• Ei tuloksia

iPA 3 • 2012

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "iPA 3 • 2012"

Copied!
25
0
0

Kokoteksti

(1)

Teema:

Ajokorttiuudistus & Ympäristörikokset

>>

IPA Maailmankongressi Eilatissa 4.-9.9.2012

s. 19

Sisäministerin ja poliisi- ylijohtajan joulutervehdys s. 6

Kansainvälinen nuori- sotapaaminen Tsekeissä

s. 16

International Police Association • Suomen Osasto Section Finland

Poliisiuutiset

iPA 3 • 2012

IPA Suomen osasto toivottaa

jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen

Rauhallista Joulua

ja Hyvää Uutta Vuotta!

(2)

Sisällys

2 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 3

>> Teema:

Ajokorttiuudistus s.8

”Suomen ajokorttilainsäädäntö muuttuu laki- tasoiseksi kokonaisuudessaan 19.1.2013. Muu- toksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY. Muutosta vauhdittaa myös säännöstön hajanaisuus ja vaikeaselkoisuus. Tällä hetkellä ajokortti- sää- dökset löytyvät pääosin asetustasoisista sää- döksistä, kuten ajokorttiasetuksesta. Sen so- veltamista on täydennetty liikenneministeriön päätöksellä. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiel- lä määrittelee ajokorttivaatimuksen tietyissä henkilökuljetuksissa traktorin perävaunulla.

Osa säädöksistä on myös tieliikennelaissa. ”

Ympäristörikokset s.10

” Yleisessä keskustelussa esiin tulevia teemoja ovat viime aikoina olleet vahvasti tietoturval- lisuus, lisääntynyt ja raaistunut väkivalta, rahoi- tus ja tuotantojärjestelmien riskit, mutta eri- tyisesti myös luonnonkatastrofit ja ympäristö- kysymykset. ”

6

10

16 19

24 31

5 Pääkirjoitus

Päätoimittajalta

6 Sisäministerin ja poliisi- ylijohtajan joulutervehdys

Kiitos hyvistä tuloksista

7 Presidentin palsta

Arvoisat IPA Suomen jäsenet

8 Teema: Ajokorttiuudistus

Uusi ajokorttilaki

10 Teema: Ympäristörikokset

Ympäristörikokset poliisin haasteena

13 Mitä kuuluu IPA Suomen

osaston kunniapuheenjohtajalle?

16 Kansainvälinen nuorisotapaaminen

Tsekeissä

18 NBM 2012

19 IPA Maailmankongressi

Eilatissa 4.-9.9.2012

22 Vartijana

Itämeren portilla

23 Vuosikokouskutsu

24 Vehendi, Vehendi...Vehendi

IPA Suvepäevad 15.-17.7.2012

25 Etelä-Hämeen Poliisiyhdistys

Irlannissa

28 IPA:n kansainvälinen

kirjoituskilpailu 2011-2012

28 Saksan Bundes Polizein

päällystökurssivieraita Helsingissä

29 IPA-Kalenteri

IPA-Program

30 Kokouskutsu IPA Metso 30 Lähde IPA:n

kurssikeskukseen Gimborniin

31 Miksi et lähtisi Lappiin?

© copyright 1974

Kannenkuva: Markku Hotti

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2013.

Teema: Huumausaineet ja muut päihteet

(3)

Pääkirjoitus

Julkaisija

International Police Association Suomen osasto ry

PL 240, 00131 Helsinki

Päätoimittaja

Kauko Kuismin

matkapuhelin: +358 40 531 0299 kauko.kuismin@cmcfinland.fi

Jäsenyysasiat

Taloudenhoitaja

Carola Timber-Karhuviita ipa.finland@elisanet.fi

IPA-majan varaukset

Beerit Hotti Lautiosaarentie 48 FI 94500 Lautiosaari GSM. +358 40 7631 653 ipa-house.yllas@wippies.fi

Kotisivut

www.ipafinland.net Webmaster : Jaana Sola jaana.sola@luukku.com

Kustantaja & Ilmoitusmyynti

Printmix Oy

Sulkapolku 3, 00370 Helsinki puh. 020 710 9510

www.printmix.fi

Taitto

Mika Trogen puh. 050-414 8777 mika.trogen@printmix.fi

Painopaikka

Hannun Tasapaino Oy Espoo

www.hannuntasapaino.fi

IPA Suomen osasto ry

Presidentti Jari Liimatta I varapuheenjohtaja Bengt Lagerroos Kulttuurivaliokunta II varapuheenjohtaja Kauko Kuismin Sosiaalinvaliokunta III varapuheenjohtaja Esko Autio

Ammatillinen valiokunta Pääsihteeri

Miia Keso miia.keso@poliisi.fi

ämän lehden sisältöön koottu aineisto käsitykseni mukaan hyvin kuvaa IPA -toimin- nan ulottuvuuksia. Lehdessä on juttuja kesäpäivistä, nuorisotapaamisesta, ystävien tapaamisista, kuulumisista, merkkivuosijuhlista ja hallinnon kokouksista. Ammatillisek- si teemaksi tähän lehteen muotoutuivat ajokorttiuudistus ja ympäristörikostutkin- ta.

Ympäristöasiat ovat kuluneen syksyn aikana olleet erityisesti kainuulaisen kaivoksen kipsisakka- vuodon takia runsaasti julkisuudessa. Tämän johdosta Jorma Niemen ja Tomi Lehtisen ar- tikkeli tässä lehdessä on varsin ajankohtainen. Ympäristöoikeuteen liittyvän koulutukseni ja kokemukseni perusteella uskaltaudun toteamaan, että pahimman kuohuntavaiheen ja suurimman mediamylläkän jälkeen keskusteluissa esillä olleiden skenaarioiden mittasuhteet usein asettuvat uomiinsa - elinkeinotoiminnan ja luontoarvojen välinen jyrkkä vastakkainasettelu vähin erin lievenee. Useasti lienee niin, että elinkeinotoiminnan mainekustannukset ja yleiset henkiset seuraamukset ovat voimakkain jälkikäteinen vaikutus virheistä oppimisen ohella. Onnettomuus- ja esitutkintaviranomaisten joka tapauksessa tulee pitäytyä ammatillisesti tosiasioiden ja tapah- tumien kulkujen selvittämisessä. Heidän tavoitteensa on selkeä: prosessuaalisen totuuden sel- vittäminen.

Ympäristöasioista on helppo siirtyä ympäristön asioihin. Koleaa ja sateista kesää on seurannut ennätyksellisen sateinen syksy. Sääasioista keskusteleminen ei yleensä jätä ketään kylmäksi, mutta toisaalta ainakin lomasäitä käsittelevien kahvipöytäkeskustelujen yhteydessä kylmästä säästä puhuminen voi saada jotkut lämpimiksi. Tätä kirjoitettaessa odotukset Antinpäivän myrs- kyn seurauksien kartoittamiseen ovat vielä ennustusteiden varassa - kylmä ja viimainen itätuuli lennättää satavan lumen sananmukaisesti vaakasuoraan ja nostattaa Suomenlahdelle kymmenen- kin metrin korkuisia aaltoja. Märkä, routimaton maa antaa puut juurineen myrskytuulten riepo- teltaviksi. Kaikinpuolinen varautuminen on erityisen tärkeää.

Vilkaisu kalenteriin: pian on joulukuu ja synkimmän kaamoksen aika käsillä! Toivotan kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Kauko Kuismin

Päätoimittajalta

T

TEKSTI: KAUKO KUISMIN kuva: Markku Hotti

4 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 5

(4)

6 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 7 oliisin työn tuloksia ei voi suoraan

verrata eri maiden kesken, mutta monien mittareiden perusteella Suo- men poliisi on maailman parhaiden joukossa. Rikosten selvitystaso on kansainvälisesti erittäin korkealla ta- solla. Toimintavalmiusaikamme on parantunut harvaan asutussa maassa entisestään.

Onnistumisemme perustuu toimivaan yhteiskun- tajärjestykseen, aktiivisiin asukkaisiin sekä luo- tettavaan turvallisuuden ammattilaiseen, polii- siin.

Tästä hyvästä tuloksesta meidän kaikkien - ny- kyisten ja entisten työntekijöiden sekä läheisten sidosryhmien - on syytä olla ylpeitä.

Tulevaisuuden uhkana väijyy kuitenkin toisenlai- nen todellisuus: lisääntynyt väkivalta sekä nuor- ten heikko kiinnittyminen yhteiskuntaan. Lapset ja nuoret ovat yhä useammin joutuneet väkival- tarikoksen kohteeksi ja osa nuorista syrjäytyy jo varsin varhaisessa vaiheessa yhteiskunnasta.

Näin joulun alla on hyvä miettiä, mitä voisimme tehdä syrjäytymisvaarassa olevien hyväksi. Syr- jäytymisen kovassa ytimessä on jo kymmeniä tuhansia nuoria. He eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, eikä heitä näy missään tilastoissa.

Poliisissakin meidän olisi löydettävä uusia keino- ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kanssakäymiseen nuorten kanssa. Se edellyttää, että meillä on nuorten luottamus ja toimiva keskusteluyhteys.

