T y ö l ä i s n a i n e n 143
Ä skeisistä siveellisyysrikoksista.
»Päivässä» E rn st L a tn p e n .
O lem m e y h t’äkkiä jo u tu n e e t siveellisyysrikkoksien p y ö r
teeseen. H elsingistä, O ulusta, T erijoelta, N astolasta, S o rta
valasta saapuu viestejä, jotka kertovat, että alaikäisiä tyttöjä on raiskattu. P uistattaa lukiessa niitäkin su p p eita k erto m u k sia, joita sanom alehdissä asiasta on näkynyt. M ielu u m m in niitä ei ajattelisi, vieläkin m ieluum m in niihin olisi k ajo a
matta, m utta — m u u n m uassa kehoitettuna — täytyy r u veta penkom aan tätä inhim illisen p eto m aisu u d en tunkiota.
Aivan lam auttavan vaikutuksen teki pienen tytö n m u rh a K aivopuiston jäällä. Ei uskalla ajatella lo p p u u n sitä aja
tusta, että itse sattuisi olem aan tällaisen su rm an saaneen tyt
tösen isä tai h o lh o o ja. P u u k k o m urhaajan rintaan! Se ajatus välähtää ensi kuulem alta salam ana aivoissa. — Ja se totisesti kai olisikin tällaisen m urhenäytelm än ain o a oikea ja sopiva lo p p u . Se olisi sitäkin oikeam pi, kun otaksun m urhaajan itsekin sitä tahtovan, jos hänellä vielä on ra h tuakaan järkeä jäljellä. Sillä voiko ajatellakaan, että järkevä ihm inen saattaisi itsem urhaa tekem ättä tai haluam atta k u o lemaa kantaa tällaisen k o n n an ty ö n aiheuttam ia o m a n tu n n o n tuskia.
Tekijä on tietysti ollut m ielisairas, kuten yleensä kaikki ne, jotka h im o m u rh ia tekevät tai ovat tehneet. M urhata
pauksen yksityiskohdat sen sitäpaitsi todentavat. En tiedä, onko lääkärin tutk in n o ssa käynyt selväksi tekijän su kupuoli.
A rvatenkin h än on mies, vaikka esim erkkejä o n naisistakin, joiden h im o a on raadella om aan su k u p u o leen sa kuuluvia nuo ria h en kilöitä ju u ri sam alla tavalla kuin m itä o n n e tto m an tyttö-vainajan ruum iista on selvinnyt. P eloittavin on se seikka, että m urhaajaa ei löydetä. H än kulkee vielä va
paana ja o n valm is m illoin tahansa uudistam aan h u rjan te
konsa.
§i En m alta olla m ielessäni m iettim ättä, kuinka käy, jos m urhaaja löydetään. H än saa kuritushuonetta, sanotaan nyt vaikka 12 vuotta. H än pääsee vapaaksi 12:n v u o d en p e
rästä, vaikka hän olisi tuo m ittu elinajakseen k u ritu sh u o n e e
seen, jo s hän rangaistusaikansa on käyttäytynyt siivosti.
Tällaiset vangit käyttäytyvät aina siivosti, sillä aivan väärä luulo on se, että näm ä henkilöt olisivat luonteeltaan raivok
kaita. Eivät, ne päinvastoin ovat ihm isten jo u k o ssa peräti ujoja, hiljaisia, um pim ielisiä, toisin sanoen suurim m assa m ää
rin herm oheikkoja. M iehiset him o m u rh aajat ovat sitä paitsi usein liikkeiltään ja eleiltään naisellisia.
Vankilasta päästyään on mies valm is uusiin rikoksiin.
M eidän lakim m e ei kysy sitä, paraneeko tu o m ittu vankilassa vai ei, m eidän vankilam m e eivät välitä siitä, o n k o v ap a u tetun vangin tuleva käytös taattu. Takeita siitä ei ole, näm ä vangit ovat vaan saaneet rangaistuksen rikoksistaan ja sen kärsittyään he ovat vapaita kuin taivaan linnut. U usiin ri
koksiin.
