Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallin- nosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallin- nosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi po-

liisin hallinnosta annettua lakia ja neljää sii- hen liittyvää lakia. Tarkoituksena on kihla- kunnan poliisilaitosten toimialueiden laajen- tamisen mahdollistaminen. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin niistä kihlakunnan poliisilaitoksista, joiden toimialueena olisi useampi kihlakunta. Poliisiammattikorkea- koulusta ja Poliisikoulusta ehdotetaan muo- dostettavaksi Poliisialan koulutus- ja kehit- tämiskeskus. Sisäasiainministeriön tehtäviä ehdotetaan vähennettäviksi siirtämällä am- puma-aseisiin ja yksityiseen turvallisuus-

alaan liittyviä lupa-, valvonta- ja tarkastus- tehtäviä Poliisin tekniikkakeskukseen.

Poliisin ylijohdon tehtävämäärittelyä suh- teessa poliisiosaston tehtäviin ministeriön osastona ehdotetaan tarkennettavaksi ja sel- keytettäväksi. Poliisin ylimmässä johdossa ehdotetaan siirryttäväksi järjestelmään, jossa virkaan nimittäminen ja tehtävään määrää- minen erotettaisiin toisistaan.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007, Poliisialan koulu- tus- ja kehittämiskeskusta koskevat muutok- set kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2008.

—————

SISÄLLYSLUETTELO

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ... 1

SISÄLLYSLUETTELO ... 2

YLEISPERUSTELUT... 4

1. Nykytila... 4

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö... 4

1.2. Nykytilan arviointi ... 4

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ... 7

2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ... 7

2.2. Keskeiset ehdotukset ... 8

3. Esityksen vaikutukset... 9

3.1. Taloudelliset vaikutukset... 9

3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ... 9

3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan ... 9

4. Asian valmistelu ...10

4.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ...10

4.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ...10

5. Riippuvuus muista esityksistä ...10

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ...11

1. Lakiehdotuksen perustelut ...11

1.1. Laki poliisin hallinnosta ...11

1.2. Ampuma-aselaki ...20

1.3. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ...21

1.4. Laki järjestyksenvalvojista...22

1.5. Laki poliisikoulutuksesta...22

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ...22

3. Voimaantulo...23

4. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ...23

LAKIEHDOTUKSET ...25

poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ...25

ampuma-aselain muuttamisesta ...28

yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ...32

järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta...38

poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ...39

LIITE...45

RINNAKKAISTEKSTIT ...45

poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ...45

ampuma-aselain muuttamisesta ...51

yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ...59 järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta...70 poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ...72

YLEISPERUSTELUT 1 . N y k y t i l a

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Valtion paikallishallinnon kehittämisen pe- rusteista annetun lain (126/1992) 3 §:n 1 momentin mukaan valtion paikallishallinto järjestetään kihlakunnittain. Lain 4 §:n 2 momentin mukaan kihlakunnanvirastossa on toiminnallisesti mahdollisimman itsenäistä päätösvaltaa käyttävät poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoyksikkö sekä tarvittavat muut yksi- köt. Kihlakunnan erilliset virastot hoitavat vastaavia tehtäväalueita. Lain 5 §:n mukaan kihlakunnanviraston yksikkö tai kihlakunnan erillinen virasto voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella tai virastot voidaan määrätä hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa siten kuin siitä erikseen säädetään.

Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 1 §:n 2 momentin mukaan lää- ninhallituksen alainen poliisin paikallishal- lintoviranomainen on kihlakunnanviraston osastona tai kihlakunnan erillisenä virastona toimiva poliisilaitos. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain. Jokaisessa kihlakunnassa on kihlakunnan poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta, jollei nimismiesjär- jestelmää koskevasta 6 a §:stä muuta johdu.

Lain 6 a §:n mukaan valtioneuvoston yleisis- tunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäi- syydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan ni- mismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten.

Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.

Poliisin hallinnosta annetun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan poliisin ylijoh- don tehtävänä on päättää paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden yhteis- toiminnan perusteista läänissä ja 5 §:n mu- kaan poliisin lääninjohdon tehtävänä on päät- tää paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallis- ten yksiköiden yhteistoiminnasta lääneissä poliisin ylijohdon päättämien perusteiden

mukaisesti. Lain 8 §:n mukaan sisäasiainmi- nisteriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjes- tämiseksi yhteistoiminta-alueiden muodos- tamisesta. Päätöksessä voidaan määrätä po- liisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoi- minnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Lääninhal- lituksen päätöksellä määrätään yhteistoimin- nassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtaja sekä muut johtosuhteet yhteistoimin- ta-alueella. Muodostettaessa yhteistoiminta- alue, joka käsittää eri lääneihin kuuluvia kih- lakuntia tai johon kuuluu Helsingin kihla- kunnan poliis ilaitos, sisäasiainministeriö määrää myös yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella. Lain 3

§:n 1 momentin mukaan lääninhallitus voi päättää, että poliisilaitoksista muodostetulla yhteistoiminta-alueella toimii tavallisesti kunkin poliisilaitoksen yhteydessä toimivien poliisin neuvottelukuntien sijasta yhteinen yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta. Jos yhteistoiminta-alue käsittää eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia tai jos yhteistoiminta- alueeseen kuuluu Helsingin kihlakunnan po- liisilaitos, yhteisestä yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta päättää sisäasiainministe- riö.

Nykyisin käytössä on erilaisia kihlakuntien poliisilaitosten keskinäisiin sopimuksiin pe- rustuvia yhteistyöjärjestelyjä sekä sisäasi- ainministeriön ja lääninhallituksen päätöksiin perustuvia yhteistoimintajärjestelyjä. Äärita- pauksissa yhteistoimintajärjestelyt ovat voi- neet tarkoittaa sitä, että kahden kihlakunnan lähes koko poliisitoiminta hoidetaan yhteis- toiminnassa.

1.2. Nykytilan arviointi

Nykyinen hallinnollinen jaotus ei mahdol- lista paikallispoliisin voimavarojen käyttöä toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Vaikka lähtökohtana on poliisitoimen järjestäminen kihlakunnittain, on paikallispo- liisin tehtävien hoitaminen ja palvelujen saa-

tavuuden varmistaminen käytännössä edel- lyttänyt useamman poliisilaitoksen välistä yhteistoimintaa tai erilaisia poliisilaitosten välisiä yhteistyöjärjestelyjä. Pelkkä kihlakun- tien poliisilaitosten sopimusperusteisen yh- teistyön tai suppea-alaisten yhteistoimintajär- jestelyjen lisääminen eivät ole aina riittäviä asetettujen tehostamistavoitteiden saavutta- miseksi.

Eduskunnan hallintovaliokunta on tulkin- nut valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetussa laissa ja poliisin hallin- nosta annetussa laissa mainittuja yhteistoi- mintamahdollisuuksia edellä tarkoitettujen tehostamistavoitteiden näkökulmasta varsin rajoittavasti. Valiokunta on muun muassa to- dennut, ettei yhteistoiminnalla saa luoda kih- lakuntajaotuksen mitätöiviä suurpiirejä ja ett- ei kihlakunta voi olla siten täydellisessä yh- teistoiminnassa, että kaikki poliisitehtävät hoidetaan toisesta kihlakunnasta (HaVM 13/1995 vp). Valiokunta on edelleen katso- nut, että yhteistoimintajärjestelyissä on osit- tain menty voimassa oleva lainsäädäntö huomioon ottaen liian pitkälle ja ettei poliis i- toimen täydellinen yhteistoiminta ole mah- dollista (HaVM 6/2000 vp). Valiokunnan mukaan yhteistoiminta voi olla ainoastaan kihlakunnan poliisitointa tukevaa, koska teh- tävät on hoidettava kihlakunnittain ja kihla- kunnan poliisipäällikön on voitava johtaa paikallista poliisilaitosta eli poliisitointa kih- lakunnassa (HaVM 5/2002 vp). Valtioneu- voston oikeuskansleri katsoo sisäasiainminis- teriön poliisiosastolle 12 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan lausunnossa (Dnro 13/20/02), että hallintovaliokunnan kannan- ottoja voidaan pitää lähtökohtina etsittäessä tulkintaa säännösten oikealle soveltamiselle.

Kannanotoista voidaan poiketa vain perus- tein, jotka tukeutuvat vahvoihin asiasyihin.

Eduskunnalle on 7 päivänä huhtikuuta 2005 annettu valtioneuvoston selonteko (VNS 2/2005 vp) keskus-, alue- ja paikal- lishallinnon toimivuudesta ja kehittämistar- peista (jäljempänä hallintoselonteko). Hallin- toselonteko on laaja hallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita kuvaava selonteko. Siinä arvioidaan lyhyesti hallinnon nykytilaa pää- painon ollessa tulevaisuuden haasteiden tun- nistamisessa ja hallinnon uudistamisen linja- uksissa. Lähtökohtana on julkisen sektorin

vastuulla olevien palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa.

Hallintoa kehitetään tästä lähtökohdasta mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelli- seksi.

Hallintoselonteossa muun muassa kuvataan kihlakuntauudistuksen toimeenpanoa ja tode- taan, että valtion paikallishallinnon palvelu i- den laadun ja saatavuuden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa edellyttää useita, toisiaan tukevia toimenpiteitä. Hallintoselon- teossa todetaan, että kihlakuntajärjestelmän toimialojen jo tapahtunut kehitys ja tarpeet tulevaisuuden suhteen sekä muun muassa tie- to- ja viestintätekniikan ja lainsäädännön ke- hitys puoltavat sitä, että kihlakuntamallin si- jasta paikallishallinnon palvelut järjestettäi- siin uudella tavalla. Toisaalta kihlakuntajär- jestelmän toiminta-aika ja arviointi huomio i- den se on koettu monessa suhteessa toim i- vaksikin. Tämän vuoksi kihlakuntajärjestel- män jatkosta on tarkoituksenmukaista päättää kokonaisarvion pohjalta sen jälkeen, kun se- lonteossa kuvatuista toimenpiteistä valtion paikallishallinnon palvelujen turvaamiseksi, julkisen hallinnon palvelurakenteiden yle i- sestä kehittämisestä sekä alueellistamisesta ja hallinnon tukipalvelujen uudelleen organi- soimisesta on riittävästi kokemuksia. Tälla i- nen arvio on tehtävissä vuoteen 2008 men- nessä. Siihen saakka nykyinen kihlakunta- malli ja kihlakuntajako säilytetään.

