AAC-menetelmä muistisairaan kanssa
Miira Saalasti
Opinnäytetyö Lokakuu 2020
Sosiaali- ja terveysala Toimintaterapeutti (AMK)
Kuvailulehti
Tekijä(t) Saalasti, Miira
Julkaisun laji
Opinnäytetyö, AMK
Päivämäärä Lokakuu 2020 Sivumäärä
25
Julkaisun kieli Suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: x Työn nimi
AAC-menetelmä muistisairaan kanssa
Tutkinto-ohjelma
Toimintaterapeutti (AMK) Työn ohjaaja(t)
Hilli-Harju, Tanja; Kuukkanen, Tiina Toimeksiantaja(t)
Tehostetun palveluasumisen yksikkö Suomessa Tiivistelmä
Muistisairauksien lisääntyminen on haaste ikääntyneiden kanssa toimiville työntekijöille sekä omaisille. Kommunikointiin ja vuorovaikutukseen muistisairaan kanssa tarvitaan osaa- mista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko kuvakommunikaatiolehtiötä hyö- dyntää muistisairaan arjen tukena. Tavoitteena oli selvittää muistisairaan vuorovaikutuk- sen muutoksia. Opinnäytetyön etenemistä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Mi- ten lehtiö tukee muistisairaan kommunikaatiota apuvälineenä? 2) Miten vuorovaikutustai- dot näyttäytyvät ennen kuvakommunikaatiolehtiön käyttöä ja sen jälkeen?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena viidelle tehostetun palveluasumisen asiakkaalle. Tutkittaville valmistettiin yksilölliset kuvakommunikaatiolehtiöt. Lehtiö koostui 12 sivusta, joista jokaisella oli lause ja kuva tutkittavan henkilökohtaisen arkielämän tapah- tumista. Tutkimuksen aikana lehtiöt olivat tutkittavien käytössä arjen apuna. Tutkittavat haastateltiin tutkimuksen alussa ja lopussa ja haastattelut videoitiin. Videoinneista havain- noitiin tutkittavien sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ja havainnot koostettiin havainnointi- runkoon. Teoreettisena käytettiin American Occupational Therapy Associationin (AOTA) sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja.
Tutkimuksessa havaittiin pieniä positiivisia muutoksia tutkittavien sosiaalisissa vuorovaiku- tustaidoissa, kuten esimerkiksi tutkittavien tavassa mukauttaa vuorovaikutustaan keskus- teluissa. Huomioitavaa oli tutkimuksen toteutuksen ajoittuminen Covid-19-epidemian ajalle, minkä vuoksi tutkimuksessa ei voitu noudattaa alkuperäistä aikataulua. Aikataulun venyminen saattoi vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin vääristävästi. Tutkimuksessa todettiin, että kuvakommunikaatiolehtiö on hyödyllinen ja toimiva apuväline muistisairaan kanssa kommunikoidessa ja sen käyttöä kannattaa jatkaa.
Avainsanat (asiasanat)
AAC, kuvakommunikaatiolehtiö, AOTA Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet)
Description
Author(s) Saalasti, Miira
Type of publication Bachelor’s thesis
Date
October 2020
Language of publication:
Finnish Number of pages
25 Permission for web publi-
cation: x Title of publication
AAC-method with memory patient
Degree programme
Degree Programme in Occupational Therapy Supervisor(s)
Hilli-Harju, Tanja; Kuukkanen, Tiina Assigned by
An intensified service housing unit in Finland Abstract
Memory disorders are an increasing challenge for the family and employees working with elderly people who have them. Communication and interacting skills with a memory pa- tient are essential. The purpose of the thesis was to use image communication notepads as an everyday help for the memory patients in their everyday environment. The aim of the thesis was to explore what kind of changes this method has for communicating with memory patients. There were two research questions: 1) How does the image communica- tion notepad assist the memory patient? 2) How do the interaction skills of the memory patient appear before and after the interference?
The study was carried out as a qualitative study for five intensified service housing custom- ers. An individual image communicating notepad was made for each examined patient.
The communicating notepad consisted of 12 pages, each including one sentence and one picture about the patient’s everyday life events. During the research, the patients used the communication notepads to assist them with everyday life. Every patient was interviewed during the research process in the beginning and in the end, and all the interviews were filmed. The 27 abilities of social interaction by the American Occupational Therapy Associa- tion were used as the theoretical basic for the research.
Based on the results, there were small practical changes in the social interaction skills of the patients, for example the way the patients adapted their interactions during the con- versation. However, the research was carried out during the Covid-19 epidemic, so the original schedule could not be followed. This might have affected the results of the study.
In conclusion, an image communication notepad is a useful and functional tool in com- municating with a memory patient and the use of it should absolutely be continued.
Keywords/tags (subjects)
AAC, image communicating notepad, AOTA Miscellaneous (Confidential information)
Sisältö
1 Johdanto ... 3
2 Teoreettinen viitekehys ... 4
2.1 Muistisairaus ... 4
2.2 Vuorovaikutustaidot ... 4
2.3 Vuorovaikutus muistisairaan kanssa ... 2
2.4 Kommunikaation haasteet ... 4
2.5 AAC ... 5
3 Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset ... 6
4 Tutkimuksen toteutus ... 7
4.1 Menetelmä ... 7
4.2 Tutkimuksen toteuttaminen ... 8
4.3 Aineiston analysointi ... 11
5 Tulokset ... 11
6 Pohdinta ... 14
6.1 Eettisyys ja luotettavuus ... 16
6.2 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset ... 17
Lähteet ... 18
Liitteet ... 20
Liite 1 Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen havainnointirunko ... 20
Liite 2 Esimerkkilehtiö ... 24
Liite 3 Saatekirje ... 25
Kuviot
Kuvio 1 Sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen osa-alueet ... 5
Kuvio 2 Tutkittava lehtiön kanssa ... 3
Kuvio 3 Tutkimuksen prosessin kulku ... 9
Kuvio 4. Tutkimuksessa havaitut osa-alueet ... 12
Kuvio 5. Tutkimuksessa havaitut osa-alueet. ... 13
1 Johdanto
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia kuvakommunikaa- tiolehtiö tuo muistisairaiden kanssa kommunikointiin. Aihetta ei ole juurikaan
tutkittu Suomessa. Tehostettua palveluasumista tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy lähivuosina suurten ikäluokkien ikääntymisen takia. Paljon palveluita tarvitsevien ikäihmisten yhtenä suurena haasteena ovat muistisairaudet.
Muistisairaan kommunikaatio voi olla haasteellista, ja siihen tarvitaan apuvälineitä (Erityisasiantuntija Aarne Rissanen: Väestön ikääntyminen ja keskittyminen
aiheuttavat haasteita kunnille 2019). Tutkimuksessa käytettävä menetelmä on yksi apuväline. Yhteistyökumppanina toimii suomalainen tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään teemoja, joita tulee esiin vuorovaikutuksessa muistisairaan kanssa. Tutkimus pohjautuu floridalaisessa hoitokodissa testattuun kuvakommunikaatiolehtiöön. Vastaavaa lehtiötä on kokeiltu tässä tutkimuksessa viidelle tutkittavalle tehostetun palveluasumisen yksikkössä vuonna 2020.