Onnistuneesta yhteydenpidosta nuoriin on on- neksi erinomaisia viitteitä. Yksi on vastikään valmistunut nuorisobarometri, jonka mukaan poliisi on myös nuorten mielestä luotettavin instituutio Suomessa. Poliisiin luottaa 94 pro- senttia vastaajista. Niiden määrä, jotka luottavat paljon, on noussut kuudessa vuodessa kymme- nellä -prosenttiyksiköllä. Harppaus on huikea.

Olemme oikealla tiellä.

Oikeaa tietä on etsitty myös hallinnon sisällä.

Poliisiuudistus käynnistyi kiivaan julkisen keskus- telun saattelemana. Tärkeät päätökset saatiin kuitenkin tehtyä niin, että uudistus on tehtävissä aikataulussaan. Uudistuksen taustalla on poliisin vaikea taloudellinen tilanne. Hallitus ratkaisi asian siten, että puolet poliisitoiminnan rahoitus- vajeesta katetaan määrärahakorotuksella, toinen puoli rakenteellisilla uudistuksilla eli Pora III -hankkeella.

Pora-uudistus ei lähtökohtaisesti muuta poliisin operatiivista toimintaa. Uudistaminen tapahtuu hallintorakenteita keventämällä. Hallintoa, johtoa ja tukipalveluita tehostetaan ja näin säästetään resursseja varsinaiseen poliisityöhön. Tavoittee- na on, että toiminnan taso pysyy nykyisellä hy- vällä tasolla talouden tiukkuudesta huolimatta.

Luomme paremmat edellytykset näkyvälle ja hajautetulle poliisitoiminnalle, jonka kulmakivenä on nopea toimintavalmiusaika.

Samaan aikaan tehostamme toimintaamme monilla muilla keinoilla. Esimerkiksi asiointipal- veluita siirretään verkkoon, poliisiautosta kehi- tetään liikkuvaa toimistoa ja käyttöön otetaan useita uusia tietojärjestelmiä. Säästämme seinis- sä ja panostamme palveluihin.

Tilanne ei ole työntekijöille helppo. Pora-uudis- tus tuo paljon toimenpiteitä, isoja ja pieniä, mutta kaikki tärkeitä. Tämä vaatii työntekijöiltä venymiskykyä ja kykyä nähdä uudistusvaiheen yli tilanteeseen, jossa toiminta on taas tasaantu- nut.

Muutokset kuormittavat meitä kaikkia. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta itsestämme. Jou- luna on aikaa rauhoittua, kerätä voimia ja viettää aikaa läheisten kanssa. Haluamme toivottaa teille kaikille rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta.

Päivi Räsänen sisäministeri Mikko Paatero poliisiylijohtaja

Sisäministerin ja poliisiylijohtajan joulutervehdys

Kiitos hyvistä tuloksista

P

(5)

6 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 7

Presidentin palsta

Arvoisat

IPA Suomen

Osaston jäsenet

enneen syksyn tuulet ovat ta- kanapäin ja vuosi 2012 on kään- tymässä kohti loppupuoltaan.

Osassa valtakuntaa on luntakin jo saatu kohtuullinen määrä.

Meillä Karjalassa sateli viimeyönä pakkaslunta mukavat 10 senttiä, joten pihamaat loistavat kirkkaan valkoisina. Saa nähdä onko jo kyseessä se niin sanottu pysyvä lumi vai vieläkö lauha loppusyksy jatkaa taivaltaan. Todennäköisen varmaa kuitenkin on, että lunta saadaan lisää ympäri valtakuntaa vielä useaan otteeseen. Uu- tisia lukiessani on päällimmäisenä USA:ssa jälleen kerran riehunut hirmumyrsky, joka riepotteli mennen tullen mm. New Yorkin suurkaupunkia ja sen ympäristöä. Noita kuvia katsellessa voi vain todeta minkälaiset voimat tuolla luonnossa piileekään. Siinä pieni ihminen on varsin pikku- tekijä! On hienoa asua täällä Suomessa!

International Police Association sai syyskuussa uuden kansainvälisen presidentin, kun sveitsiläi- nen Pierre-Martin Moulin valittiin tiukassa äänestyksessä luotsaamaan järjestöämme seu- raavan kolmivuotiskauden. Pierre-Martinhan on toki tuttu meille jo pidemmältä ajalta, koska hän on toiminut aikaisemmin järjestömme kansain- välisenä rahastonhoitajana yhdeksän vuotta.

Suomen Osaston puolesta toivotamme hänelle aktiivista ja menestyksellistä toimikautta. Israe- lin Eilatissa pidetyssä maailmankongressissa kansainvälinen hallitus uusiutui muutoinkin koh- tuullisen paljon, joten siinä mielessä järjestös- sämme puhaltavat uudet tuulet!

Eilatin kokouksen yhteydessä järjestetyllä kongressiviikolla oli mukana kaikkiaan kymmen- kunta suomalaista. Saimme nauttia kansainväli- sen IPA- hengen ohessa mahtavan lämpimästä lomasäästä lämpötilan hätyytellessä koko viikon lähes + 40 astetta. Israelin osasto onnistui ko- kousjärjestelyissään ja oheisohjelmassaan muka-

vasti, kiitos heille siitä! Oikein lämmin kiitos vielä kerran, kaikille mukana olleille suomalaisil- le ipalaisille!

Kansainvälisellä rintamalla on vuoden toisella puoliskolla ollut varsin vilkasta. Perinteinen kansainvälinen nuorisotapaaminen pidettiin Tšekissä, jonne oli kokoontunut viitisenkymmen- tä nuorta 23 eri maasta. Tälläkin kertaa meiltä oli osallistuja mukana ohjelmassa, jolle oli annet- tu seuraavanlainen teema; Where The History Has Come Through! Vuoden 2013 nuorisota- paaminen järjestetään Sveitsissä. Toivon, että tähänkin tapahtumaan saadaan kaksi osallistujaa yhdistyksemme jäsenten lapsista tai lapsenlap- sista. Osallistujanhan tulee olla tapaamisen ai- kana 15 vuotta täyttänyt, mutta alle 18-vuotias.

Rohkeasti mukaan!

Nyt on aika tehdä varauksia omalle, hienolle IPA- Majallemme Ylläksen Äkäslompolossa, kos- kien ensivuoden hiihtosesonkia ja muutoinkin koko tulevaa kautta. Majaisänniltä saamani tie- don mukaan majalla on vielä tilaa varsinkin vii- koille 8-10, joten rohkeasti varaamaan niin uudet kuin vanhat majankävijät. Edellisestä lehdestäm- me saimme lukea remontti- ja siivousryhmän aktiivisesta toiminnasta majamme viihtyvyyden eteen. Kiitos kovasti heille siitä! Sen lisäksi majalle on hankittu meidän kaikkien turvallisuu- deksi uusi hälytysjärjestelmä sekä hankittu uusia käyttövälineitä mm. huoneisiin. Uskon, että Sinun lomallasi on kaikki mahdollisuudet onnistua hienosti Lapin jyhkeissä maisemissa omalla IPA- majallamme!

Alaosastoissa on järjestetty erilaisia IPA- tapah- tumia pitkin syksyä. Alaosastojen johtoelimet ovat tärkeässä asemessa siinä, että jäsenistölläm- me on vuoden mittaan mahdollisuus osallistua erilaisiin juuri alaosastojen jäseniä kiinnostaviin tapahtumiin. Toivon, että kukin alaosasto jaksai-

M

si myös jatkossa panostaa aktiiviseen toimintaan omalla alueellaan. Tällä on suuri merkitys niin entisten jäsenten jäsenenä pysymisessä sekä uusien jäsenten mukaan saamisessa. Meillä on runsaasti potentiaalista henkilöstöä, joka ei vielä ole löytänyt ipalaisiksi, mutta uskon, että aktiivisella tiedottamisella ja kohtuullisella erilai- sia toimintoja sisältävällä ohjelmalla yhä useam- pi kiinnostuu ja liittyy jäseneksi! Ainakaan pie- nestä 20 euron jäsenmaksusta se ei voine olla kiinni!

Yhdistyksen puheenjohtajana haluan lämpimästi kiittää kaikkia jäseniämme ja yhteistyökumppa- neitamme menneestä vuodesta ja samalla toivo- tan meille kaikille oikein Lämmintä ja Rauhaisaa Joulun Aikaa sekä Onnellista tulevaa vuotta 2013.

Servo Per Amikeco!

Jari Liimatta Presidentti

IPA Suomen Osasto ry

TEKSTI: JARI LIIMATTA

(6)

8 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 9

Ajokorttilaki kokonaisuudessaan voimaan 19.1.2013

UUSI AJOKORTTI-

LAKI

>> TEEMA: Ajokorttiuudistus

(7)

8 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 9 uomen ajokorttilainsäädäntö muut-

tuu lakitasoiseksi kokonaisuudessaan 19.1.2013. Muu-toksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY. Muutosta vauhdittaa myös säännöstön hajanai- suus ja vaikeaselkoisuus. Tällä hetkellä ajokortti- säädökset löytyvät pääosin asetustasoisista säädöksistä, kuten ajokorttiasetuksesta. Sen soveltamista on täydennetty liikenneministeriön päätöksellä. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä määrittelee ajokorttivaatimuksen tietyissä hen- kilökuljetuksissa traktorin perävaunulla. Osa säädöksistä on myös tieliikennelaissa.

