mm. tuot- tamalla käytännön kokemuksia tieto- järjestelmäesimerkin pohjalta ja luo- malla yleisesti käytettävissä oleva tek- ninen malli Digiroadia hyödyntävästä palvelusta.
Edellytykset palvelujen syntymiselle
Liikenteeseen liittyvien tietopalvelui- den tuottamisesta on Suomessa yleen- sä vaikeaa tehdä kannattavaa liiketoi- mintaa. Tämä johtuu pienistä markki- noista ja tiedonvälityksen korkeista kus- tannuksista palvelun käyttäjien mak- suhalukkuuteen nähden. Lisäksi monil- la liikenteen osa-alueilla julkisten tie- tovarastojen tiedostakin peritään pal- veluntarjoajan kannalta liian korkeata
Joukkoliikenneaikataulujen koontitietokanta valmistui
Liikenteen tiedotuspalveluja kokeillaan digitelevisiossa
Hyöty irti Digiroadista
vaiheessa tietokannan päälle.
Reitittävästä palvelusta on käynnissä tarjouskilpailu. Tarjouskilpailu ratkais- taan tämän syksyn aikana. Tavoitteena on saada palvelu tuotantoon vuosien 2004-2005 vaihteessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on to- teuttanut portaalin yhdessä joukkoliiken- teen liikenneoperaattorien kanssa. Alku- vaiheessa mukana ovat olleet Matkahuol- to, VR, YTV ja Tampereen kaupungin lii- kennelaitos. Myöhemmin on tarkoitus saada mukaan myös ilma- ja vesiliikenne sekä bussiliikenne kokonaan. Bussiliiken- teen kattavuus laajenee sitä mukaa kuin Matkahuollon oman uuden järjestelmän tietosisältö laajenee.
Portaalin ja koontitietokannan on to- teuttanut Novo Group Oyj.
Reijo Kinnunen reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi
hintaa laitosten tiedon myynnistä saa- tavien tulojen maksimoimiseksi. Jul- kisen tiedon ylihinnoittelu on usein es- teenä yksityisen sektorin tuottamien hyötypalvelujen syntymiselle.
Digiroadin hyödyntävien yksityisen sektorin tietopalvelujen merkittävän tarjonnan syntymisen perusedellytyk- senä on Digiroad -tietojen edullinen hinnoittelu. Digiroadin nykyiset hin- noittelusuunnitelmat tähtäävätkin tie- tojen edulliseen hinnoitteluun. Kau- palliseen käyttöön luovutettavista tie- doista perittäisiin irrottamiskustan- nukset ja tekijänpalkkio, joka olisi 2-8
% Digiroad-palvelun liikevaihdosta riip- puen. Irrottamiskustannuksilla tarkoi- tetaan niitä kustannuksia, joita tiedon kopioiminen ja toimittaminen sen tar- vitsijalle aiheuttaa tietovaraston yllä- pitäjätaholle. Irrottamiskustannukset olisivat arviolta 100 - 2000 euroa siir- totiedostotoimitusta kohden. Julkisten tietovarastojen hinnoittelua koskeva lainsäädännön muutostyö on kuiten- kin vielä kesken.
Raine Hautala
Lisätietoja:
jan.juslen@tiehallinto.fi raine.hautala@vtt.fi
Fits-uutiset Fits-uutiset
www.vtt.fi/rte/projects/fits www.vtt.fi/rte/projects/fits
6 7
Kaikki FITS-hankealueet ovat hy- vässä vauhdissa, ja palveluiden edellytysten luomisen kannalta keskei- set tärkeät hankkeet ovat joko valmis- tuneet tai käynnissä. Ohjelmassa on tuotettu parikymmentä FITS-julkaisua, minkä lisäksi muiden organisaatioiden sarjoissa on valmistunut kolmattakym- mentä julkaisua tai muuta raporttia.
