Petri Heino
KORJAUSKOHTEEN TUOTANNON SUUNNITTELUN JA OHJAUKSEN TOIMINTAOHJEET LAATUJÄRJESTELMÄÄ VARTEN
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä
tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 21. maaliskuuta 1996
Valvoja: Apul.professori Jouko Kankainen Ohjaaja: Tekn.lis. Sakari Toikkanen
Tämä diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun rakennus-ja maanmittaus
tekniikan osastolla rakentamistalouden laboratoriossa Professori Jouko Kankaisen valvonnassa. Tutkimus testaus on tehty YIT-Yhtymä Oy:n Helsingin teknillisen oppilaitoksen työmaalla.
Haluan kiittää Jouko Kankaista ja työni ohjaajaa Sakari Toikkasta tutkimuksen ai
kana saamastani opastuksesta ja tuesta.
Kiitän Vastaava mestari Timo Härkiniä ja työmaainsinööri Jonny Keinästä saa
mastani mahdollisuudesta parantaa omaa ammattitaitoani käytännön olosuhteissa, rakentamisen kehitystyön ohella. Prosessi on ollut vaativa, mutta mielenkiintoi
nen.
Helsingissä 19. maaliskuuta 1996
Petri Heino
jeet laatujärjestelmää varten
Päivämäärä: 15.3.1996 Sivumäärä: 87
Osasto:
Professuuri:
Rakennus-ja maanmittaustekniikan osasto
Rakentamistalous Koodi: Rak-63
Työn valvoja:
Työn ohjaaja:
Apulaisprofessori Jouko Kankainen Tekniikan lisensiaatti Sakari Toikkanen
Avainsanat: laatujärjestelmä, toimintaohje, kokonaistilajärjestely, toistuva tila- korjaus, pieni korjauskohde, tuotannon valvonta ja ohjaus
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä YIT:n laatujärjestelmää varten toimintaohjeet ja malli korjauskohteen tuotannonsuunnittelusta. Tutkimuksen testikohteelle laadittiin tuotantosuunnitelmat, jotka testattiin tutkimuksen aikana. Testikohteessa oli tilaohjel
ma, joka oli erilainen rakennuksen eri osissa. Toinen lohko soveltui toteutettavaksi toistuvana tilakorj auksena j a toinen kokonaistilakorj auksena.
Kehitetyssä tuotantomallissa toistuvan rakennusosan aikataulu laadittiin ensin. Tavoit
teena oli tasaisesti kuormitetut työryhmät. Jos työryhmän kuormitus ei ollut toistuval
la osalla jatkuvaa, käytettiin epäjatkuvia resursseja kokonaistilajärjestelyn tehtävien mitoituksessa. Kokonaistilajärjestelyn tehtävät suunniteltiin omilla resursseillaan jat
kuviksi osakohteesta toiseen. Pienet muuhun tuotantoon tahdistumattomat työkohteet suunniteltiin tehtäväksi erillis-ja lainaresurssein.
Tuotanto saatiin toteutumaan suunnitellulla tavalla pääurakoitsijan osalta. Tuotannossa esiintyneet häiriöt johtuivat pääurakoitsijalle alistettujen sivu-urakoitsijoiden resurssi- ongelmista. Pääurakoitsijan reagoidessa resurssiongelmiin, rakennuttaja ei toiminut riittävän määrätietoisesti sivu-urakoitsijoiden resurssien palauttamiseksi suunnitelman mukaisiksi. Tutkimus osoitti, että kahden tuotantomallin yhdistäminen esimerkkikoh
teessa oli hyvä ja tehokas toteutustapa, mutta sivu-urakat aiheuttavat pääurakoitsijalle ongelmia tiukasti ohjatussa tuotannossa. Tutkimuksen perusteella korjauskohteen ra- kennusosittain erilaiset osat pitää suunnitella usean tuotantomallin yhdistelmänä.
Tuotannon valvonta ja ohjaus vaati eri tuotantomalleissa erilaista panostusta. Toistu
vassa osassa työryhmätuotannon itseohjautuvat monitoimityökunnat eivät tarvinneet yhtä voimakasta ohjausta kuin kokonaistilajärjestelyn ammattiryhmittäin muodostetut työryhmät. Tuotannon valvonta-ja ohjaus kahden eri tuotantomallin välillä tarvitsee työnjohdon jatkuvaa ohjausta, jotta tuotantomallien vuorovaikutus saadaan tehokkaasti hyödynnetyksi.
Tutkimuksen tuloksena kehitettiin korjauskohteen toimintaohjeet ja tuotantomalli kah
den tuotantomallin yhdistämisestä samassa korjauskohteessa.
Thesis:
Date:
Production schedule and control instructions of the quality system of a renovation project
15.3.1996 Number of pages: 87
Faculty:
Professorship:
Faculty of Civil Engineering and Surveying
Construction Economics and Management Code: Rak-63 Supervisor:
Instructor:
Assistant professor Jouko Kankainen Licentiate in Engineering Sakari Toikkanen
Keywords: quality system, instruction, heavy renovation, repetitive renovation, small renovation, production supervisor and control
The aim of this study was to draw up instructions and a model for a production schedule of a renovation project for the quality system of YIT. During the study, pro
duction plans were made and tested for the test project. There was a room program in the test project that was different in various parts of the building. One part was suitable for repetitive renovation and the other one for heavy renovation.
In the developed production model a schedule of repetitive renovation was drawn up first. The aim was to achieve evenly loaded teams. If the load of the a team was not continuous in the repetitive part, uncontinuous resources were in dimensioning heavy renovation tasks. The tasks of heavy renovation were planed so that they can be opera
ted with their own resources from one area to another. Small work areas were planned to be made by separate and borrowed resources.
The main contractor’s part of the production was carried out as it was planned. Distur
bances in the production were caused by problems in resources of subcontractors submitted to the main contractor. If the main contractor took steps in care of the prob
lems in resources, the employer was not active enough to correct the resources of the subcontractors to meet the plans. The study showed that a combination of two produc
tion models in the test project was a good and an effective way of implementation. Ac
cording to the study different parts of a building must be planned by combining seve
ral production models.
Production control and supervision demand different kind of supervision in different production models. Repetitive renovation does not need as close production control as heavy renovation.
As a result of the study instructions and a production model of a renovation project were developed as a combination of two production models.
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO...6
2 KORJAUSKOHTEIDEN TYÖNSUUNNITTELUMALLIT JA TUOTANNONOHJAUS...9
2.1 Erilaisetkorjauskohteet...9
2.2 Kokonaistilajärjestely... 13
2.2.1 Kokonaistila]ärjestelyn työnsuunnittelun periaatteet... 13
2.2.2 Kokonaistila] ärj estelyn aikataulun suunnittelun vaiheet... 14
2.2.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta...20
2.3 Toistuvatilakorjaus... 21
2.3.1 Toistuvan tilakorjauksen työnsuunnittelun periaatteet...21
2.3.2 Toistuvan tilakorjauksen aikataulun suunnittelun vaiheet...25
2.3.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta...27
2.4 Pienikorjauskohde... 31
2.4.1 Pienen korjauskohteen työnsuunnittelun periaatteet...31
2.4.2 Pienen korjauskohteen aikataulun suunnittelun vaiheet...32
2.4.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta...33
3 TUTKIMUSONGELMAN KUVAUS...34
3.1 Esimerkkikohde...34
3.2 Tuotannonsuunnitteluuseantuotantomallinyhdistelmänä...35
4. ESIMERKKIKOHTEEN TYÖNSUUNNITTELU... 38
4.1 Testikohteenesittely... 38
4.2 Kohteenosittelu...42
4.3 Kohteenteknisetratkaisut... 44
4.4 Potentiaalisetongelmatjaniidenvaikutustuotannonsuunnitteluun.... 49
4.5 Toistuvantilakorjauksenaikataulunlaadinta...54
4.6 Kokonaistilakorjauksenaikataulunlaadinta... 61
4.7 Aikataulujenyhdistäminen... 63
5 ESIMERKKIKOHTEEN TUOTANNON VALVONTA JA OHJAUS...65
5.1 Tuotannonaloitusedellytystenvarmistaminenjaohjauksenperiaatteet65 5.2 Tuotannoneteneminenjaohjaustoimenpiteet... 68
5.3 Kohteentoteutuksenanalysointi... 84
6 TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET...87
LÄHDELUETTELO LIITTEET
1 JOHDANTO
YIT-Yhtymän laatujärjestelmä on otettu virallisesti käyttöön syksyllä 1992.1 Laatujär
jestelmä sisältää YIT:n laatujohtamisen toteuttamista varten tarkoitetun organisaation rakenteen, vastuut, menettelyohjeet, prosessit ja resurssit. Se palvelee yrityksen sisäisiä ja ulkoisia tarpeita, turvaamalla yrityksen kilpailukyvyn rakennusalan kireässä kilpai
lutilanteessa koti- ja kansainvälisillä markkinoilla.