Säädökset eivät vastaa kaikilta osin enää tätä päivää. Nykyisin opetuslupaopetuksessa edel- lytetään hakijalta ja opetettavalta saman perheen jäsenyyttä. Tämä vaatimus poistuu ja ope-tuksen toteuttamiseen tulee myös muutoksia. Ennen ajo-opetuksen aloittamista opetusluvan haltijan on yhdessä oppilaan kanssa osallistuttava auto- koulussa annettavaan opetuslupa-opetusta tuke- vaan opetukseen.

Onnettomuusriski kuljettajauran alussa asettaa vaatimuksia ajo-opetuksen kehittämiselle. Lisäk- si mopojen ja kevyiden nelipyörien lisääntyminen näkyy myös onnettomuustilastoissa. Perustusla-

kimmekin edellyttää, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lain- tasoisilla säädöksillä.

Muutoksilla on selkeytetty monelta osin myös tulkintoja, jotka eivät aina ole olleet yhteneväi-siä koko valtakunnassa.

Muutoksista

Tulevaisuudessa varsinainen ajokortti on mah- dollista saada nykyisen puolentoista vuoden si- jasta jo vuoden kuluttua lyhytaikaisen ajokortin alkamisesta. Lyhytaikaisen ajokortin anka-rampi rikkomusseuranta kestää kuitenkin kahden vuoden ajan lyhytaikaisen ajokortin myön-tämi- sestä.

Entisen jatko-opetuksen tilalle tulee nyt harjoit- teluvaihe ja syventävä vaihe. Harjoitteluvaiheen opetuksen määrä on tunti teoriaopetusta ja kaksi tuntia ajo-opetusta. Tämä on tarkoitettu saatavaksi melko pian lyhytaikaisen ajokortin saamisen jälkeen. Syventävän vaiheen opetuksen määrä vastaa sisällöltään nykyistä jatko-opetusta.

Sen voi suorittaa jatkossa jo 3 kk kuluttua ajo- kortin saannista, entisen 6 kk sijasta. Uusi opetus lisää ajo-opetuksen määrää neljällä ajotunnilla, teoriaopetuksen määrän pysyessä samana.

Ajokortin haltijoiden terveydentilan seuranta keskitetään jatkossa ajokortin uudistamisen yhteyteen. Nykyisestä 45 vuoden iässä tapahtu- vasta näkökyvyn tarkastuksesta luovutaan.

Ryhmään 2 kuuluvan ajokortin haltijan on ajo- korttia uudistettaessa liitettävä hakemukseensa lääkärinlausunto, mikäli hän on täyttänyt 45 vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat ajoneuvoluokat C1:stä raskaimpiin luokkiin, pitäen sisällään kuorma- ja linja-autot perävaunuineen.

Näitä pienempien ajoneuvoluokkien, eli ryhmän 1 ajokorttia uudistettaessa lääkärinlausunto on esitettävä 70 vuoden iässä tapahtuvasta uudista- misesta lukien. Tämä lisää tarvetta kul-jettajan terveydentilan toteamiseen poliisin suorittamas- sa kenttävalvonnassa. Samoin lääkä-reiltä edelly- tetään aktiivisempaa ilmoittamista poliisille ajo- kykynsä menettäneistä kuljettajista.

Ajokorteista tulee määräaikaisia. Ryhmän 1 ajokortit ovat voimassa 15 vuotta ja ryhmän 2 ajokortit 5 vuotta. Ennen 19.1.2013 saadut ajo- kortit ovat voimassa 70 ikävuoteen saakka, mutta kuitenkin enintään 20 vuotta lain voimaan- tulosta, eli 18.1.2033 saakka.

Käyttöön uusia ajokorttiluokkia Käyttöön tulee myös uusia ajokorttiluokkia. LT- luokka koskee liikennetraktoria, jonka ikävaa- timuksena on 18 vuoden ikä. Tällä ajokortilla ei saa ajaa muita ajoneuvoja, kuin liikennetrak-toria, ei edes mopoa.

A2-luokalla korvataan nykyinen kahden vuoden rajoitettu A-luokan moottoripyöräkortti, joka oikeuttaa 10 kW tehokkaamman 35 kW:n

moottoripyörän kuljettamiseen. Rajoittamatto- man moottoripyöräkortin voi jatkossa hankkia 24 vuotta täyttänyt ensimmäisenä moottoripyö- rä-korttinaan. Suuremman A-luokan kortin voi hankkia myös kokemuksen ja koulutuksen kaut- ta. Silloin luokkien korotukseen vaaditaan, että korotettava ajokortti on ollut voimassa 2 vuo- den ajan. Lisäksi edellytetään 7 tuntia lisäopetus- ta, joka pitää sisällään 2 teoriatuntia ja 5 ajotun- tia. Ajotunneista 4 on oltava ajo-opetusta liiken- teessä. Mopokortti korvataan AM- luo-kalla. Se oikeuttaa joko 2- ja 3-pyöräisen mopon, tai ke- vyen nelipyörän kuljettamiseen. Rat-kaisevaa on, millä ajoneuvolla kuljettajantutkinto on suoritet- tu.

B-luokan yhdistelmiin tulee myös muutoksia.

B- ja BE-luokan väliin tulee B-luokka merkinnäl- lä 96. Tämä suoritetaan erillisellä ajokokeella.

Kyseinen luokka oikeuttaa kuljettamaan yhdis- telmää, jossa B-luokan vetoautoon saadaan kytkeä yli 750 kg perävaunu, jolloin yhdistelmän rekisteriin merkitty kokonaismassa saa olla enintään 4250 kg. Tämä eroaa B-luokasta siten, että B-kortilla yhdistelmän kokonaismassa kysei- sessä tapauksessa saa olla enintään 3500 kg.

Raskaiden ajokorttiluokkien muu- tokset

Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ja linja-autojen kuljettajilta poistui 70 vuoden yläikäraja helmi- kuussa 2010. He saavat ajaa kyseisiä yhdistelmä- ajoneuvoja tyhjänä ja linja-autoja ilman matkus- tajia. Mikäli he esittävät ajokorttia myönnettäes- sä poliisille geriatriaan perehtyneen lääkärin puoltavan lausunnon, he saavat kuljettaa kyseisiä ajoneuvoja kuormattuna.

Tämä väliaikaiseksi tarkoitettu menettely poistuu 19.1.2013 ja sen jälkeen kyseinen oikeus saadaan esittämällä laajennettu lääkärinlausunto. Tämä korvaa geriatriaan perehtyneen lääkärin lausun- non. Lausunnossa lääkäri ottaa huomioon ikään- tymisen tuomat muutokset, kuten erilaisten sairauksien yhteisvaikutukset ja lääkkeiden käy- tön, sekä ikääntymisen myötä tulevat muut muutokset. Tämä edellyttää lääkäreiden pereh- tymistä asiaan ja myös heille annettavaa ohjeis- tusta. Tällä tavoin hankittuun ajokorttiin ei tule rajoitusta, joten se antaa oikeuden kuljettaa raskaissa ajoneuvoissa kuormaa sekä matkusta- jia.

Valvonta on ammattilaisten työtä Kuten on nähtävissä, jatkossa tämäkin valvonta edellyttää poliisilta lisääntyvää ammattitaidon hallintaa. Tämä ei kaikilta osin ole nähtävissä valtiovallan tahtotilasta kohdentaa resursseja liikennevalvontatyöhön. Tämäkin lainsäädäntö- muutos on oiva esimerkki ammattitaitoa vaati- vasta henkilöstöstä. Näitä tehtäviä ei hoideta ammattitaitoisesti toisarvoisina tehtävinä. Lain siirtymäsäännökset pitävät siitä huolen vielä pitkälle tulevaisuuteen. Toivottavasti silloin on myös valvojia.

TEKSTI: MaTTi HeiNäNeN

Kirjoittaja on Jyväskylän pääpoliisiasemalla ajo-oikeusasioita käsittelevä ylikonstaapeli

KUVA: MaRJa LaHTiNeN

S

(8)

>> TEEMA: Ympäristörikokset

10 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 11

Rikokset monimuotoisia ja tekota- vat ovat yhä suunnitelmallisempia

leisessä keskustelussa esiin tulevia teemoja ovat viime aikoina olleet vahvasti tietoturvallisuus, lisääntynyt ja raaistunut väkivalta, rahoitus ja tuotantojärjestelmien riskit, mutta erityisesti myös luonnonkatastrofit ja ympäris- tökysymykset. Uusimpien selvitysten ja asiantun- tijoiden arvioiden mukaan ympäristörikollisuu- desta on nykykehityksen jatkuessa tulossa Suomessa yhä enemmän järjestäytynyttä ja am- mattimaista kansainvälisiä trendejä seuraten.

Vuonna 2010 ilmestyneen Suomen kansallisen ympäristörikosseurantatyöryhmän raportin mukaan esimerkiksi suurten kaupunkien raken- nusurakoinnissa toimii jo rikollisryhmiä, jotka hyödyntävät toimiessaan määräysvallassaan olevia yrityksiä. Säästösyistä ja taloudellisen voiton tavoitteluun pyrkiessään nämä yritykset

ovat muun muassa dumpanneet purkujätteitä luontoon. Ympäristöön kohdistuvan rikollisuu- den muuttuessa entistä ammattimaisempaan ja järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan tulee jatkuvasti myös uusia meille aiemmin tuntemat- tomia tekomuotoja ilmi.

