YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

(1)

VALTATIEN 8 NELIKAISTAISTAMINEN VÄLILLÄ NOUSIAINEN–MYNÄMÄKI

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Turun tiepiiri 2007

(2)

YHTEYSTIEDOT

YHTEYSVIRANOMAINEN

Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2

PL 47, 20801 TURKU

Seija Savo, puh. 02-525 3500 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

HANKKEESTA VASTAAVA Turun tiepiiri

Yliopistonkatu 34 PL 636, 20101 TURKU

Tieinsinööri Pekka Liimatainen, puh. 0400 524 191 etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi

SUUNNITTELUKONSULTTI Sito Oy

Tietäjäntie 14 02130 Espoo

Projektipäällikkö Tapio Puurunen, puh. 09-476 111 YVA-vastaava Tiina Kähö, puh. 09-476 111

etunimi.sukunimi@sito.fi

Mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta tulee toimittaa allekir- joituksin varustettuina Lounais-Suomen ympäristökeskukseen arviointime- nettelyä koskevassa kuulutuksessa mainittuna ajankohtana.

(3)

Turun tiepiiri 2007

VALTATIEN 8 NELIKAISTAISTAMINEN VÄLILLÄ NOUSIAINEN–MYNÄMÄKI

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Tiehallinto Turku 2007

(4)

Edita Prima Oy Helsinki 2007 www.tiehallinto.fi

Tiehallinto Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL 636

20101 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

(5)

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki Ympäristövaikutusten arviointimenettely

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

TIIVISTELMÄ

Hankkeessa tutkitaan valtatien 8 parantamisen vaihtoehtoja välillä Nousiai- nen–Mynämäki ja arvioidaan parantamisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset, sekä liikenne- ja talousvaikutukset. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. Tavoittee- na on myös lisätä ympäristön huomioonottamista suunnittelussa, mahdollistaa kansalaisten tiedonsaanti ja osallistuminen sekä suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ja niiden seurantaohjelma. YVA- menettelyn päätyttyä Tiehallinto tekee päätöksen vaihtoehdosta, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan maantielain mukaista yleissuunnitelmaa.

Hanke sisältää valtatien 8 osuuden Nousiaisten eritasoliittymän pohjoispuo- lelta Mynämäelle Lepistön ja Vihtamäen maanteiden 12 401 ja 12 403 liitty- miin asti. Tiejakson pituus on noin 12 km. Valtatien parantamista tutkitaan tien nykyisessä maastokäytävässä. Valtatien itä- ja länsipuolella tarkastelualueeseen kuuluvat valtatien suuntaiset ja poikki menevät maantiet ja yksityistiet sekä niihin liittyvät järjestelyt. YVA-lain mukainen ympäristövaikutus- ten arviointimenettely tehdään koko tarkastelualueelta.

Hankkeen perustelut

Valtatie 8 välillä Turku–Pori on osa liikenne- ja viestintäministeriön työryh- män ehdotusta runkotieverkoksi. Runkoteiden päätehtävänä on palvella valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkänmatkaista liikennettä. Valtatien 8 parantaminen Nousiaisten ja Mynämäen välillä on tarpeen erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisen ja liikenteen palvelutason turvaamisen vuoksi.

Valtatie 8 on Nousiaisten ja Mynämäen välillä Suomessa tyypillinen monion- gelmainen päätie. Liikenneturvallisuudeltaan se on keskimääräistä päätietä vaarallisempi. Vuonna 2000 runkoverkolle tehdyssä liikenneturvallisuusver- tailussa väli Raisio–Mynämäki sijoittui kaikilla turvallisuusmittareilla arvioiden vaarallisimpien runkotiejaksojen joukkoon. Liikennekuolemien tiheys oli run- koverkon keskitasoon verrattuna lähes nelinkertainen ja kuolemanriski lähes kaksinkertainen. Liikennemäärien kasvaessa kapasiteetti loppuu ja toimivuusongelmat korostuvat. Valtatiellä on paljon raskasta liikennettä.

Aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset

YVA-menettelyä ja yleissuunnittelua edeltävät useat suunnitteluvaiheet ja päätökset. Vuonna 1991 Tiehallinto teki hankepäätöksen valtatien 8 parantamisesta välillä Raisio–Mynämäki. Hankepäätös perustuu pääosin välille Raisio–Mynämäki tehtyyn pääsuuntaselvitykseen, jonka yhteydessä tehtiin laajoja vaihtoehtotarkasteluja. Parantamisen lähtökohdaksi on hankepäätök- sessä otettu tien parantaminen eritasoliittymin varustetuksi nelikaistaiseksi tieksi nykyisessä maastokäytävässään. Hankepäätöksen mukainen paran-

(6)

tamisratkaisu on ollut kaavoituksen lähtökohtana alueen kunnissa. Valtatie on esitetty hankepäätöksen mukaisesti voimassaolevassa Varsinais- Suomen seutukaavassa.

Tiehallinto teki vuonna 2000 toimenpidepäätöksen koskien valtatielle 8 Nou- siaisten ja Kurjenmäen kohdille tulevia ohituskaistoja. Välille Raisio–

Nousianen on tehty yva-menettely vuosina 2004–2005, jonka jälkeen valmistui yleissuunnitelma syksyllä 2006. Väli Nousiainen–Mynämäki on fyysinen jatko tälle hankkeelle.

Valtatien 8 välin Nousiainen–Mynämäki parantamisen päätavoitteet YVA-ohjelmassa on esitetty alustavat päätavoitteet, jotka kuvaavat tavoitetilaa, joka suunnittelualueella tulisi vallita ennustetilanteessa noin vuonna 2030. Valtatien 8 parantamisen päätavoitteiden lähtökohtana on, että valtatie 8 on suunnittelualueella runkotie. Runkoteillä yleisenä tavoitteena on laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h. Runkoteiden yleistavoitteissa ne on priorisoitu kaukoliikenteelle. Pää- tavoitteiden laadinnassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet.

Tutkittavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan kahta vaihtoehtoa. Vaihtoeh- dossa 0+ tietä parannetaan pienin tai pienehköin toimenpitein. Tärkeimpänä lähtökohtana on liikenneturvallisuuden parantaminen. Sujuvuusmielessä kyseeseen tulevat toimenpiteet, joilla voidaan edullisesti vastata runkoteille asetettuihin tavoitteisiin

Vaihtoehdossa 1 valtatie parannetaan nykyisessä maastokäytävässään nelikaistaiseksi tieksi, jonka nopeustavoite on 100 km/h ja kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Eritasoliittymiä toteutetaan kolme: Kaitarainen, Roukkuli ja Mynämäki. Vaihtoehto 1 sisältää myös rinnakkaisverkon ja poikittaisyhteyksien parantamista ja uusien toteuttamista, sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen ali- tai ylikulkujärjestelyjä sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen jär- jestelyjä. Muita selvitettäviä asioita ovat meluntorjunnan tarve sekä riista- aitojen ja hirvi- ja pieneläinten valtatien risteämistarpeet.

Vaihtoehdot suunnitellaan alustavan yleissuunnitelman tarkkuuteen rinnan ympäristövaikutusten sekä liikenteellisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin kanssa. Tarpeen mukaan vaihtoehdoille muodostetaan alavaihtoehto- ja. Vertailuvaihtoehtona toimii vaihtoehto 0, eli tilanne, jossa suunnittelualueella ei toteuteta mitään toimenpiteitä. Arviointiohjelmassa vaihtoehdot on kuvattu vasta yleispiirteisesti ja ne ovat yksittäisten ratkaisujen osalta aino- astaan suuntaa-antavia.

YVA-menettelyn kuvaus

Ympäristövaikutusten arvioinnissa noudatetaan lakia 267/1999 ja asetusta 713/2006 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuk- sista päätöksen teon pohjaksi.

(7)

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu kahteen päävaiheeseen:

Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tehdään arviointiohjelma (YVA- ohjelma). YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Siinä esitetään perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. YVA- ohjelma asetetaan nähtäville. Yhteysviranomaisena toimiva Lounais- Suomen ympäristökeskus antaa kokoamiensa huomautusten ja muistutusten perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.