Hallintoselonteon mukaan poliisi-, ulosot- to- ja syyttäjätoimen sekä maistraattien pal- velujen saatavuus turvataan ja niiden laatua parannetaan tehostamalla johtamista ja re- surssien käyttöä sekä lisäämällä tuottavuutta muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa sekä laajempaa yhteistoimintaa hyödyntä- mällä. Toiminnan tehostamisesta syntyviä säästöjä ja yleishallinnollisista tehtävistä va- pautuvia resursseja käytetään palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Palvelupisteiden määrä on tarkoitus säilyttää pääosin nykyi- sellä tasolla ja poliisin palvelujen järjestämi- sessä lähtökohtana on, että poliisi näkyy niin harvaan asutuilla alueilla kuin taajamissakin ja että poliisi tuntee paikalliset olosuhteet.

Vuoden 2006 alusta voimaantulleilla palvelu- tavoitteilla turvataan palvelujen läheisyys sellaisissa organisaatioissa, joissa yksikkö- koko kasvaa. Selonteossa todetaan nimen-

omaisesti, että poliisia koskevaa lainsäädän- töä tulee muuttaa siten, että poliisilaitosten välinen täydellinen yhteistoiminta mahdollis- tetaan. Poliisin johtamisjärjestelmää on lisäk- si selkiytettävä kaikilla tasoilla niin, että si- vuttaisohjausta karsitaan ja organisaatio on virtaviivainen, tehokas ja mahdollistaa re- surssien joustavan käytön.

Eduskunnan hallintovaliokunta toteaa hal- lintoselonteosta antamassaan mietinnössä (HaVM 2/2006 vp – VNS 2/2005 vp), että se pitää poliisin yhteistoiminnan tehostamista toiminta-alueita laajentamalla mahdollisena edellyttäen, että se toteutetaan myös käytän- nössä niin, että poliisin palvelut ja tehtävät hoidetaan tällä tavoin nykyistä paremmin.

Valiokunta korostaa, että hälytystoiminnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla hälytys- palvelujen tuottaminen lähellä kansalaista.

Kaikilla poliisilaitoksilla tai yhteistoiminta- alueilla tuleekin olla valmius ympärivuoro- kautiseen hälytystoimintaan. Rikostutkinnas- sa lähtökohtana tulee olla myös harvaanasut- tujen alueiden tutkintapalvelujen turvaami- nen ja paikallistuntemuksen säilyttäminen.

Erityisesti on otettava huomioon yhteistyön kehittäminen syyttäjäviranomaisten kanssa, minkä vuoksi syyttäjätoimen aluejaolla on merkitystä vaativamman rikostutkinnan kan- nalta. Edelleen valiokunta painottaa, että pal- velujen laatu ja kattavuus on varmistettava tulevaisuudessakin ylläpitämällä riittävän kattavaa palveluverkostoa, kehittämällä säh- köistä asiointia sekä kehittämällä palvelun laatua ja asiantuntevuutta. Myös yhteispalve- lua on hyödynnettävä mahdollisuuksien mu- kaan.

Paikallispoliisin palvelujen saatavuuden turvaamiseksi poliisilaitosten välillä on har- joitettu myös käytännön yhteistyötä, jolla ei ole vaikutusta paikallispoliisin johto- tai toi- mivaltakysymyksiin yhteistoiminta-alueen perustamisen edellyttämällä tavalla. Poliis i- laitosten välinen yhteistyö on voinut perustua yksittäiseen tapahtumaan tai tehtävään ja sen perustana on voinut olla esimerkiksi virka- apua koskevat säädökset ja määräykset. Se- lonteossa todetaan, että kiinteämpi kahden kihlakunnan poliisilaitoksen välinen yhteis- työ on perustunut usein joko kirjallisiin so- pimuksiin tai määräyksiin tai joissain tapauk- sissa suullisesti sovittuihin periaatteisiin.

Läänillisen tai maakunnallisen poliisilaitos- ten välisen yhteistyön sisältö on määritelty yleensä poliisin lääninjohtojen antamissa määräyksissä tai ohjeissa. Yhteistyössä on to- teutettu muun muassa päihtyneiden ja pidä- tettyjen vartiointiin, talousrikostutkintaan, ri- kosanalyysiin, tekniseen tutkintaan, poliis i- koiratoimintaan, huumerikostorjuntaan, ri- kostiedusteluun, vaativaan rikostorjuntaan ja automaattiseen liikennevalvontaan liittyviä tehtäviä. Yhteistyössä on toteutettu toiminto- ja, kuten poliisivankilat, päihtyneiden varti- ointi sekä hälytyskeskustoiminnot, myös si- ten, että keskuspiirit ovat hoitaneet nämä teh- tävät kokonaisvaltaisesti useamman kihla- kunnan puolesta. Kysymys ei tältä osin vält- tämättä ole ollutkaan enää yhteistyöstä vaan siitä, että toimintoja keskittämällä on muo- dostunut käytännössä kahdentasoisia kihla- kuntien poliisilaitoksia, joissa keskuspiirinä toimivan kihlakunnan vastuu palvelujen saa- tavuuden turvaamisessa on käytännössä ollut muita kihlakuntia laajempi.

Päätösvallan pitäminen mahdollisimman paikallisella tasolla edellyttää monella toim i- alalla asiantuntemukseltaan erittäin vahvoja paikallisyksiköitä. Pienissä yksiköissä, joita nykyisten kihlakuntien kokoiset poliisilaitok- sen useimmiten ovat, ei tällaisen asiantunte- muksen tai syvällisyyden kehittäminen ja yl- läpitäminen ole mahdollista. Henkilömääräl- tään pienten kihlakuntien voimavarat sitou- tuvat ympärivuorokautisen toiminnan ylläpi- tämiseen siinä määrin, että enempää ajallis- ten (esimerkiksi viikonloput) kuin asiallisten (esimerkiksi huumevalvonta) painopisteiden luominen ei ole mahdollista. Mitä pienempi poliisilaitos henkilöstömäärältään on, sen haavoittuvampi se on. Sairaustapausten tai muiden poissaolojen aiheuttama töiden uu- delleen järjesteleminen ei ole pienessä yksi- kössä vaikeuksitta toteutettavissa. Henkilös- tömäärältään suuremmissa poliisilaitoksissa voidaan helpommin ja joustavammin järjes- tää erilaisten poissaolojen vaatimat työtehtä- vien uudelleen järjestelyt.

Nykyisin poliisilaitosten lukuisuus ja nii- den toiminnallinen erilaisuus hankaloittavat paikallispoliisin toiminnan tehokasta johta- mista ja ohjaamista. Johto- ja ohjaussuhteet ovat osin ongelmallisia. Esimerkiksi yhteis- toiminta-alueen päälliköllä ja alueen poliis i-

päälliköillä on päällekkäistä valtaa ja vastuu- ta.

Vastaavia ongelmia on myös syyttäjäntoi- messa. Oikeusministeriön hallinnonalalla, jossa syyttäjätoimi on järjestetty yhteistoi- minta-alueittain, on todettu, että yhteistoi- mintajärjestelyissä on sellaisia rakenteellisia heikkouksia, jotka vaikeuttavat niiden toim i- vuutta. Esimerkiksi yhteistoiminta-alueen päälliköllä ei ole riittävän selkeää toimival- taa.

Poliisin ja syyttäjän välinen esitutkintayh- teistyö yksittäisessä asiassa ei välttämättä ai- na edellytä, että poliisin ja syyttäjän olisi henkilökohtaisesti tavattava toisensa, vaan yhteydenpitoa on mahdollista järjestää esi- merkiksi puhelimitse tai sähköisiä yhteyksiä apuna käyttäen. Vaativammissa asioissa hen- kilökohtainen tapaaminen on kuitenkin vält- tämätöntä. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö vaa- tivammissa rikosasioissa on juttukohtaista esitutkinnan seuraamis- ja rajaamisyhteistyö- tä. Tutkijan tai tutkinnanjohtajan ja syyttäjän väliset tapaamiset edistävät huomattavasti esitutkinnan laatua ja käräjäoikeuden pää- käsittelyn valmistelua. Esitutkintayhteistyön asianmukaisuuden turvaamiseksi tämä yh- teistyö tulisi ottaa huomioon poliisin esitut- kintahenkilöstön ja syyttäjälaitoksen toim i- pisteiden sijoittamisessa.

2 . Esityksen tavoitteet ja keskeiset e h do t u k s e t

2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavutta- miseksi

Hallintoselonteon toimeenpanosuunnitel- massa todetaan valtion paikallishallinnon or- ganisaation ja yhteistyön uudistamisen osal- ta, että esitys poliisin hallinnosta annetun lain muutoksiksi annetaan eduskunnalle syysis- tuntokaudella 2005. Muutoksilla mahdollis- tettaisiin poliisilaitosten täydellinen yhteis- toiminta ja resurssien nykyistä joustavampi käyttö. Vuoden 2006 aikana tehdään toi- meenpanosuunnitelma paikallispoliisin yksi- köiden ja poliisin valtakunnallisten yksiköi- den välisen yhteistoiminnan kehittämisestä.

