• Ei tuloksia

Kertomus Uudenkaupungin raittiusseura "Kasvi 1:n" toiminnasta vv. 1883-1913 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kertomus Uudenkaupungin raittiusseura "Kasvi 1:n" toiminnasta vv. 1883-1913 · DIGI"

Copied!
16
0
0

Kokoteksti

(1)

t a

KERTOMUS

UUDENKAUPUNGIN R A IT T IU SSEU R A

.KASVI I:n”

TOIMINNASTA V'¥. 1883-1913.

K O O N N U T

Y. H . K O P P I N E N .

— Hi nt a 15 pdä. —

(2)

udenkaupungin raittiusseura sai alkunsa aikana, jo l­

loin ehdoton raittius vielä oli m aassam me, aina- käytännössä, h yvin tuntem atonta. Silloin eivät tässä kaupungissa kansan sivistyttäm ispyrinnöt m uissakaan m uo­

doissa vielä olleet esille puhjenneet. Ja raaistuttam islaitoksia oli mahdollisimman paljo. K aupungin itäisellä puolella kaksi viinatehdasta täydellä voim alla keitteli kiroustaan ja veti vuo­

sittain monia kym m eniä tuhansia nettovoittoa. Joku aika sitte oli m yöskin olutpanim o niiden seuraan ilm estynyt. — Näitten tuotteet ja m uualta hankitut väkijuom at levisivät helposti ym ­ päri seutua sekä tehtaiden ja yksityisten omistam ien mj^y- m älöiden että kaikellaisten kapakoiden kautta, joista kau ­ punki vallan vilisi. V iin akauppoja oli A lisella kadulla neljä, nim. nykyisissä postikonttorin, kirjakaupan, Alpinin ja Fors- strömin taloissa, sekä viides R auhankadulla nyk. H onkainen talossa. O lutkapakoita oli R antakadulla kaksi ja kolm as Sepänkadulla. Sitäpaitsi oli muita »ravintoloita*: »Til­

likka* Y lisen- ja Rauhankadun kulm auksessa, kestikievari 1. »Sosieteetti«, W allila ja »Odotus*. Ja m ikä surkeinta, kaikki sekatavarakaupat sekä m yivät että antoivat »kaupan­

päällisinä* viiniä, punssia, rommia ja »holipompelia» niin paljon kuin halusivat. K u n täm ä tapa sittemmin lailla lo ­ petettiin, ilmestjd useinkin viereisiin huoneisiin varsinaisia viinipuoteja. N äitä oli kaupungissa siihen aikaan kuusi.

(3)

Ei olleet raittiusolot parem mat m uuallakaan Suom essa.

Olihan ensimäinen ehdoitom uusjärjestö tosin jo v. 1877 syn tyn yt Pohjanm aalla. Mutta vasta v. 1881 sai etelä- Suomi ensim äisen ehdottom an raittiusseuransa Turkuun.

Sen nim enä oli »Suomen Raittiuden Seura«.

^ ^ Täm ä nuori yhdistys oli pyytänyt uus- eu ra n syn ty. kaupunkilaista räätälim estaria O skar Hell- bergiä asiam iehenään kerääm ään täältä itselleen jäseniä. Sitä kokousta, jo n k a hän huhtikuun 15 päivänä 1883 tätä varten kaupunkim m e R ealikoululla piti, saam me pitää seuramme syntyhetkenä. T osin oli jo saman vuoden ensim äisenä päi­

vänä katujen varsille kiinnitetyillä ilm oituksilla raittiusseu- raa puuhattu; mutta raukesi asia vielä silloin.

Kun tuossa kokouksessa kokoonkutsuja oli lukenut mainitun turkulaisen seuran silloisen puheenjohtajan K.

V erkon asiaa koskevan kirjasen »Satalatvainen tammi*, ilm aantuikin seuraavat 21 kaupunkilaista sen jäseniksi kir­

joittautum aan : O . H ellberg f , J. V all, A . Forsm an f , K.

Eriksson f , J. R einvall f , Fr. L ax f , G. Fagerlund f , A Vahlroos f , H. Enlund, Ida V eckm an j-, K. M asloff f , Ida H ellberg, M aria Enlund, G. Stensson f , O. Blom , K.

K le n b e rg ‘ f , M. M anderos, J. Lindros f , G . Mattila, J. S jö ­ blom ja J. Sundgren. Miten uhkarohkea olikaan tuo askel, sanoutua kokonaan erilleen kaikista väkijuom ista, vieläpä viinistä ja oluestakin, joita niihin päiviin asti tuskin ku ­ kaan oli varsinaisina m yrkkyinä pitänyt! Sitä me, n yky­

ajan nuorem pi raittiusväki, emme voi käsittää. S an k a­

rillisesti kävivät kuitenkin näm ä paikkakunnalliset aatteemm e esitaistelijat rintamaan ja pysyivätkin siinä sangen useat, m ahdollisista alkuhairahduksista vaan viisastuen, kunnes kuolem an m ajesteetti on heidät siitä poistanut.

Jo ylläm ainitussa ensim äisessä kokouksessaan ajatte- livat nämä Turun järjestöön kirjoittautuneet oman yhdis­

t i Kuollut.

