• Ei tuloksia

Itsepähän päätettiin

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Itsepähän päätettiin"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Kansantaloudellinen aikakauskirja - 87. vsk. ,-- 3/1991

Pääkirjoitus

Itsepähän päätettiin

Tätä kirjoitettaessa näyttää selvältä, että EFT A- maat onnistuvat neuvottelemaan EY -maiden kanssa sopimuksen Euroopan talousalueesta.

Sopimusta on täällä kiitetty saavutukseksi, koska Suomen uskotaan näin säilyttävän mahdollisuuden itsenäiseen politiikkaän.

Omaehtoisen yhteiskunta- ja kulttuuripolitii- kan ylläpitoa .on pidetty erityisen tärkeänä.

Tarkemmin ajateltuna vaikuttaa kuitenkin siltä, että ETA"sopimuksen myötä Suomi jou- tuu huomattavan usein hyväksymään politiik- katoimenpiteitä, jotka ovat huonompia'kuin ne, joihin päädyttäisiin, jos kaikki EFTA""

maat liittyisivät EY:n jäseniksi. ET A-sopi- muksen myötä EFTA-maat joutuvat hyväk- symään sen, että EY:n tehtyä omia päätöksi- ään nämä päätökset tulevat aina ETA-osa.;

puolien käsiteltäviksi. EY:n ulkopuolisten maiden mahdollisuudet saada omat päätök- sensä yhteisten neuvotteluiden pohjaksi ovat olemattomat. Näin aloite kaikessa politiikas- sä on EY:llä.

Tätäkin suurempi ongelma on, että EY:n jäseninä EFTA-maat olisivat monissa tärkeis- sä asioissa voineet vaikuttaa EY:n päätöksiin.

ETA':sopimus'merkitsee sitä, että vastakkain saattavat hyvinkin ölla EFT A-maidert kannal.;

ta huonoin vaihtoehto ja EFTA-maiden kan- ta. EFTA-maiden ollessa EY:n jäseniä päätös voisi usein olla sama kuin niiden mielestä pa- ras vaihtoehto. Hyvä esimerkki on ympäris- töpolitiikka. EFTA-maat näyttävät haluavan

tiukempaa ympäristöpolitiikkaa kuin EY ny- kyisellään. Jos ne liittyisivät EY:n jäseniksi, niin ne muuttaisivat EY;ssä nykyään vähem- mistönä olevan mm. Saksan edustaman kan- nan EY:n enemmistön kannaksi. ET A-sopi- mus takaa sen, että vastakkain neuvotteluis- sa ovat EY:n löysä ja EFTA:n tiukka politiik- ka. Tuloksena on todennäköisesti jotakin näi- den väliltä. Suomen metsissä on toistaiseksi tilaa huutaa tuskansa ilmoille, jos se helpot- taa. Kukaan toinen ei huutoa kuule.

Ainoat todelliset järkevät vaihtoehdot ovat EY:n jäsenyys ja EY:n ulkopuolella pysymi- nen. Jälkimmäinen ei tietenkään merkitse si- tä, että seisottaisiin kädet taskussa. Aktiivis- ta politiikkaa olisi esimerkiksi yksipuolin,en kaiken kaupan vapauttaminen. EY -hysteria ajaa jäsenyyteen, vaikka tällä hetkellä järke- västi aJatellen jäsenyyteen pitäisi ajaa pelon.

Ey näyttää päätyvän syrjimään ulkopuolisia yrityksia omien yritysten suojelemiseksi kuten pahimmillaan on aavisteltukln. Tällöin ulko- puolisena pysytteleminen on vaikeaa. Jos et ole ystävä, olet vihollinen. Dumping-syyte siel- lä, ohi suun menevät julkiset hankinnat tääl- lä. On siis valittava, kenen joukoissa jaat tu- kiaisia, joista oli juuri tarkoitus päästä eroon.

Mistähän löytyisi se järkevä olento, joka ker- toisi, mitä distäkaikesta oikein hyödytään?

Pertti Haaparanta

267

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vaikka de- simaaliluvuilla laskeminen on yleensä mukavampaa kuin murtoluvuilla, niin totuus on, että desimaaliluvut ovat murtolukuja, eräs murtolukujen laji, ja

Aang on hyvin emotionaalinen, ja hänen on jopa vaikea olla näyttämättä tunteitaan (ks. K1J20), vaikka se perinteisesti ajateltuna olisi miehille helppoa. Usein Aangin

Budapestissä Eitel, joka oikeastaan on Suomen ruotsikkoja, saa niin kovat läksytykset Barnalta, että hän ilman muuta suostuu hyväksymään "hyppäyksen” suoraan

päätettiin", on mahdollisesti kirjoitukseni erehdy», joka olisi pitänyt oleman että päätettäisiin, sillä kokouksessa luulin elitet». tämän jotakin

Tällä erolla on huomattavia vaikutuksia li- säetujen muotoutumiseen ET A:ssa, kun tilan- netta verrataan siihen, että EY vie joka ta- pauksessa läpi oman sisämarkkinaohjelman-

Ne ovat keskeinen osa EY:n politiikkaa ja niiden pois- jääminen Eta-sopimuksen piiristä merkitsee, että myös monella muulla alueella on tai voi- daan ylläpitää

Samoin argumentein kuin sopeutuvan ETA:n tapauksessakin, myös EU:njäsenenä voidaan harjoit- taa EMU -maiden korkokehitystä seurailevaa rahapo- litiikkaa, jolloin

Lehden julkaisijana Tekniikan Historian Seura jou- tuu tänä vuonna päättämään lehden tulevai- suudesta ja samalla suomalaisen tekniikan historian tutkimuksen kohtalosta.. Käyn