MEDIAKASVATUSTAIDOT VUOROHOIDOSSA KOONTI HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HUHTIKUU 2020
Timo Hintikka, KM, vo, lehtori Jyväskylän
ammattikorkeakoulu
MEDIAKASVATUSTAIDOT VUOROHOIDOSSA KOONTI HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HUHTIKUU 2020
Käytänteet ja vinkit ovat jakaneet Mediakasvatustaidot vuorohoidossa koulutukseen osallistuneet varhaiskasvattajat koulutuksen aikana maalis-huhtikuussa 2020. Teemat 1-4 liittyvät koulutuksen
sisältöihin ja niihin liittyviin tehtäviin keskustelupalstoille. Koonnin on tehnyt Timo Hintikka.
Mediakasvatuksen toteuttaminen ja teknologian hyödyntäminen
Tyypillistä on, että vuorohoitoyksiköissä henkilökunnasta on yksi TVT-vastaavana, joka on tukena ja apuna muulle henkilöstölle teknologian hyödyntämisessä ja mediakasvatuksen toteuttamisessa. Mediakasvatuksen toteuttaminen lasten kanssa vaihtelee henkilökunnan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Tableteilla on keskeinen rooli mediakasvatuksen toteuttamisessa. Ne ovat yleisiä lapsiryhmissä ja niitä on käytännössä joka vuorohoitoyksikössä. Tablettien määrät ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin yksiköittäin ja
lapsiryhmittäin. Myös Clevertouch kosketusnäyttöjä ja älytauluja hyödynnetään joissain yksikössä.
OHJELMIA JA SOVELLUKSIA:
Ohjelmien ja pelien toiveet ja valinnat tekevät pääasiassa henkilökunta.
Joissain yksiköissä TVT-koordinaattori kokoaa toiveet ja hänellä on mahdollisuus asentaa ohjelmat tai pelit tabletteihin. Oikeus ohjelmien ja
pelien asentamiseen tabletteihin vaihtelee kunnittain. Isommissa hankinnoissa voi kunnassa olla TVT-ohjausryhmä, joka linjaa käytettäviä ohjelmia, pelejä ja välineitä niin että ne tukevat varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa. Seuraavaksi on koottu erityyppisiä pelejä ja ohjelmia, joita
koulutukseen osallistujat ovat kertoneet käyttävänsä eri tarkoituksiin
varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa.
Ohjelmia ja sovelluksia
Peli opettaa lapset käyttämään kosketusnäyttöä, jos se ei ole entuudestaan tuttua. (Kapun metsä) Äänibingoa (Soundtouch)
Tarinat, animaatiot (Toontastic 3D, Stop motion studio)
Virtuaalimatkustaminen ja eri maihin tutustuminen (Google Earth) Äidinkieleen, matematiikkaan, päättelyyn, ongelmanratkaisua, liikuntaan (Ekapeli, Numerorata, Lola- pandan pelit, Möllit, Motion sports.)
Geometristen muotojen tutkiminen (3D Bear)
Elävien kuvallisten viestien, tervehdysten luomiseen (ChatterPix Kids) 3D Väritystehtävien tekemiseen (Quiver)
Nukkekoti sovelluksia (My playhome lite ja My town).
Lääkäripeli (full body doctor scanner) Puheen, ääneen ja artikulaation tuottamista tukeva peli (Citymals) Ohjelmointiin käytössä on Beebot robotteja ja Spheropalloja.
Green Screen ja ReverseVid sovelluksilla voidaan luoda lasten kanssa taustoja videoille. Green Screen
sovellus tarvitsee ison vihreän kankaan.