(4)

tyksen perustamista. Ja kun uusia jäsen iä täältä lähimpinä viikkoina karttui verrattain nopeaan, päättikin täkäläinen jäsenistö saman vuoden kesäkuun 3 p;nä pitäm ässään ko­

kouksessa, jolloin heihin kuului noin 40 henkeä, m uodos­

taa itsenäisen »Uudenkaupungin raittiusseuran« ja valitsi keskuudestaan 9-henkisen johto- eli toimikunnan, jo ssa seuran puheenjohtajana tuli olem aan ennenm ainittu rää- tälim estari O skar H ellberg, varapuheenjohtajana suutari- mestari Johan Vall, rahastonhoitajana vaskiseppä A aron Forsm an, kirjurina kauppias A leks. Vahlroos sekä muina jäsen in ä rouva M aria Enlund, räätälinelinkeinon harjoittajat O tto H ellberg ja G u staf Fagerlund, nikkarim estari Fredrik Sundqvist ja kultaseppä Johan Lehtonen.

T älle toim ikunnalle annettiin tehtäväksi laatia seuralle säännöt. Mutta ennenkuin ne oli ehditty lähettää S en aat­

tiin saamaan vahvistusta, tulikin Turusta tieto, että siellä oli järjestetty uusi n. s. »Ehdoton Raittiusseura«, jo h o n voi alistua omien sääntöjen mukaan toimivia paikallisyhdistyk­

siä. Ja koska tällaiseksi rupeam alla säästettiin sääntöjen vah vistuskuluff lähetettiinkin ne vain Turun järjestön hy- väksvttäviksi. K un päätoim ikunnan vahvistus saapui vasta vuoden 1884 syyskuun 11 p;nä, noudatti seuram m e siis jdi vuoden ajan »Suömen Raittiuden Seuran« sääntöjä. H el­

m ikuussa 1885 päätti yhdistys ottaa nimen »Kasvi« sekä uuden jäsenm erkin, kultakirjaim isen sinisen silkkinauhan entisen vaskisen kaupungin vaakunalla y. m. m erkeillä va ­ rustetun rintasoljen sijaan.

Silloisia oloja kuvaavia on pari kohtaa

Ensi vaiheet , /o

.ooT toan ensim aisessa vuosikertom uksessa (83—

l o o J — l o o y

84). Toisessa on tarvinnut lausua pa- heksum inen siitä, että ehdottom uuteen pyrkim ys on seuran ulkopuolella varsin vakaviltakin, vieläpä hyvin monilta paik­

kakunnan uskonnollisen eläm än huomatuimmilta henkilöiltä saanut osakseen vain herjausta ja jo s jonkinlaista ivaa.

(5)

Toisessa sanotaan; »Ikävjyd ellä täytyy vielä mainita, että harvat seuramm e jäsenistä ovat noudattaneet oikein ehdotointa raittiutta — --- «. V aik ea on luopua totutuista tavoista. Muistutuksia ja eroittamisia tarvittiin- kin ensim äisinä vuosina varsin tiheään. T ähän oli syynä sekin, että jo u k k o jäsen iä liittyi silloin seuraan vain piloil­

laan tai ajanvieton halusta.

Seuran toiminta kohdistui ensi vu osin a suurimmaksi osaksi vain käännytystyöhön raittiusesitelm ien ja puheiden sekä kirjasien levittäm isen muodossa. Esitelm iä, jo k o enem ­ män uskonnollisia tai kansanvalistuksellisia, pidettiinkin sil­

loin varsin runsaasti, noin kerran kuukaudessa, m elkein aina kansa- tai alkeiskoulun saleissa, jo ita »Kasvilla* niihin tarkoituksiin oli onni saada vapaasti käyttää. Luennoitsi­

joina esiintyi väliin m yöskin henkilöitä toisilta paikkakun­

nilta, varsinkin päätoim ikunnan alotteesta. Suurella har­

rastuksella yhdistys heti ensi vuodesta asti jak o i raittius- lehtisiä sekä omissa että muissakin yleisön kokouspaikoissa ja erittäinkin jo k a vuosi m arkkinaväelle, ilmaiseksi, sikäli kuin seuran varat m yönsivät.

Y leisiä huvi-iltamia ei viitenä ensi vuonna ollut yhtään.

Sensijaan ryhtyi seura jo vuoden täytettyään pitämään omille jäsenilleen n. s. te e - 1. perhe-iltamia, kolm annesta toim intavuodesta asti ainakin kerran kuukaudessa. V e ­ tääkseen nuorisoa y. m. pois huonoista joutoajan vietoista kustansi yhdistys v:sta 1885 alkaen huoneen Sjöbom hn ta­

lossa, jo ssa yleisöllä jo k a sunnuntai oli vapaa tilaisuus viettää iltaa lukua, puheita, esitelm iä tai laulua kuunnellen.

O hjelm a niissä alkoi aina lyhyellä rukouksella, virren vei­

suulla tai isänm aallisella laululla, niinkuin seuran yleiset kokoukset ja esitelm ätilaisuudetkin. O m a laulukuorokin seuralle saatiin jo v. 1884, johtajan a soitonjohtaja Tenlén;

mutta lakkasi se kuitenkin piakkoin. Täm än jälkeen on

»Kasvilla* ollut neliäänisiä lau lu ku n tia; v.v. 1887— 89 kont­

toristi Lithenius’en johd olla sekä sittemmin vähän aikaa kerrallaan herrojen H elanderin ja K rögerin kuorot. Usein

(6)

saatiin kuulla iltamissa muiden kaupungissa olevien laulu- kuntien ja torvisoittokunnan esit5’ksiä.