Bourgeoisin, Fried-Okenin ja Rowlandin tutkimus on toteutettu Floridan ja Alabaman yliopistoissa ja julkaistu vuonna 2001. Lehtiö tukee ja kompensoi tutkittavalla
ilmeneviä heikkoja tai puutteellisia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ja sen on tarkoitus toimia tukipilarina tutkittavan arjessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, voiko kuvakommunikaatiolehtiötä hyödyntää muistisairaan arjen tukena. Tavoitteena on myös lisätä henkilökunnan tietämystä muistisairaiden puhetta tukevien ja korvaavien
kommunikaatiomenetelmien käytöstä. Tarkoituksena on kokeilla menetelmää muisti- sairaan luonnollisessa elinympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää muistisairaan vuorovaikutuksen muutoksia. Tutkimuksessa kokeiltiin
kuvakommunikaatiota viiden tutkittavan kanssa ja tilanteet videoitiin. Videosta tutkija pystyi havainnoimaan esimerkiksi tutkittavan eleitä kuvakommunikaation käytettävyydestä.
Tämän opinnäytetyön etenemistä ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millä tavalla lehtiö tukee muistisairaan kommunikaatiota apuvälineenä? 2) Miten muisti- sairaan vuorovaikutustaidot näyttäytyvät ennen kuvakommunikaatiolehtiön käyttöä ja sen jälkeen?
2 Teoreettinen viitekehys
2.1 Muistisairaus
Muistisairaudet rappeuttavat aivoja sekä alentavat toimintakykyä ja kognitiota eli tiedonkäsittelyn osa-alueita. Iäkkäät ihmiset sairastavat työikäisiä enemmän muistisairauksia. (Muistisairaudet 2017; Muistisairaudet 2019.) Muistisairauksia kuvataan eteneviksi, sillä niihin ei ole parannuskeinoa. Kiinnittämällä huomio riskitekijöihin voidaan sairauden näyttäytyvyyttä vähentää. Riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, diabetes, tupakointi ja ylipaino.
Eteneviä muistisairauksia ovat esimerkiksi Alzheimerin tauti, Lewyn kappaletauti sekä vaskulaarinen dementia (Muistisairaudet 2019). Alzheimerin taudin ensimmäisiä oi- reita ovat lähimuistin heikentyminen, uuden oppimisen hankaloituminen sekä vai- keudet asioiden mieleen painamisessa (Alzheimerin tauti 2018). Lewyn kappale -tau- din ensimmäisinä oireina ovat vireystilan vaihtelut sekä tarkkaavuuden ja älyllisen toimintakyvyn heikkeneminen (Lewyn kappale -tauti 2019). Vaskulaarinen dementia eroaa Alzheimerin taudista siten, että siinä toiminnanohjauksen sujuvuus heikkenee ennen muistia sekä oireet alkavat nopeammin (Vaskulaarinen dementia
(verenkiertoperäinen muistisairaus) 2019).
2.2 Vuorovaikutustaidot
Muistisairaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutussuhdetta pidetään tärkeimpänä osana kuntoutumista ja toimintaterapiaa (Harra 2014, 26). Onnistunut vuorovaikutus koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat tilanteessa läsnä ja tasavertaisia kumppaneita
toisilleen (Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa 2013).
Vuorovaikutuksellinen viestintä koostuu eleistä, ilmeistä ja äänensävyistä, ja tunteet, ajatukset ja käyttäytyminen ovat kommunikaation ytimenä (Ymmärrä – tule
ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa 2002, 28).
Sosiaaliset vuorovaikutustaidot jaetaan American Occupational Therapy Associationin (AOTA) mukaan 27 erilaiseen taitoon, joita havaitaan sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana. Kuviossa 1 on luokiteltu kaikki sosiaalisen
vuorovaikutuksen 27 taitoa seitsemään osa-alueeseen.
Aloittaa ja lopettaa
Aloittaa -start
lopettaa- disengages Tuottaa
tuottaa puhetta - pruduces speech
Ilmehtii – gesticulates puhuu sujuvasti - speaks fluently
Tukee fyysisesti kääntyy kohti - turns towards
katsoo – looks
sijoittaa itsensä- places self
koskettaa -touches säätelee -regulates
Sisältö
kysyy – questions vastaa – replies tuo esille – discloses ilmaisee tunteita- expressess emotion on eri mieltä – disagrees kiittää – thanks
Sujuvuus
siirtyy -transitions ajoittaa reaktiota – times response
ajoittaa kestoa - times duration
ottaa vuoron - takes turns
Tukee verbaalisesti sovittaa kielen käyttöä - matches language selvittää – clarifies rohkaisee – engourages eläytyy – emphatizises Mukauttaa
vuorovaikutusta saavuttaa tavoitteen- heeds
mukauttaa – accommodates
oppii virheistään -benefits
Kuvio 1 Sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen osa-alueet
(American Occupational Therapy Association 2014, 26, mukaillen Miira Saalasti)
Muistisairaus tuottaa ihmiselle haasteita itsensä ilmaisemiseen elein sekä
ympäristönsä viestien ymmärtämiseen. Muistisairaalta henkilöltä häviää sairauden edetessä ajastaan kyky puhua ja ymmärtää puhetta. Ihmiseltä ei kuitenkaan koskaan häviä halu olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Ihmiset voivat toimia keskenään myös ilman sanoja. Viestintää on katseessa, ilmeessä, kosketuksessa ja äänen sävyissä, jotka ovat yhtä lailla kommunikaation keinoja. (Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen 2019.)
Vuorovaikutuksen taitoja kompensoidaan lehtiöllä, mikäli tutkittavalla on jonkin taidon osalta puutteita. Lehtiö auttaa esimerkiksi keskustelun oma-aloitteisessa aloittamisessa tai jatkamisessa. Lehtiössä voi olla kuva ruokailuajoista, jolloin tutkittava osaa ottaa ne puheeksi (liite 2). Iso osa muistisairaan sosiaalisen
vuorovaikutuksen taidoista näyttäytyy ulkoisesti eleinä, ilmeinä, äännähdyksinä ja myönteisyyttä tai kielteisyyttä viestittävinä liikkeinä. Esimerkiksi halun päästä syömään voi näyttää osoittamalla kuvaa ja liikehtimällä ruokailutilaa kohti.
2.3 Vuorovaikutus muistisairaan kanssa
Muistisairaan kanssa kommunikoimisessa ja vuorovaikutuksessa on tärkeää kohdella muistisairasta asianmukaisesti, arvostaen ja luoden turvallisen ilmapiirin tilantee- seen. Tasavertaisuus vuorovaikutuksessa muuttuu tasa-arvoisuuden säilyessä. Aliar- vioiminen, muistamattomuudesta huomautteleminen tai väheksyminen eivät kuulu kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Muistisairas on aina keskiössä hoitoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. On tärkeää huomata, että muistisairaalle voi olla haastavaa olla tilanteessa ja seurata sitä, jos muut osapuolet puhuvat keskenään tai mikäli pai- kalla on useita henkilöitä tai läheisiä. (Hallikainen, Mönkäre & Nukari 2017, 38-39, 48.)
”Uuno, nyt on aamupala, tule syömään.
- Ei ole nälkä.
Viime ateriasta on jo 13 tuntia.
- En tule, en jaksa.
Tule, aamulääkkeet on otettava ja saatava ruokaa.
- Kohta.
Uunoa ei kuulu 15 minuuttiin syömään. Käydään kysymässä uudelleen. Uuno on unohtanut ruokailun.