Mediasadut ja niihin liittyvän vinkit
AR-lisätty todellisuus https://www.helmet.fi/fi-
FI/Lapset/Kirjavinkit/Lue_ja_seikkaile_lisatyssa_todellisuudes(163159) Mediasatutunnit kirjastossa https://www.kirjastokaista.fi/satuja-mediaa- ja-monilukutaitoa/, Opas, kivasti avattu mm. Mur-karhu -kirja ja Beebot- satuhetki
https://www.kultus.fi/sites/default/files/tukimateriaali/1249/2018- 01/mediasatutunnit.pdf
Lukulumo, monikielisiä satuja
https://www.iltoppiminen.fi/uutiset/lukulumo-avautuu-kaikille/
Miina ja Manu älysatukirjat: https://www.satukustannus.fi/ohjeet-miina-
ja-manu-alysatukirjan-kayttoon/
Satuja, joihin voi ohjata esim. QR-koodilla:
Tartu tarinaan! https://www.tartutarinaan.fi Iltasatu.org https://iltasatu.org
Satunetti http://www.satunetti.fi
Satupalvelu https://www.satupalvelu.fi/#/etusivu Papunet sadut https://papunet.net/pelit/sadut
Pikku kakkosen https://areena.yle.fi/1-1288197
Pienen karhun http://www.dlc.fi/~hurmari/bear/karhu01.html
ja aakkosloruja http://www.dlc.fi/~hurmari/Ari/abc.html
TV:n, lastenohjelmien, elokuvien katselu
Pikku-Kakkosta katsellaan vaihdellen eri vuorohoitoyksiköissä esim. päivällisen jälkeen alkuillasta. Yle areenan lastenohjelmia hyödynnetään myös tarpeen mukaan. Elokuvaviikkoja toteutetaan joissain yksiköissä. Lasten DVD:n ohjelmien katselu on vähentynyt.
Medialukutaito, median käyttäminen ja tuottaminen turvallisesti
Ikärajojen noudattaminen digitaalisissa peleissä ja TV-ohjelmissa toteutuu hyvin vuorohoitoyksiköissä. Tosin vuorohoidossa TV:n katselun yhteydessä henkilöstön tulee olla tarkkana yli 7-vuotiaille sallittujen ohjelmien katselussa, sillä niitä lähetään lasten valveilla olon aikana. Vanhempien kanssa digitaalisien pelien käytöstä
keskustellaan tarpeen mukaan, jos lapset pelaavat heiltä kiellettyjä pelejä ja/tai pelaavat yleensäkin liian paljon, joka alkaa näkyä lapsen käyttäytymisessä, leikeissä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Lasten median käytön
lisääntyminen ilmenee entistä selkeämmin varhaiskasvatuksen arjessa. Tällöin varhaiskasvattajien tulee huomioida mediakasvatuksen rooli myös kasvatusyhteistyön toteuttamisessa. Jos median käyttö kotona näkyy lapsen
käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa negatiivisesti, henkilöstön on lapsen etu huomioiden otettava asiallisesti ja
rakentavasti huoli puheeksi huoltajien kanssa. Yksi hyvä käytäntö on järjestelmällisesti keskustella huoltajien kanssa lapsen vasukeskustelun yhteydessä median käytöstä kotona ja millaiset periaatteet siihen perheellä on. Tällöin voidaan tarpeen mukaan tukea ja/tai herätellä huoltajia miettimään käytänteitä ja periaatteita median käyttöön kotona. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi myös antaa vinkkejä, ruutuajasta ja tukea erilaisten opetusohjelmien käytöstä, medialukutaidon kehittymisen tukemisesta sekä tabletin monikäyttöisyydestä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.
Teknologia viestinnän ja tiedonkulun tukena
Henkilöstön viestinnän ja tiedonkulun apuna vuorohoidossa käytetään mm. WhatsAppia ja Teamsia.
WhatsApp-ryhmät ovat päiväkodin sisäisiä ryhmiä, koko talon tai lapsiryhmän tasoisia ryhmiä. Yksiköissä on linjattua mitä asioista näissä ryhmissä voidaan käsitellä. Ne liittyvät tyypillisesti yleisesti infottaviin seikkoihin kuten työvuoroihin, palavereihin ja tapahtumiin, eivät suoraa lapsiin tai perheisiin. Jotkut kunnat ovat
linjanneet, ettei WhatsAppia tule käyttää tietosuoja ja –turvallisuusseikkojen vuoksi, vaikka niissä
käsiteltäisiinkin vain yleisiä informatiivisia seikkoja. Teamsia käytetään etäpalavereihin ja dokumentointiin esim.
kokousten muistiota jne. Vanhempien kanssa tapahtuva digitaalinen yhteydenpito tapahtuu esiopetuksessa yleensä Wilman kautta, varhaiskasvatuksessa taas se voi olla esim. Päikky, Muksunetti tai Daisy.