Yhtymätasolla määritellään projektitoiminnan laatupolitiikka, joka esitetään yhtymän laatukäsikirjassa, josta käy ilmi yhtymän laatuajattelun perusteet ja laatupolitiikan mu
kaiset toiminnot. YIT:n laatupolitiikka edustaa asiakas- ja valmistuskeskeistä näkökul
maa, jolla tarkoitetaan lopputuotteen tekemistä kerralla valmiiksi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Tavoitteena on taata asiakkaalle, että tuotteet ja palvelut vastaavat sovittua laatutasoa, koko tuotanto- ja palveluketju on kilpailukykyinen, laatua varmis
taviin toimiin ryhdytään ennakolta ja virheet poistetaan välittömästi.2
YIT:n projektitoiminnan laatujärjestelmää kuvaavat kirjalliset osat ovat laatukäsikirjan lisäksi toimintaohjeet ja projektikohtaisesti tehtävät laatusuunnitelmat.3
Laatukäsikirjassa esitetään koko yhtymän laatuajattelun perusteet ja laatupolitiikan mu
kaiset toiminnot. Toimintaohjeet muodostavat perustan projektikohtaiselle laadun to
teuttamiselle. Ne ovat luettelo ja kuvaus tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla projektin suunnitelmallinen ja systemaattinen läpivienti varmistetaan. Laatusuunnitelmassa esite
tään projektikohtaisesti valitut laadunvarmistustoimenpiteet.4 Ne korostavat asioita,
1 YIT, Projektitoiminnan laatukäsikirja, 1995, s.4.
2 YIT, Projektitoiminnan laatukäsikirja, 1995, s.4.
3 YIT, Projektitoiminnan laatukäsikirja, 1995, s.5.
4 YIT, Projektitoiminnan laatukäsikirja, 1995, s.5.
joissa esiintyneitä virheitä halutaan välttää ja selkeyttää vastuutusta tehtävien toteutta
misesta ja valvonnasta. Toimintaohjeet ovat laatujärjestelmän yhdenmukaisten toimin
tatapojen perusta. Ne määrittelevät YIT-Yhtymän projektitoiminnalle tietyt kaikille yhteiset pelisäännöt, joiden avulla pyritään asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseen, suunni
tellun toiminnan ja halutun lopputuloksen saavuttamiseen.
Laatujärjestelmän toimivuuden varmistaminen tapahtuu laatujärjestelmän perehdyttä
misen, laatuarviointien, laatupoikkeamien toteamisen, korjaamisen ja uusiutumisen estämisen sekä projektien antamien palautteiden perusteella tapahtuvalla ylläpidolla.1 2 3 4 5
Rakennustuotannon suunnittelua ja ohjausta on kehitetty viimeisten vuosien aikana voimakkaasti TKK:n rakentamistalouden laboratoriossa yhdessä yritysten kanssa. Tut
kimusten2 3 4 5 kohteena on ollut uudis- ja korjausrakennustuotanto. Tuotannon ohjauk
seen on kehitetty tahdistetun ja lyhyen läpimenoajan tuotantomallit. Lyhyen läpimeno- ajan tuotantomallista käytetään kirjallisuudessa useita nimityksiä, kuten toistuva tila- korjaus 6 ja toistuva rakentaminen7.
Tahdistetun tuotannon on todettu soveltuvan hyvin korkean korjausasteen kohteisiin.8 Toistuvaa tilakorjausmallia on testattu alhaisen korjausasteen korjaus- että uudisraken- tamiskohteissa, joissa sen on todettu toimivan hyvin.9 Korjauskohteet ovat yksilöllisiä rakenteeltaan, yksi tuotannonsuunnitteluinani ei aina sovellu koko kohteen tuotannon
suunnitteluun. Korjaustehtävät, niiden suoritemäärät ja työmenetelmät vaihtelevat, jopa saman kohteen eri lohkoissa. Samoin hankkeisiin saattaa liittyä uudisrakentamista.
1 YIT, Projektitoiminnan laatukäsikirja, 1995, s.5.
2 Sandvik, T. & Kankainen, J. 1988.
3 Hannukkala, H. & Kankainen, J. 1991.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
5 Toikkanen, S. 1995.
6 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
7 Toikkanen, S. 1995.
8 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
9 Toikkanen, S. 1995.
Tuotannon tehokas toteutus edellyttää entistä tarkempaa kohdekohtaista työnsuunnitte
lua. Usein kohteet ovat rakenteeltaan sellaisia, että tuotannon tehokas suunnittelu edel
lyttää usean tuotannonsuunnittelumallin yhdistämistä. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole käsitelleet korjauskohteen tuotannon suunnittelemista samassa kohteessa usean tuotantomallin yhdistelmänä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa YIT-Yhtymän laatujärjestelmää varten toi
mintaohjeet korjauskohteen tuotannonsuunnittelumallin valinnasta ja yhdistämisestä.
Tutkimusmenetelmänä käytetään osallistuvaa tutkimustekniikkaa, jossa tutkimuksen tekijä toimii työmaaorganisaatiossa työmaamestarina laatien esimerkkikohteen tuotan
tosuunnitelmat ja ohjaten tuotantoa niiden mukaan. Tämän kohteen työmaaorganisaatio on muodostunut vastaavasta mestarista, hankkeen alussa työmaainsinööristä ja tutki
muksen suorittavasta työmaamestarista.
Tässä tutkimuksessa lähestytään korjauskohteen tuotannonsuunnittelua yhden esi
merkkikohteen pohjalta, jonka tuotanto soveltui toteutettavaksi osin kokonaistilakorja- us- ja osin toistuvan rakentamismallin yhdistelmänä. Tutkimuksessa on käytetty koko- naistilajärjestely 1 , toistuvan tilakorjauksen2 ja pienen korjauskohteen3 työnsuunnitte- lumalleja.
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
2 Toikkanen, S. 1995.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
2 KORJAUSKOHTEIDEN TYÖNSUUNNITTELUMALLIT JA TUOTANNONOHJAUS
2.1 Erilaiset korjauskohteet
Korjausrakentaminen on kiinteistönhoidon ohella kiinteistönpidon keino ylläpitää tai parantaa rakennukselta vaadittavaa palvelukykyä. Rakennus tuottaa palveluita, joiden arvo on arvostajasta kiinni. Mikäli tilat vuokrataan, palveluiden arvo määrittyy vuokramarkkinoilla.1
Rakennuksen korjaustarpeen aiheuttavat aiemmin tehdyt virheet ja rakennuksen vanhe
neminen. Aikaisemmin tehdyt rakennusvirheet johtuvat rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa tehdyistä virheistä ja niiden seurauksena syntyneistä vaurioista. Toisaalta myös rakennuksen tekninen ja ei tekninen vanheneminen aiheuttavat korjaustarpeita, jos rakennus ei täytä käyttäjän sille asettamia vaatimuksia.2
Korjauskohteen perusteellisuusaste vaihtelee lähtökohtien ja korjattavalle rakennukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos aiheuttaa usein rakennuksen runkoon kohdistuvia toimenpiteitä. Nämä tilajärjestelyn muutokset tekevät kohteen korjausasteen korkeaksi. Toisaalta tilojen viihtyvyyden parantaminen voi mi
nimissään käsittää vain pintarakenteiden uusimisen, jolloin työvaiheet muodostuvat sisävalmistusvaiheista, korjausasteen jäädessä alhaiseksi. Korjausasteella tarkoitetaan korjaushankkeen rakennuskustannusten suhdetta vastaavan ohjelmanmukaisen tyypilli
sen uudisrakennuksen rakennuskustannuksiin.3
1 TTKK, Rakennusten korjaustekniikka ja talous, 1994, s.13.
2 TTKK, Rakennusten korjaustekniikka ja talous, 1994, ss. 17-22.
3 Saari, A. 1989, s. 12.
Korjaustarve vaihtelee tiloittain, olemassaolevan rakennuksen kunnon ja korjaussuunni
telmien tavoitteiden mukaan. Työn toteutus tapahtuu tilaryhmä tai järjestelmä kerral
laan, jolloin korjaustöiden perusteellisuus vaihtelee tiloittain ja järjestelmittäin samas
sakin korj ausrakentamiskohteessa.1 2 3
Korjauskohteen suunnitelmaratkaisujen perusteella valitaan käytettävä tuotannon
suunnitteluinani. Valittaessa kohteen tuotannonsuunnittelumallia, kiinnitetään huomio
ta kohteen kokoon, korjausasteeseen ja rakennuksen käyttöön korjaustyön aikana. Kor
jauskohteen tuotannonsuunnittelun perusmallit ovat olemassa ja niitä on tutkittu ja kehitetty eri tutkimuksissa2 3.
Korjausrakentamisen kohteisiin on olemassa tuotannonsuunnittelun näkökulmasta seu- raavat mallit4 :
• kokonaistilaj ärj estely
• toistuva tilakorjaus
• pieni korjauskohde
Työnsuunnittelun päätavoitteena on varmistaa hankkeen toteutus, kerralla valmiiksi aika- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Kohteen tilaohjelman vaihdellessa on tarkoi
tuksenmukaista yhdistää eri tuotantomalleja samassa kohteessa.
Kirjallisuudessa esiintyy malli5, jota kutsutaan nimellä käyttäjän ajoittama korjauskoh
de. Tässä mallissa on tutkittu tuotannonsuunnittelua käyttäjän määrittelemällä alueella ja ajankohtana. Käyttäjän toiminnan turvaaminen korjaustyön aikana on ollut lähtökoh-
1 TTKK, Rakennusten korjaustekniikka ja talous, 1994, s. 16.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993.
3 Toikkanen, S. 1995.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 32.
5 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 51-53.
tana tuotannon suunnittelulle. Perusajatuksena on isojen korjausalueiden tuotannon suunnitteleminen tahdistettuna tuotantona, jolloin pienet ja kiireelliset tahdistukseen sopimattomat alueet suunnitellaan erillisresurssein.
Kokonaistila] ärjestelyn on todettu1 soveltuvan hyvin korkean korjausasteen kohtei
siin, mutta heikommin alhaisen korjausasteen toistuviin tilakorjauksiin, joissa työkoh
teet ovat pieniä ja niiden läpäisy ajat lyhyitä. Kokonaistilajärjestelyssä korjaustyöt koh
distuvat usein rakennuksen runkoon, vesikattoon tai perustuksiin ja väliseinät sekä LVIS-järjestelmät uusitaan yleensä pääosin.2
Mallissa tuotannon työnaikainen ohjaus keskittyy tuotantohäiriöiden poistamiseen en
nakolta. Erityisesti varmistetaan, että tuotannolle on koko ajan vapaita työkohteita ja huolehditaan työkohteiden valmistumisesta tuotannon ohjauksella. Kokonaistilajärjeste
lyssä ohjaus on työntöohjausta.3 Kohteen käyttö ei ole mahdollista korjaustyön aikana ja korjaustyö voidaan ajoittaa vapaasti urakka-ajan sisällä.4 Kokonaistilajärjestelyn ai
kataulu kuvataan paikka-aikakaaviona, johon piirretään tahdistettujen tehtävien kestot.