Kehitys huolestuttaa ja herättää aiheellisia kysy- myksiä. Miksi uhanalaiset lajit ja kasvit vähenevät?

Miksi tapahtuu uhanalaisten kasvien ja lajien sekä radioaktiivisten aineiden salakuljetuksia? Muita ilmiöitä meillä ja EU-alueella ovat muun muassa riistan salakaadot, laittomat hakkuut ja kaatopai- kat, alusten öljypäästöt merillä kalakuolemineen, pilaantuneet maa-alueet kemikaalipäästöjen seurauksena, teollisuuden lupaehtoepäselvyydet ja lupaehtojen rikkomistapaukset ja niin edel- leen.

Ympäristörikoksella aiheutetaan elinympäristön tai luonnon vahingoittamista ja pilaamista. Pilaa-

misrikoksista tavallisimpiin kuuluvat juuri laitto- mat kaatopaikat ja vesien tai ilman pilaaminen.

Luontoon kohdistuvista rikoksista tavallisimpia ovat rauhoitettujen kasvien ja eläinten salakul- jettaminen ja hävittäminen sekä pesien tuhoami- nen.

Rikostutkijoiden työllä yleisön täysi tuki

Media otsikoi viime kesäkuussa terävästi Pohjois- Suomessa paljastuneen linnunmunien salakulje- tukseen liittyneen luonnonsuojelurikoksen pal- jastumisen yhteydessä: ”ympäristörikostutkinta on vielä lapsenkengissä”. Luonnonsuojelujärjes- tön edustaja piti julkaistussa uutisessa Suomessa ympäristörikoksissa kiinnijäämisen riskiä melko pienenä. Euroopassa arvioitiin erillisten ympäris- töpoliisien ansiosta voitavan luonnonsuojeluri- koksiin puuttua tehokkaammin ja otettiin kantaa siihen että Suomessa ei ole vielä ympäristöpo-

YMPÄRISTÖRIKOKSET POLIISIN HAASTEENA

– TEOT AMMATTIMAISTUMASSA

Y

(9)

10 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 11 liisia kuten esimerkiksi Hollannissa ja Italiassa.

Hollannissa todettiin olevan jopa noin 600 ja Italiassa lähes tuhat ympäristörikoksiin erikois- tunutta tutkijaa. Ympäristö- ja luonnonvararikos- ten kriminalisointia ei pidetty tarpeeksi ankara- na (YLE 06 2012).

Ympäristö- ja luonnonvararikoksella aiheutettu- jen vahinkojen aiheuttamat taloudelliset kustan- nukset ovat usein suuria ja rikoksella saatu hyöty mittavaa, ja vahingot voivat olla jopa koh- talokkaita elinympäristön ja luonnon ennalleen saattamisessa. Klassinen esimerkki on pohjave- sialueen saastuminen käyttökelvottomaksi hävit- tämällä laittomasti öljyperäisiä jätteitä maape- rään. Tällainen teko vaikuttaisi suoranaisesti kymmenien tuhansien, ellei peräti satojen tuhan- sien kotitalouksien arkeen hyvinkin pitkäksi aikaa.

Luontoon päässeiden haitallisten aineiden aihe- uttamia terveydellisiä haittoja ja muutoksia ekosysteemiin on erittäin hankalaa arvioida pitkällä aikavälillä.

Ympäristön ja luonnon suojaamisen merkitys oikeushyvänä onkin kiistaton ja rikosten selvit- tämiseen on poliisin henkilöstön helppo moti- voitua ja sitoutua. Rikostutkijoiden ponnistelulla paikallispoliisissa, alueellisissa yksiköissä, keskus- rikospoliisissa on merkitystä ja tulokset ovat parhaimmillaan vaikutuksiltaan moniulotteisia.

Luonnon varoihin kohdistuvien rikosten osalta kansalaisten tuki poliisille ja muille ympäristön eteen työtään tekeville viranomaisille on erityi- sen väkevä.

Poliisin ympäristötutkinnan järjestelyt Suomessa

Yritystoiminnassa tapahtuvaa ympäristörikolli- suutta tutkitaan tällä hetkellä pääosin poliisilai- tosten alueellisissa talousrikosyksiköissä. Kes- kusrikospoliisissa valtakunnallisten ja laajojen ympäristö- ja luonnonvararikosten tutkinta on keskittynyt myös talousrikosyksiköihin.

Paikallispoliisissa tutkittavat ympäristö- ja luon- nonvararikokset voidaan katsoa olevan yleensä pienimuotoisempia tapauksia kuten roskaamis- jutut, joissa elinympäristöön ja luontoon jätetään kuitenkin purku- ja muita jätteitä. Maastoon hylätään ajoittain tavaraa, jonka kierrätys olisi kuluttajalle ilmaista, kuten autonrenkaita ja ko- dinkoneita, tällöin kyse on usein myös osin vä- linpitämättömyydestä ja viitsimättömyydestä.

Yksittäisinäkin tapauksina paikallispoliisissa tut- kittavat ympäristörikokset voivat olla saatavan rikoshyödyn sekä aiheutetun elinympäristön ja luonnon pilaantumisen osalta merkittäviä: esi- merkkinä yksittäisen yrityksen aiheuttama öljy- päästö vesistöön.

Yksin emme onnistu – viranomaiset yhteistyössä

Rikostutkinnan vaikuttavuuden ja tulosten kan- nalta on hyvin merkittävää aktiivinen ja tiivis yhteistyö esitutkinnan aikana eri viranomaista- hojen kesken. Kaikkien osapuolten erityistä osaamista toimialueeseensa liittyen siis tarvi- taan.

Valvontaviranomaisella on velvollisuus tehdä il- moitus havaitsemistaan em. lakien vastaisista teoista tai laiminlyönneistä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten (Ympäristönsuojelulaki 116

§, Jätelaki 147 §). Poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin ratkaisee, onko rikos tapahtunut.

Viime vuosina on käyty keskusteluita valvonta- viranomaisten ilmoitusvelvollisuuden madalta- misesta ja aikaistamisesta, jotta poliisi voi aloittaa tutkinnan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi poliisilain tiedonhankintakeinojen käyttämisellä.

Lehdistössä on ollut kannanottoja ympäristöval- vontaviranomaisten riittävyydestä kunnallisella ja alueellisella tasolla (Savon Sanomat 28.11.2011).

Ympäristöviranomaisten resurssien riittävyydes- tä on oltu huolissaan myös poliittisella tasolla (Kirjallinen kysymys 573/2008 ).

Lähivuosien trendinä näyttäisi valitettavasti ole- van ympäristöviranomaisten resurssien vähene- minen entisestään. Tällä kehityksellä on toden- näköiset kielteiset vaikutukset muun muassa piilorikollisuuden esille saamisessa ja ennaltaeh- käisemisessä, sillä tiukan priorisoinnin seurauk- sena kenttä- ja valvontakäynnit oletettavasti vähenevät. On mahdollisena vaarana viranomais- ten etääntyminen muun muassa ympäristöluval- listen yritysalojen arjesta kauemmaksi byrokraat-

tisen asiakirjavaihdon taakse.

Ympäristölakien valvonta kuuluu osaltaan polii- sille. On otettukin kantaa että poliisin ympäris- tötutkintaa hoitavilla pitäisi olla nykyistä selke- ästi enemmän resursseja ja aikaa työskennellä yhdessä kunnallisten ja alueellisten ympäristövi- ranomaisten kanssa omassa toimivaltaisessa roolissamme (Keskisuomalainen 15.7.2008) Ympäristörikostapaukset

kiinnostavat ja uutisointi tärkeää Runsaasti julkisuutta ja kiinnostusta mediassa ja sosiaalisessa mediassa saanut ja maamme mitta- kaavassa poikkeuksellinen ympäristöön kohdis- tunut rikoskokonaisuus on ollut A. Lokapojat Oy:n tapaus. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella toimivassa alueellisessa tutkintayksikössä on selvitetty jätteenkuljetusyhtiö A. Lokapojat Oy:n liiketoimintaa ja siihen liittyneitä tapahtumia liki kymmenen vuoden liiketoiminta-ajalta. Yrityksen johtoa syytettiin käräjäoikeudessa törkeästä ympäristön turmelemisesta ja päätekijöille an- nettiin alioikeudessa pitkät vankeustuomiot. Ta- paus on parhaillaan siirtymässä hovioikeusvai- heen käsittelyyn. Tutkinnan ja oikeuskäsittelyn lopulliset tulokset näemme aikanaan. Rikollisen toiminnan paljastumisen vaikuttavuutta on jo nyt pidetty toimialalle ja myös yhteiskunnallisesti merkittävänä. Tiedottaminen ja julkisuus ovat tässä suhteessa ensiarvoista (Lappalainen 2011).