Uuno saatetaan henkilökohtaisesti ruokailemaan.”
Yllä olevassa kuvitteellisessa esimerkissä kunnioitetaan muis-
tisairaan omaa itsemääräämisoikeutta ja huolehditaan tutkittavan ravinnonsaannista muistisairauden näyttäytyessä arjessa.
Vuorovaikutusosaaminen muistisairaan kanssa toimiessa on tärkeä osa ammatilli- suutta ja oleellinen osa lääkkeetöntä hoitoa. Se on keskeinen asia arjen sujumisessa ja muistisairaan hoitamisessa sekä ohjaamisen väline ja keino. (Hallikainen ym. 2017, 45.) Mikäli muistisairaan on haasteellista kommunikoida keskustelemalla, vaihtoeh- toisia kommunikointitapoja ovat yksittäisten sanojen käyttö, äännähdykset, eleet, il- meet, katsekontakti ja kosketus. Edellä mainittuja tapoja kutsutaan puhetta tuke- vaksi ja korvaavaksi kommunikoinniksi eli lyhennettynä AAC:ksi (augmentative and alternative communication). (Huuhtanen 2011, 15.) AAC-termistä kerrotaan kappa- leessa 2.3 tarkemmin.
Muistisairaan sairauden edetessä hänen lähiverkostonsa ja hoitohenkilökunta ovat vastuussa vuorovaikutuksen onnistumisesta. Sairaudesta huolimatta muistisairaalle tulee puhua samalla tavalla kuin kenelle tahansa muullekin. Keskustelussa lyhyet lau- seet, tutut sanat ja selkeä puhetapa ystävälliseen sävyyn tukevat muistisairaan kes- kustelun ymmärtämistä. Muistisairaan kanssa vuorovaikutuksessa on tärkeää, että otetaan vain yksi asia kerrallaan puheeksi ja asetutaan sopivalle etäisyydelle, jotta hän näkee, kuulee, saa puheesta selvää ja ymmärtää, että juuri hänelle puhutaan.
Puhujan kasvojen tulee näkyä kokonaan. Valon on oltava riittävä sekä tilan hiljainen, Kuvio 2 Tutkittava lehtiön kanssa
rauhallinen ja meluton. (Hallikainen ym. 2017, 48.) Muistisairaan hoito ja päivittäiset toiminnot ovat yhteistä toimintaa hoitajalle sekä muistisairaalle. Toimintaan osallis- tuvat aktiivisesti sekä hoitaja että muistisairas, jolloin toiminta on vuorovaikutteinen tärkeä tilanne. Vuorovaikutteinen tilanne vaatii vastavuoroista kommunikointia sekä yhteistyötä. (American Occupational Therapy Association 2014, 6.)
Uuno katsoo yhteisessä olohuoneessa urheilukilpailuja. Samalla hoitajat ja muut pu- huvat muuta taustalla.
Uuno muuttuu levottomaksi ja äkäiseksi.
Hoitaja kysyy Uunolta: ”Mikä on?” Uuno osoittaa televisiota.
Hoitaja laittaa televisiota kovemmalle ja siirtää Uunon lähemmäs televisiota. Muut asiakkaat ja muut siirtyvät puolestaan kauemmas televisiosta.
Yllä olevassa kuvitteellisessa esimerkissä selvitetään levottomuuden syy ja muute- taan toimintaa.
Muistisairas voi ilmentää huolta, kipua, ikävää tai nälkää puhumalla menneen elämän ihmisistä ja tapahtumista. Mikäli muistisairasta ei auta tai rauhoita puhuminen, tur- vallisen ilmapiirin luominen helpottaa. Esimerkiksi lauseet ”olet turvassa” ja ”kaikki on hyvin” viestivät muistisairaalle turvallisuuden tunteesta. Hoitohenkilökunnan on oltava tilanteessa rauhallinen ja levollinen, jotta viesti välittyy oikein muistisairaalle.
(Hallikainen ym. 2017, 49.)
2.4 Kommunikaation haasteet
Kommunikaatioon liittyviä oireita muistisairaalla ovat tavallisimmin sanojen asetteluun, sananlöytämiseen ja sanamuotoon liittyvät ongelmat. Myös
monimutkaisen keskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen on vaikeaa. Taudin edetessä henkilöillä muistikatkokset lisääntyvät, jolloin he toistavat kysymyksiä monta kertaa ja puhe on rajoittunutta ja yksinkertaista. Lukeminen ja luetun tekstin ymmärtäminen on haastavaa, ja lauseiden monimutkaisuus ja pituus aiheuttavat haasteita ja lukuvirheitä. Muistisairaan on haastavaa hahmottaa pitkiä
tekstikokonaisuuksia. Sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa haasteet näkyvät
erityisesti keskustelun aloittamisessa sekä puheen sujuvuudessa. Haasteita ilmenee myös kysymisessä, asioiden esille tuomisessa, eri mieltä olemisessa ja siirtymisessä keskustelussa eteenpäin oma-aloitteisesti. Muistisairaalle myös oman vuoron ottaminen voi olla vaikeaa, sillä hän ei välttämättä saa puhuttua tarpeeksi kovalla äänellä tai löydä oikeaa sanaa tilanteeseen. Muistisairaalla keskustelun kesto voi olla todella lyhyt, kuten yhden virkkeen verran, jonka jälkeen hän ei saa jatkettua asiaa.
Hoitoyksiköissä yhteisissä tiloissa vuorovaikutusta hankaloittaa taustalla auki oleva televisio. Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös, jos hoitaja puhuu muistisairaalle tehdessään samalla jotakin muuta, kuten esimerkiksi kävellessään. (Bourgeois, Fried- Oken & Rowland 2010, 8; Muistisairaudet, kieli ja vuorovaikutus 2011.)
2.5 AAC
Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia kutsutaan kansainvälisellä lyhenteellä.
AAC. Lyhenne juontaa juurensa sanoista ”augmentative and alternative
communication”. Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia käytetään, kun muistisairas ei pysty tuottamaan puhetta kommunikoidakseen vastavuoroisesti ja/tai hänen puheensa on epäselvää tai puutteellista. Kommunikoinnin muodot on jaoteltu kahteen eri kategoriaan, avusteisiin ja ei-avusteisiin menetelmiin. Avusteisia
kommunikoinnin menetelmiä käytetään, kun ihminen ei itse tuota kielellistä ilmaisua fyysisesti. Menetelmiä ovat esineet, kuvakommunikaatio ja symbolijärjestelmät, blisskieli, kirjaimet, sanat ja lauseet. Ei-avusteiset menetelmät ovat sellaisia, joissa ihminen tuottaa kielelliset ilmaisut itse. Näitä ovat puhe- ja oheisviestintä, toiminta- ja kehonviestit, luonnolliset eleet ja tukiviittomat. (Huuhtanen 2011, 15-16.)
Opinnäytteessä lehtiön käyttäminen on yksi kuvakommunikaation muoto. Kaikilla tutkimuksessa lehtiötä käyttävillä on oma henkilökohtainen kuvalehtiö, joka on kiin- nitetty mahdolliseen apuvälineeseen, kuten rollaattoriin. Jokainen tutkimuksessa käytetty lehtiö on yksilöllistetty, jotta lehtiö tukee tutkittavaa hänen tarvitsemallaan tavalla. Esimerkiksi kaikkien tutkittavien lehtiöissä ei ole mainittu liikkumisen tär- keyttä. Se on mainittu silloin, kun tutkittava ei muista liikkua ilman muistutusta.
