SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläke- vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta
JOHDANTO Vireilletulo
Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 2014 lähet- tänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmis- televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta (HE 96/2014 vp).
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti talousvalio- kunta on antanut asiasta lausunnon (TaVL 35/2014 vp), joka on otettu tämän mie- tinnön liitteeksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- johtaja Heli Backman, sosiaali- ja terveys- ministeriö
- lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, oikeus- ministeriö
- erityisasiantuntija Marianna Uotinen, valtio- varainministeriö
- johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi, Finanssivalvonta
- johtaja Leena Siirala, Keskinäinen eläke- vakuutusyhtiö Ilmarinen
- lakiasiainjohtaja Hannu Rautiainen, Elin- keinoelämän keskusliitto EK ry
- eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskus- järjestö SAK ry
- pääsihteeri Leila Kostiainen, Toimihenkilö- keskusjärjestö STTK ry
- toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Työeläke- vakuuttajat TELA ry
- johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät.
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
— työ- ja elinkeinoministeriö
— Akava ry
— Finanssialan Keskusliitto
— Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
— Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
— Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläke-
vakuutusyhtiöistä annettua lakia. Tarkoituksena on uudistaa työeläkevakuutusyhtiöiden hallin- toa koskevaa sääntelyä hallinnon läpinäkyvyy- den lisäämiseksi.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työ- eläkevakuutusyhtiön hallituksen velvollisuu-
desta vahvistaa yhtiölle omistajaohjauksen peri- aatteet. Niissä käsiteltäisiin yhtiön omistuksia muissa yhteisöissä ja sitä, miten omistukseen perustuvia oikeuksia olisi käytettävä. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiöille säädettäisiin velvolli- suus pitää julkista luetteloa hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä muun johdon ja sijoitus-
StVM 13/2014 vp — HE 96/2014 vp
toimintaan osallistuvan henkilökunnan jäse- nyyksistä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä.
Työeläkevakuutusyhtiön hallituksen tehtä- viin lisättäisiin mahdollisten eturistiriitojen hal- litsemiseksi toteutettavien kirjallisten menet- telytapojen hyväksyminen. Myös hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan esteellisyyttä osallis- tua asian käsittelyyn yhtiön hallituksessa koske- vaa säännöstä täsmennettäisiin.
Esityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiön johdon kanssa tehtävät merkittävät liiketoimet olisi käsiteltävä työeläkevakuutusyhtiön halli- tuksessa ja liiketoimien keskeinen sisältö olisi julkistettava. Lakiin lisättäisiin lisäksi säännök-
set työeläkevakuutusyhtiön sisäpiiristä ja sisä- piiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomis- tuksia koskevasta julkisesta rekisteristä.
Työeläkevakuutusyhtiön hallintojärjestelmää koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Hallinto- järjestelmän tulisi kattaa yleiset hyvän hallin- non periaatteet ja olla riittävä työeläkevakuutus- yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden.
Laissa säädettäisiin yleisistä hallintovaatimuk- sista, jossa todettaisiin muun muassa, että työ- eläkevakuutusyhtiöllä on oltava hallituksen hy- väksymät kirjalliset toimintaperiaatteet palkitse- misesta. Lisäksi lakiin lisättäisiin uusi säännös palkitsemisjärjestelmästä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2015.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä laki- sääteisen työeläketurvan toimeenpanosta huo- lehtivien työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä julkista luo- tettavuutta. Valiokunnan näkemyksen mukaan esityksen tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatet- tavia. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväk- symistä muuttamattomana.
Työeläkevakuutusyhtiöiden tehtävänä on hal- linnoida ja turvata sosiaaliturvaan kuuluvia laki- sääteisiä työeläkkeitä. Yhtiöt hallinnoivat yh- teensä noin 100 miljardin euron sijoitusvaral- lisuutta, jonka tuotoilla turvataan tulevien eläk- keiden rahoitusta. Tästä syystä on tärkeää, että yhtiöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa ja että
näiltä osin merkitse juurikaan muutoksia yhtiöi- den toimintaan.