Toistuvan tilajärjestelyn kohteessa korjausaste on alhainen. Toimenpiteet kohdistuvat tilojen pintarakenteisiin sekä vähäisessä määrin väliseiniin. LVIS-korjausten perusteel
lisuus vaihtelee putkilinj akorj auksesta pelkkään kalustekorjaukseen. Kun kohteen kor
jausaste on matala, käyttäjän on mahdollista toimia korjattavassa työkohteessa tai lyhy
en aikaa muissa tiloissa.5
Toistuvassa tilajärjestelyssä kohde jaetaan pieniin työsisällöltään toistuviin työkohtei
siin. Työkohteen läpimenoaika suunnitellaan lyhyeksi ja työvaiheista muodostetaan
1 Toikkanen, S. 1995, s. 7.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 32.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, tiivistelmä 4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 32.
5 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 33.
resursseittain tehtävät, jotka tahdistetaan jatkuviksi. Mallissa tehtävien lukumäärä on pieni ja työsisältö suuri.1 Työkohteen työt toteutetaan työryhmätuotantona. Mallissa tuotanto on tarkoituksella häiriöherkkä, jotta ongelmiin reagoidaan heti niiden ilmaan
tuessa.2 Toistuvan työkohteen aikataulu suunnitellaan yksityiskohtaisesti ja sen ohjaus perustuu työryhmän itseohjaukseen imuohjausperiaatteella, huolelliseen tuotannon aloitukseen ja työkohdekohtaisiin välitavoitteisiin.3 Rakentamisessa imuohjaus tarkoit
taa sitä, että tehtävän tuotantonopeus määräytyy seuraavan tehtävän tuotantonopeuden mukaan.4
Pienessä korjauskohteessa työkohteita on vähän, työmäärät ovat pieniä ja töiden kestot ovat lyhyitä. Pienen korjauskohteen tehtävät ovat kestoltaan vaihtelevia, niitä ei tahdisteta jatkuviksi, vaan ne suunnitellaan alkamaan heti, kun edellinen tehtävä lop
puu. Pelivarat jätetään rakennusajan loppuun. Tuotannonohjaus on pääosin työnjohdon suorittamaa työnjärjestelyä, joka keskittyy tehtävien oikea-aikaiseen aloitukseen ja suunnitellun aikataulun pitämiseen.5 Esimerkiksi pienestä korjauskohteesta on yhden tai muutaman asunnon korjaus ja pienen liike- tai toimistotilan korjaus.6
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, ss. 56-57.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 13.
3 Toikkanen, S. 1995, ss. 34-38.
4 Toikkanen, S. 1995, s. 21.
5 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, ss. 62-64.
6 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 34.
2.2 Kokonaistila]ärjestely
2.2.1 Kokonaistilajärjestelyn työnsuunnittelun periaatteet
Laajan korjauskohteen tuotanto suunnitellaan kokonaistilajärjestelymallilla. Usein työ
vaiheiden välisiä riippuvuuksia ei tunneta, työvaiheita ja -ryhmiä on useita, osakohteita on runsaasti ja niiden suoritusjärjestyksellä on vaihtoehtoja. Tuotantosuunnitelmat ku
vataan paikka-aikakaaviolla, jossa esitetään tahdistetut tehtävät ja valvotaan niiden to
teutumista.
Kokonaistilajärjestelyn tuotanto ohjataan tahdistetun tuotannon aikataulumallilla. Koh
de jaetaan sarja- ja erityistuotantolohkoihin. Sarjatuotantolohkon tehtävät tahdistetaaan kestoltaan yhtäpitkiksi ja jatkuviksi. Erityistuotantolohkon työt suunnitellaan erillis- tai lainaresurssein. Tuotantohäiriöt estetään työvaiheiden välisillä pelivaroilla.1
Tavoitteena on työvaiheiden tahdistaminen jakamalla aloitukset tasaisesti kohteen kes
tolle, samalla osakohteiden suoritusjärjestyksen valinnalla ja lohkotekniikalla mahdol
listetaan tehtävien aloitukset riittävän aikaisin.
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 35-45.
paikka
Kuva 1. Käytön ja korjaustyön ajoittuminen kokonaistilajärjestelyssä ( Lähde: Toikkanen, A. ja Kiiras, J. : Korjauskohteiden työnsuunnittelun kehittäminen, 1993, s. 32.)
2.2.2 Kokonaistilajärjestelyn aikataulun suunnittelun vaiheet
Aikataulun suunnittelun vaiheet ovat:1
• kohteen osittelu
• tehtäväluettelon laadinta j a mitoitus
• aikataulun laadinta
• resurssitarkistus
Kohteen osittelussa korjauskohde jaetaan osakohteisiin tuotannon hallittavuuden pa
rantamiseksi. Osakohteet ovat lohkoja ja työkohteita. Kohde jaetaan sarjatuotanto- ja erityistuotantolohkoihin, jotka muodostuvat rakennuksen fyysisistä osista.2 Osakohde- jako tehostaa rakennusajan käyttöä sekä mahdollistaa lyhyemmän rakennusajan sekä
kohteen vaiheittaisen valmistumisen ja käyttöönoton.
1 Tuominen, J. 1993, s. 15.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 37.
Sarjatuotantolohko muodostetaan osakohteista, joissa korjausaste, tehtävät ja niiden suoritemäärät ovat sisällöltään yhdenmukaiset. Sarjatuotantolohkon osakohteiden suori
tusjärjestys valitaan sen perusteella, missä järjestyksessä kohteen rakennusajasta muo
dostuu lyhin. Tämä ratkaistaan siten, että aloitetaan osakohteesta, jossa purkuvaihe on lyhin ja lopetetaan osakohteeseen, jossa sisävalmistusvaihe on lyhin.1
Erityistuotantolohko muodostetaan korjausasteeltaan, työsisällöltään tai ajoitukseltaan muista osakohteista selvästi poikkeavista tiloista. Tällaisia tiloja ovat yleisimmin tekni
set tilat, ullakkokerros, vähäinen lisärakentaminen ja rakenne- tai materiaaliratkaisuil- taan poikkeava tila.2
Tehtäväluettelo laaditaan kohteen omista sekä ali- ja sivu-urakoitsijoiden töistä.
Tehtäväluetteloon kerätään ajallisesti ja taloudellisesti merkittävimmät työt.3 Koska tehtävät suunnitellaan lohkoittain, on myös tehtävien suoritemäärät laskettava lohkoit- tain. Tämän takia määrämittaus tehdään työkohteittain taulukkomuotoon, myöhemmin sama luettelo palvelee hankintojen toteutusta ja tuotannon valvontaa. Tehtäväluetteloon kootaan työvaiheet työjärjestyksessä peräkkäin .
Sarjatuotantolohkon tehtävät muodostetaan eri ammattinimikkeittäin yhdistetyistä töistä. Erityistuotantolohkot ovat tiloja tai rakennusvaiheita esimerkiksi IV-kone- huoneen, ullakon tai keittiön rakennustekniset työt. Erityistuotantolohkon tehtävät muodostetaan yhdistämällä useita työvaiheita saman ammattialan työvaiheista.4
Työjärjestyksen määrää tehtävien välinen riippuvuus, joka voi olla valittu tai ehdoton rajoitus. Valitut riippuvuudet perustuvat resurssien käyttöön, totuttuun tapaan tai koh-
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 37.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 37.
3 Tuominen, J. 1993, s. 21.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 39.
dekohtaisiin valintoihin. Ehdoton rajoitus taas on teknisen riippuvuuden mukanaan tuoma rajoitus, joka määrittää työvaiheiden keskinäisen suoritusjärjestyksen. Riippu
vuudesta aiheutuu tehtävien välille viive, joka ilmoittaa edeltävän tehtävän ja seuraavan tehtävän välisen aikaeron.1 2
Tehtävät mitoitetaan suoritemäärän ja työmenekin perusteella. Mitoituksessa käyte
tään T3-aikaa suunnitelman tavoitteellisuuden varmistamiseksi. Omien tehtävien tunnit saadaan tavoitearviosta. Aliurakoitsijoiden työmenekit määritetään yhdessä urakoitsi
joiden kanssa. Korjausrakentamisen työmenekit ovat usein suuremmat kuin uudisraken
tamisen, koska työkohteet ovat ahtaita, tarvitaan väliaikaisista tuki- ja suojaustoimenpi
teitä ja esivalmistettuja tarvikkeita on vähän. Lisäksi uusien ja vanhojen rakenteiden yhteensovittaminen aiheuttaa usein ongelmia. Vanhat seinät eivät ole suoria ja kiinnit
tämiseen tarvitaan erityistarvikkeita, kuten kiinnitysmassoja. Korjaustöille on ominaista työtehtävien työtarpeen vaihtelu eri kohteissa, tähän vaikuttaa etenkin työsisältöjen eroavuus.2
Korjauskohteessa siirtojen käytetty aika vaihtelee. Tämä aiheutuu erilaisista olosuhteis
ta, siirtoihin soveltuvien välineiden erilaisista käyttömahdollisuuksista, siirtomäärien, -matkojen ja -menetelmien vaihtelusta. Vanhat säilytettävät rakenteet asettavat usein rajoituksia käytettävissä olevalle kalustolle. Korjauskohteessa tulee siirron työmenekki määrittää erillään asennustyöstä, töiden suunniteltavuuden parantamiseksi.3
Korjaustöiden työmenekit määritellään yrityskohtaisten tai yleisten tiedostojen, esi
merkiksi Korjaus- Ratu:n 4 avulla. Suunniteltava tehtävä jaetaan työvaiheisiin ja työ- menekit määritellään työvaiheittain. LVIS-töiden tunnit ja työmenekit määritellään yhdessä ko. urakoitsijoiden kanssa.