Jokin aika sitten esillä oli uutisissa Ilomantsilainen kuljetusyrittäjä. Liikennöitsijä oli saanut Joensuun käräjäoikeudessa kymmenen kuukautta ehdol- lista vankeutta ja maksettavakseen lähes 60 000 euron korvaukset törkeästä ympäristörikokses- ta. Yrittäjä nosti maa-aineksia luvanvastaisesti kymmenen vuoden ajan lupa-alueen ulkopuolel- ta ja osin harjunsuojelu- ja Natura -alueilta yh- teensä noin 74 000 kuutiota. Kymmenesosa nostoista tapahtui Natura-alueelta. Syytetty oli myös säilyttänyt koneita ja polttoaineita soran- ottoalueella suojaamattomina ja jättänyt vaaditut maisemointitoimet tekemättä. Käräjäoikeuden mukaan menettely kokonaisuudessaan osoitti törkeää piittaamattomuutta maa-ainesten otta- mista koskevaa säätelyjärjestelmää kohtaan.

Toiminta alueella aiheutti myös ilmeisen pohja- veden pilaantumis- ja likaantumisriskin. Tapauksia kantautuu eri puolilta maata tasaiseen tahtiin ja toimittajat ovat näistä kiinnostuneita.

Monet muistavat edelleen myös laivuri Jukka Ojarannan suorittamat myrkkytynnyreiden upotukset 80-luvun alussa Suomenlahteen. Ilta- lehti uutisoi aiheesta yllättäen jälleen kuluvan vuoden heinäkuussa. Kalastajana, salakuljettajana ja Helsingissä laittoman alkoholin myyjänä 1960 – luvulta alkaen toiminut ”Turun-Jukka lempini- mellä” tunnettu Ojaranta julkaisi tapahtumista kirjan, Johan myrkyn lykkäs. Sitä voi suositella lukukokemukseksi kaikille ympäristörikoksista kiinnostuneille.

YMPÄRISTÖRIKOKSET POLIISIN HAASTEENA

– TEOT AMMATTIMAISTUMASSA

poikkeuksellinen ym-

päristöön kohdistustunut

rikoskokonaisuus on ollut

A.Lokapojat Oy:n tapaus.

(10)

12 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 13 Ympäristörikostutkinnan trendit

Euroopassa ja kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol tote- aa raportissaan 19.1.2009 ympäristörikollisuu- den olevan yksi nopeimmin kasvavista ja kannat- tavimmista rikollisuudenaloista. Erityisenä uhka- kuvana Interpol pitää ympäristörikollisuuden järjestäytymistä ja ammattimaistumista sekä yhteyttä terrorismiin.

YLE uutisoi hiljattain Italian järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen ilmenemismuodoista Itali- an Napolin Campanian seudulla. Käytännössä kaikilla elinkeinonharjoittamisen osa-alueilla on mafia ulottanut lonkeronsa ansaitakseen laitto- mia tuloja. Tämä on tarkoittanut viime vuosina merkittävää ja nopeaa ympäristörikollisuuden kasvua. Maa-alueita on tuhoutunut käyttökelvot- tomiksi maaperään kaivetuista vaarallisista jät- teistä. Vuosikausiin Napolin kaupungissa ei ole ollut toimivaa jätehuoltoa (Ulkolinja 30.8.2012).

Vieläkin vakavampi ympäristöongelma on ollut Campanian alueen itälaidalla sijaitseva kuoleman kolmio. Se on ollut alue, jolla varsinkin maksa- syöpään kuolee poikkeuksellisen paljon ihmisiä.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Italian ter- veysministeriö epäilevät osasyyksi jätteitä, joita mafia on kaivanut maaperään jo vuosia. Italialai- nen ympäristöjärjestö Legambiente onkin lan- seerannut termin ekomafia kuvaamaan ympäris- töön liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta, jota tapahtuu päivittäin ympäri Italiaa (Voima 24.5.2011).

Suomesta on tutkintamenetelmiin ja tutkinnan järjestelyihin tutustumiseksi tehty keskusrikos- poliisin taholta vierailuja muiden maiden tutki- joiden ja rikoslaboratorioihin. Muiden Euroopan maiden ympäristötutkijoiden kanssa tapahtuva yhteistyö lisääkin tutkijoidemme ammattitaitoa.

Yhtenä varteenotettavana tapahtumana tässä mielessä on myös Cepol:n vuosittain järjestämä ympäristö- ja luonnonvararikosten seminaari.

Ympäri maailmaa eri viranomaistahoista kansal- lisesti ja kansainvälisesti merkittävää ja tuloksel- lista ympäristörikollisuuden torjuntaa ja yhteis- työtä tekevät Ruotsin ympäristöpoliisit, Norjan Okokrim, Hollannin ympäristörikostutkintayk- sikkö, Italian veropoliisi, Interpol, Yhdysvalloissa FBI ja EPA, jne. Tutustuminen näiden yksiköiden toimintaan saattaisi olla mahdollista hyvinkin IPA

-toiminnan kautta syntyneiden kansainvälisten yhteyksien myötä.

Ajatuksia ympäristörikostutkinnan kehittämisestä

Suomessa on toistaiseksi ollut viisi valtioneuvos- ton vahvistamaa talousrikostorjuntaohjelmaa v.1995 - 2011. Harmaan talouden torjuntaa on tehostettu erityisesti toimialoilla, joihin on to- dettu liittyvän suuria veroriskejä. Tällaisia toimi- aloja ovat esimerkiksi majoitus- ja ravintola-ala, kuljetusala sekä rakennusala.

Tulevissa ohjelmissa eräs painopiste alue saattaa olla myös ympäristö- ja luonnonvararikosten torjunta ja sen toimialat. Poliisin hallintoraken- neuudistuksen seuraavan vaiheen ratkaisut vai- kuttavat osaltaan todennäköisesti myös ympä- ristörikosten tutkintaan. Ammattitaito ja erityis- osaaminen poliisilaitoksilla ja erillisyksiköissä tulisi pystyä säilyttämään. Hyvä vaihtoehto toi- minnan kehittämiseksi voisi olla isoissa laitoksis- sa vaativan- ja pitkäkestoisen rikostutkinnan yhteyteen liitetyt tutkintaryhmät.

Poliisilaitoksiltamme löytyy päivittäistutkintaa, lyhytkestoista tutkintaa, pitkäkestoista tutkintaa, alueellista tutkintaa, eri rikoslajeihin erikoistu- neita ja niitä tutkivia poliiseja: omaisuus-, liiken- ne-, huume-, väkivalta-, talousrikos-, tiedustelu-, nettipoliiseja. Merkille pantavaa ja monelle ehkä yllättäväkin tieto lienee että ei kuitenkaan yhtään ympäristöpoliiseja.

Maassamme on meneillään monta vaativaa laa- jamittaista ympäristörikoskokonaisuuksien tut- kintaa kuten Talvivaaran kaivoksen tapaus. Ym- päristönsuojelulainsäädännössä säädetään luonnon- ja ympäristönsuojelusta, luonnonvaro- jen käytöstä kaikissa omilla osa-alueillaan. Tämä kasvattaa vaatimuksia tutkijoiden osaamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen sekä nykyisen saatavissa olevan eri viranomaistahojen koulu- tuksen tehokasta yhteensovittamista. Viran- omaisten lisäksi meillä on monia elinympäristön ja luonnon suojeluun keskittyviä merkittäviä paikallis- ja valtakunnallisen tason yhteisöjä.

Poliisin aktiivinen yhteistyö myös näiden tahojen kanssa kasvattaa kansalaisten ympäristötietout- ta ympäristö- ja luonnonvararikosten torjunnas- sa.

Ympäristö- ja luonnonvararikosten tutkinta ei liene tarkoituksenmukaisinta tulevaisuudessa ainoastaan hajautettuna toimintona. Kannattanee

entistä vakavammin harkita ympäristöpoliisin perustamista muiden EU-maiden tapaan. Keskus- telua tästä on jo käyty eri medioissa ja poliitti- sella tasolla. Emme tarvitse Suomeen ympäris- töpoliiseja itseisarvona. Koventuvista haasteista selvitäksemme tarvitsemme ympäristö- ja luon- nonvararikoksiin erikoistuneita positiivisen

”hiilijalan jälkensä jättäviä” osaavia tutkijoita ja heille toimintaa yhä paremmin tukevat yksiköt tutkintajärjestelyineen.

Jorma Niemi Tomi Lehtinen

Artikkelin kirjoittajat Jorma Niemi ja Tomi Leh- tinen ovat toimineet yksikössään ympäristöri- kosten tutkijoina ja tutkinnanjohtajina.

Lähteet:

- Poliisin toimintaympäristö. Poliisiammattikor- keakoulun katsaus. 2012.

- Jätealan ympäristörikokset – esitys. Lyytikäinen Satu. Jätehuoltopäivät 10- 11.10.2012.

- Raportti v.2009 – 2010 Ympäristörikoksista Suomessa. Suomen kansallinen ympäristörikos- seurantatyöryhmä 2011.

- Vakavan ympäristörikoksen tutkinta kehittää yhteistoiminnan kulttuuria - Tapaus A. Lokapojat Oy:n esitutkinta. Lappalainen, Anna-Riitta. Teok- sessa Vuosiraportti vuoden 2009–2010 ympäris- törikoksista Suomessa. Suomen kansallinen ympäristörikosseuranta-työryhmä 30.6.2011, 32–36.