P arantaako vankila tu o m itu t? S ukupuolirikollisia se ei ainakaan paranna. P äinvastoin tekee pakollinen p idättym i
nen lu onnollisesta tyydytyksestä heistä m ah d o llisim m an m o nella alalla liikkuvia hitnorikollisia. V ankilat ja luostarit ovat aina olleet kaikkien sairaloisten rikollisten taim itarhoja.
V ankilasta päässyt rikollinen on aina vaarallinen ilm iö, sillä vaikkapa hän ennen ei olisikaan ollut sukupuoliasioissa lu o n noton, on vankila v o in u t hänet siihen johdattaa. Y hdestä pidätetystä helsinkiläisestä raiskaajasta tiedetään, että hän on vanha vankilavieras.
Seuraava kertom us on m itä kuvaavin esim erkki tällai
sen pakollisen pidättym isen perin turm iollisesta vaikutuksesta miehiin nähden. — U skonsotien aikana kom ennettiin Sak
sassa erään k au p u n g in varusväki liikkeelle ja yhtym ään m u u alla taistelevaan so tajoukkoon. K aupungissa oli vain h ar
voja täysiikäisiä m iehiä jäljellä, sillä sota oli vähentänyt m ies
ten lu v u n aivan m itättöm iin. N äm ä rukoilivat hartaasti pääl
likköä ja pyysivät häntä jättäm ään edes pienen osaston kau
p unkiin, sillä m uuten m u n k it ja naim attom at papit tulisivat raiskaam aan heidän vaim onsa ja tyttärensä. — — —
M iten lohd u tto m alta tu n tu u k aan lukea sanom alehtien selostuksia täällä pidetyistä siveellisyyskokouksista, joissa jo kainen osanottaja toinen toistaan kiihkeäm m in vaatii — ra n gaistuksia, yhä vain an karam pia rangaistuksia sekä pidettä
väksi en em m än siveellisyys-saarnoja nuorille.
Syyt ovat syvem m ällä, ei niih in tepsi kaikkein kaune- immaticaan sanat, ja rangaistukset vain kartuttavat rikoillisia tapum uksia. Eikö yksikään n äiden kokouksien esiintyjistä ole oivaltanut, että o lem m e tekem isissä sairaiden ihm isten kanssa, että tällaiset ilm iöt ovat pato lo o g isia eivätkä n o rm aa
lia? Eivät näm ä o n n etto m a t rangaistusta tarvitse, vaan p a
rannusta, lääkärin h o ito a siksi kun ovat tervehtyneet. H e kaipaavat m yöskin parantoloita, joista ei päästetä pois, e n n e n kuin p aran tu m in en on tapahtunut. Sellainen hirviö kuin K aivopuiston m u rh aaja olisi tällaisessa parantolassa m uitta m utkitta o p era tsio o n in avulla tehtävä vaarattom aksi, häntä kun ei voi tu o m ita kuolem aan. Tästä m yöhem m in.
Väitetään, että täm än tap aiset rikokset y h ä vain enene
vät. O n k o asian laita n iin ? T äm ä väite on epävarm a, sillä luotettavaa tilastoa ei ole olem assa. N u o ria tyttöjä on en
nenkin raiskattu kautta koko m aam m e, vaikka niistä ennen on pidetty vähem m än ääntä, usein täydelleen salattukin.
T äm än rikoksen ju lm in ja katkerin puoli o n se, että asian om ainen on pakotettu siitä vaikenem aan. M eidän siveys- käsittem m e m ukaan o n vain koskem aton nainen puhdas.
S ukupuoliviettinsä tyydyttänyt on m aailm anlopun ihm inen, to is a rv o in e n nainen. K uka tyttö, tai kutka tytön om aiset tahtoisivat m aailm alle kuuluttaa, että tyttö o n raiskattu. H e pitävät sen katkerana salaisuutenaan. S envuoksi on m eidän laissam m e kaikki näm ä rikokset jätetyt asianom aisten syyt
teeseen saatettaviksi. V irallinen syyttäjä ei saa p u u ttu a n ii
hin. Ei ole köyhyys syytösten nostam isen pääesteenä, kuten kokouksissam m e o n lausuttu, vaan on siihen syynä oppi koskem attom an naisen pyhem m yydestä. O n h a n köyhim m il- läkin ain a ollut sen verran varoja, että he ovat saaneet syyt
teeseen henkilön, joka on esim. silp o n u t heidän kätensä tai jalkansa.