1 Sandvik, T. & Kankainen, J. 1993, s. 23.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 62.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 15.
4 Korjaustöiden menekit, 1995.
Sarjatuotantolohkon aikataulu kuvataan paikka-aikakaaviona, johon piirretään tah
distetut tehtävät. Sarj atuotantolohkon tehtävät ovat työvaiheita.1
Kokonaistilaj ärj estelyn häiriöherkkyyden vuoksi tehtävien aloitusvälinä tulee käyttää 15 tai 20 työvuoroa, vain poikkeustapauksissa voidaan käyttää aloitusvälinä 10 työvuo
roa.2 Tahdistavien tehtävien lukumäärää vähennetään, mikäli pitkä aloitusväli lyhentää tahdistavan keston erittäin lyhyeksi. Tehtävien lukumäärää vähennetään kasvattamalla tehtävien työsisältöä. Tehtävistä muodostetaan suurempia kokonaisuuksia yhdistämällä useampia työvaiheita yhdeksi tehtäväksi riippuvuuksien sallimissa rajoissa. Tehtävät tahdistetaan muuttamalla työryhmien lukumäärää, kokoa tai tehtävien työsisältöä. Teh
tävät suunnitellaan työkohteittain jatkuviksi.3
Kokonaistilaj ärj estelyn rakennusvaiheet korjausrakentamisessa ovat purku- (perustus- ja runkovaihe), täydentävä-, sisävalmistus-ja luovutusvaihe.4
Korjauskohteissa on lähtötietojen virheiden ja puutteiden vuoksi usein paljon lisä- ja muutostöitä.5 Näihin varaudutaan työsuunnitelmissa varaamalla tehtävien välille riittä
vät pelivarat. Aikataulun toteutuksen kannalta on keskeistä, että työryhmillä on aina vapaa työkohde edellisen valmistuttua ja että aikataulussa varaudutaan tuotannon kes
keytyksiin häiriöpelivaroin. Sisävalmistusvaiheen häiriöpelivara on 5-10% sisävalmis- tusvaiheen kestosta ja se merkitään puskuriajaksi rakennusajan loppuun.6 Jos halutaan välttyä aikatauluviiveiltä purkuvaihe tehdään erillisenä lyhytkestoisena työvaiheena, jolloin purkutyön yhteydessä paljastuneet suunnitelmapuutteet voidaan ratkaista ennen muiden töiden aloittamista.
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 39.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 39.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 39.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 42.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 48.
6 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 44.
Paikka
suunnitteluaika
suunnitteluaika
► Aika Paikka
suunnitteluaika
suunnitteluaika
• katselmus
Kuva 2. Purkutyön toteutuksen vaikutus työkohteen suunnitteluaikaan ja rakennuttajan katselmuksen järjestäminen ( Lähde: Toikkanen, A. & Kiiras, J. Kehitys ja tuottavuus sarja, 1993, S.45.)
Purkuvaihe suunnitellaan jatkuvaksi osakohteesta toiseen tai se voidaan aloittaa pienin resurssein samaan aikaan joka lohkossa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa täydentävä vai
he aloitetaan aikaisemmin kuin jälkimmäisessä, mutta toisaalta taas jälkimmäisessä vaihtoehdossa mahdolliset purkuvaiheen esiintuomat, vääriin lähtötietoihin perustuvat, suunnitelmapuutteet paljastuvat aikaisemmin. Kun osakohteet ovat erilaisia, lisätään suunnitteluaikaa teknisesti hankalimpaan lohkojen suoritusjärjestyksen valinnalla.
Mahdollisiin suunnitelmamuutoksiin varaudutaan tekemällä katselmus osakohteittain heti purkutyö jälkeen. Katselmukseen osallistuvat rakennuttaja, suunnittelijat ja ura
koitsijat. Katselmuksen avulla luodaan edellytykset purkutyön jälkeen paljastuneiden suunnitelmapuutteiden nopeaan selvittämiseen. Tällä menettelyllä varmistetaan tuotan
non mahdollisimman häiriötön eteneminen.1
Eritystuotantolohkon aikataulu suunnitellaan työkohteittain, erityistiloittain, jolloin työt toteutetaan joko eritys- tai ”lainaresurssein”. Erillisresurssilla tarkoitetaan työryh
mää, joka tekee kohteessa vain ko. erityisalan tehtäviä. Erillisresurssien käyttö parantaa eritystuotantolohkon ohjattavuutta, jolloin resurssille ei tule yhtäaikaa kiire sarja- ja erityistuotantolohkossa.2
”Lainaresurssi” on sarjatuotanto- tai toistuvan osan jonkin tehtävän resurssi, joka käy tekemässä työn erityistilassa. ”Lainaresurssin” käytön edellytyksenä on, että erityisti- lassa tehtävä työ on vähäinen ja samaa työtä on paljon kohteessa, jolloin työt muualla eivät kärsi erityistuotantolohkon töiden takia. ”Lainaresurssin käyttö suunnitellaan mi
toittamalla se sarjatuotannon tehtävän yhteydessä ja ajoittamalla se erityistilan aikatau
lussa. ”Lainaresurssi käy tekemässä erityistilassa työn, kun edellinen työvaihe on siellä valmis, jolloin sen työtä ei ajoiteta tarkasti etukäteen. Sen käyttö ei siis häiritse tuotan
toa muualla.3
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. Kehitys- ja tuottavuus sarja, 1993, s. 44.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 44.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 44-45.
2.2.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta
Tuotannon ohjauksen ja valvonnan periaatteet ovat: 1
• tehtävien suunnitelmanmukainen aloitus varmistetaan
• työn ”leviäminen” eri osakohteisiin estetään valvonnalla ja ohjauksella
• kohde toteutetaan suunnitelmien mukaan osakohteittain kerralla valmiiksi
• työkohteiden valvonta tapahtuu tuotanto- ja paikka-aikakaaviolla
• tuotannon poikkeamiin puututaan välittömästi niiden ilmaantuessa
Valvonnalla todetaan työsuunnitelmien toteutuminen kohteessa, havaittaessa poikkea
mia saatetaan tilanne ohjauksella suunnitelman mukaiseksi.
Työn valmistelu, ennen työn aloitusta, luo mahdollisuudet ohjata tuotantoa häiriön sat
tuessa. Työn valmistelu käsittää kohteen työnjohdon vastuualueiden ja aliurakoiden sekä omien työryhmien työsisällön määrittämisen, aliurakoiden sopimusteknisen ohja
uksen, omien töiden työurakoiden sopimisen ja tuotantoedellytysten varmistamisen.2
Tuotannon työnaikainen ohjaus keskittyy tuotantohäiriöiden poistamiseen. Ali-ja sivu- urakoitsijoita ohjataan aikataulupalaverien, reklamoinnin ja sakollisten välitavoitteiden avulla. Omien tehtävien tuotantonopeutta muutetaan lisäämällä tai vähentämällä resurs
seja. Tuottavuusongelmaan voidaan puuttua menetelmä-, kalusto- ja työryhmämuu- toksilla, tehtävien sisältöä muuttamalla tai työpaikani ärjestelyillä.3
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, Kehitys-ja tuottavuussarja, ss. 48-49.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 46.
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 46-47.
2.3 Toistuva tilakorjaus
2.3.1 Toistuvan tilakorjauksen työnsuunnittelun periaatteet
Prosessi-ja kokoonpanoteollisuudesta paikka ja tuotantovälineet ovat valmiina ja tuote liikkuu tehtävältä toiselle. Rakentamisessa järjestely on käänteinen, paikkaa rakenne
taan ja tuotantovälineet kiertävät paikasta toiseen.1
Prosessiteollisuudessa toistuva tuotanto tarkoittaa tuoteperhevalmistusta, jossa tuotteet tehdään samankaltaisista toistuvista työvaiheista, mutta jokainen tuote voi olla toisis
taan hiukan poikkeava. Työn toteuttaa solu tai pienoislinja, jota pitkin tuotteet virtaa- vat.2 Katzenbach ja Smith määrittelevät solun eli tiimin ” pieni joukko ihmisiä, joiden taidot täydentävät toisiaan ja jotka ovat sitoutuneet yhteisiin päämääriin, tavoitteisiin ja työmenetelmiin. Tiimi on yhdessä vastuussa niiden saavuttamisesta”3.
Solutuotannossa työntekijät saadaan lähelle toisiaan, jolloin he ovat yhteisvastuussa tuloksesta ja kykenevät ratkaisemaan työssä esiintyvät ongelmat itsenäisesti.4 Toimi
alasta riippumatta tiimityöskentelyn avulla on kyetty parantamaan tuottavuutta, laatua, alentamaan yksikkökustannuksia ja lyhentämään läpimenoaikoja. Samoin on havaittu tiimityöskentelyn tuovan yritykselle markkinoiden edellyttämää joustavuutta ja työn
tekijöiden sitoutumista yrityksen menestymiseen.5
Tutkimuksen6 mukaan monitoimityökunnalla saavutetaan etuja tehtäväkeskeiseen organisaatioon verrattuna. Suunniteltaessa työt monitoimityökunnalla tuotannon laatu
1 Toikkanen, S. 1995, tiivistelmä 2 Schonberger, R. 1986, ss. 9-11.
3 Yritystalous 1/1995, s. 51.
4 Schonberger, R. 1986, ss. 114-115.
5 Yritystalous 2/1995, s. 67.
6 WPL-system Oy, 1992.
paranee ja tuottavuus kasvaa, koska häiriö- ja odotusajat vähenevät. Työ on mielekästä ja motivoivaa, työryhmällä on kokonaisvastuu työn laadusta ja työnjohdon tarve vähe
nee. Toisaalta monitoimityökuntien käytöstä aiheutuu ongelmia, kuten vastuun epäsel
vyys, työntekijöiden yhteys työnjohtoon, luvanvaraisten töiden teettäminen (LVIS), nykyisten palkkaperusteiden soveltaminen ja työntekijöiden haluttomuus tehdä uusia tehtäviä.1
Toistuva tilakorjaus tarkoittaa rakennuskohteen toteuttamista usean ”itsenäisen” raken
nusprojektin periaatteella, jossa kohde valmistuu työkohteittain toistuvana tilakorjauk- sena. Toteuttaminen tällä periaatteella edellyttää monitaitoisia työryhmiä, jotka tekevät laajan, usean ammattikunnan töitä sisältävän, työkokonaisuuden alusta loppuun.2
Toistuva tilakorjauksessa kohde jaetaan pieniin työsisällöltään toistuviin työkohteisiin, joiden korjausaika suunnitellaan lyhyeksi. Työkohteiden työvaiheista muodostetaan resursseittain tehtävät, joiden työsuoritukset suunnitellaan tahdistamalla jatkuviksi.