- Ympäristörikostutkinta on vielä lapsenkengissä.

YLE – uutiset. 9.6.2012.

- Italian verinen mafia. YLE – Ulkolinja 17.8.2012.

(http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/ulkolin- ja-italian-verinen-mafia)

- Ympäristörikoksista suuri osa jää paljastumatta.

Savon Sanomat 28.11.2011. http://www.savon- sanomat.fi/uutiset/kotimaa/ymparistorikoksista- suuri-osa-jaa-paljastumatta/1137548

- Interpol raportti. 19.1.2009 (http://www.inter- pol.int)

- Kansanedustaja Sanna Perkiön kirjallinen kysy- mys 573/2008 Eduskunnan puhemiehelle (http://

www.eduskunta.fi/ )

- Mafia tekee rahaa roskastakin. Voima – lehti 24.5.2011 (http://fifi.voima.fi)

- Törkeä ympäristörikos toi ehdollista yrittäjälle.

Helsingin Sanomat. 7.5.2009.

- Ympäristörikoksia vähätellään Suomessa. Olli Paasivirta. Keskisuomalainen. 15.7.2008.

(11)

12 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 13

Mitä kuuluu IPA Suomen

osaston kunniapuheenjohtajalle?

Hyvät IPA -ystävät. Minulta pyydettiin kirjoitusta työnimellä ”mitä kuuluu kunniapuheenjohtajalle?" Kiitos kysymästä, minulle kuuluu ihan hyvää!

Kuten useimmat varmasti tietävät, olen jäänyt eläkkeelle. Irtisanoudun siitä eläkeläisten ryhmästä, jolla on aina kiire. Minulle eläkkeelle jäämisen luksusta on kiireettömyys, ei tiukkoja aikatauluja, ei tarvetta maanantaiaamuna kiirehtiä 6.15 Helsinkiin lähtevään junaan ym., kuitenkin tekemistä ja ohjelmaa on niin, ettei pitkästymään pääse.

En myöskään kuulu siihen ryhmään, joka kukonlaulun aikaan alkaa keitellä kahvia ja odotella aamun lehden kolahtamista postiluukusta. Minä saatan istua vielä aamukahvipöydässä silloin kun naapuri tulee lounastunnille.

Kernaasti tunnustan kuitenkin kuuluvani siihen ryhmään, jonka lompakossa (nykyään kännykässä, tosin kuvat eivät ole enää tallessa kun viime matkalla talousapuna Kreikalle ”lahjoitin” kännykkäni metrossa matkalla Pireus - Monastiraki) on kuvia lastenlapsista, joita sitten esitellään halukkaille ja vähän haluttomillekin. Kun lastenlapset ovat kylässä, eläkeläisen kiireettömyyden luksuksesta joutuu vähän tinkimään. Aamulla ei tarvita herätyskelloa herätäkseen ajoissa eikä illalla tarvitse lukea saa- dakseen unen päästä kiinni.

Vaikeusaste lastenlasten hoidossa vähän lisääntyi kun tytär perheineen muutti Kreikkaan. Toisaalta bonusta on ollut se, että lastenlastenhoitokeikan yhteydessä saa viettää myös etelän loman. Olemme tänä vuonna käyneet Kreikassa jo kolme kertaa. Halukkaille voin antaa yksityiskohtaisempaa tietoa Ateenan Kifissian leikkipuistoista!

Totta kai eläkkeelle jääminen yli 40 vuoden työrupeaman jälkeen on iso elämän muutos, johon on syytä jo etukäteen henkisesti valmistautua. Minä toteutin irrottautumisen entisestä ja samalla pitkään olleen unelman kiertelemällä 4 viikkoa Kreikan saaria yksin ilman ennakkoon laadittua tiukkaa suunnitelmaa. Se toimi hyvin.

Työstä jäädään eläkkeelle, mutta Ipalaisuus on elämäntapa. IPAA kutsutaan ystävyysjärjestöksi, samoin kansainvälisyys on IPA -toiminnalle leimallista. Aktiivisten IPA -toiminnan vuosien ansiosta minulla on maailmalla laaja ystävien verkko. Mieltä lämmittävät terveiset, joita useimpien kansainvälisten kokousten jälkeen edelleenkin saan. Vapaa-ajan lisääntyminen mahdollistaa myös monenlaisia ”ren- dezvouseja”. Mm. entiset kansainvälisen hallituksen jäsenet kokoontuvat säännöllisesti - Suomessa- kin kokoonnuimme IPA Suomen osaston 50-vuotisjuhlien yhteydessä.

Hieman surullisena olen todennut itsekkyyden ja populismin nostavan päätään Suomessakin malliin

”rajat kiinni ja lisää poliiseja”. Ipaideologialla ”Servo per Amikeco” löytyisi kysyntää niin meillä kuin muuallakin. Realismia on, ettei ”Impivaaraan” ole enää paluuta (jos joku sitä vielä oikeasti haikailee), vaan kansainvälistyminen tulee entisestään lisääntymään. Tätä kirjoittaessani tuli tieto, että EU:lle on myönnetty Nobelin Rauhan Palkinto. Hyvä uutinen! Talouskriisin kurjimuksessa monelta on unoh- tunut EU:n ja sen edeltäjien perustamisen peruslähtökohdat ja ne toimet, joilla rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia on edistetty viimeisten 60 vuoden aikana Euroopassa.

"IPA on iloinen asia" oli IPA Suomen osaston edesmenneen puheenjohtajan Tapani elomaan lanseeraama slogan. Näin on ja toivotankin kaikille iloista mieltä ja hyvää loppuvuotta!

Jorma ahonen

(12)

16 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 17

Kansainvälinen

nuorisotapaaminen

Tsekeissä

aavuttuani Tshekkiin kaikki olivat jännittyneitä, eivätkä puhuneet toisil- leen paljoa. Jotkut olivat kylläkin tu- tustuneet toisiinsa ennen matkaa Facebookissa. Hotelli oli vanha, ja se sijaitsi Prahan keskustan reunamilla. Joidenkin lennot olivat myöhässä ja jotkut eksyivät lento- kentälle, mutta kaikki pääsivät kuitenkin ehjänä perille. Illalla emme tehneet muuta kuin esitte- limme itsemme lyhyesti ja menimme nukku- maan.

Aamiaisen jälkeen vierailimme Prahan linnassa ja kävimme paikoissa, jonne muu yleisö ei päässyt.

Päivä oli polttavan kuuma, ja kävelimme puolet päivästä Prahan keskustassa. Kolmantena päivä-

nä menimme Prahan kaupungintalolle ja pormes- tari toivotti meidät virallisesti tervetulleiksi.

Teimme siellä opastetun kierroksen, jonka jäl- keen söimme lounaan veneessä ja valmistau- duimme neljän tunnin bussimatkaan. Perillä Baldovecin urheilukeskuksessa söimme illallisen ja jotkut kävivät uima-altaassakin. Aamulla läh- dimme retkelle tippukiviluolaan, josta tulimme ulos veneillä maanalaista jokea pitkin. Sen jälkeen jatkoimme matkaa minipyörätehtaalle, jossa sai kokeilla sähköpotkulautaa, minimoottoripyörää ja minimönkijää. Se oli kaikkien mielestä hauskaa, tosin jotkut menettivät ajokkinsa hallinnan ja törmäilivät toisiin. Illalla saimme kuunnella mai- den esityksiä.

Seuraavan päivän vietimme urheilukeskuksessa

erilaisten aktiviteettien parissa. Saimme kokeilla värikuulasotaa, jousiammuntaa ja Tarzan-hyppyä 18 metristä. Hyppy oli monelle varmasti koko reissun kohokohta, ja se vaatikin päättäväisyyttä;

kiivettyään ylös osa keräsi rohkeutta vartinkin ennen kuin uskaltautui hyppäämään. Illalla istuim- me yhdessä leirinuotiolla ja grillasimme makka- raa. Aamiaisen jälkeen lähdimme Lednicen lin- naan, joskin matkalla jouduimme vaihtamaan bussia entisen mentyä rikki. Linnassa järjestetyn opaskierroksen jälkeen teimme kävelyretken linnan maille ja siellä sijaitsevalle turkkilaiselle tornille. Kiipesimme tornin huipulle huimat 302 askelmaa. Syötyämme lounaan käväisimme lähei- sessä kylässä katselemassa juutalaista kaupun- ginosaa.

TEKSTI: aiNORiiKKa aNTTONeN

S

(13)

16 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 17

Tsekeissä

Perjantaina Tshekin poliisivoimat saapuivat ur- heilukeskukseen näyttämään esityksiä, joihin kuului poliisikoirien koulutusta, rosvojen kiinni- ottamista, autovarkaita ja helikopteriin tutustu- mista. Poliisikoirien omistautumista kouluttajal- leen ja nopeutta saada rosvo kiinni oli jännittävää seurata. Illalla meille oli järjestetty grilliruokaa ja disko.

Aamuvarhaisella pakkasimme laukkumme ja lähdimme uuteen asuinpaikkaan. Matkalla tutus- tuimme Tshekin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Brnoon ja teimme tunnin risteilyn joella. Kolmas majapaikkamme oli varmasti kaikille mieluisin.