Tämän jälkeen alkaa varsinainen ympäristövaikutusten selvitys- ja arviointi- työ sekä vaihtoehtojen suunnittelu. Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseen (YVA-selostus). Selostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät sekä yhteenveto arviointityöstä. Ympä- ristövaikutusten arviointityön yhteydessä laaditaan tekninen tarkastelu eri vaihtoehdoista, joissa esitetään hankkeen liikennetekniset ratkaisut yleispiir- teisellä tarkkuudella. Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan ja selostus asetetaan nähtäville. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot sekä mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päätty- misestä.

Tiensuunnitteluprosessin yhteenkytkentä YVA-menettelyyn tapahtuu pää- osin yleissuunnitelmavaiheessa. YVA-menettelyn päätyttyä tiehallinto tekee päätöksen vaihtoehdosta, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan maantielain mukaista yleissuunnitelmaa. Arvioinnin tulokset sekä lausunnoissa ja muistutuksissa lausutut asiat pyritään mahdollisimman pitkälle ottamaan huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa

Arvioinnin osapuolet

Hankevastaavana toimii Turun tiepiiri ja yhteysviranomaisena Lounais- Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointityöstä vasta kon- sulttityönä Sito Oy.

YVA-menettelyä varten on perustettu hankeryhmä, jonka muodostavat han- kevastaavan, Nousiaisten kunnan, Mynämäen kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja konsultin edustajat. Lisäksi muita viranomaisia kutsutaan hankeryhmätyöskentelyyn suunnitteluvaiheen ja tarpeen mukaan. Ohjausryhmä muodostuu samoista tahoista kuin hanke- ryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata työtä sekä hyväksyä tärkeimmät ratkaisut.

Osallistuminen ja vuoropuhelu

YVA-prosessi on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Yleisötilaisuuksissa tiedotetaan hankkeen ete- nemisestä sekä suunnitelmista ja vaikutuksista. Yleisötilaisuuksien ensim- mäinen kierros pidetään YVA-ohjelmavaiheen loppupuolella. Toinen yleisöti- laisuuskierros pidetään, kun yleissuunnitelmavaihe on aloitettu ja YVA- selostusvaihe on lopuillaan. Viimeinen kierros pidetään, kun yleissuunnitelmavaihe on niin pitkällä, että osallistujille voidaan esitellä lähes lopullinen yleissuunnitelman sisältö.

(8)

Hankkeelle on avattu omat internet-sivut (www.tiehallinto.fi/vt8nousiainen- mynamaki), joilla esitellään hanketta. Sivuilla mahdollisuus antaa palautetta.

Hankkeesta laaditaan tärkeimmissä vaiheissa lehdistötiedotteita.

Lain mukaan tiedottaminen käsittää yhteysviranomaisen tiedottamisen. Kuu- lutus arviointiohjelman nähtävillä olosta julkaistaan paikkakunnalla ilmesty- vissä lehdissä. Arviointiohjelman nähtävillä oloaikana arviointiohjelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja ympäristökeskukselle.

Yhteisviranomainen pyytää lausunnot YVA-ohjelmasta ja YVA- selostuksesta.

Arvioitavat vaikutukset

Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tien rakentamisesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Yvassa arvioidaan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka kohdistuvat seuraaviin kokonaisuuksiin eli vaikutusryhmiin:

• vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

• vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen

• vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

• melu, tärinä ja päästöt

• vaikutukset luonnonoloihin ja vesistöihin

• vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön

• vaikutukset liikenteeseen, kuljetuksiin ja liikenneturvallisuuteen.

Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys vaihtelee vaikutuksen luonteesta johtuen. Valtatien 8 parantaminen tapahtuu nykyisen valtatien käytä- vässä ja välittömät vaikutukset ulottuvat pääasiassa tien lähialueelle. Eri ympäristövaikutukset kohdistuvat kuitenkin alueellisesti eri tavoin.

Aikataulu

YVA-ohjelma valmistuu helmikuun 2007 puolessa välissä, jonka jälkeen se on nähtävillä kuukauden ajan Nousiaisissa ja Mynämäessä. Nähtävilläolon aikana kansalaiset voivat jättää siitä muistutuksia Lounais-Suomen ympäris- tökeskukselle. Samanaikaisesti ympäristökeskus pyytää YVA-ohjelmasta sidosryhmien lausunnot. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. Tämän jälkeen alkaa varsinainen ympä- ristövaikutusten selvitys- ja arviointityö sekä vaihtoehtojen suunnittelu. Ym- päristövaikutusten arviointi valmistuu vuoden 2007 lopulla, jonka jälkeen laaditaan yleissuunnitelma vuoden 2008 aikana.

(9)

Sisältö

YHTEYSTIEDOT TIIVISTELMÄ

1 HANKE 7

1.1 Hankkeen perustelut ja kuvaus 7

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 9

1.3 Tavoitteet 10

VAIHTOEHDOT 13

1.4 Arvioitavat vaihtoehdot 13

1.5 Aiemmissa suunnitteluvaiheissa tutkitut vaihtoehdot ja niiden karsimisperusteet 18

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 20

2.1 Tiensuunnittelun ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa 20

2.2 YVA-menettelyn kuvaus 21

2.3 Arvioinnin osapuolet 23

2.4 Osallistuminen ja vuoropuhelu 23

3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 26

3.1 Arvioitavat vaikutukset 26

3.2 Vaikutusalueen rajaus 26

3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntaan 28 3.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä terveyteen 33

3.5 Melu, tärinä ja päästöt 33

3.6 Vaikutukset luonnonoloihin 33

3.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 33

3.8 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 33 3.9 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 33 3.10 Vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin 33

3.10.1 Liikenne ja liikkuminen 33

3.10.2 Liikenneturvallisuus 33

3.11 Taloudelliset vaikutukset 33

3.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 33

3.13 Haittojen ehkäisy ja lieventäminen 33

3.14 Seurantaohjelman laatiminen 33

4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT,

LUVAT JA PÄÄTÖKSET 33

5 HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU 33

6 LÄHTÖTIEDOT 33

(10)

(11)

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

7 HANKE

1 HANKE

1.1 Hankkeen perustelut ja kuvaus

Valtatie 8 välillä Turku–Pori on osa liikenne- ja viestintäministeriön työryh- män ehdotusta runkotieverkoksi. Päätöstä runkotieverkosta odotetaan seu- raavalta hallitukselta. Runkoteiden päätehtävänä on palvella valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkänmatkaista liikennettä. Niillä yleisenä tavoitteena on laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h. Moottoriteiden nopeusrajoitustavoite on 120 km/h. Valtatien 8 parantaminen Nousiaisten ja Mynämäen välillä on tarpeen erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisen ja liikenteen palvelutason turvaamisen vuoksi.

Kuva 1. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdotus runkotieverkoksi.

Valtatie 8 on Nousiaisten ja Mynämäen välillä Suomessa tyypillinen monion- gelmainen päätie. Liikenneturvallisuudeltaan se on keskimääräistä päätietä

(12)

8 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki Ympäristövaikutusten arviointiohjelma HANKE

vaarallisempi. Vuonna 2000 runkoverkolle tehdyssä liikenneturvallisuusver- tailussa väli Raisio–Mynämäki sijoittui kaikilla turvallisuusmittareilla arvioiden vaarallisimpien runkotiejaksojen joukkoon. Liikennekuolemien tiheys oli run- koverkon keskitasoon verrattuna lähes nelinkertainen ja kuolemanriski lähes kaksinkertainen. Vuosien 2002–2005 onnettomuustiedoilla tehty analyysi antaa vastaavan tuloksen. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien tiheys on yli nelinkertainen verrattuna Suomen valtateihin keskimäärin. Henkilövahinko- onnettomuuksien riski on selvästi keskimääräistä valtatietä korkeampi. Kuo- lemaan johtavien onnettomuuksien riski on valtateiden keskiarvoa. Alueella tapahtuu runsaasti eläinonnettomuuksia.

