Merimetso ja kestävän kalastuksen rakentaminen
7.2.2019
Varsinais-Suomen ELY- keskus/Kalatalouspalvelut
Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kestävien ratkaisujen rakentaminen on aina hyvä tavoite
Tavoitteena kestävän kehityksen perusfilosofian mukaisesti löytää sekä yksilölle että yhteiskunnalle hyvä toimintamalli – päästä pois autoritaarisesta toimintakulttuurista
vuorovaikutteisuuteen perustuva toimintamalli, jossa käytetään monipuolista asiantuntemusta, keskustellaan, opitaan jakeskinäisen luottamuksen kautta aikaansaadaan järkevät ratkaisut
Kestävää kehitystä voidaan rakentaa vain ”co-management” eli yhteistoimintamallin kautta: tasavertaisuus, vuorovaikutus,käytännöllinen tutkimus, ratkaisukeskeisyys ja on syytä muistaa, että myös viranomainen on osa tätä yhteisöä
2
Kalastuslain 379/2015 tavoitteet
Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen jolla edistetään1) Kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää hyödyntämistä
2) Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia
3) Kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä 4) Eri toimijoiden roolin selkeyttämistä ja keskinäisen yhteistyön lisäämistä sekä hallinnon toimivuutta
3
Uudessa
kalastusasetuksessa on rauhoitettu useita
vaelluskalalajeja ja nostettu niiden
alamittoja (taimen, nieriä, järvilohi)
Kalataloushallinto säätelee ja myöntää poikkeuslupia
Hallituksen kärkihankkeena Sinisen biotalouden edistäminen – tähän ELY-keskukset sitoutuneet
VARELY Kalatalouspalvelut rahoittaa erityisen paljon kehittämishankkeita, joilla kytkentä yllä mainittuun
Rahoitamme myös Meripolitiikan hankkeita, joista mainittakoon mm. merialuesuunnittelun isokokonaisprosessi, jota koordinoi V-S liitto
5
Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää:
- merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua
- merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä
- meriympäristön hyvän tilan saavuttamista
Tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrkiä sovittamaan ne yhteen.
MERIALUESUUNNITTELUN TARKOITUS, MRL 67 a §
Miten eteenpäin Suomessa ja Itämerellä..
Lintudirektiivin perusajatus merimetsoakin koskien on ennaltaehkäistä alue- ja paikallistasolla vakavien vahinkojen syntyminen – tähänsuuntaan kehoitetaan myös EU:n komission ohjeistavassa julkaisussa:
Applying derogations
under Article 9 of the Birds Directive
2009/147/EC (2013)
Kalatalousviranomainen pitää erityisen tärkeänä, että kun työryhmä tarkastelee merimetsopopulaation säätelytarvetta niin se todella ymmärtää ottaa huomioon myös hyljepopulaation kasvun ja vaikutuksen ekosysteemissä
Yhdessä harmaahyljekanta ja merimetsokannat ovathuippupredaattoreita, jotka ovat voimakkaasti vaikuttaneet paitsi
ekosysteemitasolla myös rannikkokalastuksen toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin
8
Kalatalousviranomaisen omat toimenpiteet, kun hylje-ja merimetso-ongelma tunnistettu
EU:n meri-ja kalatalousrahastosta voidaan toistaiseksi tällä ohjelmakaudella myöntää maksimissaan 7000 euron korvaus vahingoista
Palkkion periaate rakentuu filosofialle, että kunvalitettavasti ei mitään ole säätelymielessä aikaansaatu niin tällä toimenpiteellä kannustetaan joka tapauksessa jatkamaan kalastusta ongelmista huolimatta
Paljon on panostettu myös pyydysteknisiin kehittämishankkeisiin (EMKR)
Kaikista toimenpiteistä huolimatta rannikon suomukalojen kaupallinen kalastus edelleen heikentynyt – potentiaalia ei saada käyttöön – ykkösluokan kaupallisten kalastajienmäärä vähentynyt koko ajan
9
HYLJE- JA MERIMETSO 2018
Korvaukset (VARELY)
Kesäkuu 91 351,80 € Heinäkuu 158 799,10 € Elokuu 119 854,40 € Syyskuu 185 224,50 € myöhässä 0,00 € YHTEENSÄ 555 229,80 €
Ratkaisukeskeisyys
Pitää tunnustaa, että rahalla ei tätä edessä olevaa rannikkokalastuksen ongelmavyyhteä ei ratkaista
Olemme valmiit säätelemään kalastusta
Samaan systeemiin tulleille ja lisääntyneillehuippupredaattoreille emme ole toistaiseksi kyenneet löytämään kestäviä säätelytapoja – olemme juuttuneet paikoilleen
Nyt on aika saada ratkaisuja, jotka palvelevat kestävän kehityksen tavoitteita11