Toistuvan työkohteen aikataulu suunnitellaan yksityiskohtaisesti.3
Toistuvassa tilakorjauksessa työkohteen läpimenoaika on lyhyt ja työvaiheet työkohteit
tain toistuvia. Läpäisyaika kuvaa yksinkertaisesti ja tehokkaasti tuotannossa vallitsevaa tilannetta. Se on varma ja totuudenmukainen tunnusluku, koska sen lyheneminen on mahdollista vain ratkaisemalla odotusta aiheuttavat ongelmat. Näitä aiheuttavat esi
merkiksi: väärät piirustukset, huonosti koulutetut työntekijät ja -johtajat, moneen ker
taan tekeminen, epäluotettavat toimittajat, pitkät kuljetusmatkat ja luovutusvaiheen työsumat. Läpäisyajat lyhenevät sitä mukaan kuin nämä ongelmat kyetään ratkaise
maan.4
1 TTKK, Rakennusten korjaustekniikka ja talous, 1994, ss. 147-148.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 14.
3 Toikkanen, S. 1995, ss. 26-33.
4 Schonberger, R. 1986, s. 13.
Tuotteiden lyhyt läpäisyaika ja minimivarastot pakottavat tasatuotantoon, jossa kaikki
en työvaiheiden tuotantonopeus on sama ja kokonaistuotantonopeuden mukainen. Ra
kentamisessa tasatuotanto tarkoittaa tehtävien tahdistamista saman kestoisiksi. Työkoh
teiden limityksellä työryhmän työt suunnitellaan tasaisesti jatkuviksi koko kohteen ajaksi.1 Työvaiheet ovat yleensä teknisesti helppoja ja niiden väliset riippuvuudet tun
netaan.
paikka
korjaustyö
TYÖKOHDE
sovittu
Kuva 3. Käytön ja korjaustyön ajoittuminen toistuvassa rakentamisessa. ( Lähde: Toikka
nen, A. & kiiras, J. Korjauskohteiden työnsuunnittelu, 1993, s.33.)
Toistuvan tilakorjauksen tuotantomallin avulla vähennetään samanaikaisesti työn alla olevien työkohteiden lukumäärä ja lyhennetään niiden läpäisyaika, jotta keskeneräisen tuotannon määrä pienenee. Tuottavuus ja laatu paranevat, koska tuotantoprosessissa esiintyvät virheet paljastuvat jo alkuvaiheessa, jolloin ne voidaan korjata tuotannon edetessä. Ongelmien hävitessä tuottavuus ja laatu paranevat seuraavissa työkohteissa.2 Materiaalit suunnitellaan toimitettavaksi suoraan työkohteeseen työn etenemisen tah-
1 Toikkanen, S. 1995, s. 20.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 15.
dissa. JOT on tuotantofilosofia ja yrityksen toimintamalli, jonka päätavoitteena on tuo
tannon reaktiokyvyn ja joustavuuden parantaminen, työn ja pääoman tuottavuuden te
hostaminen ja kaikkien laatuvirheiden poistaminen.1
Tutkimuksessa2 on todettu toistuvan tilakorjauksen parantaneen tuottavuutta suurimmil
laan jopa 20-30% tavoitearvion menekkeihin verrattuna. Toistuvassa tilajärjestelyssä ei keskitytä koko rakennusajan lyhentämiseen, vaan tärkeintä on työkohteen läpäisyajan lyhentäminen, virheiden poistaminen ja työkohteiden toteuttaminen kerralla valmiiksi suunnitellussa ajassa.3 Muussa teollisuustuotannossa on myös todettu tuottavuuden kasvavan läpimenoajan lyhentyessä.4
Toistuva tilakorjaus merkitsee kiinteistön omistajan ja käyttäjän kannalta uutta merkit
tävää työnsuunnittelumallia, koska korjaustyön toteutus ei edellytä käyttäjän poistumis
ta kokonaan korjattavasta kohteesta. Korjaustyö sitoo vain työn alla olevat työkohteet ja muualla käyttäjä voi toimia normaalisti. Kiinteistön omistaja ei menetä vuokratuloja kokonaan ja käyttäjä ei joudu etsimään toiminnalle uusia tiloja korjaustyön ajaksi. Työ
kohteiden välillä olevat tekniset riippuvuudet on minimoitava ja tekniset järjestelmät on suunniteltava siten, että ne eivät estä tilojen vaiheittaista käyttöönottoa.
1 Tanskanen, K. 1985, s. 2.
2 Toikkanen, S. 1995.
3 Toikkanen, S. 1995, ss. 15,92.
4 Stalk, G. & Hout, T.M. 1990, ss. 76-78.
2.3.2 Toistuvan tilakorjauksen aikataulun suunnittelun vaiheet
Aikataulun suunnittelun vaiheet ovat:1
• toistuvan työkohteen valinta
• koko kohteen aikataulun laadinta
• toistuvan työkohteen työvaiheluettelon laadinta
• koko kohteen tehtäväluettelon laadinta
• toistuvan työkohteen aikataulun laadinta
• resurssitarkistus
Kohde jaetaan toistuviin työkohteisiin, joiden tulee olla riittävän pieniä, jotta niiden läpäisyaika pysyy lyhyenä. Työkohteen valintaan vaikuttavat LVI S-järjestelmien korja
us, kerrostasot, niiden lukumäärä ja suuruus. Jos rakennuksen pystylinjat korjataan, valitaan työkohteeksi yksi pystylinja, muuten kannattaa valita työkohteeksi yksi porras- kerros. Asuntokorjauksissa työkohteen sopiva pinta-ala on 150-250m2.2
Toistuvassa tilakorjauksessa koko kohteen aikataulu laaditaan kokonaiskeston, työ
kohteiden lukumäärän ja läpäisyajan sekä työkohteiden välisen porrastuksen avulla.
Paikka aikakaaviossa määritetään työkohteiden suoritusjärjestys ja läpäisyaika. Paikka- aikakaaviossa ei esitetä yksittäisiä tehtäviä, vaan töiden aloitus ja lopetus työkohteessa sekä työkohteiden porrastus.3 Ensimmäisen työkohteen läpäisyaika suunnitellaan pi
demmäksi kuin muiden työkohteiden, koska ensimmäisessä työkohteessa käydään lä
vitse työvaiheet ja harjaannutaan toimimaan yhteistyössä koko työryhmän kanssa.
Koulutukseen ja töiden käynnistymiseen varataan vähintään viikko aikaa.4
1 Toikkanen, S. 1995, ss. 26-38.
2 Toikkanen, S. & Kiiras, J. 1994, Kehitys-ja tuottavuussarja s. 13.
3 Toikkanen, S. 1995, s. 26.
4 Toikkanen, S. 1995, s. 27.
Työkohteet porrastetaan ja läpäisyä]at suunnitellaan tasaviikoin. Työkohteen aloitus sijoitetaan viikon alkuun ja lopetus viikon loppuun. Työkohteiden porrastuksen ja työn alla olevien työkohteiden lukumäärän pitäminen vakiona helpottaa saavuttamaan tasai
sen resurssien käytön.1
Toistuvan työkohteen työvaiheluetteloon merkitään työvaiheet työjärjestyksessä.
Työkohteiden suoritemäärien vaihteluun varaudutaan muodostamalla keskimääräinen toistuva työkohde jakamalla koko kohteen määrät työkohteiden lukumäärällä. Erilaisten työkohteiden suoritemäärien vaihtelu tasaantuu toistuvan jakson aikana, koska vähin
tään kaksi työkohdetta on työn alla yhtäaikaa, lukuunottamatta aloitusta tai lopetusta.
Työkohteiden määrien vaihtelusta huolimatta niiden kestot pidetään yhtä pitkinä. 2 Tutkimuksessa3 on todettu, että tilakorjauksissa työkohteiden määrät ovat vaihdelleet suurimmillaan noin 15%, mutta työkohteiden korjausaika on pystytty pitämään samana, eikä työntekijöiden lukumäärää ole tarvinnut lisätä.
Koko kohteen tehtäväluettelo muodostetaan yhdistämällä saman ammattialan työvai
heet yhdeksi tehtäväksi, jonka kokonaiskesto mitoitetaan tahdistavan keston mukai
seksi, muuttamalla tehtävän työsisältöä tai työryhmän kokoa. Tämä avulla saadaan työ
ryhmän työ jatkuvaksi.4 Jos jonkin tehtävän suoritemäärä on niin vähäinen, että minimi- työryhmälläkään tehtävän kesto ei ole tahdistavan keston mittainen, ei tehtävä voi olla jatkuva koko toistuvan jakson ajan.
Lähtökohtana on tehtävien pieni lukumäärä ja suuri työsisältö, jolloin kohteessa on vä
hän työryhmiä ja niiden ohjattavuus säilyy hyvänä. Vain monitaitoiset työryhmät voivat suoriutua suurista tehtäväkokonaisuuksista.5
1 Toikkanen, S. 1995, s. 28.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 29.
3 Toikkanen, S. 1995, s. 23.
4 Toikkanen, S. 1995, s. 30.
5 Toikkanen, S. 1995, s. 30.
Toistuvan työkohteen aikataulu on sama kaikille toistuville työkohteille, huolimatta määrien vaihteluista. Toistuvan työkohteen aikataulu tehdään yksityiskohtaisesti. Työ
kohteen työt suunnitellaan työvaiheiden ja esimerkiksi puolen päivän tarkkuudella.