Liikenteen toimivuudessa ei vielä nykyisin ole merkittäviä ongelmia, mutta liikennemäärien kasvaessa kapasiteetti loppuu ja toimivuusongelmat korostuvat. Jo nykyisin liikenteen huippujen aikana valtatielle liittyminen on erityisesti Mynämäen keskustaajaman kohdalla vaikeaa ja turvatonta. Valtatiellä on paljon raskasta liikennettä ja kuljetuksia, koska 8-tie on tärkein yhteys Tu- rusta Rauman ja Porin suuntaan. Alueella on useita valtakunnallisesti merkit- täviä satamia ja tavaraliikenteen terminaaleja. Valtatien 8 välin Nousiainen- Mynämäki keskimääräinen vuorokausiliikenne on nykyisin noin 8 700 autoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärä kasvaa noin 12 000 autoon vuorokaudessa.

Hanke sisältää valtatien 8 osuuden Nousiaisten eritasoliittymän pohjoispuo- lelta Mynämäelle Lepistön ja Vihtamäen maanteiden 12 401 ja 12 403 liitty- miin asti. Tiejakson pituus on noin 12 km ja siihen sisältyy alustavasti kolme uutta eritasoliittymää. Valtatien parantamista tutkitaan tien nykyisessä maas- tokäytävässä. Valtatien itä- ja länsipuolella tarkastelualueeseen kuuluvat valtatien suuntaiset ja poikki menevät maantiet ja yksityistiet sekä niihin liittyvät järjestelyt. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely teh- dään koko tarkastelualueelta.

Kuva 2. Suunnittelualue.

Pohjakartta: © Genimap Oy

(13)

9 HANKE

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset

Vuonna 1991 Tiehallinto teki hankepäätöksen valtatien 8 parantamisesta vä- lillä Raisio–Mynämäki. Päätöksen taustalla on huoli tien ruuhkautumisesta liikennemäärien kasvaessa sekä liikenteen aiheuttamat haitat alueen maan- käytölle. Hankepäätös perustuu pääosin välille Raisio–Mynämäki tehtyyn pääsuuntaselvitykseen, jonka yhteydessä tehtiin laajoja vaihtoehtotarkasteluja. Parantamisen lähtökohdaksi on hankepäätöksessä otettu tien parantaminen eritasoliittymin varustetuksi nelikaistaiseksi tieksi nykyisessä maasto- käytävässään. Väli Nousiainen–Mynämäki on Raisio–Mynämäki välin viimei- seksi toteutettava osuus. Hankepäätöksen mukainen parantamisratkaisu on ollut kaavoituksen lähtökohtana alueen kunnissa.

Vuonna 1993 tehtiin valtatien 8 välillä Raisio–Pori tarveselvitys, jonka pohjalta suunnitelmasta kehittämispäätös vuonna 1994. Tarveselvityksessä on esitetty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellista toteuttaa ennen tien neli- kaistaistamista.

Vuonna 2000 tehtiin toimenpidepäätös koskien valtatielle 8 Nousiaisten ja Kurjenmäen kohdille tulevia ohituskaistoja. Toimenpidepäätös perustuu toi- menpideselvitykseen, joka kattaa noin 7,5 kilometriä Nousiainen–Mynämäki väliltä. Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Ohituskaistat tullaan todennäköisesti rakentamaan ennen tiejakson järeää parantamista, joten ohituskaistat on otettava huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa.

Väli Raisio–Nousiainen on käynyt läpi YVA-prosessin vuosina 2004–2005, jonka jälkeen syksyllä 2006 valmistui yleissuunnitelma. Tiehallinnon tavoitteena on tehdä välistä Raisio–Nousiainen yleissuunnitelman hyväksymis- päätös vuonna 2007, jonka jälkeen voidaan käynnistää tiesuunnitelman laatiminen. Väli Nousiainen–Mynämäki on fyysinen jatko tälle hankkeelle ja vä- lin suunnittelussa noudatetaan samoja periaatteita.

Hanketta koskevat keskeisimmät suunnitelmat ja selvitykset ovat:

• Turun–Porin moottoriväylä välillä Raisio–Mynämäki, pääsuuntaselvitys vuodelta 1990.

• Turun–Porin moottoriväylä välillä Raisio–Mynämäki, alustava yleissuunnitelma vuodelta 1991.

• Vt 8 parantaminen Vihtamäen kohdalla, alikulun rakentaminen, yleissuunnitelma vuodelta 1995.

• Valtatien 8 Turku–Pori yhteysvälin kehittämisselvitys vuodelta 2002.

• Valtatie 8 automaattinen nopeudenvalvonta välillä Raisio–Laitila, laittei- den sijoitussuunnitelma vuodelta 2004.

• Valtatien 8 välin Raisio–Nousiainen alustava yleissuunnitelma ja ympä- ristövaikutusten arviointiselostus vuodelta 2005.

• Valtatien 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat, tie- ja rakennussuunnitelma vuodelta 2005.

• Varsinais-Suomen liiton Vakka-Suomen ja Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja liikennestrategia 2025 vuodelta 2006.

• Valtatien 8 Raisio–Nousinen välin yleissuunnitelma vuodelta 2006.

• Asemakaavat.

• Nummen läntisen alueen osayleiskaava (KV 26.9.2006).

• Valtatien 8 välin Raisio-Nousiainen yleissuunnitelma vuodelta 2006.

(14)

• Keskusta-asemanseutu osayleiskaava. Mynämäen kunta 1996. Lounais- Suomen Ympäristökeskus 24.6.1999, osin KHO 28.10.2001.

• Varsinais-Suomen vahvistetut seutukaavat (yhdistelmä vuodelta 1999).

• Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2006. Valtatie 8:n Turku–Pori yhteysvälin kehittämisen yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset.

(http://www.tukkk.fi/tutu/julkaisusarja_e.asp).

1.3 Tavoitteet

YVA-menettelyn ja suunnittelun tavoitteet

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa noudatetaan lakia 267/1999 ja asetusta 713/2006 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Laki edellyt- tää arviointimenettelyn soveltamista tiehankkeissa, joissa rakennetaan vä- hintään 10 kilometrin pituinen, neli- tai useampikaistainen yhtäjaksoinen uusi tie.

YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaiku- tuksista päätöksen teon pohjaksi. Tavoitteena on myös lisätä ympäristön huomioonottamista suunnittelussa, mahdollistaa kansalaisten tiedonsaanti ja osallistuminen sekä suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpi- teet ja seurantaohjelma.

Yleissuunnitelma laaditaan uuden maantielain mukaisesti. Tavoitteena on, että Tiehallinto tekee yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen yleissuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen. Yleissuun- nitelmassa ja siitä tehtävässä hyväksymispäätöksessä ilmenee, miten arvi- ointiselostuksessa esiin tulleet asiat on otettu huomioon suunnitelmassa.

Valtatien 8 välin Nousiainen–Mynämäki parantamisen päätavoitteet Valtatien 8 parantamisen päätavoitteiden lähtökohtana on, että valtatie 8 on suunnittelualueella runkotie. Runkoteillä yleisenä tavoitteena on laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h.

Moottoriteiden nopeusrajoitustavoite on 120 km/h. Runkoteiden yleistavoitteissa ne on priorisoitu kaukoliikenteelle.

Päätavoitteiden laadinnassa otettiin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyt- tötavoitteet, joista seuraavat kohdistuvat tähän hankkeeseen:

• valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen

• ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukemi- seen

• joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamiseen

• viheralueiden yhtenäisyyden säilyttämiseen

• ihmisten terveyteen kohdistuvien haittojen poistamiseen ja ennalta eh- käisemiseen

• arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä ekologisten yhteyksien säilyttämiseen suojelualueiden välillä.