Hallintoselonteon toimeenpanosuunnitel-

massa todetaan oikeusministeriön hallin- nonalan osalta, että yksikkökokoja suurenne- taan ulosottopiirejä yhdistämällä. Vankein- hoitolaitoksen rakenneuudistus ja syyttäjäla i- toksen rakenneuudistus toteutetaan vuonna 2006. Kummassakin uudistuksessa muodos- tetaan nykyistä suurempia hallinnollisia ko- konaisuuksia.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuotta- vuusohjelmassa todetaan muun muassa, että paikallispoliisin piirijakoa ja yhteistoiminta- alueita uudistetaan siten, että johto- organisaatiota kevennetään ja näin vapautu- via resursseja suunnataan varsinaiseen polii- sitoimintaan. Rakenteellisten uudistusten ta- voitteena on myös erikoisosaamisen tehos- taminen ja partiotoiminnan lisääminen, jotta kullakin alueella saavutetaan vähintään kah- den poliisipartion vähimmäistavoite. Uudis- tus edellyttää vielä tarkempia lisäselvityksiä.

Tavoitteena on tehostaa poliisitoimen voi- mavarojen käyttöä sekä turvata poliisipalve- lujen saatavuutta ja laatua. Tavoitteen saavut- tamisen keinoksi ehdotetaan, että poliisiyksi- köiden yhteistoimintaa lisätään entisestään ja että tarvittaessa paikallispoliisin toiminta jär- jestettäisiin suurempina, useamman kihla- kunnan käsittävinä aluekokonaisuuksina.

Jos yhteistoimintaa lisätään ja paikallispo- liisin toiminta hoidettaisiin tarvittaessa suu- rempina aluekokonaisuuksina, peruspoliis i- toiminnan voimavarojen käyttö joustavoitui- si. Peruspoliisitoiminnalla tarkoitetaan tässä muun muassa kenttäpartiointia, rikostutkintaa ja lupapalveluja. Lisäksi jos paikallispoliisin toiminta hoidettaisiin suurempina aluekoko- naisuuksina, sisäiseen hallintoon ja siihen liittyviin johtamistoimintoihin ja poliisitoi- minnallisiin tukitoimintoihin sitoutuvien voimavarojen osuus kokonaisvoimavaroista pienenisi. Sisäisestä hallinnosta ja poliisitoi- minnallisista tukitoiminnoista vapautuvia voimavaroja voitaisiin suunnata peruspoliis i- toimintaan. Sisäisellä hallinnolla tarkoitetaan tässä talous-, henkilöstö- ja muuta hallintoa ja poliisitoiminnallisilla tukitoiminnoilla muun muassa päivystys- ja valmiustehtäviä ja säilöönotettujen ja pidätettyjen henkilöiden vartiointia. Peruspoliisitoiminnan voimavaro- jen käytön joustavoituminen ja sisäisestä hal- linnosta ja poliisitoiminnallisista tukitoimin- noista vapautuvien voimavarojen suuntaami-

nen peruspoliisitoimintaan turvaisi poliis i- palvelujen saatavuutta. Jos paikallispoliisin toiminta hoidettaisiin suurempina aluekoko- naisuuksina, myös erikoistumiseen olisi ny- kyistä paremmat mahdollisuudet. Tämä tur- vaisi poliisipalvelujen laatua.

Hallintoselonteon toimeenpanolinjauksien yhteydessä poliisitoimen kehittämisen tavoit- teeksi asetettiin poliisilaitosten yhteistoimin- nan kehittäminen siten, että ne voisivat toi- mia täydellisessä yhteistoiminnassa. Oike- usministeriön hallinnonalalla syyttäjän toi- minta on jo pitkään järjestetty yhteistoiminta- alueittain. Yhteistoimintajärjestelyt on kui- tenkin nähty käytännössä ongelmallisiksi.

Yhteistoimintajärjestelyissä on sellaisia ra- kenteellisia heikkouksia, jotka vaikeuttavat niiden toimivuutta. Esimerkiksi yhteistoimin- ta-alueen päälliköllä ei ole riittävän selkeää toimivaltaa. Yhteistoiminta-alueen päälliköl- lä ja alueen poliisipäälliköillä on päällekkäis- tä valtaa ja vastuuta. Täydellisen yhteistoi- minnan järjestelyihin liittyvien rakenteellis- ten heikkouksin vuoksi esityksessä päädyttiin ehdottamaan poliisilaitosten toimialueen laa- jentamista useamman kihlakunnan käsittä- viksi kokonaisuuksiksi täydellisen yhteistoi- minnan järjestelyjen asemasta. Muodosta- malla uusia, useamman kihlakunnan käsittä- viä poliisilaitoksia voitaisiin saada henkilös- tömäärältään riittävän suuret yksiköt ja sel- keät johtosuhteet ja –vastuut.

Poliisitoimelle asetettujen tehostamistavoit- teiden saavuttaminen pelkästään yhteistoi- mintajärjestelyin ei ole kaikilta osin mahdol- lista vaan tavoitteiden saavuttaminen edellyt- tää osin poliisilaitosten toimialueiden laajen- tamista.

Erillisessä poliisin toiminnallista tarpeista lähtevässä selvityksessä kartoitettaisiin ny- kyiset yhteistoimintajärjestelyt sekä laadittai- siin suunnitelmat tarvittavista uusista yhteis- toimintajärjestelyistä ja suurempien alueko- konaisuuksien muodostamisesta. Pyrkimyk- senä on johto-organisaation keventäminen ja resurssien vapauttaminen varsinaiseen polii- sitoimintaan. Tavoitteena on myös erikois- osaamisen tehostaminen ja vähintään kahden päivystävän poliisipartion vähimmäistavoit- teen saavuttaminen kullakin alueella.

Valtion paikallis- ja aluehallinnon palvelu- tavoitteiden määrittelyssä todetaan syyttäjän-

toimen palveluiden saatavuustavoitteiden osalta seuraavaa: ”Syytäjän ja poliisin esitut- kintayhteistyö vaativammissa rikosasioissa, esimerkiksi talous-, huume- ja väkivaltari- koksissa, on juttukohtaista esitutkinnan suun- taamis- ja rajaamisyhteistyötä. Syyttäjän ja tutkinnanjohtajan tai tutkijan keskinäiset ta- paamiset tällaisissa asioissa edistävät huo- mattavasti esitutkinnan laatua ja käräjäoikeu- den pääkäsittelyn valmistelua. Tämän vuoksi säännölliset henkilökohtaiset tapaamiset vaa- tivammissa rikosasioissa on välttämätöntä.

Asianmukainen esitutkintayhteistyö edellyt- tää, että syytäjäyksiöiden paikalliset toim i- paikat ovat sijoittuneet samalle tai lähipaik- kakunnalle poliisin esitutkintaa suorittavien yksiköiden kanssa.”

Samojen tavoitteiden saavuttamiseksi kuin paikallispoliisissa myös muut poliisiy ksiköt eli lähinnä kihlakuntien poliisilaitosten lisäk- si keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikku- va poliisi voisivat toimia tiettyjen tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminnassa.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Paikallispoliisin toiminnan järjestäminen suurempina aluekokonaisuuksina hoidetta- vaksi mahdollistettaisiin poistamalla poliisin hallinnosta annetusta laista maininta siitä, et- tä jokaisessa kihlakunnassa on kihlakunnan poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista polii- silaitosta. Valtioneuvosto voisi päättää, että kihlakunnan poliisilaitoksen toimialueena olisi useampi kihlakunta. Yhtä kihlakuntaa laajemman toimialueen käsittävän kihlakun- nan poliisilaitoksen perustamisesta säädettäi- siin käytännössä valtioneuvoston asetuksella.

Kihlakuntaa laajempien poliisilaitosten muo- dostaminen ei sinällään vaikuttaisi peruspo- liisitoiminnan palvelupisteisiin. Sisäisestä hallinnosta ja poliisitoiminnallisista tukitoi- minnoista vapautuvat voimavarat tosin hel- pottaisivat peruspoliisitoiminnan palvelupis- teiden ylläpitoa. Peruspoliisitoiminnan palve- lupisteiden määrä ja sijainti ratkaistaisiin erikseen toiminnallisten ja taloudellisten nä- kökohtien perusteella. Palvelutoimistojen si- jaintipaikoista päättäisi jatkossa sisäasiain- ministeriö lääninhallituksen sijaan.

Kihlakunnan poliisilaitokset voisivat edel- leenkin hoitaa tehtäviä yhteistoiminnassa.

Päätöksen yhteistoiminnasta tekisi poliisin lääninjohto. Poliisin lääninjohdon päätöksellä määrättäisiin yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät sekä määrättäisiin yhteistoiminnan johtaja ja muut johtosuhteet yhteistoiminta- alueella. Jos yhteistoiminnassa olisi eri lää- neihin kuuluvia poliisilaitoksia taikka Hel- singin kihlakunnan poliisilaitos, yhteistoi- minnasta päättäisi poliisin ylijohto.

Sisäasiainministeriö on päättänyt siirtää Espoossa sijaitsevan Poliisiammattikorkea- koulun Tampereelle. Se on myös päättänyt, että poliisioppilaitoksista (Poliisiammattikor- keakoulu ja Poliisikoulu) muodostetaan Tampereella yksi oppilaitoskokonaisuus, jol- la on yhteinen johto. Yhteisen oppilaitosko- konaisuuden mahdollistamiseksi ehdotetaan perustettavaksi Poliisialan koulutus- ja kehit- tämiskeskus.

Esityksessä ehdotetaan karsittavaksi sisä- asiainministeriön tehtäviä siirtämällä ampu- ma-aseisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan liittyvät lupa-, valvonta- ja tarkastustehtävät ministeriöstä Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäviksi.

Poliisin ylijohdon tehtävämäärittelyä ehdo- tetaan tarkennettavaksi ja selkeytettäväksi si- ten, että poliisin ylijohdon ja ministeriön osaston tehtävien ja ratkaisuvallan sääntely olisi linjassa poliisin hallinnosta annetussa laissa ja toisaalta valtioneuvoston ohjesään- nössä ja ministeriön työjärjestyksessä.