N aisen im peyden apoteosi (pyhittäm inen), se ju uri osal
taan ho u k u ttelee m iehiä hakem aan n u o ria tyttöjä riettautensa esineiksi. O n ollut kansoja jo id en keskuudessa koskem a
to n ta naista taas o n pidetty riettaana, m yrkyllisenä olentona.
Im peyden m enettäm inen on ta p ah tu n u t pyhissä paikoissa, joissa jo k o pap it tai ruhtinaat ovat toim ittaneet sen m ah
tavilla Soihduilla ja m aksua vastaa (vertaa T obiaksen h is
toriaa), ellei europalaisia m atruuseja ole sattunut olem aan saapuvilla, jotka ovat tehneet sen m aksutta vähem m än p y hässä ym päristössä. N äm ä kansat ovat m anaam isella osan
neet p arem m in suojella tyttöjensä im peyttä kuin kristityt im peyden apoteosilla.
(Jatk.)
H elsin g in Palvelijataryhdistyksen koti 10-vuotias.
K esäkuun 1 päivänä tnlee 10 vuotta kuluneekef siitä, kun palvelijataryhdistys avasi k odin paikkaa etsiville palve
lijoille. Koti alettiin vaatim attom asti, sillä varoja kotia var
ten ei o llu t yhdistyksen kassassa enem pää kuin 9 0 0 mk.
M utta uskoa asian onnistum isesta oli sitä enem m än. S u u rin vaikeus oli alussa saada h u o n eu sto vuokratuksi, sillä jokainen isäntä, jolle m entiin p u h u m a an vuokrauksesta, saa
'
144 T y ö l ä i s n a i n e n
tuaan kuulla, että oli kysym ys hu o n eista tu o lle vihatulle palvelijataryhdistykselle, heti kielsi h u o n ee n vuokraam isen.
V ihdoin onnistuttiin saam aan vanha k apakkahuoneusto Fa- bianink. 26. H u o n eet, joita oli kolm e, olivat kivijalassa ja niistä oli yksi niin m atala, että tuskin pitkä m ies olisi voi- u u t su o ran a seistä. V uokraa vaadittiin 75 mk. kuussa, joka oli sen aikasiin vuokriin sekä h u o n eid en h u o n o u te en n ä h den hävittöm än kallis, m utta h u o n ee t otettiin, jotta päästiin alkuun. A sukkaita tuli heti kun saatiin koti k u ntoon niin paljon, kun voitiin vastaan ottaa. E nsim m äisen puolen v uoden aikana asui kodissa 153 palvelijaa ollen yhteensä 1,227 yötä. P aikanvälitystoim isto siirtyi luonnollisesti k o din m ukana uuteen h u o n e u sto o n ja allekirjoittaneelle jäi toim isto edelleen kodin m ukana hoidettavaksi. K uukausi- kokoukset pidettiin m yöskin sam assa huoneustossa, sam oin lauluharjoitukset, jo ih in h u o n eu sto oli kyllä ahdas, m utta kun se oli om a, niin tultiin siinä toim een. M utta asukas
luku rupesi y h ä enem pi lisääntym ään, jo ten koti ei enää talvella voin u t ottaa vastaan kaikkia pyrkijöitä, jo n k a jo h dosta sekä m yöskin siksi kun h u o n eu sto oli niin kostea, että vesi joka juoksi pitkin seiniä m uo d o sti su u ria vesi- lam m ikoita lattialle, päätti yhdistys keväällä v. 1901 m u u t
taa huoneustoa.
Sam alla päätti yhdistys an o a k au p u n g in valtuustolta anniskeluyhtiön voittovaroista 1,500 mk. kodin avustam i
seksi.