Ensim äisen pysyvän kansansivistyslaitoksensa sai y h ­ distys jo alle kahden vuoden ikäisenä aikaan. Vuoden 1885 alusta avasi se nim. kaupungin valtuuston sille p yyn ­ nöstä m yöntäm ällä kannatusavulla raatihuonerakennuksessa suom enkieliselle yleisölle lukusalin, jo k a tosin jo vähän ai­

kaa oli pienem m ässä m uodossa ollut m estari O sk. Hell- bergin talossa. M yönnettyjen varojen (150 mk.) väh äisyy­

den takia voi lukusali alkuvuosina olla avoinna vain sun­

nuntaisin. Mutta kun mainittu raham äärä myöhemmin korotettiin 200:ksi ja lopulta v. 1898 300 m arkaksi, voitiin sitä vähitellen laajentaa; ja vuodesta 1896 oli se jo k a ilta auki. »Kasvin* huolenpidon alaisena oli lukusali vuoteen 1903, jolloin valtuusto suostui ottamaan sen haltuunsa.

Se epäystävällisyys, jo lla suurin osa yleisöä seuraam m e alussa kohteli, näyttää pian lakanneen. Sitä osoittaa m. m.

se suuri tulom äärä, m ikä ensimäisistä, neljännen vuoden aikana pidetyistä arpajaisista saatiin.

Nelisen vuotta oli näin innokasta toimintaa. Seurasi kuitenkin kohta lam aannuksen aika. Suurin osa entisistä puhujista oli m uuttanut pois paikkakunnalta ja uusia ei ollut ilm estynyt. Huolim atta harvain yksityisten hyvinkin tarm okkaista ponnistuksista väheni jäsenluku vuosi vu o­

delta. V arojen ja voim ien puutteessa täytyi luopua m o­

nista yrityksistä, jo ita yhdistyksen piirissä esitettiin. N. s.

sunnuntai-iltamainkin pito oli lopetettava.

V u osi 1887 näyttää sentään seuran om asta h eikkou­

desta riippum atta olleen kaupunkimm e raittiuspyrinnöille varsin edullinen. K ä vi nimittäin toisilta paikkakun­

nilta san gen paljon raittiuspuhujia esiintyen sekä suomen että useat m yös ruotsin kielellä. Erikoisesti m ainitaan pas­

tori Elis B ergrothin ja tohtori K . Lindroosin (Heinon) saa­

neen m onipuolisilla puheillaan m elkoisia jäsen lu vun lisään- tym isiäkin aikaan. Niinikään vieraili täällä useitakin lähikaupurikien raittiusseuroja.

(7)

Mutta tätenkin syn tyn yt into pian laimeni, vaikka seuränäjdelm ien y. m. uusien ohjelm anum eroiden avulla koetettiin elämää vilkastuttaa. V . 1889 lopulla ei jäsen iä ollut jälellä kuin 25 ja silloin jo varsin vakavasti kirkon- kuulutuksella kutsuttiin yleisöä kokoukseen, jo ssa oli k y sy ­ m yksenä seuran m ahdollinen lakkauttam inen. K ovan kiis­

telyn perästä tuli siinä kuitenkin tulokseksi, että »Kasvi«

pysytetään elossa, mutta m uutetaan sen ohjelm aa niin, että huvipuoli s. o. näytelm ät suljetaan pois ja toim itaan enem ­ män uskonnollisella pohjalla.

H eti tuon kokouksen jälk een rupesikin 1890 1903. seuran toiminta vuosien vieriessä k ä y ­ mään jatkuvasti kohoavaksi. M onia uusia yrityksiä tehtiin raittiimpien elintapojen aikaansaam iseksi, juopottelupaikko- je n ahdistam iseksi ja m yym älöiden alkoholitulvan estäm i­

seksi. T ällaisia oli esim. ahkera yleisien keskustelukokouk- sien pito; joskus olivat ne yhteisiä lähipaikkakuntain rait- tiusseurojen kanssa ja etenkin silloin hyvin väkilukuisia.

V. 1892 avasi seura oman käsittävä 4 h u o ­ netta ja keittiön, entisessä »Tillikassa», jo k a oli sam ana vu on ­ na valtuuston toim enpiteistä hävitetty, ja piti sitä vuoteen 1895.