Kuvakommunikaatiossa käytetään kuvasymboleita. Yleensä symboleita käytetään pu- heen ja sanattoman viestinnän ohella. Kuva voi auttaa henkilöä kommunikoimaan asiasta, jota hän ei pysty muutoin ilmaisemaan, tai havainnollistamaan asiaa, jota hän ei ymmärrä muutoin. (Kuvat kommunikoinnissa 2018.) Kuvia voi osoittaa kädellä tai kuvan voi valita katseella. Kuvina voi käyttää lehdestä leikattuja tai internetistä tu- lostettuja kuvia (Puhetta korvaavat keinot n.d..)
Kirjoittaminen sopii puhetta tukevaksi ja korvaavaksi keinoksi, kun henkilöllä ei ole kielellistä vaikeutta kommunikointiin. Myös piirtäminen on tehokas vaihtoehto kir- joittamiselle, kun kommunikointikumppani havainnollistaa asiaa ja antaa erilaisia vastausvaihtoehtoja. (Puhetta korvaavat keinot n.d..) Piirtämistä voidaan hyödyntää myös osana kuvakommunikointia, mikäli tarvittava kuva puuttuu (Kirjoittaminen ja piirtäminen 2017.) Työntekijöillä on hyvä olla kynä varmuuden vuoksi mukana, mikäli muistisairaalla on kommunikaatiossa haasteita. Jos muistisairaalla on huono kuulo, on hyvä hyödyntää kirjoituskommunikaatiota aktiivisesti.
3 Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, voiko kuvakommunikaatiolehtiötä hyödyntää muistisairaan arjen tukena. Ohessa tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietämystä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien
käyttämisestä muistisairaiden kanssa. Tarkoituksena on kokeilla menetelmää muisti- sairaan luonnollisessa elinympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää muistisairaan vuorovaikutuksen muutoksia. Tutkimuksessa kokeillaan
kuvakommunikaatiota viiden tutkittavan kanssa ja videoidaan tilanteet tutkittavien kanssa. Videolta pystytään havainnoimaan esimerkiksi tutkittavan eleitä
kuvakommunikaation käytettävyydestä.
Tämän opinnäytetyön etenemistä ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millä tavalla lehtiö tukee muistisairaan kommunikaatiota apuvälineenä? 2) Miten vuoro- vaikutustaidot näyttäytyvät ennen kuvakommunikaatiolehtiön käyttöä ja sen jäl- keen?
4 Tutkimuksen toteutus
4.1 Menetelmä
Tutkimuksen taustalla on Floridan ja Alabaman yliopistoissa toteutettu ja julkaistu tutkimus vuodelta 2001. Tutkimuksen toteuttivat Bourgeois, Fried-Oken ja Rowland.
Tässä tutkimuksessa havainnoitiin henkilöstön ja hoivakodin tutkittavien välisen vuorovaikutuksen muutosta ennen kuvakommunikaatiolehtiö käyttöönottoa sekä sen jälkeen. Tutkimuksen taustalla oli havainto työntekijöiden ja tutkittavien välisestä kommunikaation katkeamisesta ja väärinymmärretyksi tulemisesta.
Hoitohenkilökunta piti tutkittavia masentuneempina kuin he todellisuudessa olivat.
Tutkimuksen aikana henkilöstö osallistui kuvakommunikaation koulutukseen, jonka tavoitteena oli parantaa heidän kommunikaatiotaitojaan kuvakommunikaation avulla. Tutkimus toteutettiin seitsemässä eri hoivakodissa. Yhteenvetona tutkimuksessa havaittiin, että kuvakommunikaatio on tehokas tapa lisätä
hoitotyöntekijöiden ja muistisairaiden välisen vuorovaikutuksen määrää ja laatua.
Kommunikaatio oli aiempaa tasapuolisempaa, ja tutkittavat rohkaistuivat käyttämään enemmän sanoja ja kuvasivat omaa elämäänsä miellyttävämmäksi.
(Bourgeois ym. 2001, 197-208.)
Tässä tutkimuksessa käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Tutkimuksen avulla haetaan tietoa, kuinka puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatiomenetelmä vaikuttaa muistisairaan vuorovaikutustaitoihin.
Laadullinen tutkimus kuvaa todellista elämää. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kohdetta eli muistisairaan sosiaalista vuorovaikutusta mahdollisimman
kokonaisvaltaisesti. Laadullisen tutkimuksen tulokseksi voidaan saada ehdollisia selityksiä rajoittuen johonkin aikaan ja paikkaan. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tai paljastaa tosiasioita eikä toistaa olemassa olevia väittämiä. Tutkimuksessa on tarkoitus tuoda ilmi sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita muistisairaan kanssa kommunikoidessa.
Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä, että tutkimus on kokonaisvaltaista tiedonhankintaa ja aineisto kootaan todellisissa tilanteissa. Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin videoiden kahdessa eri osassa. Ihminen toimii tiedonkeruun välineenä havaintojensa turvin. Tutkijan pyrkimyksenä on saada esiin
odottamattomia asioita. Tutkija käyttää laadullisia metodeja aineistojen hankinnassa, jotta tutkittavien äänet pääsevät esille. Tutkimuksen kohdejoukko valittiin
tarkoituksenmukaisesti eli mukaillen kriteereita, joilla Bourgeois, Fried-Oken ja Rowland valitsivat osallistujat tutkimukseensa, ei siis satunnaisotoksena. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161.)
Tutkimuksen kohderyhmän muodosti kuusi tehostetun palveluasumisen asiakasta.
Käytännössä tutkimukseen osallistui viisi tutkittavaa. Sisäänottokriteerit olivat: 1) tutkittavan MMSE-testin tulos <25/30 ja 2) vähintään kolmen kuukauden asuminen tehostetussa palveluasunnossa.
Lehtiöt muodostettiin ohjeen mukaan. Lehtiö koostui kahdestatoista sivusta, jotka olivat kooltaan A6. Jokaisella sivulla oli yksi lause, joka oli kirjoitettu 20 pisteen Times New Roman -kirjasimella. Lauseet käsittelivät tutkittavan jokapäiväistä elämää, kuten ruokailuaikoja ja aktiviteetteja, tai perhettä. Niissä oli myös vastauksia toistuviin ky- symyksiin, kuten ”Milloin on lounas?”. Lauseet oli myös kuvitettu. Lehtiö laminoitiin ja sivut yhdistettiin renkaiden avulla, jotta tutkittava sai kannettua sitä mukanaan.
(Bourgeois ym. 2001, 200.) Liitteessä 2 on kuva esimerkkilehtiöstä.
4.2 Tutkimuksen toteuttaminen
Tehostetun palveluasumisen yksikön viidelle tutkittavalle valmistettiin samankaltai- nen lehtiö kuin Bourgeois ym. olivat tehneet. Lehtiöt valmistettiin ennen tutkittavien tapaamista henkilökunnan antaman tiedon pohjalta. Jokainen lehtiö oli valmistettu yksilöllisesti. Lehtiöön sisällytettiin yksilöllisesti päiväohjelma, läheiset ihmiset, tär- keät muistutukset ja päivän toiminnot, kuten wc-käynnit, ruokailu ja nukkuminen.