(15)

11 HANKE

Tavoitteena on ollut, että suunnittelun ja arvioinnin osapuolet hyväksyttävät yhteisesti tavoitteet. Taulukossa 1 on esitetty luonnos päätavoitteiksi, jotka kuvaavat tavoitetilaa, joka suunnittelualueella tulisi vallita ennustetilanteessa noin vuonna 2030. Tiehallinnon hankearviointiohjeen mukaisesti tavoitteista kuvataan vain tärkeimmät eli päätavoitteet, jotka nekin on priorisoitu kahteen luokkaan: ensisijainen ja täydentävä. Osana vaikutusten arviointia vaihtoehtoja peilataan näihin päätavoitteisiin ja arvioidaan, kuinka hyvin ne niitä täyt- tävät. Tavoitteet ohjaavat työn aikana suunnittelua. Lähtökohtaisesti vaihtoehdot pyritään muodostamaan niin, että ne jo varsin hyvin toteuttavat tavoitteita.

Taulukko 1. Valtatien 8 parantamisen päätavoitteet Nousiaisten ja Mynämäen välillä.

Tavoitetaso Tavoite Priorisointi

Kansainväliset ja valtakunnalliset

Kehitetään valtatietä osana runkotieverkkoa laadultaan korkeatasoiseksi ja yhtenäiseksi.

Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliiken- teen sujuvuus ja toimintavarmuus turvataan sekä parannetaan matka-aikojen ennustetta- vuutta. Toimiva valtatie 8 liittää tien varren kunnat osaksi lounaisen Suomen kaupunki- seutujen verkostoa ja tarjoaa yhteydet ulko- maille ja muualle maahan.

Ensisijainen

Seudulliset Tuetaan liikennejärjestelmätason tavoitetta limittää Turun ja Vakka-Suomen seutujen työssäkäyntialueet nykyistä kiinteämmin toisiinsa yhdeksi työssäkäyntivyöhykkeeksi.

Ensisijainen

Vähennetään merkittävästi liikennekuolemia ja vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia.

Ensisijainen Tuetaan maakunnan ja kuntien maankäytön

suunniteltua ja tavoitteita.

Ensisijainen Paikalliset Minimoidaan tiekäytävässä liikenteestä asuk-

kaille ja maankäytölle aiheutuvia melu-, täri- nä, este- ja viihtyisyyshaittoja.

Ensisijainen

Turvataan eri väestö- ja liikkujaryhmien liik- kumismahdollisuudet. Turvataan paikallisen autoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä maa- ja metsätalouslii- kenteen yhteydet. Paikallisen väyläverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin.

Ensisijainen

Vältetään uusia tiejärjestelyjä muinaismuisto- jen, kulttuurimaisemakokonaisuuksien ja arvokkaiden maisema-alueiden kohdalla. Kor- vaamattomia valtakunnallisesti tai maakun- nallisesti arvokkaita maisema-, kulttuuriperin- tö- ja rakennushistoriallisia- tai -taiteellisia arvoja ei menetetä.

Täydentävä

Turvataan tiekäytävän luontoarvot. Erityis- huomio kiinnitetään arvokkaisiin elinympäris- töihin, joiden lajisto on uhanalaistunut tai vaa- rantunut sekä kohteisiin, joilla elää uhanalai- sia lajeja.

Täydentävä

Turvataan eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet.

Täydentävä

(16)

Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia Liikenteen palvelutaso

• Valtatiellä priorisoidaan kaukoliikenteen tarpeet. Paikallisen maantie- ja katuverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin. Alueen sisäisen liikenteen pitäisi ensisijaisesti käyttää rin- nakkaista verkkoa.

• Valtatien nopeustasotavoite on 100 km/h. Taajamien kohdalla nopeusra- joitus voi olla 80 km/h. Rinnakkaisverkon nopeustasotavoite vaihtelee vä- lillä 40–80 km/h tiestä tai kadusta tai sen jaksosta riippuen.

• Liikenne ei saa haitallisesti jonoutua ennustetilanteen liikenteen huippu- jenkaan aikana. HCM-palvelutasoluokkina kuvattuna ennustetilanteen palvelutasoluokka ei saa laskea alle luokan D (välttävä).

• Autoilijalla on mahdollisuus turvalliseen ohitukseen vähintään kolmen minuutin eli noin viiden kilometrin välein.

Liikenneturvallisuus

• Tieliikenteessä kuolleiden määrä vähenee selvästi nykyisestä. Kehittä- mistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejär- jestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta.

Toimenpiteiden priorisoinnissa kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtavien onnettomuusluokkien ehkäiseminen on etusijalla. Tavoite on, että suunnittelualueella liikennekuolemien määrä ja tiheys pienenee. Eri- tyisesti kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksia vähennetään. Henkilövahin- ko-onnettomuuksien riskin tulee olla pääteiden keskiarvoa alhaisempi.

Päätie

• Tutkittavat vaihtoehdot määritetään yva-ohjelmassa ja suunnitellaan ja vertaillaan alustavassa yleissuunnitelmassa. Yhdestä valitusta vaihtoehdosta laaditaan yleissuunnitelma. Lähtökohtana on, että liikenteellinen tarve edellyttää nelikaistaista, kaksiajorataista eritasoliittymätietä. Vaih- toehtona on keskikaiteellinen (päällystetty keskikaista, ei viheristutuksia) ja keskikaistallinen (viherkaista kapeana keskikaiteella tai leveänä ilman keskikaiteita) poikkileikkaus. 0+ -vaihtoehdossa päätien turvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan kevyemmin toimenpitein (esim. keskikaiteellisia ohituskaistoja, liittymien parantamista, tie- ja liittymäjärjestelyjä, rinnak- kaistiejärjestelyjä, ympäristötoimenpiteitä).

Kevyt liikenne

• Kevyt liikenne siirretään valtatieltä omille väylille tai vähäliikenteellisille rinnakkaisteille. Kevyelle liikenteelle taataan hyvät paikalliset yhteydet ja yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille. Virkistysyhteyksien toimivuus turvataan.

• Valtatien aiheuttamaa estevaikutusta lievennetään hyvillä ihmisten liik- kumistarpeita tukevilla poikittaisilla yhteyksillä.

Bussiliikenne

• Erityisesti pikavuoroliikenteelle turvataan nopeat ja häiriöttömät yhteydet.

Samalla huolehditaan, että pysäkkijärjestelyt odotustiloineen ovat asian- mukaiset ja että kevyen liikenteen väyliltä ja rinnakkaisteiltä on turvalliset yhteydet pysäkeille. Suunnittelussa otetaan huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet ja ideoidaan kohteita.

(17)

13 VAIHTOEHDOT

Liikenteen hallinta

• Päätiellä liikkujalle tarjotaan ajantasaista liikenne- ja kelitiedotusta sekä tarpeen mukaan häiriötilanteiden hallintaa (esim. varoitusjärjestelmä).

• Kelin ja olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia, muita muut- tuvan ohjauksen keinoja tai nopeuden automaattivalvontaa harkitaan tarpeen mukaan.

Levähdys- ja palvelualueet

• Huolehditaan siitä, että autoilijoilla on 20–30 minuutin ajomatkan välein mahdollisuus yksityiseen tai valtion omistamien levähdys- ja pysäköinti- alueiden palveluiden käyttämiseen.

Tieympäristö

• Kaikki yli 65 dBa:n alueella olevat asunkiinteistöt ja yli 55 dBa:n alueella olevat laajat asuntokeskittymät suojataan melulta.

• Hirvi- ja pieneläinten liikkumistarpeet turvataan. Risteämispaikkoja osoitetaan tarpeen mukaan.

Talous

• Hankkeen on oltava taloudellisesti kannattava.

• Yleissuunnitteluvaiheessa tutkitaan kustannustehokkaita vaiheittain ra- kentamispolkuja.

VAIHTOEHDOT

1.4 Arvioitavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat

• vaihtoehto 0+

• vaihtoehto 1.