1890-luvulla tehtiin m onia anom uksia ’ valtuustolle väkijuom aliikkeen supistam iseksi ja m uissakin seuran p y ­ rintöjä koskevissa asioissa. M. m. lähetettiin v. 1895 seu­

ran toim esta 430 henkilön allekirjoittam a joukkoanom us m iedompien väkijuom ien m yyntiluvan ottam isesta yksityisiltä sekä V . 1897 sam anlainen yoodla allekirjoituksella kaikkien väkijuom ien m yyntiajan supistam isesta. Mutta enim m äkseen ne jäiv ä t kuulem atta. V . 1894 toimitettiin m aaliskuussa kapakoissa kävijäin lukem inen. Eniten kävi Rantakadun

»01utkapakassa«: 141 h enkeä sam ana päivän ä ennen k:lo 8 illalla. M yöhem m in perustettiin n. s. valvontavaliokunta m ahdollisuuden m ukaan sääntöjen rikkom isia estäm ään ja ensimäisen, hiljaisen neuvon rikkoneille antamaan. —

(8)

V. 1896 syntyi seuran piirissä „P u h u ja k lu b i“ jäsentensä esiintym iseen harjoittautum ista ja yleisiin asioihin perehty­

mistä varten ; sam oin kirjoitettu sanom alehti »Kasvi*. E del­

linen kokoontui väliin hyvinkin ahkeraan, noin kerran vii­

kossa. Esitelm än jälk een seurasi aina toisten lausuma

»kritiikki*. — Mutta pian raukesivat molem mat yritykset.

— Sittem min oli puhujasfeura toim essa vielä vuosina 1901 ja 1907. — Täm äntapaisen m onipuolisen toiminnan ja erit­

täinkin saatujen etevien luennoitsijoiden — sekä seuran piiristä että ulkopuolelta — vaikutuksesta lisääntyi jäsen- luku 7 vuoden ajan kerrassaan huom attavasti.

N äinä vuosina olikin alkoholijuom ien kauppa U udessa­

kaupungissa suurien, ilahuttavien m uutosten alainen. Ne aiheutuivat tosin suurim maksi osaksi valtiopäivien päätök­

sistä. 1892 kiellettiin yksityisiltä viinankauppaam is-oikeus.;

silloin hävisivät ennenm ainitut viinapuodit. Sijaan tuli seu- raavan vuoden alussa perustetun viinayhtiön myymälä. 1895 lakkautettiin lopullisesti m iedompien väkijuom ien kauppa sekatavara- y. m. yksityisistä puodeista; silloin syntyi sää­

döksien m ukainen viiniosakeyhtiö. Niihin aikoihin lakkasi anniskelu »kaupungin kellarista* (kestikievarista) ja »Odo­

tuksesta*. Mutta Vallilan alakerrassa avattiin uusi kapakka, jo k a pian surkuteltavan paljon veti vallankin työmiehiä puoleensa. S en laatua kuvaa yleisön sille julkisesti käyt­

tämä »Roistola»-nimitys.

Mutta valitettavasti oli yhdistyksellä kohta, ainakin j ä ­ senlukuunsa nähden, kaksivuotinen takatalvi (v. 1897 ja 98), jo h o n on vaikea löytää juu ri m uuta syytä kuin väsähty- neen toiminnan ja nukkuvan velvollisuuden tunnon tai­

doilla varustetuissa jäsenissä. E hk ä vaikutti siihen m yös­

kin se, että silloin toinen sam aa asiaa, jo s kohta rajoitetum ­ m assa m uodossa, tarkoittava järjestö, n. s. juom alakkolaiset, jollain en oli kaupunkiim m e samoin kuin muuallekin m aaham ­ me syntynyt, veti raittius-ihmisten harrastuksen puoleensa.

O nneksi ei jäsen luvun vähenem inen tullut pitempi­

aikaiseksi. — V. 1899 pidettiin nim. kaupungissam m e, paitsi

(9)

Turun raittiuspiirin vuosikokousta, jollaisia täällä jo ennen­

kin oli pidetty 2, v.v. 1885 ja 1892, elokuun 3, 4 ja 5 p äi­

vänä koko Suom ea käsittävä toinen väkijuomalakko- laistm kokous. T äm ä U udenkaupungin raittiusliikkeen kaik­

kein huom attavin tapaus, jo h o n otti osaa juom alakkolaisia noin 70:stä eri yhdistyksestä edustaen 15,000 juom alakko- laista ja jossa 17 mitä tärkeimmän keskustelukysym yksen käsittelyä kuulem assa oli täkäläistä yleisöä lyseon sali täynnään, toi uuden nousuajan ja uusia vaikutusm uotoja

»Kasvi«-seurallekin. Toim intavuoden 1899 — 1900 sijaitsi vielä koko raittiuspiiri-hallinto täällä.

Jo heti seuraavana vuonna ryhdyttiin jäsen ten toi- mintahalun vilkastuttam iseksi pitämään yleisiä ohjelma- iltamia useammin ja m onipuolisem pia kuin ennen. Tällöin alettiin syksyisin m arkkina-aikana viettäm ään n. s. kalas­

taja-iltamia, jo k a siunausrikas tapa sitte on säilynyt ny^ky- päiviin asti. Tavallisesti on niihin ottanut osaa 2— 4 sataa saaristolaista. Joulun, pääsiäisen j. n. e. edellä voitiin vielä runsaammin kuin alkuaikoina jak aa kirjasia ja lehtisiä ilm ai­

seksi. V. 1900 tehtiin kuvernöörille ensi kerran anomus laivojen raitistuttamisesta sam oin kuin valtuustolle useita­

kin pyyntöjä väkijuom aliikkeen supistamisesta. Ikävä kyllä, nämä eivät saaneet kannatusta. V uodesta 1900 alkaen v a ­ litsi yhdistys useita kertoja omat kaksi valtuusm iesehdo- kastakin, jo tka jo toisena vuonna tulivatkin valituiksi.