Vanha maatila oli remontoitu kauniiksi majata- loksi ja pihapiirissä vuohiaitauksen vieressä juoksenteli kissanpentuja. Ennen nukkumaanme- noa kävimme vielä hyppimässä trampoliinilla ja syöttämässä aaseja. Kolme seuraavaa päivää vietimme läheisissä kylissä ja kaupungeissa, jois- sa tutustuimme UNESCO:n suojelukohteisiin.

Katselimme värikkäitä taloja ja vierailimme jäl- leen linnoissa, joista saimme kieltämättä tarpeek- semme kahden viikon aikana. Loput päivistä saimme pitää vapaata ja vietimmekin ne korttia pelaillen. Kiireisten päivien jälkeen oli helpotus jäädä tilalle eläinten kanssa. Saimme ratsastaa hevosilla ja aaseilla, kalastaa ja ajaa kaivinkonetta.

Iltapäivällä pelasimme paikallista jalkapallojouk- kuetta vastaan lopputuloksena tasapeli.

Torstaina kannoimme tavaramme bussiin ja lähdimme kohti Prahaa. Pitkän matkan jälkeen kävimme ostoskeskuksessa syömässä ja palasim- me hotellille. Illan ohjelmaan kuului maiden esityksiä, joiden jälkeen kaikki menivät väsyneinä huoneisiinsa.

Toiseksi viimeisen päivän aamuna vierailimme Prahan poliisimuseossa, jonka näyttely oli hyvin mielenkiintoinen. Sen jälkeen koitti monien in- nostukseksi shoppailua Tshekin suurimmassa ostoskeskuksessa, jossa viivyimme monta tuntia.

Illalla oli luvassa gaalailta, jossa syötiin ja tanssit- tiin, sekä jaettiin stipendit. Huolimatta aamun aikaisesta herätyksestä monet valvoivat myöhään, jotkut jopa koko yön.

Lähtöpäivän aamuna tunnelma oli haikea, sillä kaikilla oli ollut todella mukavaa ja kaikista oli tullut hyviä ystäviä. Kaksi viikkoa kului todella nopeasti, ja moni olisi halunnut jäädä vielä kuu- kaudeksi. IYG oli hieno kokemus ja monelle ensimmäinen ulkomaanmatka ilman vanhempia.

Itse koin sen erittäin hyväksi kielitaidon kohen- tajaksi niin englannissa kuin saksassakin. Matkal- la oppi itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, vaikka meistä pidettiinkin hyvää huolta. Mehän olimme koko ajan poliisin valvovan silmän alla. :)

(14)

18 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 19 PA:n Pohjois- ja Baltian-maiden vuositapaaminen pidettiin Göte-

borgissa kesäkuun alussa. Samalla juhlistettiin IPA Ruotsin, Region 3, 50-vuotispäiviä. IPA Suomen osastoa tapaamisessa edustivat presidentti Jari Liimatta, III varapresidentti esko autio sekä pääsihteeri Miia Keso. Mukana tapaamisessa oli edustajat Ruot- sista, Norjasta, Islannista, Tanskasta ja Virosta.

Tapaamisen yhteydessä järjestetyn kokouksen asialistalla oli mm. Eilatissa pidettävä maailman kongressi, IPA lehdet sekä jäsenyysasiat. Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Virossa ainoastaan poliisimiehet voivat olla IPA:n jä- seniä. Norjassa ollaan päättämässä ensi vuonna sallivatko he siviilihenkilöt IPA jäseniksi. Myös Ruotsissa asiasta on käyty keskusteluja.

Kokouksessa päätettiin, että vuosittainen tapaamisperinne jatkuu ja nimi muutettiin virallisesti Pohjois- ja Baltian-maiden tapaamiseksi. Baltian maat hyväksyttiin täysivaltaisiksi jäseniksi NBM-tapaamisiin, kun ne tähän asti ovat olleet kutsuttuina.

Kokouksen päätteeksi IPA SO:n presidentti Jari Liimatta otti vastaan ”kokous nuijan” ja toivotti kokousväen tervetulleeksi vuoden 2013 Pohjois- ja Bal- tian-maiden tapaamiseen Tampereelle. Kokouksen päätteeksi edustajat osallistuivat Göteborgin kiertoajeluun yhdessä Region 3 juhlavieraiden kanssa. Ilta huipentui Region 3 juhlavastaanottoon sekä juhlaillalliseen.

TEKSTI: Miia KeSO

NBM 2012

I

(15)

18 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 19 ansainvälisen IPA:n tärkein instituu-

tio, Maailmankongressi kokoontui syyskuussa nyt 20. kerran. Tällä ker- taa kokouksen isäntänä toimi IPA- Israel. Isännät olivat vieneet koko- uksen Eilatiin Punaisen meren poh- jukkaan, jossa Jordanian Aqaba ja Egyptin Taba ovat aivan naapurissa. Kuten tunnettua, alueen historiallisten tapahtumien kulku, varsin epävakaa tilanne ja konfliktiherkkä arkitodellisuus oli jo aikanaan kokouspaikkaa päätettäessä keskuste- lujen keskiössä. Isännät olivat kiinnittäneet eri- tyistä huomiota turvallisuusjärjestelyihin - tur- vatoimet ja toimenpiteisiin varautuminen näkyi- vät kaikessa kokoontumiseen liittyvässä toimin- nassa.

Olen kuluneen kolmen vuoden ajan, siis edelli- sestä maailmankongressista lähtien, ollut kovin

tyytymätön IPA:n kansainvälisen hallinnon toi- mintaan. Kritiikkini keskiössä on ollut teema:

Maailma muuttuu - muuttuuko IPA? Vastaus ky- symykseen ei valitettavasti ole mielestäni ollut myönteinen, vaan kansainvälisen hallituksen toimintaa ei ole aina ole voinut pitää hyvän hallinnon perusperiaatteiden mukaisena ja läpi- näkyvyyden kriteereitä täyttävänä. Tämän joh- dosta olin henkilökohtaisesti ladannut kovia odotuksia erityisesti Maailmankongressissa teh- täville henkilövalinnoille. Onneksi odotukseni henkilömuutoksista suurelta osin toteutuivat, tosin pientä viilaamista taisi jäädä vielä kolmen vuoden päästä kokoontuvalle seuraavalle Maail- mankongressille.

IPA Suomen osaston kokousedustajana Maail- mankongressissa oli Jari Liimatta. Me pääsih- teeri Miian Keson kanssa olimme läsnä koko-

uksessa kokoustarkkailijoiden statuksella. Suo- mesta Maailmankongressin aikaiseen oheisohjel- maan osallistuivat anita Kyyrönen, Marjo Sorsa, Raili ja Pentti Janka sekä edustava, pirteä IPA Botnian trio - Kuuttilan Paula ja asko sekä aution esko. Kokousviikkoa seu- ranneelle ystävyysviikolle osallistuivat anita Fabritius, Teija Koivunen sekä Jokisen Tuu- la ja Pena. Suomen märän, mutta kostean kesän jäljiltä Eilatin aurinko ja Punaisen meren kuumat tuulet varmaankin toivat lohtua sekä oheisoh- jelmaan osallistuneiden että ystävyysviikolla ol- leiden matkalaisten päiviin. Me kokouksessa is- tuneet tosin saimme viettää ilmastoidussa koko- ussalissa neljä pitkää päivää aikaisesta aamusta iltamyöhään saakka. Aikataulujen venymisen syykin oli selkeä: kokouksen johtamisen proses- sia ei parhaalla tahdollakaan voinut pitää moit- teettomana!

IPA Maailmankongressi Eilatissa 4.-9.9.2012

K

TEKSTI: KaUKO KUiSMiN

(16)

20 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 21

Uutena jäsenenä

kansainväliseen IPA-

perheeseen hyväksyttiin

Maailmankongressissa

yksimielisesti Bosnia-

Hertsegovina

(17)

20 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 21 Kansainvälisen IPA -toiminnan uuden aamunkoi-

ton takuuhenkilöt, kansainvälisen IPA:n uusi hallitus (PEB) aloitti haasteellisen työnsä sveitsi- läisen Pierre-Martin Moulin 'in johdolla.

Pierre-Martin on ehdottoman hyvä valinta kan- sainväliseksi presidentiksi. Hän jo ennätti kv.

taloudenhoitajana yhdessä Romain Minyn (Luxemburg) kanssa saattaa kv. toiminnan talo- udenpidon ajanmukaiseksi. Romain toimii uudes- sa PEB:ssä nyt taloudenhoitajana ja apunaan hänellä on itävaltalainen Wolfgang Grabutsch.

Ensimmäiseksi varapresidentiksi nousi erityisen ankaran vaalitaktikoinnin ja osin myös lobbauk- sen myötä israelilainen Gal Sharon. Aito IPA -aatteen mies Saksan Werner Busch on toi- mikauden ajan II varapresidenttinä ja Alankomai- den Kees Sal III varapresidenttinä. Onneksem- me Werner ja Kees tuovat kokemuksensa ja henkilökohtaisen osaamisensa sekä voimakkai- den taustaorganisaatioidensa tuen Pierre-Mar- tinin avuksi kv. toiminnan nykyajan haasteisiin vastaamisessa. Kansainvälisenä pääsihteerinä jatkoajan sai kreikkalainen Georgios Katsaro- poulos. Käytännön asioita IPA:n päämajassa johtaa edelleen apulaispääsihteerinä Stephen Crockard.