Useimmat raporteista ovat saatavilla ohjelman Internet –sivuilta www.vtt.fi/
rte/projects/fits. Kiinnostuneet pääse- vät ohjelman sähköpostituslistoille ot- tamalla yhteyden osoitteeseen fits@vtt.fi.
Lisätietoja ohjelmasta:
matti.roine@mintc.fi ja risto.kulmala@vtt.fi
Hankealue 0
Hallinto ja tiedottaminen
Hankealue on erityisesti tarkastellut tulosten hyödyntämistä ja niiden saat- tamista asiantuntijoiden käyttöön.
FITS-uutislehti on ilmestynyt useita ker- toja. Korkeakoulujen ja alueellisten toi- mijoiden tavoittamiseksi LVM:n liiken- netelematiikkaan liittyvien T&K-ohjel- mien koordinaattorit vierailivat Tam- pereella (TTKK) ja Oulussa (OY) sekä kohtasivat Etelä-Suomen maakuntien liittouman edustajat. FITSin graafinen ilme on käytössä logon, kalvopohjien, esitteitten, julkaisusarjan ja kotisivu- jen muodossa. Internetsivut, jotka muo- dostavat ohjelman sisäisen ja ulkoisen viestinnän perustan, ovat runsaassa käy- tössä.
Lisätietoja alueesta:
matti.roine@mintc.fi
Hankealue 1
Palveluiden edellytykset
Liikennetelematiikan palvelujen peli- sääntöjä, liikenteen tietopalveluiden käyttäjäkeskeistä tuotteistusta selvit- täneet hankkeet sekä esiselvitykset
vuonna 2007 koskeva selvitys. Käyn- nissä ovat merenkulkulaitoksen ETA- loki -hanke, selvitys erilaisten liiken- netietojen käsittelystä linkkikohtaisen liikennetilanteen arvioimiseks, Tiehal- linnon tiesääasemien anturitestit, kit- kamittausajoneuvon jatkokehitys, ke- vyiden tiesääasemien kehittäminen, liikenteen verkollista seurantaa mal- lintamalla tuottavan DIGITRAFFIC-jär- jestelmän kehitys ja hahmontunnistuk- seen perustuvan hirvivaroitusjärjestel- män kokeilu.
Lisätietoja alueesta:
sami.luoma@tiehallinto.fi ja timo.karhumaki@tiehallinto.fi
Hankealue 4
Häiriötilanteiden hallinta
Aiemmin alueella valmistuneen liiken- teen häiriönhallinnan esiselvityksen perusteella on ryhdytty organisoimaan hätäkeskusten ja Tiehallinnon tiedon- kulun parantamista ja yhteistyötä liit- tämällä Tiehallinto HÄKEn liikennetie- dotusputkeen. Kaupungit pyritään saa- maan osallistumaan liikennetiedotta- miseen. Alueella on valmistunut Port- Netin mobiilipilotti ja tieliikenteen häi- riöiden hallintaketjun toimivuuden ar- viointi. Alueella seurataan myös vaa- rallisten aineiden kuljetusten seuran- nan kokeilua (TradgGIS) ja junaliiken- teen ajantasaisen seurannan kehittä- mistä.
Lisätietoja alueesta:
lassi.hilska@mintc.fi ja helena.vanska@mintc.fi
Hankealue 5
Matkustajainformaatio
Hankealueella on käynnissä tai valmis- tunut 49 hanketta. Valmistuneita ovat joukkoliikenteen häiriönhallinnan ke- hittäminen, ohje joukkoliikenteen tie- dostuspalvelujen käyttäjäystävällisyy- den parantamisesta, esiselvitys digitaa-
lisen radio- ja televisioverkon hyödyn- tämisestä joukkoliikenteen sovelluksis- sa sekä matkustajainformaation kehit- tämissuunnitelma Kuopiossa, Mikkelis- sä ja Joensuussa. Valtakunnallisen jul- kisen liikenteen palveluportaalin ensim- mäinen vaihe valmistuu syksyllä 2003.