3 . Esityksen vaikutukset 3.1. Taloudelliset vaikutukset

Tavoitteena olisi poliisin nykyisten voima- varojen taloudellisesti ja toiminnallisesti te- hokkaampi käyttö, millä hillittäisiin muun muassa poliisin uusista ja vaikeutuvista teh- tävistä aiheutuvaa kokonaiskustannusten kasvupainetta. Uudet ja vaikeutuvat tehtävät liittyvät muun muassa rikollisuuden järjes- täytymis- ja kansainvälistymiskehitykseen.

3.2. Organisaatio - ja henkilöstövaikutuk- set

Muodostettaessa kihlakunnan poliisilaitos, jonka toimialueena on useampi kihlakunta, lakkautettaisiin alueen kihlakunnan poliisila i-

tosten poliisipäälliköiden virat ja perustettai- siin yksi uusi kihlakunnan poliisipäällikön virka. Lakkautettavien kihlakunnan poliisila i- tosten poliisipäälliköt sijoitettaisiin ensisijai- sesti uudelleen poliisihallinnossa. Lakkautet- tavien kihlakunnan poliisilaitosten muut virat ja henkilöstö siirtyisi perustettavaan uuteen kihlakunnan poliisilaitokseen.

Poliisioppilaitosten yhdistämisen seurauk- sena henkilöstöä voidaan vähentää erityisesti päällekkäisistä hallinto-, talous- ja muista tu- kitoiminnoista. Koulutuksen kehittämishank- keiden on tuottavuusohjelmassa arvioitu kaikkiaan merkitsevän 20 henkilötyövuoden ja 0,8 miljoonan euron vähennystä.

Sisäasiainministeriön poliisiosastolle ny- kyisin ampuma-aselaissa, yksityisistä turval- lisuuspalveluista annetussa laissa ja järjes- tyksenvalvojista annetussa laissa säädetyt tehtävät ehdotetaan pääosin siirrettäviksi Po- liisin tekniikkakeskukselle. Tehtävien siirty- misen myötä myös niitä hoitava henkilöstö sekä virat siirrettäisiin Poliisin tekniikkakes- kukseen. Ministeriölle jäisi kuitenkin edel- leen turvallisuusalan ja ase-alan yleinen oh- jaus ja valvonta, lainsäädäntö, sen ajan tasal- la pitäminen ja kehittäminen sekä kansainvä- linen yhteistyö. Tämä olisi otettava huomi- oon resurssien sijoittelussa. Huolimatta siitä, että poliisiosaston asehallinnon tehtäviä sekä yksityiseen turvallisuusalaan liittyviä tehtä- viä hoitava henkilöstö siirretään Poliisin tek- niikkakeskuksen henkilöstöksi, henkilöstö työskentelisi edelleenkin Riihimäellä ja Mik- kelissä.

Uudistusten edellyttämät henkilöstöjärjes- telyt toteutettaisiin noudattaen valtion virka- mieslain (750/1994) ja valtioneuvoston hen- kilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa antaman periaatepäätöksen (VNp 23.3.2006) mukaisia menettelytapoja.

3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Ehdotuksella tehostettaisiin paikallispolii- sin toiminnan johtamista ja ohjausta. Alueel- taan nykyistä laajempien kihlakunnan poliis i- laitosten muodostaminen taikka tehtävien hoitaminen poliisilaitosten yhteistoimintana ei vaikuttaisi sinällään peruspoliisitoiminnan palvelupisteisiin. Poliisipalvelujen saatavuus

ei tältä osin muuttuisi. On myös huomattava, että tulevaisuudessa sähköisen asioinnin ja liikkuvien palvelupisteiden lisääntyminen vähentää palvelupisteiden sijainnin merkitys- tä. Sähköistä asiointia on kokeiltu muun mu- assa lupapalveluissa ja rikosilmoitusten vas- taanotossa.

Kun peruspoliisitoiminnan voimavarojen käyttö joustavoituisi ja sisäisestä hallinnosta ja poliisitoiminnallisista tukitoiminnoista va- pautuvia voimavaroja suunnattaisiin peruspo- liisitoimintaan, tällä turvattaisiin peruspoliis i- toiminnan palvelujen saatavuutta. Kansalais- ten näkökulmasta erityisesti poliisin hälytys- palvelujen taso ja saatavuus ovat keskeisessä asemassa palvelujen tarjontaa arvioitaessa.

Kun erikoistumiseen olisi paremmat mahdol- lisuudet, tällä turvattaisiin tarjottavien polii- sipalvelujen laatua.

4 . Asian valmistelu

4.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä, jossa oli poliis i- osaston edustajien lisäksi edustus poliisin lääninjohdosta ja Poliisin tekniikkakeskuk- sesta.

4.2. Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen

Esityksestä pyydettiin lausunnot seuraavil- ta tahoilta: valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, oikeusministeriö, puo- lustusministeriö, opetusministeriö, Valtakun- nansyyttäjävirasto, Hätäkeskuslaitos, poliisin lääninjohdot, Helsingin kihlakunnan poliis i- laitos, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liik- kuva poliisi, Poliisin tekniikkakeskus, Polii- sin tietohallintokeskus, Poliisikoulu, Polii- siammattikorkeakoulu, sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, raja- vartio-osasto, pelastusosasto, sisäasiainminis- teriön poliisiosaston poliisitoimintayksikkö, hallintoyksikkö, hallintoyksikön arpajais- ja asehallintoyksikkö ja turvallisuusalan val- vontayksikkö, Suomen Poliisijärjestöjen Liit- to ry, Julkisten ja hyvinvointia lojen liitto

JHL ry, Poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja maist- raattilakimiesten edunvalvontajärjestö PUSH ry, Poliisilakimiehet ry, Suomen nimis- miesyhdistys ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, Suomen Kunta- liitto, AKAVA-JS ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry, Svenska Finlands folkting, Suo- men Vartioliikkeitten Liitto ry, Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry, Suomen Yksi- tyisetsivä- ja Lakitoimistoliitto ry, Finnsecu- rity ry, Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry, Turvallisuusalan Ammattikonsultit ry, Turva- alan yrittäjät ry, Suomen yksityisetsivä- ja asianajotoimistoliitto ry, Maanpuolustuskou- lutus ry, Suomen Ampumaurheiluliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry, Suomen Asehisto- rian Liitto ry, Suomen Asehistoriallinen Seu- ra ry, Suomen Aseseppien Yhdistys ry, Ur- heilu- ja Vapaa-aika Tukkuliikkeet ry, Urhei- lu- ja Metsästysaseiden ja -tarvikkeiden vas- tuulliset maahantuojat ry ja ampuma- aselautakunta. Lisäksi lausunnon antoi Suo- men Metsästäjäliitto ry.

Pääasiassa lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti kihlakuntien poliisilaitosten toimialueiden laajentamiseen, muutamassa lausunnossa järjestelyä vastustettiin. Poliis i- laitosten toimialueiden suurentamisesta ai- heutuvaan virkojen lakkauttamiseen ja henki- löstön aseman turvaamiseen kiinnitettiin huomiota useassa poliisihallinnon lausunnos- sa. Osassa lausunnoista vastustettiin sisäasi- ainministeriön ampuma-aseisiin ja yksityi- seen turvallisuusalaan liittyvien lupa-, val- vonta- ja tarkastustehtävien siirtoa Poliisin tekniikkakeskukselle. Lausunnoissa esitetyt kommentit otettiin huomioon muun muassa pyytämällä oikeuskanslerilta lausunto Polii- sin tekniikkakeskusta koskevasta säännök- sestä sekä lisäämällä virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevan säännöksen perusteluja. Lausunnoista on laadittu yhteen- veto.

5 . Riip p u v u u s m u i s t a e s i t y k s i s t ä Sisäasiainministeriössä on valmisteilla hal- lituksen esitys laiksi valtion paikallishallin- non kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan selkeytettä- väksi siten, että mahdollisuuksia organisoida viranomais toiminnot paikallistasolla yhteis-

toiminnassa toisen kihlakunnan kanssa lisä- tään.

Esityksellä on liittymäkohtia oikeusminis- teriössä valmisteltavaan hallituksen esityk- seen syyttäjälaitoksen organisaation muutta- misesta, jossa ehdotetaan muun muassa, että syyttäjätoimen nykyisistä yhteistoiminta- alueista muodostettaisiin syyttäjäyksiköt.

Oikeusministeriössä on vireillä myös ulos- ottolainsäädännön kokonaisuudistus, joka to- teutetaan neljässä vaiheessa tehtävin laajoin osauudistuksin. Neljännen vaiheen uudistuk- sessa ulosottolakiin on tarkoitus ottaa sään- nökset ulosottolaitoksen organisaatiosta. Pai- kallisessa toiminnassa tarkoituksena on piir i- koon suurentaminen kuitenkin siten, että sa- malla huolehditaan palvelujen saatavuudesta.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus- kunnalle keväällä 2006. Ulosottolaitoksen organisaatiouudistuksessa ulosottolaitoksen paikallisorganisaation kehittämiselle on ase- tettu yhdenmukaiset tavoitteet kuin syytäjä-

laitoksen organisaation muuttamisessa.

Esityksellä on liittymäkohtia myös valtio- varainministeriössä valmisteltavaan hallituk- sen esitykseen valtion virkamiesjohdon ni- mittämisestä ja tehtävään määräämisestä, jonka tavoitteena on parantaa valtion virka- miesjohdon valintamenettelyä ja liikkuvuu- den lisäämistä.

Esitykset ovat samanaikaisesti eduskunnan käsiteltävinä. Esitykset eivät ole toisistaan sillä tavoin riippuvaisia, ettei niitä voitasi to- teuttaa erillisinä uudistuksina.