Toistuvan työkohteen aikataulua korjataan niin, että resurssien kuormitus on tasaista.
Työryhmän töitä ei suunnitella jatkuviksi yhdessä työkohteessa, vaan koko toistuvan jakson aikana, jolloin työn alla on useampi eri vaiheessa oleva työkohde.1 Aikataululla varmistetaan, että työkohde on mahdollista toteuttaa suunnitellussa ajassa. Samalla tarkistetaan resurssien riittävyys sekä jatkuvuus koko kohteen ajan. Kun resurssitarkis- tus tehdään, verrataan tehtävien kokonaistyömenekkejä aikataulun mukaiseen kokonais- työmenekkiin.2
2.3.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta
Tuotannon ohjauksen ja valvonnan periaatteet ovat:3
• tuotannon aloitusedellytykset varmistetaan työntekijöiden koulutustilai
suudella ja mallihuoneen teolla
• tuotannon sisäinen ohjaus tapahtuu työmääräimillä ja imuohjauksella
• tuotannon ulkoinen ohjaus varmistetaan työkohteiden suunnitelmanmu
kaisella aloituksella ja aliurakkasopimusten sovittamisella työsuunnitel
mia vastaavaksi
• työkohde tehdään suunnitelmien mukaan kerralla valmiiksi
• työn ”leviäminen” yhtäaikaa eri työkohteisiin torjutaan
1 Toikkanen, S. 1995, s. 31.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 32.
3 Toikkanen, S. 1995, ss. 34-38.
Tuotannon ohjauksella ylläpidetään tasaista ja jatkuvaa tuotannon etenemistä, tehdään kukin työkohde kerralla valmiiksi suunnitellussa ajassa, eikä päästetä työtä leviämään suunnitelmista poiketen useisiin työkohteisiin yhtä aikaa.1 Häiriön ilmaantuessa tuotan
non etenemistä hidastetaan, kunnes ongelmat on ratkaistu ja tuotanto on saavuttanut suunnitellun tuotantonopeutensa. Toistuvassa tilakorjauksessa tämä tarkoittaa, että yh
den työkohteen läpimenoaikaa kasvatetaan ja uusien työkohteiden aloitusta lykätään, jotta ongelmat saadaan ratkaistua.
Tuotannon aloitusedellytysten varmistaminen tapahtuu mallityökohteen ja työntekijöi
den koulutuksen avulla. Mallityökohde toteutetaan toistuvan työkohteen aikataulun mukaisesti, mutta läpäisyaika suunnitellaan pidemmäksi. Mallityökohteen yhteydessä testataan valitut työmenetelmät, niiden työmenekit ja käytetyt koneet sekä korjataan työsuunnitelman virheet ja puutteet ennen toteutuksen alkua. Lisäksi mallityökohteessa testataan toistuvan tuotannon materiaalitoiminnot. Työssä tarvittavat materiaalit, niiden toimituserät ja ajoitus määritellään sopimuksin materiaalitoimittajien kanssa, sovitut asiat on varmistettava sakollisin välitavoittein.2
Työntekijöiden koulutus tapahtuu ennen mallityökohteen aloitusta. Tilaisuudessa tutus
tutaan kohteeseen, muihin työntekijöihin, käydään lävitse työsuunnitelmat ja toteutus
tapa. Työntekijät tarkastavat itse suunnitelman toteutettavuuden, jolloin he pääsevät vaikuttamaan työsuunnitelmiin ennen työn aloitusta.3 Työntekijöiden kanssa käydään lävitse käytetyn työnsuunnittelumallin idea, toteuttaa kohde usean itsenäisen työkoh
teen tavoin kerralla, valmiiksi suunnitellussa aikataulussa.
Yksittäisen tehtävän työsuunnitelmat varmistetaan tehtävän toteuttavien työntekijöiden ja työnjohdon yhdessä pitämän laatupiirin avulla. Siinä käydään lävitse tehtävän tai
1 Toikkanen, S. 1995, s. 34.
2 Toikkanen, S. 1995. s. 34.
3 Toikkanen, S. 1995. ss. 34-35.
työvaiheen sisältö, taloudelliset ja ajalliset tavoitteet. Selvitetään työvaiheen yleiset ja kohdekohtaiset laatuvaatimukset, edeltävän sekä seuraavan työvaiheen asettamat vaa
timukset, halutun lopputuloksen ja tarvittavat työntekijän suorittamat laadunvarmistus- toimenpiteet eli ns. itsekontrollimenettely. Sovittujen toimenpiteiden varmistaminen tapahtuu työryhmän työkohteittain kuittaaman laaturaportin avulla. Raporttiin kirjataan toimenpiteet ennen työn aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Raportit kerätään val
miista työkohteesta ja työryhmälle annetaan välittömästi palaute työn toteutuksen on
nistumisesta. Ongelmia ilmetessä kutsutaan korjaava laatupiiri uudelleen koolle selvit
tämään ongelmat.
Työryhmien työt suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Aikataulussa esitetään työhön kuu
luvat työt ja niiden ajoittuminen toistuvan jakson aikana. Työryhmien tuotannon sisäi
nen ohjaus tapahtuu työmääräinten avulla.1
Tuotannon ulkoista ohjausta varten määritellään avaintyövaiheet 2-4 kappaletta toistu
van työkohteen aikataulusta. Avaintyövaiheiden tulee olla helposti havaittavissa ja nii
den valmiuden tulee kuvata myös aikaisempien työvaiheiden valmiutta. Avaintyövai- heeksi valitaan aina työkohteen töiden aloitus ja lopetus, jotka usein antavat riittävän tarkan kuvan tuotannon edistymisestä.2
Toistuvan tilakorjauksen tuotanto on häiriöherkkä. Aliurakoitsijat eivät ole tottuneet työryhmätuotannon vaatimuksiin työkohteen toteuttamisesta, kerralla valmiiksi, sovi
tussa lyhyessä ajassa ja pienillä pelivaroilla. Pääurakoitsijan on suunniteltava aliura
koitsijoiden työt jatkuvaksi ennen sopimuksen tekemistä tai otettava epäjatkuvuus huomioon sopimusta tehtäessä.3
1 Toikkanen, S. 1995, s. 35.
2 Toikkanen, S. 1995, s. 35.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, Kehitys- ja tuottavuussarja, s. 63.
Tuotantosuunnitelmien toteuttaminen edellyttää aliurakoiden töiden ohjausta. Oh- jausedellytykset synnytetään aliurakkasopimuksessa. Pääurakoitsijan ohjaus voi perus
tua ainoastaan aliurakkasopimuksiin kirjattuihin sopimuslauseisiin.1 Aliurakoitsijat on sidottava tuotantosuunnitelmiin välitavoittein. Aliurakoitsijoiden suunnitelmien mukai
nen resurssien käyttö on varmistettava sopimusvaiheessa. Sopimuksella on pakotettava aliurakoitsija noudattamaan säännöllisiä työaikoja sekä mitoituksen mukaista tuotan- tonopeutta. Samalla urakoitsija on velvoitettava itse ilmoittamaan, jos työsuunnitelman mukainen työvaihe ei ole valmis aloitusta varten. Pienten työkohteiden välitavoitteisiin ei aina kannata määrätä sakkorangaistusta, koska YSE:n mukaan määräytyvät sakot ovat pieniä. Työkohteen läpäisyajan ollessa lyhyt täytyisi itse sakon olla suuri ja mää
räytyä kultakin alkavalta päivältä. Mikäli aliurakoitsija ei pysy työkohteiden välitavoit
teissa, ainoaksi vaihtoehdoksi jää sopimuksen purkaminen.2
Mikäli tuotantoa ei ole hyvin suunniteltu, tahdistettuja aloitusedellytyksiä varmistettu on vaarana työkohteiden läpäisyaikojen pidentyminen, jolloin työryhmät eivät ota tois
ten työryhmien töitä huomioon. Töiden rytmitys häiriintyy, työjärjestys saattaa muuttua ja mestan riittävyys vaarantuu.
Sopimuksessa on myös velvoitettava urakoitsija osallistumaan YIT-Yhtymä Oy:n laatu
järjestelmän mukaisiin toimintoihin, kuten laatupiireihin. Aliurakoitsijan sopimuksen
mukaiset maksuerät ovat maksukelpoisia vasta, kun työt ovat täysin valmiit.
1 Särkilahti, T. & Kankainen, J. 1992, s. 14.
2 Toikkanen, S. 1995, ss. 37-38.
2.4 Pieni korjauskohde
2.4.1 Pienen korjauskohteen työnsuunnittelun periaatteet
Pienessä korjauskohteessa työkohteita on vähän, työmäärät ovat pieniä, työryhmiä on vähän, tehtävien kestot ovat lyhyitä ja ne poikkeavat toisistaan.1
Pienen korjauskohteen tuotannossa tehtävät suunnitellaan alkavaksi heti, kun edellinen tehtävä loppuu. Pelivaroja ei käytetä tuotannon edetessä, vaan ne sijoitetaan rakennus- ajan loppuun.2 Ohjaus keskittyy tehtävien oikea-aikaiseen aloittamiseen.3
Pieneksi korjauskohteeksi luokitellaan esimerkiksi yhden tai muutaman asunnon tai pienen liike- tai toimistotilan korjaus.4
paikka
Kuva 4. Käytön ja korjaustyön ajoittaminen pienessä korjauskohteessa. (Lähde: Toikka
nen, A. & Kiiras, J. Korjauskohteiden työnsuunnittelun kehittäminen, 1993, s. 34.)