N yt alkoi kova työ h u o n eid en etsinnässä, sillä m ieli
ala yhdistystä kohtaan ei o llu t m uuttu n u t, ja vasta pitkän kieltosarjan perästä onnistuttiin vih d o in saam aan hu o n eet vuokratuksi U udenm aank. 12:sta, vanhasta p uutalosta — talosta joka oli hyvin ra p p e u tu n u t ja jossa ei asu n u t h e r
rasväkeä. V arovaisuuden vuoksi kuulosti isäntä ensin edel
lisen vuokratalon om istajalta, jo sk o olim m e m aksaneet v u o k ram m e ja josko olim m e viettäneet siivoa eläm ään. Saa
tuaan rauhoittavia tietoja, saim m e vih d o in v u o k raso p im u k sen h u o n eu sto o n , joka sisälsi 5 huonetta.
M utta to u k o k u u n lopulla sai yhdistys sen ikävän u u ti
sen, että valtuusto oli evännyt yhdistyksen raha-anom uksen.
Y hdistyksen säästövarat olivat m elkein kaikki lopussa, niistä oli su u rin osa käytetty kodin sisustam iseen ja osa vuokran lisinä. N yt oli siis hyvät neu v o t kalliita. Y hdistyksen jo h to k u n ta kutsuttiin heti kokoon käsittelem ään rshakysym ystä;
kesäkuuhun ei ollu t enää kun m uutam a päivä ja kesän a i
kana oli siis toim ittava, jotta syyskuuhun m ennessä olisi ensim m äinen neljännesm akso antaa talon isännälle. Tässä jo h to k u n n a n kokouksessa kun keinoja m ietittiin, ehdotti joku, en enää m uista ken se oli, että kun nyt kerran on h u o n eu sto olem assa, niin aletaan tehdä työtä, aletaan har- jottaa pesua ja silitystä. Ja tähän ehdotukseen tarttui jo h to kunta kun hukkuva tarttuu oljenkorteen, ja niin päätettiin kun päätettiinkin heti uuteen h u o n eu sto o n m uutettua toim i alkaa. P esulaitosta suunniteltaessa lupasivat jo h to k u n n a n jäsenet hankkia työvälineitä, ja niin toi yksi silitysuunin, to in en rautoja, kolm as pyykkitiinun j. n. e.
K un oli m uutettu uuteen asu n to o n , piti alottaa liikettä, jonka toim eenpanem inen jäi allekirjoittaneelle. M utta se oli helpom pi sanoa kun tehdä. E nsiksikin piti hakea kiilto- silittäjä, sillä itse en o llu t am m atin taitoinen, m utta kuinka voi ottaa silittäjää, kun ei ollu t työtä ja kuinka taas voi ottaa työtä vastaan, jo s ei ollu t taitavaa tekijää. A lkuun sitä kuitenkin päästiin ja liike rupesi m enestym ään, m utta sitä m ukaa kun liike laajeni, tuli kodin h u o n e u sto aina pienem m äksi. Seuraavana v u o n n a oli a su n u t kodissa kaik
kiaan 277 tyttöä. Koti ei enää vastannut tarkoitustaan, sillä taloudellinen puoli vaati kaiken ajan ja huolen, rahaa piti ansaita, sillä ap u a em m e saaneet. V u o n n a 1904 sai y h d is
tys ensi kerran anniskeluyhtiön voittovaroista 1,500 mk.
apurahan. Y hdistys oli velkaan ponnistuksissaan kodin ylläpitäm isessä kokolailla ja m onasti oli ollut kysym ys koko
ho m m an lopettam isesta, m utta yritettiin yhä. Jälkeen v.