Eduskunnassa on käsiteltävänä myös halli- tuksen esitys laiksi järjestyksenvalvojista an- netun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liit- tyviksi laeiksi (HE 265/2004 vp) sekä halli- tuksen esitys laeiksi poliisin hallinnosta an- netun lain ja valtion virkamieslain 53 ja 55

§:n muuttamisesta (HE 4/2006 vp), joihin esityksen säännöksillä on yhtymäkohtia.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 . L a k i e h d o t u k s e n p e r u s t e l u t 1.1. Laki poliisin hallinnosta

1 §. Poliisihallinto ja poliisiyksiköt. Pykä- län 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi si- ten, että siitä ehdotetaan poistettavaksi mai- ninta kihlakunnanvirastosta. Edellä yleispe- rusteluissa on esitetty tarpeet kihlakuntajär- jestelmän kehittämiseksi sekä oikeushallin- nossa että sisäasiainhallinnossa.

Jäljempänä 13 §:ssä ehdotetaan nykyisen Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäväalaa laa- jennettavaksi siten, että sille siirrettäisiin ny- kyiset sisäasiainministeriön poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön tehtävät se- kä arpajais- ja asehallintoyksiköstä asehallin- non tehtävät.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu ehdotetaan yhdistettäväksi yhdeksi oppila i- tokseksi, jonka nimi olisi Poliisiala n koulu- tus- ja kehittämiskeskus. Lain 1 §:n 3 mo- menttiin ehdotetaan tehtäväksi poliisioppila i- tosten yhdistämisestä Poliisialan koulutus- ja kehittämiskeskukseksi johtuvat muutokset.

4 §. Poliisin ylijohto. Voimassa olevan py- kälän mukaan poliisin ylijohtona on sisäasi- ainministeriön poliisiosasto. Poliisin ylijoh- don tehtävänä on suunnitella, kehittää ja joh- taa poliisitointa koko maassa sekä päättää paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden yhteistoiminnan perusteista lää- nissä. Poliisin ylijohdon tehtävänä on myös kehittää poliisin toimialaa koskevaa lainsää- däntöä, hallintoa, koulutusta ja tutkimusta sekä huolehtia muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 3

§:n (706/2002) mukaan poliisin ylijohto hy- väksyy neuvoteltuaan asianomaisten yksi- köiden kanssa alaistensa yksiköiden tulosta- voitteet ja toimintalinjat sekä päättää niille osoitettavista määrärahoista.

Käytännössä poliisiosasto toimii kahdessa roolissa. Se on toisaalta poliisin ylijohto ja toisaalta normaali ministeriön osasto. Sään- nökset eivät ole selkeät sen suhteen, milloin poliisiosasto toimii poliisin ylijohtona ja mil- loin ministeriön osastona. Asian jakautumi- sella poliisin ylijohdon ja poliisiosaston asi-

oihin on käytännön toiminnassa merkitystä.

Toimiessaan ministeriön osastona poliis i- osastoa koskevat samat asioiden valmistelua ja ratkaisemista koskevat säännökset kuin muitakin ministeriön osastoja (pl. rajavartio- osasto). Tällöin tulevat sovellettaviksi minis- teriön työjärjestyksen 5 luvun asioiden val- mistelua koskevat säännökset, muun muassa ministeriön ylimmän johdon informoiminen, ja 6 luvun asioiden ratkaisemista koskevat säännökset, muun muassa asian esitteleminen ministerin ratkaistavaksi, jos asia on yhteis- kunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä se- kä ministerin ja kansliapäällikön pidätysoi- keus.

Poliisin hallinnosta annetun lain 4 §:ssä mainituista poliisin ylijohdon tehtävistä 2 kohdan tehtävät ” kehittää poliisin toimialaa koskevaa lainsäädäntöä, hallintoa, koulutusta ja tutkimusta” ovat normaaleja ministeriön osaston tehtäviä. Vastaavia tehtäviä on kai- killa osastoilla, joilla on alaista hallintoa. On otettava huomioon myös valtioneuvoston oh- jesäännön 45 §:ssä (1401/2004) säädetyt kansliapäällikön tehtävät. Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa minis- teriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa muun ohessa huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministe- riössä sekä vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä.

Ministeriön työjärjestyksen 4 luvussa on määritelty muun muassa kansliapäällikön ja osastopäällikön tehtävät. Kansliapäällikön tehtävänä on muun muassa vastata ministeri- ön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta sekä vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä. Osaston päällikön tehtä- vänä on johtaa osastonsa ja toimialansa tu- lossuunnitelmien valmistelua sekä johtaa alaisten virastojen kanssa käytäviä tuloskes- kusteluja. Työjärjestyksen asioiden ratkaise- mista koskevassa luvussa osaston päällikön ratkaisuvaltaan kuuluviksi on säädetty muun muassa tulosohjaus sekä osastolle ja sen toi- mialoille osoitettujen määrärahojen jakami- nen.

Poliisiosastolle poliisin ylijohtona tulisi kuulua vain poliisin toiminnalliseen johtami- seen ja toiminnallisen valmiuden ylläpitämi- seen liittyvät tehtävät. Tämän jaon selkeyt-

tämiseksi ehdotetaan poliisin ylijohdon teh- täviksi säädettäväksi poliisitoiminnan ja sen tukitoimintojen suunnittelu, kehittäminen, johtaminen ja valvonta. Tukitoimintoja oli- sivat esimerkiksi poliisin koulutus- ja tutki- mustoiminta sekä poliisin varustamiseen ja välineistöön liittyvät tehtävät. Poliisitoimin- nalla ja sen tukitoiminnoilla tarkoitettaisiin siten poliisin toiminnalliseen (operatiiviseen) johtamiseen ja toiminnallisen valmiuden yl- läpitämiseen liittyviä tehtäviä.

Poliisin ylijohto päättäisi myös paikallispo- liisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta. Poliisin ylijohto huolehtisi myös muista nimenomaan poliisin ylijohdol- le säädetyistä taikka määrätyistä tehtävistä.

5 §. Poliisin lääninjohto. Voimassa olevan 5 §:n mukaan poliisin lääninjohdon tehtävänä on suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitointa läänissä. Lääninjohto päättää myös paikallis- poliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköi- den yhteistoiminnasta läänissä poliisin yli- johdon päättämien perusteiden mukaisesti.

Lääninjohto huolehtii myös muista sille sää- detyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Esityksen 5 §:n mukaan poliisin lääninjoh- don tehtävänä olisi suunnitella, kehittää, joh- taa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoi- mintoja läänissä. Poliisin lääninjohto päättäi- si myös paikallispoliisin eli eri kihlakunnan poliisilaitosten välisestä yhteistoiminnasta.

Poliisin lääninjohto myös asettaisi alaisilleen yksiköille tulostavoitteet sisäasiainministeri- ön lääninjohdolle asettamien tavoitteiden pe- rusteella. Poliisin lääninjohto päättäisi myös alaisilleen yksiköille osoitettavista määrära- hoista sisäasiainministeriön sille osoittaman määrärahan puitteissa.

Poliisin hallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla poliisin lääninjohdolla on oikeus yksittäistapauksessa määrätä tutkinta- järjestelyistä keskusrikospoliisin ja paikallis- poliisin kesken läänissä. Sisäasiainministeri- ön määräyksellä on määrätty päälinjat siitä, milloin keskusrikospoliisi suorittaa tutkinnan itsenäisesti ja milloin yhteistyössä poliisin muun yksikön kanssa sekä miten mahdolliset yhteistyössä ilmenevät ongelmat ratkaistaan.

Tutkintavastuuseen ja tutkintavoimavaroihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi on tar- peen, että poliisin lääninjohdolla on oikeus yksittäistapauksessa määrätä tutkinnan järjes-

tämisestä ja siihen liittyvien voimavarojen käyttämisestä. Helsingin kihlakunnan poliis i- laitos on suoraan sisäasiainministeriön ala i- nen. Silloin kun olisi kysymys keskusrikos- poliisin ja Helsingin kihlakunnan poliisila i- toksen välisistä tutkintajärjestelyistä, poliisin ylijohdolla olisi oikeus päättää niistä.

6 §. Paikallispoliisi. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että jokaisessa kihlakunnassa on kihlakunnan poliisipäällik- kö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta. Tä- mä mahdollistaisi sen, että kihlakuntien po- liisilaitosten toimintaa voitaisiin kehittää ja tehostaa muodostamalla poliisilaitoksia, joi- den toimialueena olisi useampi kihlakunta.

Valtioneuvosto on joulukuussa 1992 päät- tänyt kihlakuntajaosta (1464/1992). Valtio- neuvoston kihlakuntajaosta tekemää päätöstä sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien jär- jestämiseen. Puuttumatta edellä mainittuun valtioneuvoston kihlakuntajakopäätökseen kihlakunnan poliisilaitosten toimintaa ehdo- tetaan tehostettavaksi ja kehitettäväksi siten, että ne voisivat toimia nykyistä suurempina aluekokonaisuuksina. Valtioneuvoston ase- tuksella voitaisiin säätää niistä kihlakunnan poliisilaitoksista, joiden toimialueena olisi useampi kihlakunta.

Eduskunnan hallintovaliokunta on hallin- toselonteosta antamassaan mietinnössä to- dennut, että riippumatta siitä, miten vastai- suudessa suhtaudutaan kihlakuntajärjestel- mään, toimialueista päättäminen on siirrettä- vä valtioneuvoston yleisistunnolle, jotta ko- konaisvaltainen arvio ja vastuuttaminen on mahdollista keskeisissä valtionhallinnon teh- tävissä.

Säädettäessä kihlakunnan poliisilaitoksesta, jonka toimialue olisi yhtä kihlakuntaa laa- jempi, tulisi ottaa huomioon eri alueiden eri- tyispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot. Säänte- ly vastaisi kihlakuntien muodostamista kos- kevaa sääntelyä valtion paikallishallinnon kehittämisestä annetun lain 3 §:n 2 momen- tissa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota alue- jaotuksen vaikutukseen viranomaisen kieli- lain (423/2003) 6 §:ssä tarkoitettuun kielelli- seen asemaan. Uusia poliisilaitoksia muodos- tettaessa saattaa viranomaisen kielellinen asema muuttua, mikä vaikuttaa viranomaisen

kielilain 26 §:ssä tarkoitettuun työkieleen ja virkamiesten kielitaitovaatimuksiin. Tällä hetkellä viisi poliisilaitosta käyttää ruotsia työkielenään. Jotta julkinen valta voisi turva- ta perustan suomen- ja ruotsinkielisen väes- tön mahdollisuuksille saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan, tulee jatkossakin olla myös ruotsia työkiele- nään käyttävää poliisihallintoa.