Vaihtoehdot suunnitellaan alustavan yleissuunnitelman tarkkuuteen rinnan ympäristövaikutusten sekä liikenteellisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin kanssa. Tarpeen mukaan vaihtoehdoille muodostetaan alavaihtoehto- ja tiettyjen tekijöiden (esimerkiksi liittymien periaateratkaisut, rinnakkaisverkon laajuus tai poikittaisyhteyksien tarve) osalta. Vertailuvaihtoehtona toimii vaihtoehto 0 eli tilanne, missä suunnittelualueella ei toteuteta mitään toi- menpiteitä (hankkeen toteuttamatta jättäminen).

Tässä arviointiohjelmassa vaihtoehtojen kuvaus on vielä yleispiirteinen ja yksittäisten ratkaisujen osalta vain suuntaa-antava. Alustavan yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä vaihtoehtojen sisältö tulee jonkin verran muut- tumaan ja samalla tarkentumaan.

Vaihtoehto 0+

Vaihtoehdossa 0+ nykyistä tietä parannetaan pienin tai pienehköin toimenpitein. Vaihtoehtoa muodostettaessa tärkeimpänä lähtökohtana on liikenneturvallisuuden parantaminen. Sujuvuusmielessä kyseeseen tulevat toimenpiteet, joilla voidaan edullisesti vastata runkoteille asetettuihin tavoitteisiin.

(18)

14 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VAIHTOEHDOT

Vaihtoehto voi sisältää myös nopeusrajoitusten muutoksia, liikenteen hallin- nan toimia, riista-aitoja tai liikenteestä aiheutuvien haittojen lieventämistoi- menpiteitä.

Alustavasti vaihtoehto sisältää seuraavia toimenpiteitä:

Nousiaisten ja Kurjenmäen ohituskaistat liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyi- neen toteutettuna laaditun tiesuunnitelman (18.3.2005) mukaisesti:

• Nousiaisten ohituskaista tehdään pohjoisen suunnan liikenteelle. Ny- kyistä tietä levitetään tien itäpuolelle. Tie leviää nykyisestä 11 metristä 15,75 metriin. Ajosuuntien välille tehdään kaiteellinen välikaista, jonka leveys on 2,0 metriä. Tien tasaus ja linjaus säilyy nykyisellään. Ohitus- kaistan pituus on 1 744 metriä.

• Kurjenmäen ohituskaista tehdään etelän suunnan liikenteelle. Nykyistä tietä levitetään tien länsipuolelle. Tie leviää nykyisestä 11 metristä 15,75 metriin. Ajosuuntien välille tehdään kaiteellinen välikaista, jonka leveys on 2,0 metriä. Tien tasaus ja linjaus säilyy nykyisellään. Ohituskaistan pituus on 1 871 metriä.

• Ohituskaistaosuuksien välille rakennetaan raskaan liikenteen tarkastus- alue. Liikkuva poliisi käyttää aluetta raskaan liikenteen tarkastuspaikka- na ja muuhun liikennevalvontaan.

• Lisäksi muun muassa maanteiden ja yksityisteiden järjestelyjä, pysäkki- järjestelyjä, siltojen parantamista, riista-aitaa ja meluntorjuntaa.

Mynämäessä keskustaajaman kohdan valtatieliittymien parantaminen tiejär- jestelyineen:

• Asemantien (maantie 1930) ja Mahliontien liittymien parantaminen kana- voinnein ja yksityistiejärjestelyin

• Kirkkokadun (maantie 1933) ja Yläneentien (maantie 2020) liittymän parantaminen tasoliittymänä (esimerkiksi liittymien porrastaminen) tai parantaminen eritasoliittymäksi. Liittymän parantaminen sisältää myös Ran- tatien ja Lankkeistentien valtatieliittymän katkaisun.

• Lepistöntien (maantie 12401) ja Vihtamäentien (maantie 12403) liittymien parantaminen porrastamalla ja kanavoinneilla. Toimenpiteeseen liittyy nykyisen koillisneljänneksessä sijaitsevan D-aseman siirto. Vaihtoehtoi- sena toimenpiteenä on muun muassa liittymien katkaisu ja korvaaminen alikululla ja rinnakkaistiejärjestelyillä.

Meluntorjunnan tarve selvitetään ympäristövaikutusten arviointivaiheessa tehtävien melutarkastelujen perusteella. Kevyen liikenteen väylä- ja ris- teämisjärjestelyjen tarve sekä bussipysäkkijärjestelyjen muutostarpeet selvi- tetään alustavan yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä.

(19)

15 VAIHTOEHDOT

Kuva 3. Vaihtoehto 0+.

Pohjakartta: © Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/06

(20)

Vaihtoehto 1

Valtatie 8 parannetaan nykyisessä maastokäytävässä nelikaistaiseksi tieksi.

Valtatien nopeustasotavoite on 100 km/h ja kaikki sen liittymät ovat eri- tasoliittymiä. Eritasoliittymiä toteutetaan kolme: Kaitarainen, Roukkuli ja My- nämäki. Kaitaraisten eritasoliittymä sijaitsee suunnilleen Mynämäentien (maantie 12397) ja Kaitaraistentien (maantie 12414) valtatieliittymien kohdalla, Roukkulin eritasoliittymä nykyisen Kivistöntien valtatieliittymän pohjois- puolella ja Mynämäen eritasoliittymä Kirkkokadun (maantie 1933) ja Yläneentien (maantie 2020) valtatieliittymän kohdalla. Valtatien nelikaistais- tus suunnitellaan siten, että Kurjenmäen ja Nousiaisten ohituskaistat voidaan hyödyntää tien leventämisessä, mikäli ne toteutetaan ennen nelikaistaista- mista.

Valtatien parantamisen ja eritasoliittymien toteuttamisen lisäksi vaihtoehto 1 sisältää rinnakkaisverkon ja poikittaisyhteyksien parantamista ja uusien toteuttamista, sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen ali- tai ylikulkujärjestelyjä sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyjä. Tarkasteluissa otetaan myös huomioon Halikko–Kustavi-tien suunnitelmat (vuoden 1995 yleissuunnitelma). Vaihtoehdossa 1 kevyen liikenteen liikkuminen valtatiellä on kiellettyä. Kevyt liikenne kulkee joko omia kevyen liikenteen väyliä tai vähä- liikenteisiä rinnakkaisteitä pitkin. Meluntorjunnan tarve selvitetään ympäris- tövaikutusten arviointivaiheessa tehtävien melutarkastelujen perusteella.

Myös riista-aitojen sekä hirvi- ja pieneläinten valtatien risteämistarpeet selvi- tetään ja tarpeen mukaan toteutetaan riista-aitoja ja osoitetaan turvallinen eläinten risteämispaikka tai -paikkoja.

(21)

17 VAIHTOEHDOT

Kuva 4. Vaihtoehto 1.

(22)

1.5 Aiemmissa suunnitteluvaiheissa tutkitut vaihtoehdot ja niiden karsimisperusteet

Tutkitut vaihtoehdot

Vuoden 1990 pääsuuntaselvityksessä tutkittiin valtatien 8 parantamista moottoritietasoisena Raision ja Mynämäen välisellä jaksolla (kuva 1).

Kuva 5. Vuoden 1990 pääsuuntaselvityksessä tutkitut moottoritielinjaukset.

Eri vaihtoehtojen ominaisuudet ja vaikutukset ovat pääsuuntaselvityksen mukaan seuraavat:

• Tie rakennetaan nykyisen tien paikalle (VE 1A). Rinnakkaistie on kokoo- jatieluokkainen ja sen liikennemäärä on pieni.

• Tiealue levenee ja ratkaisuista riippuen myös olemassa olevia asuinkiin- teistöjä / rakennuksia joudutaan lunastamaan.

• Kuntien ja keskusten sisäiset yhteydet paranevat eritasoliittymien ansios- ta.

• Tien yhdyskuntarakennetta jakava vaikutus kuitenkin säilyy jokseenkin ennallaan.

• Yksityistieliittymiä joudutaan karsimaan.

• Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa koko jaksolla suojausta edellyttä- ville alueille

• Tien rakentaminen uuteen väyläkäytävään on helpompaa ja halvempaa kuin nykyisen tien kohdalle

• Nykyisen tien kohdalle rakentaminen vaatii erityisjärjestelyjä työnaikaisen liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja pohjavettä haittaavien riskien välttämisen takia.

(23)

19 VAIHTOEHDOT

Tie rakennetaan pohjoisosissa nykyisen paikalle, mutta Marjamäen ja Mas- kun välinen osuus on uudessa maastokäytävässä, jonka kohdalla nykyinen valtatie jää korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi (VE 1B).

• Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa alueille, joilla uusi tie sijoittuu nykyisen tien väyläkäytävään.

Tie rakennetaan Marjamäen ja Maskun sekä Maskun ja Nousiaisten välillä uuteen maastokäytävään, jonka kohdalla nykyinen valtatie jää korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi (VE 1C).

• Itäisen kiertolinja mahdollistaa Maskun keskustan kehittämisen yhtenäi- seksi.

• Sijoittuu pääosin peltomaiseman reunavyöhykkeelle, mutta on kuitenkin kulttuurimaiseman kannalta huono vaihtoehto.

• Kulkee vedenottamon ja sen lähisuojavyöhykkeen kautta.

• Pohjaveden suojauksia tehtäisiin vain Maskun kohdalla.

Tie rakennetaan Marjamäestä Nousiaisten eteläpuolelle nykyisen tien kohdalle. Maskun ja Nousiaisten yhteydet jäävät nykyisen rinnakkaistieksi jää- vän valtatien varaan. Uusi linjaus suuntautuu Nousiaisten eteläpuolelta Mie- toisten kuntakeskuksen itäpuolitse ja Mynämäen länsipuolitse pohjoiseen (VE 3).

• Pohjavesien suojaus voidaan toteuttaa koko jaksolla suojausta edellyttä- ville alueille.

• Tien rakentaminen uuteen väyläkäytävään on helpompaa ja halvempaa kuin nykyisen tien kohdalle.

Tie rakennetaan kokonaan uuteen maastokäytävään nykyisen valtatien jää- dessä korkealuokkaiseksi rinnakkaistieksi. Edellyttää toteuttamista Marja- mäestä Nousiaisten pohjoispuolelle yhtenä rakennusvaiheena (VE 2).

(24)

20 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

• Pohjavesisuojauksien toteuttaminen rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle tielle on epävarmaa.

• Edellyttää joka tapauksessa eritasoliittymän rakentamista Maskuun

• Halkoo viljelymaisemia.

• Maskun ja Nousiaisten kuntakeskukset jäävät valtatiestä syrjään.

• Hajauttaa Maskun ja Nousiaisten yhdyskuntarakennetta

• Nykyiselle tielle jää edelleen paljon liikennettä.

Karsintaperustelut

Pääsuuntaselvityksestä ”Turun–Porin moottoriväylä välillä Raisio–

Mynämäki” tehtiin vuonna 1991 hankepäätös, jossa toteuttamisvaihtoehdok- si valittiin vaihtoehto 1B. Valitun vaihtoehdon mukaan tie rakennetaan nykyisen paikalleen YVA-menettelyn tarkasteluosuudella Nousiainen-Mynämäki.

Valtatietä suunnitellaan 4-kaistaisena sekaliikennetienä, jonka mitoitusnope- us on 100 km/h. Hankepäätöksen mukaisessa vaihtoehdossa rakennetaan Nousiaisten ja Mynämäen välillä Kaitaraisen, Roikkulin ja Mynämäen eri- tasoliittymät. Valtatielle tehdään riittävästi rinnakkaisteitä, jotta paikallinen liikenne voidaan erottaa pitkänmatkalaisesta liikenteestä.

Hankepäätöksen jälkeen alueen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne on kehit- tynyt valtatiehen tukeutuen. Yleisistä teistä annettu laki velvoittaa hankkeesta vastaavan perustamaan tien suunnittelun maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan, jossa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Suunnittelualueen kaavat vastaavat hankepäätöksen mukaista ratkaisua siten, että valtatie on nykyisellä paikallaan. Valtatien varteen on kaavoitettu pienteollisuustontteja ja näkyvyydestä hyötyviä muita toimintoja, joille ei ole haittaa valtatien ympäristöhäiriöistä. Asutusta on ohjattu kaavoi- tuksella muualle.

Valtatie on esitetty hankepäätöksen mukaisesti voimassaolevassa Varsinais- Suomen seutukaavassa. Varsinais-Suomen maakuntakaavoitus etenee ja suunnittelualueella maakuntakaava on luonnosvaiheessa.

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

2.1 Tiensuunnittelun ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa Tiensuunnitteluprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joissa yhteenkytkentä YVA-menettelyyn tapahtuu pääosin yleissuunnitelmavaiheessa. YVA- menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen eri vaihtoehtojen ympä- ristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. YVA-menettely ei siis ole pää- töksentekoprosessi. YVA-menettelyn päätyttyä Tiehallinto tekee päätöksen vaihtoehdosta, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan maantielain mukaista yleissuunnitelmaa. YVA-menettelyssä esille tulleet vaikutukset huomioidaan, niitä täsmennetään ja pyritään lieventämään hankkeen jatkosuunnitteluvai- heissa (yleis- ja tiesuunnitelmissa).

(25)

21 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

Kuva 6. YVA-menettelyn liittyminen tiesuunnittelun kokonaisuuteen

2.2 YVA-menettelyn kuvaus

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu kahteen päävaiheeseen:

YVA-ohjelma

Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tehdään arviointiohjelma (YVA- ohjelma). YVA-ohjelma (eli tämä raportti) on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. Valmistuneesta YVA-ohjelmasta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville. Nähtävillä oloaikana voi ohjelmasta jättää yhteysviranomaisena toimivalle Lounais-Suomen ympäristökeskukselle huomau- tuksia ja muistutuksia. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. Tämän jälkeen alkaa varsinainen ympäristö- vaikutusten selvitys- ja arviointityö sekä vaihtoehtojen suunnittelu.

YVA-selostus

Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseen (YVA-selostus). Selos- tuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät sekä yhteenveto arviointityöstä. Ympäristövaikutusten arviointityön yhtey- dessä laaditaan tekninen tarkastelu eri vaihtoehdoista, joissa esitetään hankkeen liikennetekniset ratkaisut yleispiirteisellä tarkkuudella. Lisäksi se-

(26)

lostuksessa kuvataan arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet.

Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan alueen lehdissä ja selostus asetetaan nähtäville. Nähtävillä oloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipi- teensä yhteysviranomaisena toimivalle Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa.

Yleissuunnitelman laatiminen ja päätöksenteko YVA-menettelyn jäl- keen

YVA-menettelyn jälkeen suunnittelu jatkuu maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisella. Tavoitteena on, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen Tie- hallinto valitsee vaihtoehdon, josta laaditaan yleissuunnitelma. Lausunnoissa ja muistutuksissa lausutut asiat pyritään mahdollisimman pitkälle ottamaan huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa. Tämä huomioon ottaminen kirja- taan myös yleissuunnitelmaraporttiin.

Yleissuunnitelma on maantielain mukainen suunnitelma, joka edellyttää vi- ranomaisen hyväksymisen. Tiehallinto käsittelee yleissuunnitelman ja tekee siitä hyväksymispäätöksen. Jos kunta, maakunnan liitto tai alueellinen ympä- ristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Tiehallinnon kanssa, siirretään asia liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Erityi- sestä syystä voi Tiehallinto muutoinkin siirtää hyväksymispäätöksen ministe- riön ratkaistavaksi.