Palveluun on tarkoitus lisätä reitinsuun- nitteluominaisuuksia vuoden 2004 ke- väällä.
Lisätietoja alueesta:
armi.vilkman-vartia@mintc.fi ja juhani.vehvilainen@kolumbus.fi
Hankealue 6
Älykäs liikenteenohjaus
Selvitykset matkapuhelinpohjaisista pysäköinnin maksujärjestelmistä ja matkapuhelinpohjaisista pysäköinnin informaatiopalveluista ovat valmistu- neet. Käynnissä on hanke sumeasta alueohjauksesta ja joukkoliikenne- etuuksista. Kaikkiaan ohjelma-alueel- la on käynnissä 29 eri hanketta, joista valtaosa on eri kaupungissa tehtäviä lii- kenteenohjauksen toteutushankkeita.
Uusina hankkeina ovat käynnistymässä liikennevalojen ääniopasteiden kehit- täminen ja hätäajoneuvojen pakko- etuuksia koskeva selvitys.
Lisätietoja alueesta:
kari.sane@hel.fi
Hankealue 7
Nopeuden säätely ja automaattivalvonta
Alueelta ovat valmistuneet selvitykset liikenteen automaattisesta kameraval- vonnasta, automaattisen valvonnan so- veltamismahdollisuuksista Suomessa ja ajoneuvopäätteiden käyttöliittymän sääntelystä turvallisuuden kannalta sekä tutkimukset autojen telemaatti- sista nopeudensäätelyjärjestelmistä ja kuljettajan ajonaikaisen väsymyksen monitoroinnista. Alueella on käynnis- sä automaattivalvonnan toteutussel- vitys.
Lisätietoja alueesta:
petteri.katajisto@mintc.fi ja magnus.nygard@tiehallinto.fi
FITS-ohjelman telematiikka- hankkeet edistyvät
DARC-palvelun ja digitaalisen tiedon- siirtokapasiteetin hyödyntämisestä lii- kennetelematiikassa, ITS Finland -yh- teistyöforumista ja Digiroad-lisäarvo- palveluista ovat valmistuneet. Alueella tuotettiin tavaraliikenteen telematiikan järjestelmäarkkitehtuurin kuvaus. Kaik- kien liikennemuotojen telematiikkapal- velujen tiedonvaihtoon tarkoitetun kalkati.net -liikennetietokirjaston tuo- tantoversio on yleisessä käytössä. Käyn- nissä on hankkeita, jotka liittyvät mm.
standardointiin, Digiroadin palveluko- keiluihin sekä Ipv6:n ja etätunnistimi- en sovelluksiin liikenteessä ja logistii- kassa.
Lisätietoja alueesta:
seppo.oorni@mintc.fi ja markus.vayrynen@sito.fi
Hankealue 2 Vaikutukset ja käyttäjien tarpeet
Ohjelma-alueella on valmistunut kahdek- san vaikutus- tai käyttäjätarvetutkimus- ta. Lisäksi käynnissä ovat Länsiväylän ruuhkavaroitusjärjestelmän, Tampereen reaaliaikaisen matkustajainformaatio- järjestelmän (PARAS-järjestelmä) ja kan- tatien 51 automaattisen nopeusvalvon- nan vaikutusarvioinnit sekä kartoitus kan- sainvälisten telematiikkasovellusten kan- nattavuudesta Suomen oloissa. Keväällä pidettiin seminaari joukkoliikenteen käyttäjien tarpeista.
Lisätietoja alueesta:
petri.jalasto@mintc.fi ja osmo.moisio@mintc.fi
Hankealue 3 Liikenteen ja
kuljetusten seuranta
Alueella ovat valmistuneet mm. tutki- mus GSM-puhelimien havainnointiin pe- rustuvan matka-aikapalvelukokeilun toimivuudesta sekä tie- ja ympäristö- olosuhteiden seurannan tavoitetilaa
Tiesäätietoa tuotetaan mitta- ustuloksina tiesääasemilta sekä kuvina kelikameroilta. Tietoa käytetään etenkin talvikunnossapi- don ohjauksessa ja tiedotuksessa.