Näistä ajoista asti on valtuusto vuosittain m yöntänyt seu­

ran kannatukseksi anniskeluyhtiön voittovaroista 200 ä 3CX3 markan avustuksen. — Vuosi 1902 oli »Kasvi«-yhdistyksen kaikkein paras. Edellisenä vuonna olivat »juomalakkolai- set« liittyneet seuraan. U udellakaupungilla oli silloin m yös onni olla, paitsi Turun piirikokouksen, jo k u viikko sen jä l­

keen rouva ja herra H eleniuksen 5-päiväisen vierailun paikkana. N äinä päivinä, jolloin vieraat pitivät toistakym ­ mentä esitelmää ja sitäpaitsi näytetunteja silloin vihdoinkin monen vuoden miettimisten jälkeen täällä alkuunpantavaa raittiuskoulua ja »Toivon liittoa* varten, liittyi yhdistyk-

(10)

— l e ­

seem m e yli lo o uutta jäsentä. Vuodesta 1902 asti on seu­

raan kuulum inen vahvistettu kullekin annetulla jäsen ­ kortilla. M ainittua raittiuskoulua on tästä alkaen pidetty m enestyksellä kaupunkim m e koulurakenriuksissa kerran viikossa sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille, ja on siinä ollut tavallisesti yhteensä noin 200 ä 300 oppilasta vuodessa. »Toivon liitto» muodostettiin pian om alla johtokun nalla varustetuksi »Kasvi»-seuran ala­

osastoksi. Erikoisesti on kiitos innostuneesta ja uhrautu­

vasta työstä sen hyväksi annettava neiti A in o Isaksson- vainajalle sekä opettajattarille neiti B lo m qvisfille ja myö- hemmiltä ajoilta neiti A uerille.

E nnen mainitut m onet anom ukset läänin ja kaupun­

gin viranom aisten sekä valtuuston puoleen kaupungin ka­

pakoiden osittaiseksi sulkem iseksi eivät johtan eet mihinkään tulokseen ennenkuin v. 1903, jolloin Valtuustossa sattu­

malta oli raittiusmielinen enemmistö. Silloin saatiin vih­

doinkin 750 hengen tekem ällä anom uksella ja johtokunnan yksityisesti lähettäm ällä pyynn öllä pahimmat turmeluksen pesät. Rantakadun »Olutkapakka» jq Vallilan alakerran anniskelu kokonaan sekä Vallilan yläkerrankin ravintola m arkkina-ajoiksi suljetuiksi. Saatiin m yöskin K uvernööri kieltäm ään anniskelun rarinikkohöyrylaivoilta, mutta pian täm ä päätös kuitenkin siinä suhteessa peruutettiin, että olutta taas sai ruuan kanssa tarjoilla.

Viim eksi käsittelem iemm e vuosikausien 1904 1913, h yvät tulokset, jollaisia edelleenkin saa-

(Om a talo). . , , • . .

tiin mita runsaimpien luentosarjojen ja m uun ahertelun kautta, innosti seuran vihdoinkin v. 1904 tekem ään ratkaisevan askeleen siinä kysym yksessä, jo k a jo pitem m ät ajat oli ollut useitten seuran jäsenten hartaim­

pana tuum ana, oman kodin hankkim isessa.

Vuokraam iaan kokoushuoneita oli seuralla tätä ennen ollut, senjälkeen kuin oli luovuttu ensimäisen vuoden tavasta

(11)

kokoontua yksityisten jäsenten luona, järjestyksessään seu- r a a v a t:

Räätäliin estari O skar H ellb erg’in talossa.

Suutarim estari S jöbom ’in „ Rakennusm estari L önnrothan . „ Suutarim estari S jö ro s’in „ V askenvalajam estari A . F o rsm an in „ kansakoululla, raittiusravintolassa ja viimeksi taas kaupungin koulutaloissa.

Jo V. 1893 m ainitaan ensi kerran tehdyksi ehdotus oman talon rakentam isesta; mutta vaikkakaan se ei silloin voittanut kannatusta, jä i ajatus kytem ään ainakin raken­

nuskassan muodossa,- johon varoja vuosien vierähtäissä ar- pajaisilla, — niitä on seurallam m e ollut v.v. 1885, 1888, 1892, 1895, 1902, 1906, 1907, 1909 ja 1 9 1 1 — ja m yyjäi­

sillä on kerätty. Näihin ovat esineitä ensim äiseltä vu osi­

kym m eneltä saakka valm istaneet omat tilapäiset neulom a­

seurat. Vuosina 1894, 95, 96 ja 1900 oli »Kasvilla* pitkälliset keskustelut Työväen yh distyksen ja V apaaehtoisen palokun­

nan kanssa yhteisen huoneuston rakentam isesta näille kol­

melle seuralle. xMutta raukesivat ne hommat lopultakin tyhjiin, suurimmaksi osaksi siitä syystä, etteivät seurat vo i­

neet sopia talon yhteisestä käyttäm isestä. Viim ein v. 1895 alkaen oli raittiusyhdistyksellä oman talon hanketta vireillä pitämässä rakennuskomitea, jo h o n kuului aluksi 5 jäsentä, mutta V. 1902 uusittiin se niin, että siihen kuului 7 jäsentä, nim ittäin: kirkkoherra Roos, pastori Pettersson, rehtori Salm ela, rakennusm estari Lönnroth, nuohojam estari F ors­

blom ja neidit L in d b erg ja Isaksson. Ja sen ahkeran työn tuloksia olikin, että seura i päivänä tam m ikuuta 1905 sai.

oston kautta haltuunsa entisen Sundvallin perillisten talon ja tontin, jo k a siitä alkaen on ollut »Kasvin* kaiken elä­

män keskus. Täm ä osto oli ainoastaan siten m ahdollinen että 4 asiaa lämpimimmin harrastavaa seuran jäsen tä piirsi nimensä velkakirjan alle, jo n k a summa merkittiin suurem ­ maksikin kuin varsinainen kauppahinta (5,100 mk.) syystä.