Lehtiön aiheet liittyivät niin päivittäisiin toimintoihin eli ADL-toimiin kuin myös välilli- siin päivittäisiin toimintoihin eli IADL-toimiin. Lehtiöissä ADL-toimintoja ovat suihku- käynti, ruokaileminen, liikkuminen sekä henkilökohtainen hygienia. Uskonnolliset ja
hengelliset toiminnot, lepo, yhteisön merkitys ja perheen tärkeys ovat lehtiön IADL- toimintoja. (American Occupational Therapy Association 2014, 19.) Tutkija oli tutki- mukseen osallistuneille tutkittaville tuttu henkilö työn kautta ja täytti tutkimuksen tekemisen kriteerit. Kriteerinä oli tutkijan hoitosuhde tutkittaviin. (Bourgeois ym.
2001, 199.)
Kuvio 3 Tutkimuksen prosessin kulku
Videoinnille oli tehty käsikirjoitus. Tarvittaessa esitettiin apukysymys, mikäli tutkit- tava ei saanut vihjeittä tuotettua vastausta. Käsikirjoitus tehtiin ennen tutkittavien tapaamista. Käsikirjoituksen kysymykset muovautuivat AOTAN toiminnallisen profiilin kautta. Sen avulla saadaan yhteys muistisairaaseen, ja toimintaterapeutti saa ymmär- ryksen tutkittavan historiasta, kokemuksista, arjesta, kiinnostuksesta ja tarpeista henkilökunnan tuottaman tiedon avulla. Samalla toimintaterapeutti saa tietoa tutkit- tavan näkökulmasta, sillä vain tutkittava voi tuoda ilmi toiminnat, jotka antavat hä- nen elämälleen merkityksen. Arvioimalla toimintaterapeutti kunnioittaa tutkittavaa ja edistää hänen osallisuuttaan. Keskustelun perusteella saadaan luotua yksilölliset kuvakommunikaatiolehtiöt ja yksilöllinen interventio. (American Occupational Therapy Association 2014, 13-14.) Alla oleva teksti on käsikirjoitus.
Kuvakommunikaatiolehtiön
valmistus Videointien keskustelujen
käsikirjoitus Alkuarvion videoinnit
Muistiinpanot alkuarvioista Kuvakommunikaatiolehtiöt tutkittaville ja ohjaus
Henkilökunnan ohjaus kuvakommunikaatiolehtiöiden
käytöstä
Loppuarvion videoinnit kuvakommunikaatiolehtiöiden
ollessa käytössä Muistiinpanot loppuarvioinneista Tutkimuksen yhteenveto
Kertoisitko elämästäsi? (Nuoruus, aikuisuus. Oletko ollut/oletko naimi- sissa? Onko sinulla lapsia? Mitä lapsesi tekevät nyt?)
Minkälaista työtä olet tehnyt? Maatalon emäntä/isäntä? Mitä maata- lon töihin kuului?
Mitä olet harrastanut? (Metsästystä, käsitöitä, marjastamista.) Koetko elämäsi olevan onnellinen?
Mistä arkesi tällä hetkellä koostuu?
Alkuarvioinnissa videoitiin keskustelu tutkittavan kanssa ilman valmistettua yksilöl- listä lehtiötä. Keskustelun pohjana oli valmiiksi suunniteltu käsikirjoitus, joka on esi- telty aiemmin. Tutkittavat saivat alkuarvioinnin jälkeen lehtiöt käyttöön. Tutkija opasti tutkittaville ja kolmelle yksikön henkilökunnan jäsenelle lehtiön käyttöä tutkit- tavien arjessa. Tutkittavien omaisia ei ollut mahdollisuus ohjata COVID-19-viruksen vuoksi. Ohjaus tapahtui helmikuussa 2020.
Tutkimuksen loppuarvioon tarvittavat videoinnit oli tarkoitus toteuttaa 1 – 1,5 kuu- kautta alkuarvion jälkeen, mutta COVID-19-viruksen vuoksi videoinnit siirtyivät kuusi kuukautta alkuarviosta. Ennen jälkimmäistä keskustelua käytiin tutkittavan kanssa läpi lehtiön sisältö ja kuvien merkitys. Loppuarvion keskustelussa käytettiin samaa käsikirjoitusta kuin alkuarvion keskustelussa. Jälkimmäisessä keskustelussa annettiin aikaa ja tilaa hyödyntää lehtiötä sekä tarvittava vihje lehtiön käyttöön.
Alku- ja loppuarvion videointi tapahtui tutkittavan omassa asunnossa. Yksi video kesti viisi minuuttia, ja yhdestä tutkittavasta kuvattiin kaksi viiden minuutin videota. Yh- teensä viiden minuutin videoita on siis kymmenen kappaletta viidestä tutkittavasta.
Videoille kuvattiin käsikirjoitukseen pohjautuvat keskustelut. Käsikirjoitus oli jokaisen tutkittavan keskustelussa samanlainen. Keskustelun videointiin tarkoitettu kannet- tava tietokone oli asetettu lähettyville.
4.3 Aineiston analysointi
Tutkija havainnoi yhteensä kymmenestä videosta American Occupational Therapy Associationin (AOTA) profiilin mukaan tutkittavan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Vi- deoista havainnoitiin, tapahtuiko vuorovaikutustaitoissa muutoksia videointien vä- lillä. Ensimmäisen videoinnin aikana tutkittavat eivät olleet vielä tutustuneet lehti- öön, kun taas toisen videoinnin aikana se oli ollut heidän käytettävissään kuusi kuu- kautta. Havainnoinnin tukena on käytetty liitteen 1 olevaa havainnointirunkoa, johon on merkitty, ilmenikö sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueita ensimmäisessä ja toi- sessa videossa. Videoista havainnoitiin tutkittavan omaa itsenäistä vuorovaikutusta tutkijan kanssa. Jokainen video katsottiin kolme kertaa. Analysointia helpottivat myös tutkijan omat muistiinpanot, jotka oli kirjoitettu aina yhden tutkittavan tapaa- misen jälkeen. Lehtiön tarkoituksena oli kompensoida taitoa, jota ei näyttäydy ensim- mäisessä videossa.
Tulokset koottiin Excel-taulukkoon. Taulukkoon pisteytettiin kaikki onnistuneet ja näyttäytyneet sosiaaliset vuorovaikutustaidot, ja pisteet laskettiin yhteen. Tulokset jaoteltiin sosiaalisten vuorovaikutustaitojen osa-alueiden mukaan. Osa-alueen tulos jaettiin luokan taitojen määrällä, jolloin saatiin keskiarvotulos. Näin saatiin näkyviin kvantitatiivisesti eli määrällisesti onnistuneet sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ja mahdollinen ero videointien välillä.
5 Tulokset
Yksi tutkittava keskeytti tutkimuksen, joten lopulta mukana oli viisi tutkittavaa. Yh- deltä tutkittavalta oli hävinnyt kommunikaatiolehtiö, joten sitä ei voitu hyödyntää jäl- kimmäisessä videoinnissa. Alla olevissa kuvioissa esitellään tutkittavien sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa esiin tulleita taitoja. Sininen pylväs kertoo taitojen ilmene- misen määrän tutkimuksen alussa. Oranssi pylväs kertoo taitojen ilmenemisen mää- rän tutkimuksen lopussa. Pääluokkien alaiset taidot esitellään kappaleessa 2.2. Vuo- rovaikutus.