Menettely on se, että Turun tiepiiri laatii hyväksymispäätösesityksen Tiehal- linnon keskushallinnolle saatuaan sidosryhmien lausunnot yleissuunnitelma- raportista. Tiehallinnon keskushallinto käsittelee päätösesityksen. Hyväksy- mispäätös siihen liittyvine asiakirjoineen lähetetään kuntaan, joka laittaa sen nähtäville. Samaan aikaan lausunnonantajille ja tarvittaessa muillekin viran- omaisille sekä muistutuksen jättäneille lähetetään ilmoitus hyväksymispää- töksestä. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei siitä valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Hyväksytty yleissuunnitelma on lähtökohtana ja ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa, ellei tiesuunnitelman laatimista ole aloitettu kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta yleissuunnitelma on hyväksytty.

Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä käsitellään kaikki tiehank- keen merkittävät periaatteet. Hyväksymispäätöksessä tehdään päätös tien yleispiirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteista kuten esimerkiksi eritasoliittymien paikat. Edelleen päätetään, tuleeko tiestä moottoritie, moot- toriliikennetie tai esimerkiksi sekaliikennetie sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätarkkuudella. On hyvä huomata, että yleissuunnitelman perusteella ei päätetä muun muassa yksityistiejärjestelyistä, liittymien kaistajär- jestelyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitoista, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, pysäkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympäris-

(27)

tön hoidon periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä.

2.3 Arvioinnin osapuolet

Hankevastaavana toimii Turun tiepiiri ja yhteysviranomaisena Lounais- Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointityöstä vasta kon- sulttityönä Sito Oy.

YVA-menettelyä varten on perustettu hankeryhmä, jonka muodostavat tilaa- jien, Nousiaisten kunnan, Mynämäen kunnan, Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja konsultin edustajat. Lisäksi muita viranomaisia (esim. Turun maakuntamuseon ja Länsi-Suomen lääninhallitus) kutsutaan hankeryhmätyöskentelyyn suunnitteluvaiheen ja tarpeen mukaan.

Hankeryhmä kokoontuu koko suunnittelutyön aikana 11 kertaa.

Ohjausryhmä muodostuu samoista tahoista kuin hankeryhmä. Ryhmän on arvioitu kokoontuvan työn aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata työtä sekä hyväksyä tärkeimmät ratkaisut.

Hankeryhmä

Pekka Liimatainen, Turun tiepiiri, pj.

Niina Jääskeläinen, Turun tiepiiri

Risto Rauhala, Lounais-Suomen ympäristö- keskus

Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Mika Raula, Mynämäen kunta

Pirkkoliisa Heinonen, Nousiaisten kunta

2.4 Osallistuminen ja vuoropuhelu

YVA-menettelystä, sen osapuolista ja tiedottamisesta on säädetty YVA- laissa (1994/468) ja asetuksessa (713/2006). Lain mukaan tiedottaminen käsittää yhteysviranomaisen tiedottamisen (kuulutukset ja nähtävillä olon).

Arviointiohjelman valmistuttua yhteysviranomainen, Lounais-Suomen ympä- ristökeskus, kuuluttaa arviointiohjelman nähtävillä olosta. Kuulutus

julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvissä lehdissä.

Arviointiohjelma asetetaan nähtäville keväällä 2007 seuraaviin paikkoihin:

• Nousiaisissa kunnanvirastoon

• Mynämäessä kunnanvirastoon.

Arviointiohjelman nähtävillä oloaikana arviointiohjelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja ympäristökeskukselle.

Yleisötilaisuudet

Yleisötilaisuuksien avulla tiedotetaan hankkeen etenemisestä sekä suunnitelmista ja vaikutuksista. Tilaisuuksissa esitellään koko suunnittelualueen asioita yleisesti ja keskitytään erityisesti kohdekunnan alueella olevaan suunnittelutilanteeseen. Yleisötilaisuuksien ensimmäinen kierros (yksi tilai-

(28)

suus Mynämäessä ja yksi Nousiaisissa) pidettiin tammikuussa 2007. Toinen yleisötilaisuuskierros pidetään, kun yleissuunnitelmavaihe on aloitettu ja YVA-selostusvaihe on lopuillaan. Viimeinen kierros pidetään, kun yleissuunnitelmavaihe on niin pitkällä, että osallistujille voidaan esitellä lähes lopullinen yleissuunnitelman sisältö. Yleisötilaisuuksissa kerätään sekä suullista että kirjallista palautetta.

Tiedottaminen

Hankkeelle on avattu omat internet-sivut (http://www.tiehallinto.fi/

vt8nousiainen-mynamaki), joita ylläpidetään Tiehallinnon palvelimella. Inter- net-sivuilla esitellään hanketta; sen historiaa ja nykyistä suunnitteluproses- sia, vaihtoehtoja, suunnitelmaluonnoksia, vaikutusselvityksiä sekä osallistu- mismahdollisuuksia ja saatua palautetta. Lisäksi sivuilla on hankkeen kes- keisten osapuolten yhteystiedot sekä mahdollisuus antaa palautetta.

Tiedotteita laaditaan neljä kappaletta. Ensimmäinen työn alkupuolella ennen ensimmäistä yleisötilaisuuskierrosta, toinen YVA-ohjelman valmistuttua, kolmas YVA-selostuksen valmistuttua ja viimeinen yleissuunnitelman valmistuttua.

Yhteisviranomainen pyytää lausunnot YVA-ohjelmasta ja YVA- selostuksesta. Vastaavasti Tiehallinto pyytää lausunnot yleissuunnitelmasta.

Lausuntoaikoina raportit ja suunnitelmat ovat nähtävillä.

Kuva 7. YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuudet järjestettiin tammikuussa 2007. Tilai- suuksissa esiteltiin YVA-ohjelman sisältöä ja kansalaisten osallistumismahdollisuuk- sia.

(29)

Kuva 8. Valtatie 8 Nousiainen–Mynämäki YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun kyt- kentä sekä vuorovaikutus.

(30)

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3.1 Arvioitavat vaikutukset

Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tien rakentamisesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Yvassa (YVa- asetus 2. luku 6 § kohta 9a) arvioidaan hankkeen mahdolliset ympäristövai- kutukset, jotka kohdistuvat (YVA-laki 1. luku 2 §) seuraaviin kokonaisuuksiin eli vaikutusryhmiin:

• Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja ve- sistöihin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat vaikutukset kasvillisuuden ja eliöstön välisiin vuorovai- kutussuhteisiin sekä luonnon monimuotoisuuden ja suojeluarvojen säi- lymiseen. Hanke vaikuttaa jonkin verran myös maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin.

• Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa ovat vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, asutukseen, virkistykseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä kulttuuriperintöön.

• Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa ovat melu ja päästöt sekä sosiaaliset vaikutukset.

Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan vaikutukset liikenteeseen ja talouteen. Hankkeen vä- lilliset ja yhteisvaikutukset otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa.

Keskeiset vaikutukset ja painopisteet

Tässä hankkeessa keskeiset vaikutukset tulevat todennäköisesti kohdistu- maan seuraaviin kysymyksiin:

• yhdyskunta- ja aluerakenteellisiin vaikutuksiin sekä erityisesti Mynämä- essä maaseutukeskuksen laajenemiseen ja tien kehittämisen yhteenso- vitukseen

• ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin, erityisesti meluun

• liikkumiseen kohdistuviin vaikutuksiin: päätien sujuvuus, kevyt liikenne, joukkoliikenne, maa- ja metsätalousliikenne sekä paikallinen liikenne

• estevaikutuksiin erityisesti Nousiaisten keskustaajaman sekä Mynämäen kirkonkylän kohdalla

• luonnonolojen osalta liito-oravien mahdolliseen esiintymiseen sekä eläin- ten kulkureittien turvaamiseen

• muinaismuistoihin ja kulttuurimaisemaan kohdistuviin vaikutuksiin

• liikenneturvallisuusvaikutuksiin.

3.2 Vaikutusalueen rajaus

Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys vaihtelee vaikutuksen luonteesta johtuen. Valtatien 8 parantaminen tapahtuu nykyisen valtatien käytävässä ja välittömät vaikutukset ulottuvat pääasiassa tien lähialueelle. Alustavien vai- kutusarviointien perusteella voidaan olettaa, että välittömät vaikutukset ulot-

(31)

27 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

tuvat laajimmillaan noin yhden kilometrin päähän tiestä. Suunnittelualueen ympäristökohteet on esitetty kartassa 13.