(12)

että silloinen rakennus — nykyinen lukusalin puoleinen pää — ei voinut tyydyttää seuran tarpeita, joten heti ryh­

dyttiin puuhaam aan siihen lisää huoneita. K aikkiaan on talolle otettu kolm essa erässä 13,500 m arkan kiinnityslaina.

Uuden talo-osan varsinaisesta rakentam isesta huolehtivat siihen toimeen valittuina hrat Roos, Lönnroth, Koskinen, Forsblom ja K anerva. H eistä kaksi viimeksimainittua, ja erittäinkin edellisen rouva, tekivät siinä koko rakentam is­

ajan mitä raskaim man päivätyön. — H uoneet voitiin ra­

kentaa parem mat ja ajanm ukaisem m at kuin alkujaan oli aiottukaan syystä että eräs tuntem attomaksi jättäytynyt ja ­ lomielinen henkilö lahjoitti rakennuskassaan obligatsioneja 6,000 m arkan arvosta ja että valtuusto m yöntyi 480 mar­

kalla vuodessa vuokraam aan täältä vakinaisesti huoneen lukusalia varten. Perust iskivi laskettiin juhlallisuuksin 21 päivänä lokakuuta 1905. K iveen kiinnitettiin kotelo, jo ka sisälsi kuparilevyyn kaiverrettuna »Kasvin» vaiheiden tär­

keim mät vuosiluvut ja johtohenkilöiden nimet. Ja vihdoin­

kin lokakuun 7 päivänä 1906 saatiin kauvan kaivattu oma koti — jo k a kaikkiaan tuli m aksam aan noin 20,000 mk. — vihkiä tarkoitukseensa, koti, jo sta san gen useiden henkilöi­

den suurien uhrauksien avulla tulikin sekä yhdistyksen että koko kaupungin kaunistus ja ilo. T u o tilaisuus, jossa vihkim isen toimitti kirkkoherra S. V. Roos, »Uudenkaupun­

gin nuorison sekakuoro» ja V. P. K:n torvisoittokunta ka­

pellimestari A u g, Vidgrenin johd olla suorittivat m ahtavan m usiikki-osan ja pastori K. E. Pettersson piti esitelmän seuran toimista ja elämästä, olikin suurin juh la mitä »Kasvi» on elin­

aikanaan viettänyt. Juhlasalin seinä ja katto olivat silloin ais- tikkaasti katajaköynnöksillä koristetut. T alon katolla liehui­

vat sinivalkoiset ja punakeltaiset liput. Vasta pari kuukautta senjälkeen sai nim. seura oman virallisen, sinisen lippunsa.

Jonkun aikaa ennen talon- valmistumista oli jäsenluku hiem an vähentynyt, suurim maksi osaksi ulkonaisista syistä, m. m. siirtyivät seuraan kuuluneet lyseolaiset perustamaansa om aan raittiusyhdistykseen. V. 1904 oli sisällinen elämä

(13)

ollut hyvin vilkas; silloin esiintyi seuran piirissä huo­

mattavan paljon vieraita puhujia, ja naapuri-raittiusyhdis­

tysten kanssa oli yhteisiä vilkkaita keskustelukokouksia. — Toivottiin nyt, kun entinen pahin harmi, huoneuston puute oli poistunut ja kun suurlakon jälkeen vapaam m at olot vallitsivat kokousten ja juhlien pitolupiin y. m. nähden, että yleisön innostus raittiusasiaankin lisääntyisi. Ja kas­

voihan jäsenluku toki parina vuonna. Mutta näm ä vuodet olivat puolue-eripuraisuuksien aikaa »Kasvinkin* nurkissa.

Joukko-liittymisiä ja -eroamisia tapahtui, nähtävästi puolue- syistä. Erikoisesti oli mielien kiihdyttäm istekijänä p aikka­

kunnalla tunnettu sinivalkoisen lipun alasvetäm isrettelö.

Luonnollisesti keskittyivät erim ielisyydet johtokun nan va a ­ liin. E stääkseen tilapäisiä jäsen ek si kirjoittautum isia vaan äänestysoikeutta varten, jollaisia näytti tapahtuneen, ryhtyi johtokunta muuttamaan sääntöjä niin, että m ainittua o i­

keutta ei olisi ennenkuin jon ku n m ääräajan kuluttua. Mutta juuri silloin, v. 1907, toimittikin »Raittiuden Ystävät» kai­

kille alaisilleen r. seuroille yhdenm ukaiset säännöt, joissa tuo aika on 4 kuukaudeksi vahvistettu. Sam alla määrättiin yhdistyksen nimi m uutettavaksi koska »Raittiuden Ystäviin* oli muitakin sam annim isiä järjestö jä liittynyt.