1904 on anniskeluyhtiön voittovaroista vuosittain annettu avustusta, joten to im in ta alkoi vakiintua. V. 1907 vuok
rattiin erikoinen h u o n eu sto kotia varten, jota nyt voitiin laajentaa ja m ainittuna v u o n n a majaili kodissa 697 tyttöä, seuraavana v. 8 2 8 ja viim e v u o n n a 888. M utta vaikka koti on v o in u t ottaa näinkin su u ren jo u k o n m ajailijoita, on pyrkijöitä kuitenkin ollut enem pi. M ajailijat ovat m uutam ia poikkeuksia lu k u u n ottam atta kaikki olleet palvelijoita, joista suuri osa on aivan n u o ria m aalta tulleita tyttöjä, jotka ovat tulleet kaupunkiin aivan rah attom ina uskoen, että kyllä H el
singissä aina paikkoja saa. Näistä on suuri prosentti aivan varattom ia ja kun joukossa o n paljon ju uri m aalta tulleita, oppim atto m ia siihen ty ö h ö n m itä k aupungissa vaaditaan, niin on yhdistys an tan u t heille paitsi asuntoa, m yöskin ra
v in n o n , k unnes o n voitu hankkia heille jo k o paikka tai on h o m m a ttu m atkalippu kotiin lähettäm istä varten. V uokraa on tytöiltä kannettu 25 p. vuorokeudessa, joka viim e v u o n n a koroitettiin siten, että ensi y ö n vuokra o n 50 p. ja sitä seuraavain 25 p. T äm ä sen vuoksi, että usein on asukas ainoastaan y h d en yö n ja kun kaikille annetaan p u h ta at la
kanat, niin vuokrasta saatu rah a ei riitä edes lakanain p esu paikaksi.
T y ö tä on kodissa asuville hankittu m ahdollisim m an paljon, ja sitä m ukaa kun koti on tu llu t tunnettua, on työnsaanti m yös lisääntynyt. P erheissä tarvitaan aina tavan takaa apuihm isiä ja em ännät ovat havainneet varsin m u k a
vaksi soittaa vaan palvelijatarkotiin kun ap u a tarvitaan, sillä kodissa on m elkein aina apuihm isiä saatava ja useim m iten tottuneita sellaiseen ty ö h ö n . Kaiken ansion m itä ty tö t a n saitsevat saavat he luonnollisesti pitää itse. U sein kyllä em än n ät tinkivät jo tilatessaan — kuitenkin ilm an tulosta
— siivoojaa, sa n o en : eikö sieltä saa halvem m alla, kun ne m uutenkin ovat siellä laiskana? Tilapäistyönvälityksestä ei kanneta m itään m aksua.
K odin m erkityksestä ovat kaikki yksim ielisiä, sillä en siksikin o n palvelijain, joilla ei ole tuttavia perheitä, vaikea saada asuntoa. M ajatalot ovat liian kalliita palkollisten palkkoihin nähden, täytyy siis pyrkiä yksityisten luo. M utta jo s pääseekin jo n k u n yksityisen luo asum aan, niin niissä useim m iten asustaa m yös n u o ria m iehiä. Ja sitten vielä yksityisen lu o n a saa a su n n o n k u n n es rahat riittävät, jonka jälkeen saa lähteä laputtam aan vaikka ei ole tietoa paikasta eikä asunnosta,
Y hdistys on o ttanut tehtäväkseen ei ainoastaan halvan asu n n o n hankkim isen m utta m yöskin puutteeseen jo u tu n e i
den avustam isen, ja tätä katsoo yhdistys tärkeäm m äksi kai
kista. T ällä ajalla onkin yhdistys o n n istu n u t avustam aan m onta puutteeseen jo u tu n u tta tyttöä, ja toiv o o edelleen voi
vansa vaikuttaa sam aan siunausta tuottavaan suuntaan.
Miina S.
O ppivelvollisuusasia edusk u n n assa.
(jatk.)
N e kaksi pykälää, jotka porvarien ollessa poissa m y ö häisestä yöistunnosta, tulivat toisessa lukem isessa hyväksyt
tyä, k uuluvat:
13 §. M issä k o ulum atkojen p itu u d e n tai vaikeuden katsotaan tekevän välttäm ättöm äksi n u o rem p a in ja heikom - pain lasten saattam isen k o u lu u n tahi m ajoittam isen k o ulun läheisyyteen, järjestäköön kunta vähävaraisille avustuksen tässä suhteessa. Jos m atka lähim pään kansakouluun on viittä kilom etriä pitem pi, tulee kunnan antaa täm ä avustus lapsen ikään katsom atta.
14 §. 1 m om . V ähävaraisille lapsille tulee kunnan m uillakin kuin edellisissä pykälissä m ainituilla tavoilla antaa