Yhtiöiden toiminnan julkisuutta sen sijaan li- sätään hallituksen toimintaa koskevilla uusilla vaatimuksilla. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjauksen periaatteet, jotka julkis- tetaan. Periaatteissa on arvioitava myös yhtiön toimitusjohtajan ja yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden jäsenyydet muissa yhteisöissä ja säätiöissä. Luettelo niistä olisi julkinen. Halli- tuksen on päätettävä merkittävistä liiketoimista, jotka tehdään yhtiön johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien kanssa. Näistä liiketoimista on pidet- tävä luetteloa, joka on julkinen. Esitetyt muutok- set selkiyttävät alan toimintatapoja ja antavat yhtiöille nykyistä vahvemman mahdollisuuden
toon. Jatkossa palkitsemisjärjestelmää tulee vie- lä arvioida EU:n Solvenssi II -sääntelyn edetes- sä, kuten talousvaliokunta lausunnossaan huo- mauttaa.
Esitykseen sisältyvät myös säännökset työ- eläkevakuutusyhtiön velvollisuudesta pitää jul- kista sisäpiirin arvopaperikauppoja koskevaa re- kisteriä. Sisäpiiriin kuuluisivat paitsi yhtiön joh- to, tilintarkastajat ja ne työntekijät, joilla on mahdollisuus vaikuttaa sijoituspäätöksiin tai saada sisäpiiritietoa, myös yhtiön hallituksen jä- senet ja varajäsenet. Sisäpiirisääntelyn tavoit- teena on turvata arvopaperimarkkinoiden toi- minnan tehokkuus ja puolueettomuus. Ehdotet- tu sääntely vastaisi sijoituspalveluyrityksiä ja sijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty kritiik- kiä erityisesti siitä, että hallituksen jäsenet ja varajäsenet luettaisiin sisäpiiriin. Valiokunta to- teaa, että kritiikkiin on ymmärrettäviä perustei- ta, koska työeläkevakuutusyhtiöt poikkeavat monin tavoin sijoituspalveluyrityksistä tai sijoi- tusrahastoista. Työeläkevakuutusyhtiöt eivät laske liikkeelle omia rahoitusvälineitä, joten nii- den hallussa oleva sisäpiiritieto on kolmatta ta- hoa koskevaa tietoa, esimerkiksi tietoa yhtiöis- tä, joissa eläkeyhtiö toimii merkittävänä osak- keenomistajana. Eläkeyhtiöt eroavat sijoitusra- hastoista myös siinä, että ne ovat huomattavasti isompia toimijoita ja niiden organisaatio on suu- rempi eivätkä hallituksen jäsenet osallistu konk- reettisten sijoituspäätösten tekemiseen. Ehdo- tuksesta voi seurata, että hallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa. Tällaisten seu- raamusten on katsottu saattavan jatkossa vaikut-
taa hallitusten kokoonpanoihin. Toisaalta on tuotu esiin, että sääntely on syytä kohdistaa kaikkiin, jotka asemansa perusteella voivat saa- da sisäpiiritietoa.
Valiokunta katsoo — edellä esitetyistä näkö- kohdista huolimatta — talousvaliokunnan ta- voin, että hallituksen jäsenten ja varajäsenten osakeomistusten ja arvopaperikauppojen ottami- nen julkiseen sisäpiirirekisteriin on tarpeen työ- vakuutuseläkeyhtiöiden toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden toteutumiseksi. Perusteena on erityisesti yhtiöiden merkittävä rooli sijoit- tajina sekä niiden yhteiskunnallinen luonne laki- sääteisen työeläkkeen turvaajina.