Tiedon perusteella ohjataan myös sään mukaan automaattisesti muut- tuvia nopeusrajoitus- ja infomerk- kejä. Sekä tiesääasemia että keli- kameroita on maassaamme noin 300 kappaletta.
Talvikunnossapidon ulkoistamisen myötä yhä kasvava osa tiesäätiedon käyttäjistä on Tiehallinnon ulkopuo- lella. Usein tiesäätietojen käyttö liit- tyykin johonkin liiketoimintaan. Tie- don käyttö osana liiketoimintaa edel- lyttää, että tiedon laatu ja sen saa- tavuus on varmistettu. Laatu on tar- vittaessa myös kyettävä osoitta- maan.
Syksyllä 2002 käynnistyneen Tie- hallinnon Tiesään laatu -hankkeella pyritään varmistamaan tiesää- ja kelitiedolle yhtenäinen laatutaso.
Projektissa työskentelee edustajia Tiehallinnosta, Tieliikelaitoksesta, Suomen kelitiedosta, Vaisalasta ja Ilmatieteen laitokselta.
Tiesäätiedon laatuprojektin lähtö- kohtana on EN ISO 9001:2000 -laatu- standardi ja sen määritelmä laadus- ta. Standardin määritelmän mukaan tuotteen laatu kuvastaa sitä, missä määrin tuote täyttää sidosryhmien
vaatimukset. Tiesäätiedon laatua ei siis yritetä mitata jollakin absoluut- tisella asteikolla, vaan suhteessa asi- akkaiden ja muiden sidosryhmien odotuksiin ja tarpeisiin.
Tehtyjen selvitysten perusteella tiesäätiedon käyttäjien odotukset liittyvät tietojen alueelliseen ja ajal- liseen kattavuuteen sekä tietojen edustavuuteen ja luotettavuuteen.
Tiesäätiedon laadun varmistami- sessa pääpaino on ennakoivissa toi- menpiteissä: huolellisessa aseman tai kameran sijoituspaikan valinnassa ja asennuksessa sekä oikein ajoitetuis- sa ennakkohuolloissa. Lisäksi tarvi- taan tietenkin nopeaa reagointia on- gelmatilanteissa. Laadun osoittami- nen edellyttää sitä, että laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä seurataan ja niiden tilaa kuvaavaa tietoa kerä- tään systemaattisesti.
Projektin työn tuloksena valmis- tui keväällä ensimmäinen versio Tie- säätiedon laatukäsikirjasta, joka ku- vaa tiesäätietoon liittyvät laatuta- voitteet sekä sen, miten laatu var- mistetaan ja miten sitä seurataan.
Työ jatkuu myös alkavalla talvikau- della, jolloin pääpaino on tarken- nettujen käytäntöjen viemisessä käytäntöön.
Matti Pettersson
matti.pettersson@intrim.fi
Hankealue 8
Terminaalien telematiikka
Infolaituri-hankkeessa on valmistunut määrittely ja prototyyppi kuljettajien tietopisteeksi liikenteen solmukohdis- sa. Pilotointi on suunnitteluvaiheessa.
Lopputavoitteena on yksityisen ope- raattorin operoima kaupallinen palve- lu. TERMIS-hankkeessa on kehitetty suuryksikköliikenteen ilmoitusmenette- lyjä satamissa. Sähköinen terminaali- ilmoituslomake on tekeillä Portnet-jär-
jestelmän yhteyteen. Ilmaliikenteen tietojärjestelmän Airportnetin pilotoin- ti on käynnistymässä. Hanke sähköisen sinetin käyttöönoton edellytysten luo- miseksi Suomen konttiliikenteessä eli E-seal on käynnissä. Mahdollisesti käyn- nistyy myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalin telematiikkaratkaisuja kos- keva hanke.