Voimavarojen käytön tehostamisella tur- vattaisiin kansalaisille keskeisimpien palve- lujen saatavuus ja laatu. Kansala isille kes- keisintä on peruspoliisitoiminnan, erityisesti järjestyshäiriöitä ja rikoksia ennalta estävän toiminnan, läheisyys. Sisäisen hallinnon ja poliisitoiminnallisten tukitoimintojen sijoit- tumisella ei ole samanlaista merkitystä kan- salaisten näkökulmasta.

Poliisin aluejaon toiminnallista tarkoituk- senmukaisuutta arvioitaessa on erotettava jär- jestyspoliisitoiminnan, rikospoliisitoiminnan sekä lupapalvelujen ja -valvonnan näkökul- ma. Järjestyspoliisitoiminnan näkökulmasta keskeistä olisi aluejaon yhteensopivuus hätä- keskusalueiden ja mahdollisesti myös pelas- tustoimen alueiden kanssa. Rikospoliisitoi- minnan näkökulmasta keskeistä olisi alueja- on yhteensopivuus syyttäjälaitoksen ja mah- dollisesti myös tuomioistuinlaitoksen alueja- on kanssa. Lupapalveluihin ja -valv ontaan liittyvän sidosryhmäyhteistyön kannalta alue- jaolla ei ole yhtä suurta merkitystä. Kaikki edellä mainitut aluejaot eivät ole nykyisel- lään samanaikaisesti yhteensovitettavissa.

Hätäkeskusuudistus, joka koskee koko maata, on kokonaisuudessaan toteutettu vuonna 2006. Aiemmin erillään toimineet pe- lastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja po- liisin hälytyskeskukset yhdistetään valtion yl- läpitämiksi 15 hätäkeskukseksi. Hätäkeskus toimii pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja ter- veystoimen viestikeskuksena. Uudistuksen tavoitteena on luoda sekä avuntarvitsijoita et- tä eri yhteistyöviranomaisia tasapuolisesti palveleva hätäkeskusjärjestelmä ja parantaa näin turvallisuustasoa entisestään.

Valtion paikallishallinnon kehittämisen pe- rusteista annetun lain 4 §:n 3 momentin mu- kaan palvelujen saatavuuden turvaamiseksi virastoilla voi olla palvelutoimistoja. Vo i- massa olevan säännöksen mukaan lääninhal- litus päättää asianomaisia kuntia kuultuaan

palvelutoimistojen määrästä ja sijaintipaikas- ta. Palvelutoimistojen sijaintipaikasta päät- tämisen toimivalta ehdotetaan siirrettäväksi lääninhallitukselta sisäasiainministeriölle.

Toimivallan keskittämisellä pyritään turvaa- maan palvelujen laatu ja saatavuus. Kihla- kunnanvirastosta annetun asetuksen (859/1994) 10 §:n mukaan lääninhallitus päättää kihlakunnan nimestä ja kihlakunnan- viraston sijaintipaikasta. Tältä osin ehdote- taan muutosta siten, että valtioneuvoston ase- tuksella säädettäisiin kihlakunnan poliisila i- toksesta silloin, kun sen toimialueena olisi useampi kihlakunta. Poliisilaitoksen sijainti- paikasta ja sen palvelutoimistojen sijaintipai- kasta päättäisi sisäasiainministeriö.

Valtioneuvoston asetuksen valmistelussa tulee kuulla lääninhallitusta, asianomaisia poliisilaitoksia sekä alueen kuntia.

Kun muodostetaan kihlakunnan poliisilai- tos, jonka toimialueena on useampi kihlakun- ta, lakkaavien kihlakunnan poliisilaitosten poliisipäälliköiden virat lakkautettaisiin ja muut virat ja henkilöstö siirrettäisiin uuteen kihlakunnan poliisilaitokseen. Käytännössä virkojen ja henkilöstön siirrot tekisi läänin- hallitus. Lakkaavien kihlakunnan poliisila i- tosten poliisipäälliköiden asema turvataan muutoksen yhteydessä. Lakkautettavan polii- sipäällikön viran haltija pyritään sijoittamaan ammattitaitoon ja osaamiseen nähden uudel- leen ensisijaisesti poliisihallinnossa. Toim i- valtainen viranomainen poliisipäälliköiden uudelleen sijoittamisessa olisi sisäasiainmi- nisteriö valt ion virkamiesasetuksen (971/1994) 2 §:n nojalla.

Valtioneuvoston henkilöstön aseman jär- jestämisestä organisaation muutostilanteissa antaman periaatepäätöksen soveltaminen edellyttää, että virkamies antaa suostumuk- sensa siirtoon. Jos suostumusta ei saada, työnantajaa koskeva sijoittamisvelvoite mää- räytyy periaatepäätöksen mukaisesti ja ulot- tuu oman hallinnonalan ulkopuolellekin. En- sisijaisesti virkamies pyritään sijoittamaan omaan virastoon tai omalle hallinnonalalle.

Jos tämä ei onnistu, hänet pyritään sijoitta- maan toiselle hallinnonalalle omalla työssä- käymisalueella. Tämän pidemmälle työnanta- jan sijoittamisvelvollisuus ei periaatepäätök- sen nojalla ulotu. Jos virkamiestä ei pystytä sijoittamaan edellä kuvatulla tavalla, työnan-

tajalle syntyy valtion virkamieslain 27 §:n mukainen irtisanomisoikeus säännöksessä ja periaatepäätöksessä mainittujen edellytysten täyttyessä.

Perustettavan uuden kih lakunnan poliisila i- toksen poliisipäällikön virka saataisiin täyttää sitä haettavaksi julistamatta täytettäessä virka ensimmäistä kertaa. Tarkoituksena on laittaa perustettavat poliisipäällikön virat poliisihal- linnossa sisäiseen hakuun ja antaa siten myös muille kuin alueen lakkautettavien poliis i- päälliköiden virkojen haltijoille mahdollisuus hakea perustettavaa poliisipäällikön virkaa.

Lakkautettavien poliisipäälliköiden viran hal- tijat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti polii- sihallinnon virkaan, joka vastaisi heidän ammattitaitoansa ja kykyänsä. Jollei lak- kautettavan poliis ipäällikön viran haltija suostu ottamaan vastaa hänelle tarjottua vir- kaa, noudatettaisiin valtion virkamieslain 27

§:n säännöksiä sekä valtioneuvoston henki- löstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa antaman periaatepäätöksen linjauksia.

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset on sisällytetty tähän pykälään eikä lain voi- maantulosäännöksen yhteyteen siitä syystä, että on mahdollista, että toiminta-alueiltaan laajempia kihlakunnan poliisilaitoksia muo- dostetaan paitsi tämän lain voimaantullessa myös myöhemmin.

Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on selvittänyt poliisin virkojen kelpoisuus- vaatimusten muutostarpeita. Työryhmä jätti mietintönsä helmikuussa 2006 (Poliisin yli- johdon julkaisusarja 4/2006). Työryhmä on mietinnössään todennut muun muassa, että kelpoisuusvaatimuksissa on epäloogisuutta esimerkiksi siinä, minkälaisiin tehtäviin kel- poisuusvaatimukset on säädetty tai mitkä ovat samantasoisten tehtävien kelpoisuusvaa- timukset. Työryhmä on ehdottanut, että kel- poisuusvaatimuksia uudistettaisiin valtioneu- voston periaatepäätöksiin kirjattuja yleisiä periaatteita noudattaen. Uudistuksen tulee tukea vastikään uudistettua poliisihallinnon koulutusrakennetta. Lisäksi uudistuksessa on otettava huomioon suomalaisessa korkeakou- lututkintojen järjestelmässä viime vuosina to- teutetut muutokset. Työryhmä ehdotti, että johtamistaito säädetään kelpoisuusvaatimuk- seksi ylimpien virkamiesten virkoihin ja kes-

keisiin johtamistehtäviin sekä sellaiseen vir- ka-asemaan, johon liittyy mahdollisuus tulla määrätyksi johtavaan asemaan. Kaikkein ylimmissä viroissa kelpoisuusvaatimukseksi on johtamistaidon lisäksi säädettävä johta- miskokemus.

Tutkintovaatimusten osalta työryhmä esitti, että muun muassa poliisipäälliköiden ja ni- mismiesten osalta kelpoisuusvaatimuksena olisi oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtynei- syys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toi- mintaan sekä käytännössä osoitettu johtamis- taito ja johtamiskokemus. Tällä hetkellä kel- poisuuden poliisipäällikön virkaan tuottaa oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka niin sanottu poliisimaisterin tutkinto. Työryhmä katsoi, että koska suomalaista koulutusjärjes- telmää kehitetään jatkuvasti monipuolisem- maksi, korkeatasoisemmaksi, yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset täyttäväksi sekä kansainvälisen vertailun kestäväksi, ei kel- poisuusvaatimusten ahtaita, vain tiettyihin tutkintoihin sidottuja määrittelyjä voida pitää tarkoituksenmukaisina. Muille korkeakoulu- tutkinnoille vaihtoehtoisena tutkintona yksi- löidään oikeustieteen kandidaatin tutkinto niissä viroissa, joiden toimenkuvat sisältävät etenkin juridista osaamista vaativia tehtäviä.

8 §. Yhteistoiminta. Kuten nykyisinkin pai- kallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaisek- si järjestämiseksi voitaisiin paikallispoliisin toimintoja järjestää hoidettaviksi eri kihla- kunnan poliisilaitosten välisenä yhteistoimin- tana. Kysymyksessä on toiminnan kehittämi- nen hallinnonalan sisäisin järjestelyin. Pai- kallispoliisin välisestä yhteistoiminnasta päättäisi poliisin lääninjohto. Jos yhteistoi- mintaan osallistuu eri lääneihin kuuluvia kih- lakunnan poliisilaitoksia taikka siinä on osal- lisena Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, poliisin ylijohto päättäisi yhteistoiminnasta.