Kuvio 4. Tutkimuksessa havaitut osa-alueet
Tutkittavien pääluokkaan aloittaa ja lopettaa kuuluvat sosiaaliset vuorovaikutustai- dot kehittyivät alkutilanteesta. Erityisesti keskustelun aloittamisen taidot kehittyivät, sillä lehtiö mahdollisti keskustelun oma-aloitteisen aloittamisen ja avusti siinä. Vai- kutti siltä, että tutkittava sai tukea keskusteluun lehtiön kuvista. Tutkittava viestitti keskustelun alkamisen ottamalla lehtiön käsiinsä ja katsomalla tutkijaa kohti. Lopet- taminen näkyi tutkittavan viestinnässä siten, että hän sulki lehtiön tai jätti sen huo- miotta. Lehtiö mahdollisti tutkittavan omaehtoisen keskustelun aloittamisen ja jatka- misen.
Kehitys pääluokassa tuottaa on osittain yllättävä. Tutkittavat olivat huomattavan il- meettömiä, eikä eleitä ollut juurikaan luettavissa. Myös puhe muuttui aiempaa har- vasanaisemmaksi, mikä näkyi puheen tuottamisessa ja sujuvuudessa. Tähän osaltaan vaikuttaa muistisairauden eteneminen. COVID-19-epidemia esti tutkittavia tapaa- masta omaisiaan säännöllisesti, eikä luonnollisia vuorovaikutustilanteita muiden kuin palvelutalon henkilöstön kanssa ollut paljon. Tämä on todennäköisesti saattanut vai- kuttaa puheen tuottamiseen.
0 1 2 3 4 5
ALOITTAA JA LOPETTAA TUOTTAA FYYSISESTI TUKEE SISÄLTÖ
NÄYTTÄYTYNEET TAIDOT
TALVI 2020 SYKSY 2020
Fyysisen tukemisen osalta ei tapahtunut muutosta tutkimuksen aikana. Osa tutkitta- vista istui pyörätuolissa ja, heidät oli valmiiksi sijoitettu tilaan kohti tutkijaa. Muutoin tutkittavat asettautuivat tilaan oikeaan suuntaan ja sopivalle etäisyydelle. Tutkittavat kääntyivät tutkijaa kohti ja katsoivat silmiin. Yhdelläkään tutkittavalla ei ollut kuulon kanssa pulmaa, joten kenenkään ei tarvinnut huomioida tätä sijoittautumisessa.
Tässä pääluokassa ei voitu huomioida kohtaa koskettaa, sillä koronaviruksen vuoksi tutkimuksen lopussa täytyi huomioida keskustelussa turvavälit. Kosketuksen puuttu- misen vuoksi tämän osion muutokset jäivät mahdollisesti kehittymättä.
Sisällöltään keskustelu oli tutkimuksen lopussa laajempaa ja monipuolisempaa kuin alussa. Tutkittavat osasivat tehdä keskusteluissa vastakysymyksiä ja vastata kysymyk- siin alkuarvioon verrattuna enemmän ja laajemmin. He osasivat viedä keskustelua pi- demmälle ja toivat ilmi aiempaa selkeämmin oman mielipiteen. Kuvakommunikaatio- lehtiö antoi vihjeitä keskusteluun, ja kuvat ja kirjoitetut kuvavihjeet saattoivat antaa lisäsisältöä keskusteluun. Tutkittavista huomasi heidän olleen perillä tilanteesta ja puhutusta asiasta. Tutkittavat esimerkiksi seurasivat keskustelua ja kommentoivat sitä asiaankuuluvalla tavalla. Keskustelujen loppuessa tutkittavat kiittivät keskuste- lusta saman tasoisesti kuin alkuarviossa.
Kuvio 5. Tutkimuksessa havaitut osa-alueet.
0 1 2 3 4 5
SUJUVUUS VERBAALISESTI TUKEE MUKAUTTAA VUOROVAIKUTUSTA
NÄYTTÄYTYNEET TAIDOT
TALVI 2020 SYKSY 2020
Sujuvuus keskustelun sosiaalisena vuorovaikutustaitona näyttäytyy helppoina siirty- minä keskustelun herätteisiin nähden. Tutkittavat etenivät keskustelussa luontevasti eteenpäin säädellen oman puheenvuoron kestoa, vaikka tutkittavat eivät olleet mo- nisanaisia keskustellessa. Keskustelu käsiteltävästä aiheesta jatkui aloituksen jälkeen ilman suuria taukoja. Tutkittavilla oli myös taitoa ottaa oma puheenvuoronsa ja jäädä odottamaan keskustelukumppanin reagoimista, minkä he osoittivat hiljentymisellä ja katseella.
Kuten on jo aiemmin todettu, tutkittavat olivat harvasanaisempia ja eleettömämpiä loppuarvioinnissa, jolloin verbaalinen eli sanallinen tukeminen jäi odotettua vähäi- semmäksi. Tutkittavat eivät osoittaneet juurikaan omia tunteitaan keskustelusta haastattelijalle sanoin eikä elein. He eivät jatkaneet keskustelua oma-aloitteisesti pi- demmälle. Tämä havainto voi olla tulosta korona-ajan vähistä vuorovaikutustilan- teista. Tutkittavien käyttämät sanat olivat yksinkertaista suomen kieltä, eikä abstrak- teja termejä esiintynyt.
Vuorovaikutuksen mukauttamiseen liittyy tavoitteen saavuttaminen vuorovaikutuk- sen keinoin. Tavoitteen saavuttaminen ilmeni keskustelun päättämisellä. Tutkittavien havaittiin käyttävän keinoja, joilla pystyivät mukauttamaan vuorovaikutustaan saa- vuttaakseen esimerkiksi päättääkseen keskustelun tai osoittaakseen itselleen mielei- sen aiheen näyttämällä mielekästä kuvaa tai viittomalla ikkunaan päin. Keskustelun päättäminen ilmaistiin lehtiön sulkemisella tai sen pois laittamisella. Tutkittavien huomattiin myös oppivan virheistään esimerkiksi aiheessa pysymisessä, eivätkä he myöhemmin vaihtaneet puheenaiheita sopimattomalla tavalla.
6 Pohdinta
Tutkimuksen perusteella saatiin vastaukset opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin, jotka olivat seuraavat: 1) Miten lehtiö tukee muistisairaan kommunikaatiota apuväli- neenä? 2) Miten muistisairaan vuorovaikutustaidot näyttäytyvät ennen kuvakommu- nikaatiolehtiön käyttöä ja sen jälkeen?
Tutkimustulosten mukaan kuvakommunikaatiolehtiö on toimiva apuväline muistisai- raan arjessa yksinkertaisuuden vuoksi. Kuvakommunikaatiolehtiö antaa muistisai- raalle esimerkiksi vinkin keskustelun aloittamiseen tai aiheen vaihtamiseen. Tutki- muksessa havaittiin, että kuvakommunikaatiolehtiö lisäsi muistisairaan sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja kuvavihjein ja kuvin. Tutkittavien keskustelu oli monipuo- lista ja eteenpäin johdattelevaa. Tutkittavat myös pysyivät puheenaiheissa hyvin.
