Päivi Joki-Heiskala
Toiminnanjohtaja
Paimionjoki-yhdistys ry
Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012
Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia
Noin 60 000 kg P/v
Maatalous 80 %
Luonnonhuuhtouma 13 %
Asutus 7 %
Noin 800 000 kg N/v
Maatalous 68 %
Luonnonhuuhtouma 23 %
Asutus 6 %
Vesistön heikko tila
Rehevöityminen Säännöstely
Kansalaisten huoli
Kansalais- adressi
•500 nimeä
•Someron vesiensuojelu- yhdistys organisoi
Someron kaupunki
•Leader-hanke:
Paimionjoen vesienhoidon organisointi ja aktivointi
Paimionjoki- yhdistys ry
• Perustettiin 12.5.2010
Paimionjoki-yhdistys ry
Kunnat
Somero, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Paimio, Sauvo
(Lieto kannatusjäsen)
MTK-
tuottajayhdistykset
Tarvasjoki, Somero, Koski TL, Paimio
Luonnonsuojelu- yhdistykset
Someron
vesiensuojeluyhdistys, Painion hoitoyhdistys, Paimion seudun
ympäristöyhdistys, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri
Säännöstelijät
Fortum (Turun kaupunki
kannatusjäsen)
Kalastusalueet
Lounais-Suomen kalastusalue Paimionselän
kalastusalue
Toimintatavat:
1. Kuormituksen vähentäminen
1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus 1.2 Jätevesikuormitus
1.3 Turvetuotannon kuormitus 2. Vesistön kunnostaminen
2.1 Säännöstelyn kehittäminen
2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.3 Järvikunnostukset
3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämien
4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 5. Arvostuksen nostaminen
Keskimääräinen fosforipitoisuus vähenee 20 %
◦ vuosien 2000-2007 tasosta
◦ vuosimediaani 160 µg/l 130 µg/l
Itämereen kohdistuvaa maataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta on vähennetty kaikin mahdollisin keinoin
Lisää vuoden 2010 tasosta
Kosteikkoja 35 kpl
Suojavyöhykkeitä 300 ha
Talviaikaista kasvipeitteisyyttä 9000 ha
Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen 117 000 t/v
Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta 700 ha
Koulutus ja neuvonta 150 tilaa/vuosi
Keskitettyihin jätevesijärjestelmiin 1800 uutta kiinteistöä
Ilmainen tilakohtainen neuvoja
• Ainakin maalis-huhtikuussa 2012
• Paimionjoki-yhdistys ja Aurajokisäätiö
Tarvasjoen ja Jaatilanjoen maa- ja metsätalouden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden
yleissuunnittelutyö
• Varsinais-Suomen ELY-keskus
• Valmistuu helmikuussa 2012
Kosteikkoretkiä ja tupailtoja
• MTK-säätiön apuraha
• Paimionjoki-yhdistys 2011-2012
Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella työpaja
•19.1.2012, klo 13-16.30, Koski Tl
•”TEHO+, SYKE, Paimionjoki-yhdistys
WWF:n kosteikkotyötä Paimionjoen vesistöalueella 2012
mallikosteikko
Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan
Paimionjoki osana LIFE+ GISBLOOM - hanketta SYKE
TEHO + toimiin myös Paimionjoen alueella
Paimionjoen jätevesihanke
•1.10.2010-30.6.2014
•Marttilan kunta hakijana
•Omarahoitus Paimionjoki-yhdistys ry
•Varsinais-Suomen liitolta
•Maakunnan kehittämisraha 1.10.2010-30.4.2012
•EAKR-rahaa tullaan hakemaan jatkoksi -30.6.2014
•Haja-asutuksen keskitettyjen jätevesijärjestelmien rakentamisen tukeminen koko Paimionjoen vesistön alueella
Paimionjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen -hanke
SYKE, VELHO-hanke, Paimionjoki-yhdistys ry
• Kyselytutkimus (Paimionjoki-yhdistys ja SYKE)
• marraskuussa 2011 Paimionjoen vesistön alueella
• 1000 asukkaalle/loma-asukkaalle
• Raportointi valmis tammikuun 2012 loppuun mennessä
• KUTOVA-mallitarkastelut (SYKE)
• Mallilla voidaan osoittaa kustannustehokkaimmat menetelmät poistaa fosforia.
• Paimionjoen, Tarvasjoen ja Painion valuma-alueilla
• Vedenkorkeus- ja virtaamamuutosten vaikutukset Paimionjoella 1991-2010
• Tarkastelu ja raportointi SYKE
• VIRVA-mallitarkastelut
• Diplomityö valmisteilla helmikuussa 2012 Paimionjoelta: ”Vedenlaadun vaikutus virkistyskäyttöön, SYKE
Paimionjoen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys ja rapukannan selvitykset
•Varsinais-Suomen ELY-keskus
•Koeravustukset tehty kesällä 2011 (Lounais-Suomen kalastusalue)
•Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys valmistunee syksyksi 2012 (Iktys Oy)
Luonnonmukaisten kalateiden esiselvitys
• Paimionjoki-yhdistys teetti toukokuussa 2011
• Askala, Juntola ja Juva
Paimionjokilaakson
Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
• Varsinais-Suomen ELY, VELHO- hanke
• Valmis kesällä 2012
Virkistäytymään Paimionjoelle sekä
Melomaan ja retkeilemään Paimionjoelle- hankkeet
• Leader –rahaa haetaan helmikuussa 2012
Yhdistys on ollut hyvä muoto toimia
◦ Jäsenmaksuja ei tarvitse anoa vuosittain
◦ Kahden vuosikokouksen mallissa helppo suunnitella toimintaa
◦ Nopea ja kevyt rakenne tehdä päätöksiä
Vesistöalueen kaikki kunnat mukaan
◦ ”Meidän yhteinen juttu”
Muut yhteisöt ja yhdistykset
◦ Tärkeää ja hedelmällistä yhteistyön kannalta
◦ Jäsenmaksutulot tärkeitä esim. Leader-hankkeiden omarahoituksen kattamiseen
Yhteistyöhön mukaan myös kaikki muut asiaan liittyvät mahdolliset tahot
◦ Teemaryhmät: maatalous, jätevesi, vesistökunnostus, virkistyskäyttö