Talousvaliokunta on lausunnossaan viitannut eräisiin sääntelyn jatkokehittämistarpeisiin. Esi- merkiksi nykyinen valvontaa koskeva sääntely ei mahdollista seuraamusmaksun määräämistä sen paremmin työeläkevakuutusyhtiöille kuin muillekaan vakuutusyhtiöille. Sen sijaan Finans- sivalvonta voi määrätä seuraamusmaksun sijoi- tuspalveluyrityksille ja luottolaitoksille sekä muille rahoitusmarkkinoilla toimiville. Sosiaa- li- ja terveysvaliokunta yhtyy talousvaliokun- nan kantaan, jonka mukaan olisi tärkeää selvit- tää, tulisiko vakuutusyhtiöitä koskevia hallin- nollisia seuraamuksia yhtenäistää muun rahoi- tusmarkkinasektorin seuraamusjärjestelmän kanssa.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys- valiokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutta- mattomana.
StVM 13/2014 vp — HE 96/2014 vp
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Anneli Kiljunen /sd
jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Johanna Jurva /ps
Laila Koskela /ps Merja Kuusisto /sd Sanna Lauslahti /kok
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Lasse Männistö /kok Hanna Mäntylä /ps Terhi Peltokorpi /kesk Sari Sarkomaa /kok Hanna Tainio /sd Ulla-Maj Wideroos /r Erkki Virtanen /vas vjäs. Pia Kauma /kok.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.
VASTALAUSE 1 Perustelut
Tavoitteet lisätä työeläkevakuutusyhtiöiden hal- linnon läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että yhtiöis- sä noudatetaan hyvää hallintotapaa, ovat kanna- tettavia. Hallituksen esityksen tavoitteena on välttää tilanteet, joissa päätöksenteon luotetta- vuus joutuisi kyseenalaiseksi eturistiriitojen tai esteellisyyden vuoksi. Katsomme, että ehdo- tetut lakimuutokset eivät kuitenkaan riitä turvaa- maan hyvää päätöksentekoa.
Työeläkeyhtiöt harjoittavat merkittävää val- lankäyttöä Suomessa, ja siksi on syytä määrätä työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanosta täs- mällisemmin kuin aikaisemmassa laissa. Lain- säädännössä ei ole asetettu rajoituksia sille, keitä järjestöt nimittävät työeläkeyhtiön hallin- toon. Olennaista on, että he täyttävät pätevyys- vaatimukset eikä heillä ole päällekkäisiä rooleja työeläkealan organisaatioissa. Suurimpien työ- eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä enemmistön voidaan katsoa olevan suurten yritysten edusta- jia. Pienten ja keskisuurten yritysten edustajia on varsin vähän. Työeläkeyhtiön vastuuvelasta arviolta n. 30—40 % kuuluu toimintansa tai va- kuutuksensa lopettaneille yrityksille ollen ns.
päättyneitä vakuutuksia. Vakuutetuista noin 60 % työskentelee pienissä ja keskisuurissa yri- tyksissä. Siten työeläkeyhtiöiden hallinnon ra- kenne ei ole vakuutuksenottajien kantaan näh- den tasapainossa.
Tällaisen vinoutuman seurauksena voidaan tulkita, että suuryritysten edustajat hallituksissa edustavat vähemmistöä yhtiön vakuutettujen kannasta. Tämän seurauksena työeläkeyhtiöi- den hallinnossa ei ole riittävästi pienen ja keski- suuren yritystoiminnan asiantuntemusta, mikä on oletettavasti johtanut siihen, että yhtiöt eivät ole esimerkiksi kehittäneet merkittävästi pk-yri- tyksille sopivia uusia rahoitustuotteita. Sama vinoutuma on oletettavasti myös taustalla niissä kiistoissa, joita on ollut pk-yrityksiltä perittyjen työkyvyttömyysmaksujen perusteltavuuteen ja
käyttöön liittyen. Tämän vuoksi laissa tulisi asettaa määräyksiä sille, keitä vakuutuksen- ottajien edustajiksi tulee nimetä. Mielestämme vähintään yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulisi nimetä pieniä ja keskisuuria yrityk- siä edustavien järjestöjen (yrittäjäjärjestöt) ehdottamista henkilöistä. Laissa tulisi asettaa lähtökohdaksi, että hallituksessa olevien vakuu- tuksenottajien edustajien kokoonpanon pitää heijastaa mahdollisimman tasapuolisesti vakuu- tuksenottajien koostumusta. Yksi merkittävä te- kijä tässä on vakuutuksenottajan palkkasumman suuruus. Siksi on perusteltua, että esimerkiksi palkkasummaltaan erisuuruisilla työnantajilla on merkitystään vastaava edustus hallinnossa.
Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt maksavat eläk- keinä saman verran kuin saavat maksutulona.
Eläkeläisten merkitys on siis jo hallitseva. Elä- keläisillä on järjestelmään nähden paljolti edun- valvonnallinen suhde. Siksi eläkeläisten rooli työeläkeyhtiön hallituksessa ei voi olla keskei- nen. Kuitenkin on perusteltua, että yhtiön halli- tuksessa on edustettuna myös eläkeläisten näkö- kulma ja asiantuntemus. Siksi yksi hallintoneu- voston ja hallituksen jäsen tulisi valita eläkeläis- järjestöjen ehdottamista henkilöistä.
Yrittäjäjärjestöjen nimeämät henkilöt voitai- siin laskea vakuutuksenottajien ja eläkeläis- järjestöjen nimeämät henkilöt vakuutettujen kiintiöön. Mikäli yrittäjä- tai eläkeläisjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen nimitettävistä henkilöistä tai ei ole selvää, millä järjestöillä yli- päätään on nimitysoikeus, paikat olisi täytettävä kussakin yhtiössä sen asianosaisten vakuutuk- senottajien ja eläkeläisten keskuudessa suoritet- tavalla vaalilla.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään yksi lausuma.
StVM 13/2014 vp — HE 96/2014 vp Vastalause 1 /ps
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryh- tyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta
työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksis- sa ja hallintoneuvostoissa on myös elä- keläisten ja pienten ja keskisuurten yri- tysten edustus.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2014 Hanna Mäntylä /ps
Johanna Jurva /ps Laila Koskela /ps
VASTALAUSE 2 Perustelut
Viime vuosien aikana uudet työpaikat ovat syn- tyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yri- tyksiin. Pk-sektorin merkitys Suomen tulevai- suuden kannalta on suuri. Valtiovallan on mää- rätietoisesti tuettava pk-sektorin toimintaa kai- kin muodoin. On laadittava erillinen yrittäjyys- ohjelma ja otettava käyttöön keskustan esit- tämät toimet yrittäjyyden edistämiseksi.
Yksi osa valtiovallan yrittäjyysmyönteistä toimintaa on, että yrittäjien sananvaltaa lisätään heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Tähän perustuen Keskusta esittää, että hallitus ryhtyy pikaisesti valmistelemaan työeläkevakuutus- yhtiölakiin muutosta, jolla mahdollistetaan, että YEL-vakuutetut saavat edustajansa työeläke- yhtiöiden hallituksiin ja hallintoneuvostoihin.
Nykyisellään työeläkeyhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa on TYEL-vakuutuksen piirissä olevien edustus. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustus hallinnossa tarkoittaa ny- kylain mukaan keskeisiä työnantajia ja palkan- saajia edustavien keskusjärjestöjen edustusta.
Voimassa oleva laki ei kuitenkaan mahdollista sitä, että työeläkeyhtiöiden päätöksentekijöiden joukossa olisivat myös YEL-järjestelmän edus- tajat.
YEL-vakuutuksia on jo yli 200 000. Pidäm- me tärkeänä, että hallitus ryhtyy pikaisesti toi- miin pk-sektorin edustuksen turvaamiseksi elä- kevakuutusyhtiöiden päätöksentekoon.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään yksi lausuma.
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus val- mistelee ripeästi työeläkevakuutus- yhtiölakiin muutoksen, jolla mahdollis- tetaan YEL-vakuutettujen edustus työ- eläkeyhtiöiden hallituksissa ja hallinto- neuvostoissa.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2014 Juha Rehula /kesk
Terhi Peltokorpi /kesk