Tutkimuksen luotettavuus kärsi suunnitelmiin verrattuna COVID-19-viruksen vuoksi, koska palvelukoti oli eristetty vieraista eikä tutkijakaan päässyt siellä käymään. Rajoi- tukset viivästyttivät tutkimuksen toteutusta noin puolella vuodella. Tämän johdosta jälkivideoinnit oli mahdollista toteuttaa suunnitellun 1 – 1,5 kuukauden sijasta vasta kuuden kuukauden kuluttua. Tämän vuoksi tutkimustulokset eivät ole täysin vertailu- kelpoisia alkuperäiseen Bourgeoisin ym. vuoden 2001 tutkimukseen. Ajan kuluessa henkilökunta oli myös osittain vaihtunut, joten kaikki heistä eivät välttämättä olleet saaneet tarpeellista perehdytystä lehtiön käyttöön ja sen mahdollistamaan vuorovai- kutuksen tukemisen ideaan. Alkuperäisen työntekijäjoukon perehdyttämisestä oli ku- lunut tutkimuksen kannalta pitkä aika. Tutkimuksen viivästyessä tuloksista oli huo- mattavissa tutkittavien sosiaalisten vuorovaikutuksellisten taitojen heikentymistä.
COVID-19-virus vaikutti alentavasti tutkittavien tutkimuksen aikaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkittavat eivät nähneet omaisiaan totuttuun säännölliseen ta- paan ja ulkopuoliset kontaktit palvelukodin ulkopuolelle jäivät vähäisiksi.
Opinnäytetyö palvelee toimintaterapian kehittämistä antamalla uutta näkökulmaa muistisairaiden kommunikaatioon. Tutkimuksen edetessä tutkija sai arvokasta kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä työstäessään tutkimusta useiden eri ammattialojen edustajien, kuten lähihoitajien ja sosionomin, kanssa. Tutkimuksen tulosta voidaan hyödyntää muistisairaiden henkilöiden kanssa työskenneltäessä. Työ on tuottanut työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille apuvälineen ja keinon
asiakkaiden kanssa kommunikoimiseen. Prosessin aikana tutkija keräsi itselleen laajan työkalupakin työelämään ikäihmisten parissa.
Tutkimuksen edetessä ajatuksia herätti myös teknologian, kuten videointien ja kannettavan tietokoneen, käytön vaikutus tutkimuksen luotettavuuteen.
Tutkimuksen aikana ilmeni, että käytetty teknologia oli uutta kaikille tutkittaville.
Videoinnit toteutettiin kannettavalla tietokoneella, ja tämä herätti tutkittavissa hämmennystä. Vieras laite, jonka sanottiin tallentavan kuvaa ja ääntä, saattoi herättää epäilyksen tai mielenkiinnon tunteita tutkittavien mielissä vaikuttaen tutkimustuloksen luotettavuuteen. Tutkijalla ei ole varmuutta siitä, aiheuttivatko teknologiset välineet tutkittavissa epäluuloa tai pelkoa.
Työyhteisö, jossa kuvakommunikaatiolehtiön käyttö toteutettiin, oli tutkimuksen alussa innostunut uudesta vuorovaikutusta tukevasta välineestä. Työyhteisö piti kuvakommunikaatiolehtiötä hyödyllisenä apuvälineenä, vuorovaikutuksen edistäjänä ja sen laadun lisääjänä. Kuvakommunikaatiolehtiötä pidettiin tasapuolisena välineenä erilaisten tutkittavien kanssa. Tutkimuksen vaatima aika muodostui kuitenkin
tutkijasta riippumattomista syistä pitkäksi, ja tällä välin innostus ehti laantua. Tutkija ei päässyt käymään palvelukodissa välillä muistuttamassa lehtiön käytöstä eikä kertaamassa sen käyttöä. On mahdollista, että kortit ovat jääneet käyttämättä ja taka-alalle käytännön arkityössä sekä muistisairaan arjessa.
6.1 Eettisyys ja luotettavuus
Opinnäytetyön toteutumiseksi vaadittiin kymmenen videota, joista havainnoitiin viittä tutkittavaa. Tutkimusaineisto sisälsi havainnoitavan tutkittavan äänen ja koti- ympäristöä. Videot kuvattiin siten, etteivät tutkittavat ole tunnistettavissa. Tutkija teki muistiinpanoja paperille kuvausten jälkeen. Aineisto tuhottiin prosessin
päätyttyä ja tutkijan saatua tutkimuksen valmiiksi. Tutkija toteutti videoinnit ja niihin liittyvät keskustelut yksin, jotta tutkittavien anonymiteetti säilyy mahdollisimman hyvin.
Tutkittavat valikoituivat tutkimukseen henkilökunnan ehdotuksen perusteella.
Henkilökunnan ehdotuksen perustuivat tutkittavien fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon ja oletukseen heidän mahdollisesta hyötymisestään kuvakommunikaatiolehtiön käytöstä. Tutkittavia, joita tutkija havainnoi ja videoi, on informoitu etukäteen opin- näytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta. Heiltä ja heidän omaisiltaan on myös pyy- detty kirjallinen suostumus havainnointiin ja videointiin (liite 3).
Tutkittavien ikääntyminen ja tutkimuksen pitkä ajanjakso, kuusi kuukautta, voi vai- kuttaa tuloksiin. Tämän tutkimuksen ja opinnäytetyön materiaaleista suurin osa on englanninkielistä, joten on haasteellista tietää, onko tutkija ymmärtänyt sisällön oi- kein ja tarkoituksenmukaisesti. Opinnäytetyön pohjana olevia tutkimusartikkeleita on vertailtu ja tiedonhaun polkua on tarkasteltu, jotta on saatu paras mahdollinen, luo- tettava ja tuore tutkimustieto opinnäytetyön aiheesta.
6.2 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, etteivät ilmeet ja eleet välttämättä vahvistu sairauden edetessä eivätkä ne vahvistu kuvakommunikaation apuvälineestä huoli- matta. Kuitenkin tiettyjä vuorovaikutuksen osa-alueita saatiin lisättyä ylläpitävästi.
Tutkimuksen perusteella kuvakommunikaatiolehtiö on toimiva apuväline muistisai- raan arjessa. Se on yksinkertainen ja jokaiselle yksilöllisesti räätälöitävissä. Sen käy- tön perehdyttäminen on yksinkertaista ja käyttäminen on helposti omaksuttavaa, mutta vaatii aikaa ja säännöllistä kertaamista, jotta menetelmä pysyy jatkuvassa käy- tössä moniammatillisessa tiimissä.
Kehittämisehdotuksena on tehdä vertailututkimus kahden ryhmän välillä. Toinen ryhmä käyttää kuvakommunikaatiolehtiötä ja toinen ei käytä. Ryhmille tehdään MMSE-testit ennen tutkimusta ja tutkimuksen jälkeen. Tutkitaan, onko kuvakommu- nikaatiolehtiö auttanut muistin pysymisessä ennallaan.
Lähteet
Alzheimerin tauti. 2018. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 31.10.2019.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699
American Occupational Therapy Association. 2014. Occupational Therapy Practice Framework. Domain & Process 3rd Edition. American Journal of Occupational Therapy.
Blisskieli. 2019. Papunet. Viitattu 9.11.2019. https://papunet.net/tietoa/blisskieli-0
Bourgeois, M., Dijkstra, K., Bourgio, L. & Allen-Burge, R. Memory Aids as an
Augmentative and Alternative Communication Strategy for Nursing home Residents with Dementia. AAC: Augmentative & Alternative Communication, 17, 3, 196-210.