Lisätietoja alueesta:
taneli.antikainen@fma.fi ja eija.aspelin@finnlines.fi
Tiesäätiedot kohdalleen
Älykäs liikennejärjestelmä suomalaisittain
Liikenteen telematiikka on tällä hetkellä tärkein yksittäinen lii- kenteen toimintaa muuttava ja kehit- tävä tekijä. Liikenteen välityskyky, tur- vallisuus, varmuus ja palvelukyky pa- ranevat, kun liikennejärjestelmään yh- distetään tietotekniikkaa ja viestintä- tekniikkaa. Telematiikasta käytetään myös nimitystä älykäs liikennejärjes- telmä, Intelligent Transportation Sys- tems, lyhennettynä ITS. Kansainväli-
1/2002
Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely tur- vallisuuden kannalta. 69 s.
2/2002
IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Port@Net-kokonaisuutta. 55 s.
3/2002
Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. 85 s.
4/2002
Guidelines for the evaluation of ITS projects. 87 p.
5/2002
Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvitys. 61 s.
6/2002
Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa. 143 s.
7/2002
Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjes- telmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntata- loudellisen kannattavuuden arviointi. 111 s.
8/2002
Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta. 36 s.
9/2002
Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut.
Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa. 59 s.
10/2002
Tavaraliikenteen telematiikka- arkkitehtuuri. Esiselvitys. 77 s.
11/2002
AirportNet. Toiminnallinen määrittely. 33 s.
12/2002
Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. 69 s.
13/2003
Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palvelujen pelisäännöt. 77 s.
Ohjelman internetsivut:
www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut:
www.mintc.fi
Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja:
Liikenneneuvos Matti Roine
Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto
puhelin (09) 160 28577 telekopio (09) 160 28592 sähköposti: matti.roine@mintc.fi
Ohjelman koordinaattori:
Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
PL 1800, 02044 VTT puhelin (09) 456 4990 telekopio (09) 464 850
sähköposti:
risto.kulmala@vtt.fi tai
fits@vtt.fi Fits-uutisten toimittaja:
Ilpo Mattila sähköposti:
ilpo.i.mattila@kolumbus.fi
ISBN: 951-723-766-9 sesti ITS:n merkitys kasvaa nopeasti.
FITS-ohjelma, liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelma, kehittää Suo- meen älykkään liikenteen julkisia ja kaupallisia palveluja. FITS-ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja jatkuu vuo- teen 2004. Se on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön aikaisemmalle älykkään liikenteen edellytyksiä kehit- täneelle TETRA-ohjelmalle. (Telema-
tiikan rakenteiden tutkimus- ja kehit- tämisohjelma 1998 – 2001.)
FITS yhdistää ”sateenvarjona” kah- deksan hankealuetta. Ohjelman joh- toryhmän puheenjohtajana toimii lii- kenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ohjelman koordinaattorina tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yh- dyskuntatekniikasta.
FITS-julkaisuja
14/2003
Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvitys. 43 s.
15/2003
PortNetin vaikuttavuuden arviointi. 81 s.
16/2003
ITS Finland esiselvitys. 49 s.
17/2003
DARC-palvelu liikennetelematiikassa.
Esiselvitys. 65 s.
18/2003
Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. 37 s.
19/2003
Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus.
Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliitti- set tavoitteet. 111 s.
20/2003
Tavaraliikenteen telematiikka- arkkitehtuuri. Loppuraportti. 123 s.
21/2003
Tieliikennetiedotus. Esiselvitys 81s.
22/2003
Joukkoliikenteen internet-reitti- neuvontapalvelun vaikutusten ja kannattavuuden arviointi 95 s.
23/2003
Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut 61s.
24/2003
Liikenteen tietopalvelujen käyttäjä- keskeinen tuotekehitys 61 s.
25/2003
Freight transport telematics architecture.
Final Report 123 s.
Jakelu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Pekka Kulmala 09-456 4588