Eri ympäristövaikutukset kohdistuvat kuitenkin alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista on paikallisia, osa voi koskettaa laajoja valtakunnallisia koko- naisuuksia. Esimerkiksi vaikutukset yksittäisiin arkeologisiin kohteisiin ovat yleensä laajuudeltaan paikallisia, kun taas vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen ja ihmisten liikkumiseen ovat luonteeltaan laajempia. Alustava vaikutusalue on esitetty kuvassa 9.

Kuva 9. Vaikutusalue.

(32)

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntaan

Suunnittelualue sijoittuu Nousiaisten ja Mynämäen taajama-alueiden välille.

Mynämäki ja Nousiainen kuuluvat Turun seudun kehyskuntiin, jotka ovat voimakkaasti Turkuun suuntautuneita. Nousiaisista on Turkuun 20 kilometriä ja Turku on ollut ensisijainen työssäkäyntikunta. Valtatien 8 taajamaketjusta Masku on muutaman kilometrin päässä Nousiaisten kuntakeskuksesta.

Nousiainen ja Mynämäki ovat perinteisiä varsinaissuomalaisia maaseutu- kuntia, joille on ominaista vanhan asutushistorian jäljet yhdyskuntaraken- teessa ja rakennetussa ympäristössä.

Nousiaisten kuntakeskus on valtatien itäpuolella. Nummen pelto- ja kyläalu- eet erottavat taajama-alueen valtatiestä. Valtatien ja maantien 1912 liitty- mässä on liikenteen palveluasema. Nousiaisen taajamassa on noin 2700 asukasta, kun koko kunnan asukasluku on noin 4600. Valtatien länsipuolella on asutuskeskittymiä myös risteävän maantien 1912 varrella.

Mynämäen taajama sijaitsee valtatien länsipuolella. Vuoden 2007 alussa Mietoisten kunta ja Mynämäen kunta yhdistyivät Mynämäen kunnaksi. Uu- den hallinnollisen alueen väestömäärä oli noin 8021 asukasta. Mynämäen kirkonkylän taajamassa on noin 4700 asukasta. Mynämäen taajama on myös kuntaliitoksen jälkeisen Mynämäen kunnan keskustaajama. Keskus- palvelujen vaikutusalueeseen kuuluu myös Mietoinen. Valtatien ympäristös- sä on pienteollisuutta ja yrityksiä. Pienteollisuusalueita ovat Roikkuli ja Nihat- tula.

Suunnittelualueen taajamien välillä on jonkin verran tienvarsiasutusta. Koko suunnittelualueella maatalous on näkyvä elinkeino ja valtatietä ympäröivät suurehkot peltoalueet. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on vähen- tynyt, mutta sillä on edelleen vahva merkitys alueen taloudelle ja ympäristöl- le.

Kaavoitus

Maakuntatasolla alueella on voimassa Varsinais-Suomessa seutukaava vuodelta 1999, joka on useiden vahvistuneiden vaiheseutukaavojen yhdis- telmä:

- Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1, vahvistettu 21.2.1985 - Varsinais-Suomen seutukaava 2, vahvistettu 3.4.1986

- Varsinais-Suomen taajamaseutukaava, vahvistettu 7.10.1988 - Varsinais-Suomen täydennysseutukaava, vahvistettu 17.7.1991 - Vakka-Suomen harjuseutukaava, joka on vahvistettu 22.12.1997.

Seutukaavassa valtatie 8 on esitetty moottoritienä ja sille on osoitettu My- nämäessä Roukkulin ja Mynämäen eritasoliittymät. Varsinais-Suomen maa- kuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka valmistelu etenee seutukunnittain. Turun seudun kehyskunnissa maakuntakaavoitus on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on saada maakuntakaava vahvistettavaksi vuonna 2009. Maakuntakaavalla korvataan aiemmin vahvistetut seutukaavat.

Nousiaisissa valtatiealuetta sivuaa Nummen läntisen alueen osayleiskaavan alue. Kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.9.2006, mutta se ei ole lainvoimainen. Kaavassa on osoitettu uusi rinnakkaistie huoltoasemalta Mie-

(33)

29 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

toistentielle valtatien parantamiseen pohjautuen. Rinnakkaistietä seuraa kevyen liikenteen väylä. Kaavalla on suojeltu valtatiehen rajoittuvat peltoalueet maisemallisesti arvokkaina, eikä niillä ei ole rakennusoikeutta (MA- merkintä). Muualla keskustaajaman ja valtatien 8 alueella on voimassa keskustan osayleiskaava vuodelta 1994, joka on oikeusvaikutukseton. Nousiais- ten taajama-alue on asemakaavoitettua. Asemakaavoitettu alue ulottuu pie- niltä osin valtatiealueelle Nummen luoteisella alueella.

Mynämäen puolella valtatien alueella on voimassa Keskustan Asemanseu- dun osayleiskaava, joka käsittää valtatien suunnittelualueen. Tämä osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 2.9.1996 ja ympäristökeskus on vahvistanut sen 24.6.1999 (sekä KHO:n päätös valituksesta 28.10.2001).

Kaavan tieverkko perustuu valtatien 8 parantamiseen nelikaistaisena ja sen rinnakkaistieverkostoon. Kaavassa on esitetty eritasoliittymät tiesuunnitelmi- en mukaisesti. Maankäytön laajenemisalueita on valtatien itäpuolella Tur- sunperässä. Toistaiseksi nämä teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat pääosin toteuttamatta, mutta kunnan tavoitteena on saada työpaikka-alueet käyttöön.

Mynämäessä on käynnistetty erillinen kehityskuvasuunnitelman laatiminen, jolla tähdätään Keskustan-asemanseudun osayleiskaavan tarkistukseen.

Paineita yleiskaavan uusimiselle aiheuttaa uusien asemakaavojen laatimis- tarve sekä liike- ja teollisuusrakentamisen tarpeet.

Mynämäessä lähes koko taajama-alue valtatien länsipuolella on asemakaavoitettua. Asemakaavat kattavat Roukkulin teollisuusalueen Nousiaisten ra- jalle saakka.

Arvioinnin menetelmät ja laajuus

Työssä selvitetään maankäytön suunnitelmat sekä erityisesti alueen maan- käyttöä hallitsevan maatalouden edellytykset. Yhdyskuntarakenteen nous- seet kehityssuunnat yhdistetään vaikutusten arviointiin. Yhdyskuntaraken- teeseen kohdistuvat vaikutukset eritellään sekä maakunnallisiin että paikalli- siin vaikutuksiin. Maankäytön suunnitelmat analysoidaan niiden liikennever- kon kehittämiseen liittyvien lähtökohtien osalta. Näkökulma on erityisesti se, miten suunniteltu yhdyskuntarakenne tulee tarkoituksenmukaista liikenne- verkkoa. Suunnitelmassa tehdään konkreettisia esityksiä otettavaksi huomioon maakuntakaavan tai yleiskaavojen laatimisessa.

Arvioinnin pohjana käytetään Mynämäen ja Nousiaisten kuntien sekä Varsi- nais-Suomen maakuntaliiton tietoja. Olennaisia lähtötietoja ovat kartat, yleis- ja asemakaavat sekä muut maankäytön suunnitelmat. Vaikutusten arviointi tehdään yhteistyössä kuntien suunnittelijoiden ja kaavoittajien kanssa. Han- keryhmätyöskentelyssä varmistetaan, että suunnittelun ratkaisut vastaavat kuntien maankäytön suunnitelmia.

Rakennuskannan tutkimiseen tietona rakennuksista käytetään rakennus- ja huoneistorekisteriä (2005). Kunnilta saadaan tietoja rakennusluvista. Täy- dentävää tietoa rakennuksista ja niiden käytöstä saadaan lausunnoista ja suullisina tietoina asukkailta. Lisäksi tietoa alueen maankäytöstä tarkenne- taan maastokäynnein.