Tehtiin tänä aikana sentään hedelm ällistäkin raittius­

työtä. Erikoisesti ovat m ainittavat n. s. hyökkäysretket, joita viime vuosikym m enen aikana on ahkeraan pantu toimeen kaupungin ulkopuolelle. N e ovatkin osottautuneet hyvin hyödyllisiksi; vallan äskettäin ovat m aaseudulta liittyneet jäsen et m uodostaneet seuraan alaosaston 1. piirin. V uosi 1907 oli san gen tuloksellinen. Silloin saatiin valtuusto kieltäm ään kaikkien väkijuom ien m yynnin ja anniskelun lauantaisin ja yleensä pyhäpäivien aattoina sekä tavanm u­

kaisina markkina- ja niiden edellisinä p äivin ä; myöhemmin on näihin aikoihin lisätty vielä Vapunpäivä, i p;nä m ar­

raskuuta 1907 otettiin tieto eduskunnan kieltolakipäätök- sestä vastaan yleisölle vapaalla, riem uisalla illanvietolla.

Tuon lain vastaanottam iseksi pidettiin tässäkin seurassa.

(14)

niinkuin kaikkialla m aassamme, seuraavan joulukuun alku­

päivinä m ielenosotusiltam ia arvokkaalla ohjelmalla. Sinä vuonna ostettu piano (hinta looo mk.) teki iltamien mu- siikkipuolen järjestelyn helpom maksi. Viim e vuosikym m e­

n enä onkin laulu ja soitto entistä reippaammin kaikunut pienimmissäkin illanvietoissa. Soitonjohtaja A u g. Vidgren, jo ta jouhiorkesterin, laulu- ja torvisoittokuntiensa kera etu­

sijassa on tästä kiitettävä, on avustuksellaan tehnyt suuren hyväntyön paikkakunnan raittiuspyrinnöille.

V allan viime vuosina on »Kasvin* toiminta ollut ta­

saista, usein liiankin flegm aattista m iehuuden ikään pääs­

seen työtä. Tavallista huom attavam m an kohdan muodos­

tavat Turun piiritoimikunnan seurassam m e v. 1909 toim een­

panem at raittiuspäivät (3 p.), jo tk a olivat etenkin T o iv o n ­ liitto-työlle he'delmälliset niiden monien luento- ja näyte- tuntien sekä leikkikurssien vuoksi, joita maist. H. A ulanko piti. U seat jäsen ien keskiset keskustelutilaisuudet ovat mvös herättävästi vaikuttaneet.

Y h ä edelleen on seura toiminut n. s. vakavassa, us- konnollis-isänm aallisessa hengessä Sen mukaisia ovat koko ajan olleet m. m. vuosijuhlat. Pelkästään hengellisiäkin iltam ia on nykypäiviin asti vietetty sekä kaupungissa että sen ulkopuolella. K alastaja-iltam at ovat päättyneet virrellä ja rukouksella. Ne, ollen maksuttomia, ovat tulleet saa­

ristolaisille niin tutuiksi, että m onet tulevat silloin kaupun­

kiin, vaikka eivät m arkkinoille aiokaan.

R ahallisesta puolesta m ainittakoon lisäksi, että täkä­

läinen säästöpankki lahjoitti viime vuonna voittovaroistaan yhdistykselle 300 mk. U uden eduskunnan aikana on »Kasvi*

talollaan olleessa äänestyspaikassa edustaja-vaalipäivinä jä r ­ jestän yt rahankeräyksen yleisen keuhkotautikassan hyväksi.

Puheenjohtajat: Räätälimest. Osk. Hell- Seuran toimihen- ^erg, opett. K. F. Vahlm an ja G. Lun-

kilot seka jäsen- , , . ... ' r-. t- y m tilasto kukin I v , raatalimest. G. h ager-

lund 2 V‘2 v., räätälimest. O tto H ellberg

(15)

a opettajatar A leksandra A lan d er i v., kirkkoherra J. A.

C ed erb erg 5 v., konttoristi Sev. Lindström i v., kirkkoherra S. V. Roos 2 V., soitonjoht. J. K rö ger ' 2 v., maist. M anner ja rehtori Rostedt yht. i v., maist. K. H. Vikström (Virtamo) I ^ V., pastori K. E. Petterson 5 v. ja liikkeenhoitaja E.

A . Koskinen 6 v.

Varapuheenjohtajat: Suutarim est. J. V all, G. Lunden, C. Fagerlund i v.. O tto H ellberg 2 v., K. H ypén i v., neiti A . A lander 7 v., K . J. Rostedt, K. E, Petterson, E..

A. K oskinen i v., S. V. R oos 4 v. ja apteekk. L. F rick 6 v.

Sihteerit ja pöytäkirjurit: A lek s V ahlroos 2 v., opett.

G. Lundén V2 v., A leks. Vahlroos i V2 v., rouva xMaria Enlund 2 v., F. T oivonen b'2 v., neidit A leksandra A lander 7 V2 v. ja A in a Nordström (Nuotio) 3 v., Hj. Enroth V2 v., E . A . K oskinen 2 v., neiti A in o Isaks­

son I ’ /2 V., H. T an n er ' V v., E . A . K oskinen i '/2 v., L.