Videoneuvotteluohjelmat
Videoneuvotteluohjelmien käytössä on huomioitava tietoturvaseikat ja kunnan linjaukset. Niitä käytetään jonkin verran myös lasten kanssa, kun vaihdetaan kuulumisia tai pidetään yhteisiä satu- tai lauluhetkiä kotona olevien lasten kanssa. Koronatilanteen aikana videoneuvotteluohjelmien käyttö on yleistynyt
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Teams(yleinen organisaatioilla käytössä oleva sovellus)
Zoom (ilmainen 40 min ajan ja max 100 osallistujaa) Googlen Meet(Hostina toiminen vaatii lisenssin)
JitsiMeet(ilmainen avoimen lähdekoodin sovellus, tietokoneessa Jitsi Meet toimii suoraan selaimella)
Pedagoginen dokumentointi teknologiaa hyödyntäen
Tyypillisin ja yleisin tapa toteuttaa pedagogista dokumentointia on kuvien ottaminen lasten toiminnasta, leikeistä tai töistä. Lapset itse voivat myös ottaa kuvia. Kuvien ja videoiden käyttöön huoltajilta kysytään kuvaus- ja
julkaisuluvat, jotka pitää erityisesti huomioida, jos kuvia tai videoita jaetaan tai julkaistaan eri tavoin. Eettisesti korrektia on kysyä lapselta myös lupa kuvan julkaisuun, jos se julkaistaan esim. sosiaalisessa mediassa, vaikka huoltajilta siihen olisi lupa.
Kuvia tulostetaan ja laitetaan sovittuun paikkaa esim. eteisen seinälle tai niitä voidaan katsoa tabletilta. Lasten leikkejä, tähtitemppuja ja kokouksia videoidaan ja he saavat niitä myöhemmin viikon aikana katsoa ja keskustella niistä. Kuvia jaetaan myös erilaisissa ympäristöissä kuten Pedanetissä, Muksunetissä tai blogeissa.
Muksunetin blogitoiminnan avulla voi tehdä työtä ja toimintaa lasten kanssa näkyvämmäksi vanhemmille.
Blogitoiminnoissa myös yleensä kommentointimahdollisuus. Pedanet-sivustolle tallennetaan kuvia ja videoita niin, että perheet voivat katsella niitä kotona. Ryhmien omat digitaaliset portfoliot ovat käytössä, jonne ryhmän viikon toiminnasta opettaja kokoaa yhdessä lasten kanssa kuvin ja tekstein mitä, miten ja miksi on tehty. Kuvissa voi olla sovittu, ettei näy lapsia tunnistettavasti. Pedanetissä on myös jokaiselle lapselle oma kasvunkansio, jota voi
hyödyntää pedagogisessa dokumentoinnissa.
Pedagoginen dokumentointi teknologiaa hyödyntäen
Digitaalinen pedagoginen dokumentointi on hyvä ajatellen vuorohoidon lapsia, jotka saattavat olla pitkiäkin aikoja poissa varsinaisilta toimintahetkiltä. Blogin kuvien ja tarinoiden kautta tällaiset lapset on mahdollista sitouttaa mukaan toimintoihin ja ryhmään, joka paljon esim. ilta- ja yövuoroja tekevillä lapsilla voi jäädä usein vaillinaiseksi.
Päiväkodissa voi käydä blogia yhdessä läpi ja luoda sinne tarinoita sekä myöhemmin lukea niitä säännönmukaisesti viikonloppujen tai iltojen rauhallisina hetkinä ja kirjoittaa myös iltojen ja viikonloppujen tapahtumista blogiin.
Tällöin lapset ja henkilökunta tulevat tietoiseksi eri aikoina tapahtuneesta toiminnasta.
Lasten henkikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat useassa paikassa digitaalisessa muodossa. Lapsen vasu on salassa pidettävä asiakirja, jolloin käytettävissä olevan digitaalisen ympäristön tieturvallisuus tulee varmistaa.
Pedagogista dokumentointia tai teknologiaa voi hyödyntää vuorohoidossa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen kannattelussa ja perusturvallisuuden tukemisessa varsinkin niillä lapsilla, joilla pidempiä hoitojaksoja
vuorohoidossa ja ovat erossa vanhemmasta pidempään. Puhelut tai videopuhelut lapsen ja vanhemman kesken ovat mahdollista toteuttaa. Pienten ryhmässä voi olla käytössä lepohuoneessa, sängyn vierellä isän ja/tai äidin kuva, jota voi katsella lepohetkellä. Esiopetusikäisten kanssa on käytetty lomamuisto kuvausta. Vanhempia ja lapsia pyydetään lähettämään loman ajalta joitain kuvia, jotka ollaan käyty sitten loman jälkeen ryhmässä läpi. Lapset tykkäävät paljon kertoa kokemuksistaan ja kun käytössä on kuvatuki, on kertominen myös osalle helpompaa.
