• Ei tuloksia

Sisällys

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sisällys"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 118:4 (2020) 417

SISÄLLYS

Suuntaviivoja Anu Lahtinen

Parempaa uutta vuotta! 419

Teemajohdanto

Janne Lahti ja Rinna Kullaa

Kolonialismin monikasvoisuus ja sen ymmärtäminen Suomen kontekstissa 420

Artikkelit

Leila Koivunen ja Anna Rastas

Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutki- mukseen 427

Sami Lakomäki, Sirpa Aalto ja Ritva Kylli Näkymättömissä ja kuulumattomissa? – Saamelaiset ja koloniaaliset arkistot 438 Raita Merivirta

Shikarilla brittiläisessa Intiassa ja Nepalissa – C.G.E. Mannerheimin tiikerinmetsästysmat- kat ja kolonialismi 451

Johanna Turunen ja Mari Viita-aho Suomalaisuuden ja toiseuden rajamailla – Eksotisointi Gallen-Kallelan Museon Afrikka- kokoelman näyttelyhistoriassa 466

Elina Arminen

Seikkailu Jäämerellä – Kaarlo Hännisen Jäämeren sankari ja suomalainen kolonia- lismi 481

Laura Hollsten ja Salla Tuori

Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppa- laisille – Suomalaissiirtolaisten utooppi- nen yhteisö Dominikaanisessa tasavallassa 1929–1944 494

Liisa-Maija Korhonen

”Tulinen Amerikan kiihko”– Tunteet ja koloniaalisuus Anna ja Edvard Skogmanin kirjeissä Argentiinasta 1906–1907 507 Timo Särkkä

Kolonialismin toiseus ja kamera – C. T. Eriks- sonin valokuvat ja Katangan kuparikenttien suomalaiset ”pioneerit” 1901–1906 521

Katsaukset Rauna Kuokkanen

Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus 534 Mikko Toivanen

Suomesta Sumatralle – Miten Hollannin Itä-Intia ja Britannian Salmisiirtokunnat näkyivät 1800-luvun loppupuolen suomalai- sessa lehdistössä? 540

Jukka Nyyssönen & Otso Kortekangas Siirtomaapolitiikkaa Saamenmaalla? – Historiografisia näkökulmia Suomesta ja Ruotsista 545

Keskustelu Anna Koivusalo

”Arkistoihmisemme”– Miten tutkijan tunteet vaikuttavat tutkimiseen ja kirjoittamiseen 551 Kaisa Kyläkoski

Suomen lehdistön juuret ovat Ruotsissa 553

Arviot

Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen, Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Kalle Kananoja) 555

(2)

418 HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA 118:4 (2020)

Antti Kujala, Kivenmurskaajat – Kolonialismin historia (Janne Lahti) 556

Outi Autti ja Veli-Pekka Lehtola (toim.), Hiljainen vastarinta (Aino Kirjonen) 558 Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö ja Liisa Lalu

(toim.), Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutki- mus ja omasta elämästä kirjoittaminen (Pauli Arola) 559

Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka ja Tuomas Tepora (toim.), Menneisyyden rakentajat – Teoriat historiantutkimuksessa (Ilkka Lähteenmäki) 561

Tiedemaailma

Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen Reino Kero 1939–2020 564 Abstraktit · Abstracts 566

Historian ystävä

Kari Salmi, Hyvät Historian Ystävät! 571 Vuosikertahakemisto 572

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Humen mukaan näiden keinotekoisten hyveiden arvostelu johtuu siitä, että ne herättävät vahvoja sympaattisia tunteita (Hume 1896, 577.) Nämä vahvat sympaattiset tunteet

Tulevaisuuteen sijoittuva retoriikka ja lohtu korostuvat myös esipuheen jälkeisissä Axet-kokoelman runoissa, jotka ilmaisevat surua ja myöntävät siten koetut menetykset,

Itse erityisesti intialaisen jälkikoloniaalin kir- jallisuuden ja kulttuurin tutkijana voin vain toi- voa, että keskustelu aiheesta jatkuu, koska joka tapauksessa kolonialismin

Tässä mielessä tieteellisesti kes- tävämpiä tuloksia on saavuttanut esimerkiksi Nicholas Thomas, joka teoksessaan Colonialism’s Culture (1994) yhdistää kulttuuriantropologian

Potilaan selityksiä ei siis käsitellä autoritatii- visena kuvauksena hänen mielensä sisällöstä, vaan ne luetaan lisätodisteeksi siitä, että hän to- dellisuudessa pelkää –

suus huumeiden käytön laajuudesta, sitten syntyy ärtyrnys ja kärsimättömyys, joka usein liittyy rodullisiin pelkoihin ja tuloksena on ko­. vien

Tunteiden voikin katsoa olevan kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukselle mielekäs tutkimuskohde juuri siksi, että valta toimii tun- teiden kautta (Harding & Pribram 2002;

Pohdin musiikkia tunteiden herättäjänä, tonaalisen ja varhaisen atonaalisen musiikin eroja lähtökohtana Arnold Schönbergin kehittämä muotoajattelu