Viitattu 3.12.2019. https://janet.finna.fi/ , EBSCOhost CINAHL Plus with Full Text
Eleilmaisu ja olemuskieli viestinnässä. 2019. Papunet. Viitattu 9.11.2019.
https://papunet.net/tietoa/eleilmaisu-ja-olemuskieli-viestinnassa
Erityisasiantuntija Aarne Rissanen: Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnille. 2019. Valtionneuvosto. Viitattu 16.8.2020 https://valtioneuvosto.fi/-/10623/vaeston-ikaantyminen-ja-keskittyminen- aiheuttavat-haasteita-kunnille
Hallikainen, M., Mönkäre, R. & Nukari, T. 2017. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. Duodecim. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim
Harra, T. 2014. Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Acta Universitatis Lapponiensis.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. p. Helsinki: Tammi.
Huuhtanen, K. 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kouvola: Kehitysvammaliitto.
Kirjoittaminen ja piirtäminen. 2017. Papunet. Viitattu 9.11.2019.
http://papunet.net/tietoa/kirjoittaminen-ja-piirtaminen
Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa. 2013. Viitattu 19.11.2019.
https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Julkaisut/Kohdaten%20NET TI.pdf
Kuvat kommunikoinnissa. 2018. Papunet. Viitattu 9.11.2019.
http://papunet.net/tietoa/kuvat-kommunikoinnissa
Lewyn kappale -tauti. 2019. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 31.10.2019.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01105
Muistisairaudet, kieli ja vuorovaikutus. 2011.Suomen muistiastiantuntijat. Viitattu 3.12.2019.
http://www.muistiasiantuntijat.fi/memo.php?udpview=read&src=db25114&sid=111
&issue=2011-02
Muistisairaudet. 2017. Muistiliitto. Viitattu 9.9.2019. https://www.muisti- liitto.fi/fi/muistisairaudet
Muistisairaudet. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.9.2019.
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet
Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen. 2019. Papunet. Viitattu 16.8.2020 https://papunet.net/tietoa/muistisairaus-vaikuttaa-vuorovaikutukseen
Papunetin kuvapankki. Kuvat: Papunetin kuvapankki, papunet.net, Sergio Palao / ARASAAC ja Sclera. Viitattu 10.2.2020 https://kuvapankki.papunet.net
Puhetta korvaavat keinot. N.d. Tikoteekki. Viitattu 9.11.2019. https://www.kehitys- vammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhetta-tukevat-keinot/
Tukiviittomat kommunikoinnissa. 2019. Papunet. Viitattu 9.11.2019. https://papu- net.net/tietoa/tukiviittomat-kommunikoinnissa
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk- kausepäilyjen käsittely Suomessa. Viitattu 30.11.2019. https://www.tenk.fi/si- tes/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus). 2019. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 31.10.2019.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01106
Ymmärrä – tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. 2002. Viitattu 19.11.2019. http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-
files/DEMvvopas04_31%208.pdf
Liitteet
Liite 1 Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen havainnointirunko
Sosiaalinen vuorovaiku- tustaito AOTA:n mu- kaan
Ilmeneekö ennen leh- tiön käyttöä
Ilmeneekö 6kk lehtiön käytön jäl- keen
Ryhmittely
lähestyy/aloittaa
approaches/starts
aloittaa ja lopettaa
lopettaa/eroaa
concludes/disengages
aloittaa ja lopettaa
tuottaa puhetta
pruduces speech
tuottaa
ilmehtii
gesticulates
tuottaa
puhuu sujuvasti
speaks fluently
tuottaa
kääntyy kohti
turns towards
tukee fyysisesti
katsoo
looks
tukee fyysisesti
siijoittaa itsensä
places self
tukee fyysisesti
koskettaa
touches
tukee fyysisesti
säätelee
regulates
tukee fyysisesti
kysyy
questions
sisältö
vastaa
replies
sisältö
tuo esille
discloses
sisältö
ilmaisee tunteita
expressess emotion
sisältö
on eri mieltä
disagrees
sisältö
kiittää
thanks
sisältö
siirtyy sujuvuus
transitions
ajoittaa reaktiota
times response
sujuvuus
ajoittaa kestoa
times duration
sujuvuus
ottaa vuoron
takes turns
sujuvuus
sovittaa kielen käyttöä
matches languages
tukee verbaalisesti
selvittää
clarifies
tukee verbaalisesti
vahvistaa/rohkaisee
acknowledges and engourages
tukee verbaalisesti
eläytyy
emphatizises
tukee verbaalisesti
saavuttaa tavoitteen
heeds
mukauttaa vuorovai- kutusta
mukauttaa
accommodates
mukauttaa vuorovai-
kutusta
oppii virheistään
benefits
mukauttaa vuorovai-
kutusta
Liite 2 Esimerkkilehtiö
Liite 3 Saatekirje
Hyvä xxxx asukas ja omainen! 17.2.2020
Olen toimintaterapeuttiopiskelija Miira Saalasti, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Toteutan opinnäytetyöni xxxx, xxxx, aiheesta Muistisairaan kanssa työskenteleville keinoja puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiomenetelmiin. Tutkimukseni ajoittuu ajanjaksolle helmikuu 2020 – huhtikuu 2020.
Tutkimukseni tavoitteena on tuoda näkyviin haasteet vuorovaikutuksessa muistisai- raan kanssa ja tuoda menetelmä työntekijöille kommunikoinnin avuksi. Kokeilen ku- vakommunikaatiota asukkaiden kanssa kuvalehtiön muodossa, johon sisällytän muun muassa päiväohjelman, läheiset ihmiset sekä tärkeät asiat. Videoin asukastilanteet, jotta pystyn havainnoimaan asukkaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja keskusteluti- lanteestamme tarkemmin ennen kuvalehtiön käyttöä ja kuvalehtiön käytön kanssa.
Prosessin videointi tapahtuu asukkaan omassa huoneessa prosessin aluksi ja lopuksi, asukas keskustelee kanssani tilanteessa. Ensimmäisessä videointi tilanteessa asuk- kaalla ei vielä ole kuvalehtiötä, mutta toisessa videossa asukkaalla on se mukana, tu- kena ja käytettävissä. Yhdestä asukkaasta tulee kaksi (2) viiden (5) minuutin videota Videointi sisältää asukkaan kanssa keskustelua asukkaan kanssa hänelle merkitykselli- sistä asioista, kuten perheestä ja eletystä elämästä. Kuvaan videot siten, ettei asuk- kaan kasvot näy. Videot tuhotaan prosessin päätyttyä. Asukkaan anonymiteetti säilyy läpi prosessin. Osallistujan nimi ja video tulee vain tutkijan tietoon, eli minun. Tutki- muksesta saatavia tietoja käytetään siten, että osallistujia ei voida tunnistaa valmiista opinnäytetyöstä. Ilmoitan sähköpostiosoitteeni, johon pyydän ilmoittamaan suostu- muksenne omaisenne osallistumisesta tutkimukseen. Osallistuminen tutkimukseen on täysin vapaaehtoista ja asukkaalta on pyydetty hänen oma lupansa osallistumi- seen.
Vastaan mielelläni opinnäytetyötäni koskeviin kysymyksiin.
Ystävällisin yhteistyöterveisin, Miira Saalasti, xxxxx@student.jamk.fi