Vertaissuhteiden tukeminen ja ylläpitäminen median ja teknologian avulla
Vaihtuvat ryhmät, aikuiset ja lapset voivat tuoda haasteita lapsen vertaissuhteiden luomiseen. Tärkeää onkin kiinnittää huomiota vertaissuhteisiin ja kuinka niitä voidaan tukea. Vuorohoidon pedagogisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lapsen ryhmään kuulumisen tunne sekä mahdollisuudet päästä
osalliseksi ja vaikuttamaan yhteiseen toimintaan silloinkin, kun lapsi on paikalla hyvin epäsäännöllisesti tai lyhyitä jaksoja kerrallaan. Teknologian ja pedagogisen dokumentoinnin avulla voidaan tukea vertaissuhteita ja mahdollistaa lapset osalliseksi toiminnasta.
Koronoviruspandemian aikana lapsia on ollut paljon pidempään kotona, jolloin tätä kysymystä on jouduttu miettimään tavallista enemmän. Kunnissa on kehotettu ottamaan yhteyttä jokaiseen perheeseen, jotka ovat poissa pidempään nyt korona-aikana. Tarkoituksena on pitää vanhempia ja lapsia tietoisina päiväkodin
toiminnasta ja kysellä kuulumisia. Vanhempia on informoitu toiminnasta ja annettu vinkkejä, mitä lasten kanssa voi harjoitella. Vanhemmat ovat innostuneet esim. askartelemaan lasten kanssa, kun ovat
Instagramissa nähneet kuvia esim. askartelusta.
Videopalaverit, videot, kuvat ja tervehdykset
Lasten kanssa on pidetty Meets-palavereita, jossa mm. vaihdettiin kuulumisia, loruteltiin ja luettiin satukirja.
Palaveriin osallistuivat lapset päiväkodissa ja kotona. Etätuokiot voivat olla hyvä mahdollisuus kaverisuhteiden ylläpitämiseen, kun välillä kavereilla voi olla pitkiäkin vapaita vuorohoidosta.
Kaverisuhteiden ylläpidossa voi hyödyntää videointia, jos lapset eivät näe hoidossa toisiaan riittävästi. He voivat tehdä toisille videoterveiset tai esitellä videolla esim. leikkejä, legorakennelmia, majoja tai temppujaan.
Esimerkiksi Pääsiäisenä on laitettu Muksunettiin video, jossa päiväkodissa paikalla olleet lapset toivottivat hyvää pääsiäistä videolla. Muksunettiin on laitettu myös mahdollisimman paljon kuvia toiminnasta, varsinkin kun monet lapset ovat olleet kotonaan. Yhteinen kevätseuranta kotona olevien lasten kanssa viestien ja kuvien kautta on ollut aktiivista toimintaa.
Pedanetissä on jokaisella lapsella kasvunkansio sekä myös yleisiä osioita kaikille vanhemmille ja lapsille, jossa voi olla paljon kuvia ja tekstiä touhuista. Sitä kautta on mahdollista seurata päiväkodin arkea. Kuvien jakaminen
päivästä esim. tabletilla auttaa siinä, että lapsi itse voi omalle vanhemmalleen kertoa kenen kanssa on leikkinyt näyttämällä heistä yhteistä kuvaa leikeistä. Näin vanhempikin käsittää kuka kaveri on ollut kyseessä.
Projektityöskentely ja haastetehtävät
Toiminnassa projektiluontoinen tekeminen mahdollistaa, että jokaiselle riittää
hommaa ja ei haittaa vaikka oma osuus jää kesken, tästä voi joku toinen jatkaa illalla tai seuraavana päivänä. Tällöin lapsi, joka on usein iltavuorossa, pääsee myös osaksi projektia ja ryhmää, joka lisää lapsen tunnetta siihen, että kuuluu kaveriporukkaan ja on osallinen toiminnasta. Esimerkkinä voi olla animaation tai äänimaiseman teko.
Kaverisuhteet vahvistuvat yhdessä tehtyjen ja dokumentoitujen tuotosten katselemisella ja muistelemisella. Nämä yhteistyöt lisäävät aina myös
yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Lapset voivat tehdä median välityksellä myös toisilleen erilaisia haastetehtäviä, joka
tukee lasten kanssakäymistä median välityksellä ja saa innostumaan lisää uusien
haasteiden keksimisestä.
15.3.2021