Frick I ''2 V., K . Lakari V2 v., neidit Saim i ja Suom a A hl- stén ^2 V., J. Lehtinen 3 V2 v., neidit A g n e s Blom roos (Franssila) 2 v.. A lli Salmi ja Saida Sam m alalho i v.

Rahastonhoitajat: V askenvalajam est. A aron Forsm an 10 V , Sev. Lindström i v., nuohoojam est. A . V. Forsblom 12 V. ja kapteenin rouva Line Saarinen 7 v.

Toivonliiton puheenjohtajat: K irkkoherra S. V. Roos, E. A . K oskinen ja kirkkoherra J. Simelius.

Toivonliiton sihteerit: O pettajatar Hilda Blom qvist, neiti Taim i Vahtera, L. Frick ja opettajatar A n n a A uer.

Raiitiuskoulun opettajat: Suom alaisella osastolla:

Neidit A . Alander, H. A ppelgren , H. Blom qvist, L. Im mo­

nen, A . Isaksson, V. Juvelius, H. M icklin ja S. Sam m alalho, rouva Lakari sekä myöhemmin sitäpaitsi neidit A . Auer, Saimi Ahlsten, A . Blom roos, Eine Palm roos, Elli ja Martta Pihlamaa, A lli Salm i, V ilja Salm i, E. Särm än ja E. Volin, hra ja rva Vuori, rva Vahlm an, hrat PVick, Karikko, T a n ­ ner, Lakari ja Vidgren. R uotsalaisella osastolla: R ouva L. Petterson, neidit I. Å kerblom , C . Ingelius, B. L in dborg ja M. Sourander.

(16)

M onen m onet ovat olleet ne henkilöt, jo tka »Kasville»

ovat harrastuksensa ja uutteran toimintansa uhranneet, ny­

kyisen ja nousevan polven siunaukseksi. A in oastaan m uu­

tamat heistä olemme voineet lyhyen esityksem m e puitteissa mainita. Niistä jäsenistä, jo tk a erikoisemman innokkaasti ovat tehneet vakaum uksellista raittiustyötä yleisesti ja yksi­

tyisesti ja hankkineet yhdistykselle paljon uusia jäseniä, on ennen muita opettajatar A leksandra A lander yli 20- yuotisesta vaikutuksestaan suurimman kiitoksen ansain­

nut. K aikkiaan on seuraan kuulunut 828 eri henkeä, kuka enem män kuka vähem m än aikaa; naisia on heistä 359. Seuraavaan taulukkoon olemme laskeneet vuoden luentotilaisuuksien, illanviettojen, johtokunnan kokousten ja jäsenien lukum äärien keski-arvot kunakin viisivuotiskautena;

Vuosina Jä s e n lu k u E sit e lm ä ­

t ila isu u k sia Iltamia j Jo h to k u na n kokouk sia

l K e s k i m ä ä r i n v u o d e s s a

1883--1 8 8 7 56 11 6 12

' 1888--1 8 9 2 48 (21) 6 8 6

1893--1 8 9 7 1 96 (37) 11 12 7

1 8 9 8 ^ 1 9 0 2 65 (41) 9 8 11

: 1903--1 9 0 8 116 (78) 15 13 12

1908--1 9 1 2 87 (57) 8 9 7

•) Naisia.

Uusikaupunki, 15. IV. 1913.

UUSIKAUPUNKI.

UUDENKAUPUNOIN SANOMALEHTI- JA KIR,IÄPAINO O .-Y . 1913.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tämän harjoituksen tehtävät 16 palautetaan kirjallisesti torstaina 5.2.2004.. Loput

Luottamusväli: Analyze -> Compare Means -> One- Sample T Test -> Test Variable Neliövuokra... Eräs yritys

x) Waaranen, Landtdagen i H:fors, s.. Paitalalle, *) sekä sille kaupungille, jonka me Koiviston luo rakentaa aivomme44. Nämät kaupungit olivat oikeutetut

linaan, niinkuin ennen ovat tottuneet, ostamaan viljaa ja mitä muuta tarvitsevat, ja kosk’eivät he pyydä kaup- piastavaroita taikka syötäviä viedä valtakunnasta,

mui jo kolmanteen polveen, mutta nuorempi näytti kauan mainion elin ­ voimaiselta, eli niin kauan kuin ise otti vaimonsa talonpoikaisista ja vä- hävaraisempien

Go- lato osoittaa, ettei tämä pidä lainkaan paik- kaansa: päinvastoin saksalaiset useimmiten hyväksyvät kehun ja, kuten edellä mainit- sin, usein osoittavat vieläpä olevansa

pilaitoksena. Eräitä tietoja koulun vaiheista vv. - [Aul amo, Osmo 1.), Kertomus Riihimäen kan- sanopiston toiminnasta lukuvuonna 1929-30 ja lyhyt katsaus opiston

47 Kertomus Porin Vapaaehtoisen Palokunnan toiminnasta 1 p:stä tammikuuta 31 p:ään joulukuuta 1946; Pöytäkirja tehty Porin VPK:n iskujoukon koko- uksessa 12.3.1947; Kertomus