Päätöksessä tulisi määritellä yhteistoiminnas- sa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan joh- taja ja muut johtosuhteet. Esityksen 8 §:n no- jalla ei olisi mahdollista toteuttaa kihlakun- nan poliisilaitosten välistä täydellistä yhteis- toimintaa. Jos täydellinen yhteistoiminta olisi tarkoituksenmukainen ratkaisu tehtävien hoi- tamiseksi, tulisi järjestely toteuttaa 6 §:n 1 momentin nojalla muodostamalla kihlakun- nan poliisilaitos, jonka toimialueena olisi

useampi kihlakunta.

Pykälässä ehdotetaan, että tiettyjä tehtäviä voisivat hoitaa yhteistoiminnassa paitsi kih- lakuntien poliisilaitokset myös kihlakunnan poliisilaitokset ja muut poliisihallinnon polii- siyksiköt. Muilla poliisiyksiköillä tarkoite- taan poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettuja poliisiyksiköitä, joi- ta ovat poliisin ylijohto, poliisin lääninjoh- dot, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikku- va poliisi, Poliisialan koulutus- ja kehittä- miskeskus, Poliisin tekniikkakeskus ja Polii- sin tietohallintokeskus. Käytännössä näistä yksiköistä yhteistoiminnassa toimis ivat to- dennäköisimmin keskusrikospoliisi, suojelu- poliisi ja liikkuva poliisi sekä paikallispoliisi.

Tehtäviä, joita voitaisiin suorittaa yhteistoi- minnassa, voisivat olla esimerkiksi rikos- tiedusteluun ja – analyysiin liittyvät tehtävät sekä talousrikostutkintaan tai tekniseen rikos- tutkintaan liittyvät tehtävät. Säännöksen tar- koituksena on säädöspohjan selkeyttäminen.

Mainittuja tehtäviä on jo nykyisin hoidettu lääninhallitusten määräysten perusteella ja poliisiyksiköiden välisin sopimuksin.

9 §. Keskusrikospoliisi. Poliisin hallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin mukaan polii- sin lääninjohdolla on oikeus yksittäistapauk- sessa määrätä tutkintajärjestelyistä keskusri- kospoliisin ja paikallispoliisin kesken läänis- sä. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on suoraan sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva paikallishallintoviranomainen. Nyt voimassa olevan 9 §:n 3 momentin mukaan poliisin lääninjohto voisi kuitenkin määrätä tutkintajärjestelyistä keskusrikospoliisin ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kes- ken. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, vaan toimivallan tulisi olla poliisin ylijohdolla. Tä- tä koskeva tarkennus ehdotetaan tehtäväksi lain 9 §:n 3 momenttiin.

12 §. Poliisialan koulutus- ja kehittämis- keskus. Nykyiset poliisioppilaitokset ovat Espoossa toimiva Poliisiammattikorkeakoulu sekä Tampereella toimiva Poliisikoulu. Sisä- asiainministeriö on tehnyt vuonna 2003 pää- töksen (SM-2002-02341/Tu-43/28.8.2003) Poliisiammattikorkeakoulun siirrosta Tampe- reen Hervantaan. Tuon päätöksen mukaan poliisikoulutuksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi sekä poliisioppilaitosten toimintakyvyn parantamiseksi Poliisiammat-

tikorkeakoulu siirretään Poliisikoulun yhtey- teen. Toiminta Hervannassa on tarkoitus käynnistää 1 päivänä syyskuuta 2007 tai kui- tenkin viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008. Sisäasiainministeriö on huhtikuussa 2004 tekemällään päätöksellä (SM-2004- 01022/Tu-43) tarkentanut edellä mainittua vuoden 2003 päätöstään siten, että siirron valmistelussa on tavoiteltava mahdollisim- man suuria synergiaetuja poliisikoulutuksen laadun siitä kärsimättä. Tavoitteen saavutta- miseksi poliisioppilaitoksista muodostetaan jatkossa yksi oppilaitoskokonaisuus, jolla on yhteinen johto ja jossa alustavien suunnitel- mien mukaan olisi peruskoulutus-, täyden- nyskoulutus-, johtamiskoulutus- sekä tutki- mus- ja kehittämislinja.

Uuden oppilaitoksen nimeksi ehdotetaan Poliisialan koulutus- ja kehittämiskeskusta.

Poliisialan koulutus- ja kehittämiskeskukses- sa olisi yksiköt poliisin peruskoulutusta, jat- ko- ja täydennyskoulutusta sekä poliisialan ammattikorkeakouluopetusta varten. Poliisin koulutus- ja kehittämiskeskuksesta, sen hal- linnosta ja siellä suoritettavista tutkinnoista ja annettavasta opetuksesta säädettäisiin tar- kemmin poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005).

13 §. Poliisin tekniikkakeskus. Sisäasiain- ministeriö on antanut helmikuussa 2006 eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja valtion virkamieslain 53 ja 55 §:n muuttamisesta (HE 4/2006 vp), jossa muun muassa ehdote- taan Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäväalaa laajennettavaksi. Muutos laajentaisi Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäväalaa siten, että myös muut viranomaistahot kuin poliisihal- linto voisivat hankkia palveluita Poliisin tek- niikkakeskukselta. Näin voitaisiin saavuttaa eri viranomaistoim intojen osalta säästöjä ja karsia päällekkäisiä toimintoja.

Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 2004 selvitysmiehen selvittämään, miten ar- pajais-, viihdelaite-, rahankeräys- ja ampu- ma-aselainsäädännön sekä yksityiseen turval- lisuusalaan liittyvän lainsäädännön nojalla nykyisin sisäasiainministeriön poliisiosastol- le kuuluvien tehtävien hoito olisi tarkoituk- senmukaista järjestää. Työssä edellytettiin otettavan huomioon tältä osin arpajaislain- säädännön mukaisen valvonnan järjestämi-

sestä tehtävä erillisselvitys. Lisäksi tuli eri- tyisesti selvittää, olisiko kyseisiä tehtäviä mahdollista ja tarkoituksenmukaista siirtää Poliisin tekniikkakeskukselle sen sijoittamis- ta koskevaan 16.12.2004 tehtyyn suunnitte- lupäätökseen liittyen.

Selvitysmiehen selvitys valmistui huhti- kuussa 2005. Selvitysmies esitti selvitykses- sään kolme vaihtoehtoista organisaatiomallia.

Nämä olivat itsenäisenä virastona toimiva Poliisin hallintokeskus, Poliisin tekniikka- keskuksen pohjalta muodostettava Poliisin hallinto- ja tekniikkakeskus sekä Etelä- Suomen ja Itä-Suomen lääninhallituksiin tu- keutuva lääninhallitusmalli.

Eduskunnan hallintovaliokunta on käsitel- lessään hallituksen esitystä rahankeräyslaiksi todennut mietinnössään (HaVM 25/2005 vp – HE 102/2005 vp) muun muassa seuraavaa:

”Hallituksen esityksessä ei perustella sitä, miksi Etelä-Suomen lääninhallituksen tulisi ottaa vastatakseen lakiehdotuksen 26 §:n 1 (rahankeräysten toimeenpanon yleinen val- vonta ja ohjaus sekä tilastointi) ja 3 (rahanke- räysten toimeenpanoa koskevien lausuntojen ja ohjeiden antaminen) momentissa mainitut valtakunnalliset nykyisin ministeriölle kuu- luvat tehtävät. Tällaiset tehtävät soveltuvat huonosti alueelliselle hallintoviranomaiselle ja ovat omiaan lisäämään hallintojärjestel- mämme monimutkaisuutta. Valiokunta pi- tääkin perusteltuna, että kyseiset tehtävät jäävät edelleen sisäasiainministeriöön nykyi- selle asiantuntevalle valvontayksikölle.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että val- takunnallisella tasolla on asiantunteva rahan- keräysten toimeenpanon yleisestä valvonnas- ta ja ohjauksesta sekä tilastoinnista vastaava organisaatio, joka voi toimia myös luvanha- kijoiden ja kansalaisten asiantuntija- ja neu- vontaelimenä. Sisäasiainministeriössä toim i- van arpajaishallintoyksikön tehtäväkenttään kuuluvat lisäksi myös rahapelejä, tavara- arpajaisia ja bingopelejä koskevat asiat. Yksi valtakunnallinen elin on ensiarvoisen tärkeä, kun kehitetään yleishyödyllisten kansalais- toiminnan varainhankinnan kokonaisuutta.

Tähän tehtäväkenttään kiinteästi liittyy osa- alueena kansainvälinen yhteistyö, joka edel- lyttää statukseltaan korkeaa elintä. Valiokun- ta korostaa myös sitä, että yleishyödyllisten varainhankinnan kokonaisuudessa tulee li-

säksi turvata rahapelitoiminnan kansallinen yksinoikeusjärjestelmä. Tämäkin edellyttää vahvaa kansainvälistä ja kansallista osaamis- ta, panostusta valvontaan ja laaja-alaista nä- kemystä.

Valiokunta painottaa myös sitä, ettei ra- hankeräysvalvonta saa vaarantua tai menettää uskottavuuttaan. Rahankeräystoiminnan ja muunlaisen varainhankinnan rajankäynti jää väistämättä osin tulkinnanvaraiseksi. Näistä- kin syistä on välttämätöntä, että valtakunnal- linen yleinen valvonta ja ohjaus tapahtuu riit- tävän lähellä poliittista vastuupiiriä ministe- riötasolla.”