Pienen korjauskohteen tuotanto suunnitellaan tahdistamattomana, siten että seuraava työvaihe kutsutaan paikalle kun edellinen päättyy.5 Tätä tuotantoa kutsutaan imuohja- tuksi JOT-tuotannoksi.
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 62.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 62.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 64.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 34.
5 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 34.
2.4.2 Pienen korjauskohteen aikataulun suunnittelun vaiheet Aikataulun suunnittelun vaiheet ovat:1
• Tehtäväluettelon laadinta j a työj ärj estyksen määrittäminen
• Aikataulun piirtäminen
• Resurssitarkistuksen tekeminen
Kohteen tehtäväluetteloon kootaan rakennus- ja LVIS-tekniset tehtävät työjärjestyk
sessä niihin liittyvine suoritemäärineen. Tehtävien väliset riippuvuudet tutkitaan suunnitelmista ja paikan päällä. Pienessä kohteessa usein kuivumisajat tuottavat on
gelmia tuotannolle. Pienissä työkohteissa on tutkittava esimerkiksi lattian tasoitetyön vaikutus muiden töiden suorittamiseen kohteessa. Riippuvuudet pienessä kohteessa ovat loppu-alku riippuvuuksia eli edellisen työvaiheen tulee olla valmis ennen seuraa- van työn aloittamista, mikäli tuotannon häiriötön eteneminen halutaan varmistaa. Kes
keinen tavoite on saada jokainen työvaihe ja työkohde kerralla valmiiksi.2
Tehtävät mitoitetaan tehtäväluettelossa yhdellä työryhmällä, koska pienessä korjaus- kohteessa ei tahdistuksella ole merkitystä. Vasta ajoituksen jälkeen tarkistetaan työ
ryhmien riittävyys, jos työryhmiä on tämän jälkeen lisättävä tehdään se ensin kriittisen polun työvaiheissa, joiden kesto minimityöryhmällä laskettuna on pitkä.3
Aikataulu kuvataan jana-aikataulutekniikalla ajoitettuna toimintaverkkona. Riippuvuus työvaiheiden välillä esitetään nuolella. Aikatauluun merkitään kriittinen polku ja esite
tään tehtäväluettelon tehtävät työjärjestyksessä, jolloin ne aloitetaan aikaisimpana mah
dollisena ajankohtana eli kun edeltävä työvaihe loppuu.4
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 62.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 62.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, Kehitys ja tuottavuussarja s. 62.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 63.
Rakennusajan loppuun jätetään 10-20% suuruinen häiriöpelivara, joka on prosentuaali
sesti suuri, mutta tarpeellinen tehtävien välisten pelivarojen puuttumisen ja rakennus- ajan lyhyyden vuoksi.1
Resurssien käytön tasaisuus tarkistetaan, jolloin tavoitteena on omien resurssien tasai
nen kuormitus. Tällöin pienessä korjauskohteessa korostuu monitaitoisen työryhmän merkitys.2
2.4.3 Tuotannon ohjaus ja valvonta
Pienessä korjauskohteessa tuotannon ohjaus ja valvonta käsittää pääasiassa työnjohdon suorittamaa työnjärjestelyä. Tuotantoa valvotaan jana-aikatauluun piirrettävillä mur- toviivoilla, jotka merkitään kunkin tehtävän valmiusasteen mukaiseen kohtaan tarkaste
luhetkellä.3
Tuotannonohjaus perustuu ensisijaisesti kriittisen polun tehtävien aloituksen oikea- aikaisuuteen. Tehtävä aloitetaan välittömästi edeltävän tehtävän valmistuttua ”kerralla valmiiksi”- periaatteen mukaisesti.4
Pienten ja kiireellisten työkohteiden valvonta keskittyy korjausajan pitämiseen. Tämä varmistetaan nimeämällä työkohteelle vastuuhenkilö, työnjohtaja, joka huolehtii kaikis
ta työkohteen tehtävien suorittamisesta.5
1 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 63.
2 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 63.
3 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 64.
4 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 64.
5 Toikkanen, A. & Kiiras, J. 1993, s. 64.
3 TUTKIMUSONGELMAN KUVAUS
3.1 Esimerkkikohde
Esimerkkikohde muodostui L-muotoisesta talosta, jonka toinen siipi (А-lohko) sisälsi tilaohjelmaltaan toistuvia tiloja. Toinen siipi (В-lohko) sisälsi tilaohjelmaltaan vaihte- levia erityistiloja.
Eerikinkatu
Albertinkatu * 4 А-osa 6 krs.
B-osa 4 krs.
Å
tilaohjelmaltaan erilaisia tiloja
tilaohjelmaltaan samanlaisia ope
tustiloja
kerhorakennus
(urakkaan kuului siiven purku ja julkisivun kunnostus) Kuva 5. Kohteen jakaminen A-ja B-lohkoihin
Kohteen tilajärjestyksen muutokset olivat lähinnä А-lohkon opetus- ja saniteettitilojen kokomuutoksia. В-lohkossa tilaohjelma muuttui ullakon, pohjakerroksen ja uuden te- räsportaan osalta. Kohteen kaikkien tilojen pintarakenteet uusittiin. Tilojen käyttötar
koitus säilyi pääosin muuttumattomana.
Kohteessa oli paljon lyhytkestoisia rakenteellisia muutostöitä. LVI S-järjestelmät uu
sittiin kokonaan. Rakennuspurku sisälsi kantavien rakenteiden purkua tuentoineen, ke
vyiden väliseinien, maanvaraisten laattojen ja kaikkien pintarakenteiden sekä tekniikan purun. Jos A- ja B- osat toteutettaisiin erillisinä urakoina, niin eri osat tulisi toteuttaa erillisin tuotantoratkaisuin.
Tutkimuksessa haluttiin osoittaa, että yhdessä kohteessa on mahdollista käyttää usean tuotantomallin yhdistelmää.
3.2 Tuotannon suunnittelu usean tuotantomallin yhdistelmänä
Esimerkkikohteen А-lohko sisälsi tilaohjelmaltaan samanlaisia opetustiloja. Tämän osan tuotantomalliksi soveltui toistuva tilakorjaus. Rakennuksen В-lohko muodostui erityistiloista. Tämän lohkon tuotantomalliksi soveltui kokonaistilakorjaus. Kohde si
sälsi myös neljä ilmastointikonehuonetta, joiden työvaiheet olivat hyvin erilaiset koh
teen muihin tiloihin verrattuna. Näiden tilojen tuotanto suunniteltiin pienen korjauskoh
teen periaattein, erillis-ja lainaresurssein.
paikka
käyttö
Toistuva tilakorjaus Kokonaistilakor Pieni kor auskohde Kuva 6. Esimerkkikohteen tuotantomalli
Tuotantomallissa yhdistetään saman kohteen eri osissa käytetyt tuotantomallit, toistuva tilajärjestely, kokonaistilakorjaus ja pieni korjauskohde.
LOHKOT LOHKOJEN YHDISTETTY
TUOTANTOMALLIT TUOTANTOMALLI TOISTUVA TILAKORJAUS
KOKONAISTILAKORJAUS PIENI KORJAUSKOHDE
KOHTEEN TUOTANTO
MALLI
Kuva 7. Esimerkkikohteen tuotantomallin laatimisen periaate
Tuotantomallin vaiheet ovat:
1. kohteen osittelu
• lohkojako
• lohkojen suoritusjärjestys ja ajoitus (Hoss / tekniset syyt) 2. lohkojen erillinen tuotannonsuunnittelu
• toistuva tilakorjaus
• kokonaistilakorjaus
• pieni korjauskohde
3. tuotantomallien yhdistäminen koko kohteen tuotantomalliksi
• tahdistavat tehtävät kaikissa lohkoissa omilla resursseillaan
• resurssit jatkuvaksi koko kohteessa 4. tuotannon valvonta ja ohjaus
• lohkon valvonta ja ohjaus tuotantomallin periaatteiden mukaisesti
Mallissa, toistuvan osan (А-lohko) työnsuunnittelun tavoitteena oli resurssien tasainen käyttö koko korjaustyön ajan, jolloin tasaisesti kuormitettujen resurssien käyttö koko- naistilakorjauksen työnsuunnittelussa ei ollut mahdollista. Toistuvassa tilakorjauksessa epäjatkuvat resurssit suunniteltiin käytettäväksi kokonaistilakorjauksen ja pienten työ
kohteiden työnsuunnittelussa. Mikäli toistuvan osan vajaakäyttöiset resurssit eivät riit
täneet kokonaistilakorj auksen tehtävien suorittamiseen, toistuvan osan tehtävien rinnal
la, mitoitettiin nämä tehtävät kokonaistilakorjaukseen suunniteltujen resurssien ja tois
tuvan tilakorj auksen vajaakäyttöisten resurssien yhdistelmänä. Kokonaistilakorj auksen tehtävät suunniteltiin jatkuviksi osakohteista toiseen. Jos toistuvan tilakorj auksen tehtä
vän resurssi sai työnsä suoritetuksi suunniteltua aikaisemmin, voitiin kyseistä resurssia käyttää kokonaistilakorj auksessa. Tämä oli toistuvan tilakorj auksen varamesta häiriöti
lanteessa.
4. ESIMERKKIKOHTEEN TYÖNSUUNNITTELU
4.1 Testikohteen esittely
Kohteen rakennuttajana oli rakennushallitus, jonka tehtävät siirtyivät hankkeen raken
nusaikana Valtion kiinteistölaitokselle, joka käytti rakennuttamiskonsulttinaan Engel- rakennuttamispalvelut Oy:tä. Arkkitehtisuunnitelmat oli tehnyt Arkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilonen.
Kohde toteutettiin kokonaisurakkana, jossa YIT-Yhtymä Oy toimi pääurakoitsijana.
