• Ei tuloksia

Vaikutusmahdollisuuksista iloa työhön

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vaikutusmahdollisuuksista iloa työhön"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is an electronic reprint of the original article.

This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Author(s):

Title:

Year:

Version:

Please cite the original version:

All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.

Vaikutusmahdollisuuksista iloa työhön

Vähäsantanen, Katja; Paloniemi, Susanna; Eteläpelto, Anneli; Hökkä, Päivi

Vähäsantanen, K., Paloniemi, S., Eteläpelto, A., & Hökkä, P. (2017, 25.1.2017).

Vaikutusmahdollisuuksista iloa työhön. Tiedeblogi.

https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi/realtutkijat 2017

(2)

REAL-tutkijat: Vaikutusmahdollisuuksista iloa työhön

Real-tutkijoita. Kuvaaja Merianna Rossi

Kun työorganisaatioissa uudistetaan rakenteita ja piirrellään prosessikaavioita, unohtuu tehokkuuden yksipuolisessa ihannoinnissa usein tärkein – ihminen. Vaikutusvallan keskittäminen harvojen käsiin ei vahvista henkilöstön ammatillista toimijuutta tai työhön sitoutumista.

Päinvastoin, se voi pahimmillaan lisätä apatiaa, uupumusta ja vieraantumisen tunnetta omassa työssä. Epävarmuuden oloissa lisääntyy huoli omasta tulevaisuudesta. Jos työntekijät saavat lukea aamun lehdestä, mitä omalla työpaikalla tapahtuu, huoli on aiheellinen.

Työelämän muutokset uhkaavat usein myös ammatillisia identiteettejä. Ne rakentuvat työntekijän ja työyhteisön vuorovaikutuksessa, mutta niihin liittyvät ihanteet, tavoitteet ja eettiset sitoumukset koskevat myös yksilön persoonaa. Ammatillisesta identiteettityöstä on tullut keskeinen työelämätaito, jota tarvitaan läpi työuran. Tämä ei tarkoita sopeutumista ulkoapäin tuleviin muutoksiin, vaan aktiivista vaikuttamista niihin ja oman ammatillisuuden työstämistä suhteessa muutoksiin.

Oleellista on tunne, että omaan kohtaloonsa pystyy aidosti vaikuttamaan – myös työssä. Yksi tunnetuimmista tunnetutkijoistaPaul Ekman kuvaa tätä tärkeää tunnetta sanoin: I am the master of my fate. I am the captain of my soul.

Työssä tarvitaan mahdollisuuksia aitoon ammatilliseen toimijuuteen: osallisuutta,

tarkoituksenmukaista vaikuttamista, päätöksentekoa sekä aktiivista identiteettityötä. Työntekijöiden aktiivinen toimijuus edistää tutkitusti koko työyhteisön oppimista, hyvinvointia ja menestystä.

Näennäistoimijuus, eli vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen ilman todellista vaikutusta asioiden kulkuun, vie ilon ja voimat. Jos työntekijöiden toimijuus ja ammatillisuus riistetään, uhkana on ammatillisten identiteettien rapautuminen ja pahoinvointi työssä. Se maksaa Suomelle kymmeniä miljardeja vuodessa.

Entä sitten johtajuus tässä haasteellisessa maastossa? Johtajuuden edellytyksenä tulisi olla ymmärrys työidentiteettien johtamisesta ja työntekijöiden toimijuuden tukemisesta. Johtajilta tämä

(3)

edellyttää oman johtajaidentiteetin tiedostamista sekä taitoa ymmärtää henkilöstön työidentiteettejä ja vahvistaa työntekijöiden toimijuutta.

Työelämän muutoksissa tarvitaan aktiivisia, uusille urille uskaltautuvia tekijöitä, joilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yhteisiin asioihin työyhteisössä. Tässä tunteilla on keskeinen merkitys. Työn imu, ilo ja onnellisuus vaikuttavat merkittävästi organisaatioiden

tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen. Siksi positiivisia tunteita tulisi kaikin keinoin vaalia. Strategisen suunnittelun ja prosessikaavioiden piirtelyn rinnalle tarvitaankin lisää ymmärrystä työidentiteettien johtamisesta, tunteiden merkityksestä työssä sekä työntekijöiden toimijuuden tukemista.

REAL–tutkijat, kasvatustieteiden laitoswww.real-jy.com, 25.1.2017

Kirjoittajat kuvassa vasemmalta: Katja Vähäsantanen, Susanna Paloniemi (edessä), Anneli Eteläpelto ja Päivi Hökkä.

URN:NBN:fi:jyu-201701251264

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Turun ammattikorkeakoulun raportteja 243 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2018 Kirjoittajat: Päivi Katajamäki, Selko-hankkeen sisältövastaava, Turun ammattikorkeakoulu Oy Mervi

Kuvassa vasemmalta Kansan Uutisten Viikkolehden päätoimittaja Jukka Parkkari, Venäjän historian professori Timo Vihavainen ja poliittisen historian emeritusprofessori Jukka

Maataloustuottajain Huittisten Yhdistyksen nykyinen johtokunta. Edessä vasemmalta: Seppo Kirra, Asko Savijoki (pj.), Hilppa Hadun- maa (sihteeri), Jukka Tuori

Kuvassa vasemmalta LL Timo Leiviskâ, DI Erkki Leiviskä, Markku Löytönen, DI Heikki Leiviskä ja professori Toive Aartolahti Helsingin yli- opiston maantieteen

Päivi Patja, yliopistonopettaja, Mari Suoranta, tutkijatohtori ja Susanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Jyväskylän yliopiston

Vasta- väittäjänä oli professori Pekka Ruo- hotie (Tampereen yliopisto) ja kus- toksena Anneli

Kuvassa vasemmalta Tiina Äärilä, Jayshree Mamtora Australiasta (Library & Information Access Charles Darwin University), Maija Ikonen Tampereen yliopiston kirjastosta ja

Ville Huhtala Kumpulan tiedekirjasto Teologisen tiedekunnan kirjasto... Kuvassa vasemmalta: Miika Miettunen, Heli Heinämäki ja