Tällä hetkellä sisäasiainministeriön poliis i- osaston hallintoyksikön vastuualueena toim i- van arpajais - ja asehallintoyksikön arpajais- hallinto valmistelee ja esittelee valtioneuvos- tolle rahapeliluvat, vahvistaa rahapelien peli- säännöt, määrää rahapelitoiminnan valvontaa varten viralliset valvojat sekä antaa ratkai- susuositukset raha-arpajaisia taikka veikka- us-, vedonlyönti- tai totopelejä toimeenpane- van rahapeliyhteisön ja pelaajan välisestä voitonmaksua koskevasta erimielisyydestä.

Arpajaishallinto vastaa arpajais-, rahankerä- ys- ja viihdelaitetoiminnan lainmukaisuudes- ta sekä arpajaisten ja rahankeräysten toi- meenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja tilastoinnista. Se antaa myös arpajaisten ja rahankeräysten toimeenpanoa koskevia lau- suntoja ja ohjeita.

Eduskunnan hallintovaliokunta painottaa aiemmin mainitussa rahankeräyslain käsitte- lyn yhteydessä antamassaan mietinnössä ra- hankeräys-, tavara-arpajais-, bingotoiminnan ja rahapelitoiminnan yhteistä kokonaisuutta ja näkee, että koko tuon kentän ohjauksen ja valvonnan tulisi olla yhdessä ja riittävän lä- hellä poliittista päätöksentekoa. Tämä voi- daan toteuttaa siten, että arpajaislaissa, ra- hankeräyslaissa ja viihdelaitelaissa ministeri- ölle säädetyt tehtävät säilyisivät edelleen mi- nisteriön tehtävinä. Tehtävät hoidettaisiin edelleen Riihimäellä.

Tässäkään vaihtoehdossa ministeriö ei olisi lupaviranomainen. Lupaviranomaisena toi- misivat poliisilaitokset ja lääninhallitukset.

Sisäasiainministeriö vastaisi arpajaisten ja rahankeräysten toimeenpanon yleisestä ohja- uksesta ja valvonnasta sekä tilastoinnista ny- kyiseen tapaan. Ministeriö antaisi, kuten ny-

kyisinkin, myös rahankeräysten ja arpajaisten toimeenpanoa ja toimeenpanon valvontaa koskevia lausuntoja ja ohjeita.

Arpajais- ja asehallintoyksikön asehallin- non tehtävänä on ratkaista ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaaral- listen ammusten kaupalliseen toimintaan liit- tyvät lupa-asiat, asekeräilijän hyväksyntää koskevat hakemusasiat ja erityisen vaarallis- ten ampuma-aseiden hankkimislupa-asiat.

Asehallinnossa ratkaistaan myös asealan elinkeinon harjoittamista ja ase- elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilön hyväk- syntää koskevat hakemusasiat ja ampuma- aseiden kaupallista siirtoa, tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevat hakemusasiat.

Asehallinto toimii Suomessa ampuma- aseiden ja patruunoiden käyttöturvallisuuden tarkastusta suorittavana tarkastuslaitoksena.

Se osallistuu kansainväliseen aseiden tarkas- tusjärjestöön (C.I.P.) liittyneiden maiden vä- liseen yhteistyöhön sekä muuhun kansainvä- liseen yhteistyöhön.

Arpajais- ja asehallintoyksikön asehallin- non tehtävät ehdotetaan siirrettäviksi Poliisin tekniikkakeskuksen tehtäviksi. Tehtävien siirto edellyttää useiden ampuma-aselain (1/1998) säännösten muuttamista. Muutokset ovat yksinkertaisia, niissä vain muutetaan toimivaltaiseksi viranomaiseksi Poliisin tek- niikkakeskus sisäasiainministeriön sijaan.

Mikkelissä toimiva turvallisuusalan val- vontayksikkö on sisäasiainministeriön polii- siosaston hallintoyksikön vastuualue. Turval- lisuusalan valvontayksikkö vastaa yksityisen turvallisuusalan valtakunnallisesta valvon- nasta ja ohjauksesta. Sille kuuluu vartioimis- liiketoiminta, turvasuojaustoiminta ja järjes- tyksenvalvojatoiminta. Yksikkö myöntää ja peruuttaa vartioimisliikeluvat sekä hyväksyy vartioimisliikkeiden vastaavat hoitajat. Se myös kehittää vartioimisliikkeisiin ja järjes- tyksenvalvontaan kohdistuvaa käytännön valvontatoimintaa poliisilaitosten kanssa.

Turvallisuusalan valvontayksikön tehtävät ehdotetaan myös siirrettäviksi Poliisin tek- niikkakeskukselle. Tehtävien siirto edellyttää yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) useiden säännösten sekä eräiden järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) säännösten muuttamista. Muu- toksen sisältö pääosin olisi, että toimivaltai-

seksi viranomaiseksi muutettaisiin Poliisin tekniikkakeskus sisäasiainministeriön sijaan.

Kilpailuvirasto on vuonna 2005 käsitellyt Poliisin tekniikkakeskuksen kilpailua mah- dollisesti rajoittavia toimintatapoja. Toimen- pidepyynnössä Kilpailuvirastoa oli pyydetty selvittämään Poliisin tekniikkakeskuksen menettelyä asekaupassa. Toimenpidepyyn- nön tekijän käsityksen mukaan Poliisin tek- niikkakeskus ei saisi toimia samalla aseiden testaajana, ostajana ja jälleenmyyjänä, koska näin tehdessään se rajoittaa kilpailua viran- omaisasemansa perusteella. Kilpailuvirasto totesi 17 päivänä marraskuuta 2005 antamas- saan päätöksessä (1093/61/04): ”Sisäasiain- ministeriön sisäisen tarkastuksen tekemä sel- vitys osoittaa, ettei Poliisin tekniikkakeskus poliisihallinnon ulkopuolisessa ampuma- aseiden ja patruunoiden myynnissä ole alan yritysten kilpailija. Tämä johtuu siitä, että ampuma-aselaki kieltää Poliisin tekniikka- keskukselta poliisihallinnon ulkopuolisen myynnin. Myyntireskontrakaan ei osoittanut tällaista myyntiä olleen. Tältä osin onkin ky- seessä poliisihallinnon ampuma-aseiden ja - tarvikkeiden hankinnat, joissa Poliisin tek- niikkakeskus on noudattanut hankintalain määräyksiä.

Poliisin tekniikkakeskuksen uudistaminen, liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen voi tulla kilpailunäkökohtien johdosta kuitenkin ajan- kohtaiseksi, mikäli sen ulkopuolisille mark- kinoille suuntautuva myynti laajentuu mer- kittävästi.”

Hallinnon kehittämisen yleisten linjausten mukaisesti ehdotetaan nykyisellään sisäasi- ainministeriölle kuuluvat operatiivisiksi kat- sottavat valtakunnalliset ampuma-aseisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan liittyvät lupa-, valvonta- ja tarkastustehtävät siirrettäviksi ministeriön alaiselle hallinnolle. Uuden kes- kusviraston perustamista pelkästään näitä tehtäviä varten ei ole pidetty tarkoituksen- mukaisena. Tehtävät sopivat nykyisistä polii- siyksiköistä parhaiten Poliisin tekniikka- keskukselle. Ratkaisulla saavutettaisiin sy- nergiaetuja viranomaisaseistuksen hankinta-, ylläpito- ja kehittämistehtäviin sekä ampu- ma-aseiden tarkastustehtäviin tarvittavien erityistilojen osalta.

Poliisin tekniikkakeskuksen sisällä kalus- ton, välineiden ja varusteiden hankinta-, yl-

läpito- ja kehittämistehtävät sekä lupa-, val- vonta- ja tarkastustehtävät erotettaisiin Polii- sin tekniikkakeskuksen ohjesäännössä or- ganisatorisesti ja ratkaisuvallan osalta toisis- taan.

15 b §. Virkamiehen tehtävään määräämi- nen. Valtionhallinnon johtamisvirkojen uu- distamista pohtineen valtiovarainministeriön työryhmän (valtiovarainministeriön työryh- mämuistio 1/2005) mukaan valtionhallinnon johtajien virkojen nimityskäytäntö on tarpeen saattaa nykyistä järjestelmällisemmälle poh- jalle. Muistion pohjalta valtio- varainministeriössä on valmistelu hallituksen esitystä valtion ylimmän virkamiesjohdon nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä.

Järjestelmän piiriin kuuluisi tasavallan presi- dentin tai valtioneuvoston nimittämistoim i- valtaan kuuluvia ylimpiä virkoja, valtioneu- vostossa ministeriön osastopäällikön ja sitä vastaavia ylempiä virkoja sekä välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virko- ja, yhteensä noin 130. Järjestelmän piiriin kuuluisi poliisihallinnosta sisäasiainministe- riön poliisiosaston osastopäällikkönä toim i- van poliisiylijohtajan virka. Uudistuksella pyritään edistämään johtamisen laatua ja tu- loksellisuutta sekä lisäämään johdon liikku- vuutta.

Vastaavanlaisen järjestelmän luominen on tarkoituksenmukaista myös poliisi- hallinnossa. Poliisin ylimmän johdon osalta ehdotetulla säännöksellä mahdollistettaisiin siirtyminen järjestelmään, jossa virkaan ni- mittäminen ja tehtävään määrääminen erotet- taisiin toisistaan. Järjestelmää sovellettaisiin poliisijohtajan (sisäasiainministeriön poliis i- osaston yksikön päällikkö), lääninpoliisijoh- tajan (lääninhallituksen poliisiosaston osas- topäällikkö), keskusrikospoliisin, suojelupo- liisin ja liikkuvan poliisin päällikön sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen polii- sipäällikön tehtäviin.

Palvelussuhde olisi voimassa toistaiseksi eli ilman määräaikaa. Tämä olisi tarpeen, jot- ta ylimpien johtajien urat koettaisiin vastai- suudessakin houkutteleviksi ja päteviä haki- joita kiinnostaviksi. Myös hallinnon jatku- vuuden turvaaminen edellyttää pysyviä pal- velussuhteita. Yksittäisten johtamistehtävien, joihin yleisvirkaan nimitetyt määrättäisiin, kestoa ei olisi määritelty.