Rakennuttaja oli pyytänyt sivu-urakkatarjoukset seuraavista töistä; maalaus-, putki-, ilmanvaihto-, säätölaite-, sähkö-, keittiölaite ja hissityöt. Urakkasopimuksen allekirjoitti YIT-Yhtymä Oy, joka teki aliurakkasopimukset rakennuttajan valitsemien sivu- urakoitsijoiden kanssa. Urakkahinta oli urakkasopimuksen mukainen kokonaishinta.
Rakennuttaja maksoi alistettujen sivu-urakoitsijoiden maksuerät, pääurakoitsijan hy
väksyttyä ne.
Asiakirjojen pätevyysjärjestys oli yleisten sopimusehtojen1 78 §:n mukainen täydennet
tynä siten, että urakkarajaliite oli pätevyysjärjestyksessä urakkaohjelman jälkeen ennen urakkatarjousta.
Kohteen rakennusaika oli 12 kuukautta ( 10/94- 10/95). Työhön oli varattu tehollista rakennusaikaa 11 kuukautta. Käyttäjä ei toiminut rakennuksessa korjaustyön aikana, eikä rakennuttaja ollut asettanut välitavoitteita kohteen toteutukselle.
Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1983
i
Korjattava rakennus sijaitsi Helsingin keskustan kaupunginosan IV, korttelin 75, tontil
la 33, katuosoitteessa Albertinkatu 40-42. Kohteen laajuus oli 7070 brm2 ja tilavuus 24737 rm3.
Kuva 8. Asemakaava
Tutkimus tehtiin kohteessa, joka oli rakennettu vuonna 1925 Teknillisen korkeakoulun sähkölaboratorioksi. Helsingin teknillisen oppilaitoksen käyttöön se korjattiin 1970- luvun lopussa. Rakennus muodostui L-muotoisesta kerrostalosta, jonka Albertinkadun puoleinen siipi sisälsi viiden tilaohjelmaltaan samansisältöisen opetuskerroksen lisäksi
kellarin ja ullakon. Tämän siiven ylin kerros ja ullakko oli rakennettu myöhemmin 1940-50-luvun vaihteessa. Tässä työssä Albertinkadun puoleista siipeä nimitetään A- lohkoksi.
Eerikinkadun puoleisen siiven tilat olivat tilaohjelmaltaan hyvin vaihtelevia. Kellarissa sijaitsi keittiö ruokailutiloineen sekä sauna, 1. kerroksessa kahden kerroksen korkuinen konesali ja 3. kerroksessa auditorio ja kirjasto. Ullakko muodostui kylmästä ullakosta ja ilmastointikonehuoneesta. Eerikinkadun puoleista siipeä nimitetään tässä työssä B-loh- koksi.
Rakennuksen rungon muodostivat massiiviset tiilestä muuratut uiko- ja väliseinät. Väli- ja yläpohjat olivat rakenteeltaan teräsbetonisia kotelo- tai ylälaatta palkistoja. Rakennus oli perustettu maanvaraisten säästöbetonianturoiden varaan. Vesikaton ja yläpohjan väliin jäi korkea ullakkotila. Vesikaton kantavat rakenteet olivat puuta ja tukeutuvat teräsbetonisiin yläpohjiin. Katteena oli betonitiili.
Rakennuksen korjausaste oli 39,0, tilojen korjausaste oli 100,5 ja koko kohteen korja- usaste oli 58,7.
Rakennuksen runko, vesikattorakenteet ja kate säilyivät pääosin entisellään. Pintaraken
teet ja LVIS-järjestelmät uusittiin kokonaan, lukuunottamatta lämpöjohtojen pystynou- suja, jotka säilyivät käytössä korjaustyön jälkeen.
Kohteen purkutyöt sisälsi erillisen asbesti-ja rakennuspurun.
Rakennuspurku sisälsi :
• ullakoilta vanhoj en paino voimaisten siporex-kanavien j a piippuj en purun
• oviaukkojen teon kantaviin seiniin ja keveisiin rakenteisiin tukineen
• kolmen kantavan seinän purun
• holvin lävitse tehtävät aukot uudelle teräsportaalle
• kevyiden väliseinien purun tilamuutosten yhteydessä
• j ohdotusten, kalusteiden j a pintarakenteiden purun
• kellarin maanvaraisten laattojen purun
• LVIS-linjojen reittien timanttiporaukset ja roiloukset Kohteen rakennustekniset työt käsittivät:
• teräsrakenteisen porrasyhteyden rakentamisen В-lohkon ullakolta pihalle
• purettuj en väliseinien aukkopalkkit j a -pilarit
• holvin aukkojen sulkemisen ja hissikuilun katon korotuksen
• ullakoille Faroe C-150 elementeistä rakennettavat teräsrunkoiset ilmas- tointikonehuoneet
• kerroksissa Faroe C-80 kuilut IV-runkojohtojen ympärille
• kellarikerroksen keskikäytävälle teräsbetonikanalin teräskansineen
Kohteen uudet IV-runkokanavat oli suunniteltu Faroe C-80 rakenteisiin pystykuiluihin, jotka oli sijoitettu huonetilojen puolelle. Rakennuksen painovoimainen ilmanvaihtojär
jestelmä poistettiin käytöstä ja siirryttiin täysin koneelliseen sisään- ja ulospuhallusjär- j estelmään lämmöntalteenottimineen.
Rakennuksen molemmat hissit uusittiin koneistoineen.
4.2 Kohteen osittelu
Kohde muodostui tuotannonsuunnittelun kannalta kahdesta hyvin erilaisesta lohkosta.
Tätä jakoa tuki rakennuksen L-muoto. А-lohkoksi rajattiin opetustilat, joihin oli tilojen toistuvuuden perusteella sovellettavissa toistuvan tilajärjestelyn työnsuunnittelumallia.
Toinen lohko muodostui erityistiloista, joiden työnsuunnittelu oli tehtävä kokonaistila- korjausmallin mukaisesti.
Toistuvan tilakorjauksen työkohteet muodostettaessa ei tarvinnut suunnitella teknisten järjestelmien työnaikaista ylläpitämistä, koska käyttäjä ei toiminut rakennuksessa kor
jaustyön aikana. Tästä syystä kohdetta ei tarvinnut rakentaa pystylinjoittain. Lähtökoh
daksi valittiin kerroskohtainen työkohdejako. Kerroksen pohjaratkaisu tuki luontevasti kerroksen jakamista kahteen työkohteeseen. Kerroksen keskellä sijaitsi porraskuilu, joka jakoi А-lohkon kahteen yhtäsuureen osaan.
Työkohteiden sisävalmistustyöt aloitettiin ylhäältä alaspäin, jotta vältyttiin valmiiden kerrosten läpikululta. А-lohkon ylin 5. kerros jätettiin viimeiseksi toteutettavaksi ker
rokseksi, koska kerroksen ikkunat uusittiin karmeineen. Muissa kerroksissa sisäpuitteet kunnostettiin ja ulkopuitteet uusittiin. Uusien ikkunoiden hankinta-aika oli pidempi kuin kunnostettavien ikkunoiden. Ikkunoiden toimitusajan takia asennus ennen toistu
van lohkon aloitusta ei onnistunut. Lisäksi ikkunoiden uusiminen oli teknisesti yksin
kertaisempi tehdä keväällä talven sijasta.
Aloituskerrokseksi valittiin neljäs kerros. Rakennusaikainen tavarahissi sijaitsi A- ja B- lohkojen kulmauksessa (kuva 9). Tavaravirta ohjautui nuolten mukaisesti. Kerroksen ensimmäiseksi työkohteeksi valittiin hissistä kauempana oleva työkohde. Tällöin väl
tyttiin valmiiden tilojen läpikululta.
Kerroksen työkohteet aloitettiin aina tästä päästä
Rakennusaikainen v hissi .
A-lohko B-lohko
ullakko S.krs
3.krs
sisäänkäynti
kellari
Kuva 9. Kohteen ositteluja materiaalivirrat materiaalivirta ■ -
Purkutyöt tehtiin koko А-lohkossa heti rakennusajan alussa. Se mahdollisti uusien pystylinjojen rakentamisen alhaalta ylöspäin. Kokonaistila]ärjestelyssä В-lohko jaettiin osakohteisiin, jotka muodostuvat kerroksista. Kolmas kerros jaettiin kahteen osakohtee- seen, auditorioon ja muihin tiloihin. Toinen kerros oli hyvin pieni osakohde, koska en
simmäisessä kerroksessa oli kahden kerroksen korkuinen konesali. Kellarissa sijaitsi keittiö ruokailutiloineen ja sauna pukuhuoneineen.
Lohkojen suoritusjärjestys oli Hossin1 säännön mukainen. Työt aloitettiin A-lohkosta, koska sen rakenteelliset muutos- ja sisävalmistustyöt olivat kestoltaan lyhyemmät kuin
Hoss, K. 1965.
i
В-lohkossa. В-lohkon erityistiloissa oli tehtäviä, jotka olivat kestoltaan pitkiä. Tällaisia tehtäviä olivat mm. auditorion lattiarakenne, -kalusteet ja pintarakenteet, konesalin asennuslattia, jakelukeittiön pintarakenteet ja uusi teräporras.
4.3 Kohteen tekniset ratkaisut
Tarkemmin osittelun rajausta suunniteltaessa selvitettiin kohteen suunnitelmissa esiintyneet tekniset riippuvuudet ja analysoitiin niiden vaikutus kohteen ositteluun.
Kohteen sähkösuunnitelmissa vahvavirtajohdotus oli suunniteltu А-lohkossa siten, että kerrostasolla sijaitsi 2-4 ryhmäkeskusta. Suunnitteluratkaisu mahdollisti kerroksen vahvavirtaj ehdotuksen tekemisen puolen kerroksen osissa. Toteutuksen kannalta oli keskeistä, että johdotus voitiin tehdä kerralla valmiiksi johtoteiltä ryhmäkeskukselle.
A-Iohko B-lohko
ullakko
riippuvuus A- ja B-lohkon välillä
■ ryhmäkeskus nousukeskus
Kuva 10. Vahvavirtajohdotuksen pääperiaate kohteessa