Pitkän päivätyön kv. presidenttinä tehnyt kypros- lainen Michael Odysseos palkittiin ansaituin huomionosoituksin kokouksen yhteydessä. Kyl- lä Odysseos varmaankin on omistautunut toi- minnalleen ja myös myönteistä kehitystä on kv.

hallinnossa tapahtunut.

Tosin mieltäni on usein askarruttanut se, millai- seksi kv. IPA:n hallinto ja toimintojen kehitys olisi muokkautunut, jos pitkän päivätyön kv. va- rapresidenttinä tehnyt Jorma ahonen aikanaan olisi asettunut ehdolle kv. presidentiksi. Kaikki tapaamani tuon ajan aktiiviset kv. IPA - toimintaan osallistuneet ovat vakuuttaneet, että Jorma olisi varmuudella valittu kv. presidentiksi, mikäli hän olisi asettunut ehdolle. Vakaa käsitykseni on, että tietyille Välimeren valtioille tyypillinen ja IPA:n toiminnassakin valitettavasti näkyvissä ollut hallinnollinen suhmurointi ei varmuudella olisi ollut ylipäätään mahdollista kv. IPA:n toiminnas- sa, jos Jorma olisi johtanut organisaatiota. Nyt kävi vielä niin, että Odysseos oli ilmoittanut halukkuutensa jatkaa osaamisensa jakamista IPA:n käyttöön vielä uuden PEB:n aikanakin.

Niinpä maailmankongressi jo ennen henkilöva- lintoja hyväksyi kv. sääntöihin muutoksen, jonka mukaan uuden kv. presidentin valinnan jälkeen

tehtävänsä jättänyt aiempi presidentti voidaan kutsua PEB:n ja kv. IPA:n neuvonantajaksi - Odys- seos kutsuttiin neuvonantajaksi tunnustuksen osoituksena hänen arvokkaalle työlleen ja koke- mukselleen!

Uutena jäsenenä kansainväliseen IPA -perhee- seen hyväksyttiin Maailmankongressissa yksimie- lisesti Bosnia-Hertsegovina. Tämä upealla tavalla osoittaa sitä, että suurin osa entisen Jugoslavian osatasavalloista ovat saaneet suvereeneina val- tioina sisäiset asiansa pikku hiljaa järjestykseen.

Entisen Jugoslavian maista kehityksen kärjessä edelleen kulkee Slovenia, joka kuuluu jo euro- alueeseen.

Suomalainen osaaminen pääsi miellyttävällä ta- valla kokouksessa esille kv. kulttuurivaliokunnan raportin käsittelyn yhteydessä. eija aspholm kv. kulttuurivaliokunnan jäsenenä oli organisoinut kirjoituskilpailun. Eijan kirjoitus asiasta on toi- saalla tässä lehdessä. Huomion arvoista on, että porilainen iiris Salmenvirta palkittiin kongres- sin yhteydessä kirjoituskilpailun dekkarisarjan voittajana. Iiris saa tunnustuksensa keväällä Ikaa- lisissa IPA Suomen osaston vuosikokouksen yhteydessä. Onnea!

(18)

Vaikka meitä vietihin linnasta linnaan, ei Tanskanmaassa ollut mitään mätää, vaikka joku niin on joskus väittänytkin (varmaan joku ruotsalainen aikoja sitten).

ronborgin linna vartioi Öresundin salmen kapeimmalla kohdalla kaik- kea laivaliikennettä Itämerelle, siis mm. Tukholmaan, Suomeen ja Pieta- riin. Vuoden 1425 tienoilla erik Pommerilainen rakensi linnan ensimmäisen osan Helsingörin kaupungin ja sa- taman edustan pienelle saarelle. Sittemmin vuosina 1574-1585 kuningas Frederik ii lisära- kensi siitä komean renessanssilinnan, josta tuli kuninkaanlinna. Siitä tuli myös yksi Pohjolan merkittävimmistä linnoituksista.

Ennen linnan rakentamista oli Tanskan valtakun- ta ja kuningas kärsinyt köyhyydestä ja jatkuvasta rahapulasta. Kun linnasta pystyi sen tykeillä hallitsemaan koko Öresundin salmea, pääsi ku- ningas valvomaan koko Itämeren laivaliikennettä ja alkoi kerätä kauppalaivoilta tullimaksua Itäme- relle pääsystä. Siihen loppui köyhyys. Näin meille kerrottiin. Tosin elämä ei sitten ollut aina linnoituksessa niin helppoa, kun myöhemmin mm.

vuonna 1629 linna vaurioitui pahoin suuressa tulipalossa. Kuningas Kristian iV (Frederik II:n poika) korjautti linnan entiseen loistoonsa.

Tanskan kuningas joutui kuitenkin sotatilaan ruotsalaisten kanssa, jotka tulivat vuonna1658 ja pommittivat linnaa, valtasivat sen ja ryöstivät kaikki linnan aarteet ja taide-esineet sotasaaliina Ruotsiin.

Tämä kummastutti meitä, kun koulun historian opetuksesta on muistissa, että Tanska, Norja ja Ruotsi olivat yhteisessä Kalmarin Unioni nimi- sessä valtioliitossa (vv. 1397- 1523). Valtioliitto kukoisti tai ainakin voi hyvin Tanskan kuningat- taren Margareta i:n aikana vv. 1387-1412.

Margaretan kuoltua (1412) alkoi valtioliitto ra- koilla. Ruotsissa mm. joukko aatelisia kapinoi avoimesti sitä vastaan. Niinpä Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin Tukholmaan ja te-

loitti suuren joukon Ruotsin aatelisia. Historia tuntee tapahtuman nimellä Tukholman verilöyly.

Vuosiluvuista huomaa, että tämä ehkä lienee selityksenä Kronborgin linnan valtaukselle ja ryöstölle. Niin muuten, Norja pysyi kuuliaisesti valtioliitossa Tanskan kanssa vuoteen 1814.

Nyt vuonna 2012 Kronborgin linna toimii suu- relta osin museona ja turistien matkakohteena.

Eräitä osia siitä voidaan myös käyttää erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Linnan suuressa juhlasalissa vietti myös Tanskan IPA-osasto 50-vuotisjuhlien- sa juhlavastaanottoa. Tanskan IPA oli kutsunut juhlaan muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden ja Puolan IPA-osastojen presidentit.

Suomea edustivat presidentti Jari Liimatta ja taloudenhoitaja Carola Timper-Karhuviita.

Allekirjoittanut oli sitten ’Sancho Panzana’ mu- kana. Kansainvälistä hallitusta edusti juuri valit- tu II varapresidentti Werner Busch. 50- vuotisjuhlat kestivät 19-23 syyskuuta 2012.

Juhlavastaanotolla tarjottiin kuplivaa juhlajuomaa sekä monenlaisia ”smörrebrödejä”, pikkusuolais- ta ja makeaakin suupalaa. Ensimmäisen kuohuvan jälkeen piti Tanskan osaston nykyinen president- ti Michael Boolsen juhlapuheen hyvällä värik- käällä englannilla. Tanskankieli olisi mennyt reippaasti päämme yli… Yhtä hyvää englantia puhui myös saksalainen Werner Busch esittäen kansainvälisen hallituksen tervehdyksen juhlival- le osastolle. Sitten luovutettiin ja vastaanotettiin muistolahjoja, vaikka periaatteena nykyään on lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Suomen osasto käytti kultaista keskitietä ja Jari Liimatta luovutti hienon IPA-plaketin rahalahjan kanssa.

Sen jälkeen seurasi mieleenpainuva musiikki- ja

marssiesitys, jonka esitti noin 30-henkinen 12-18 vuotiaiden (silmämääräisesti arvioiden – sääris- tä) tyttöjen puhallinorkesteri. Ohjelma ja kuvio- marssi oli kuin Haminan tattoossa. Oli erikseen sauva kädessä orkesterinjohtaja ja marssijohtaja.

Oli rumpuryhmä, pasuunat ja tuubat, niin, niin, ja korkeat hatut ja pliseeratut vekkihameet.

Linnoista puheen ollen kävimme myös tanska- laisten Versaillesin eli Fredensborgin linnan edustalla, mutta sisään emme syystä tai toisesta päässeet. Linnahan on kuningatarperheen kesä- koti. Ehkä hän oli juuri päiväsiestalla, tai salongis- sa nauttimassa pikkusikaristaan makeita sauhuja, joista ei ole kuulemma luopunut kaikista tervey- sintoilijoista välittämättä.

Yhtä juhlaa olivat tanskalaisten lounaat ja päiväl- liset. Erityisesti jäi päähän Kööpenhaminan alaosaston tarjoama lounas heidän kerhohuo- neistossaan Frederiksbergin IPA-talossa. Silliä tarjottiin aluksi monessa muodossa (ilman pe- runaa) ja suolan liuottimena oli pulloittain tun- nettua Aalborgin akvaviittia tai saksalaistyyppistä omenasnapsia. Olihan tietysti joku pihvikin ja kakkua jälkiruokana kait. Ei pidä luulla, että juhla olisi karannut käsistä, sillä aika oli rajattu noin 1,5 tuntiin ja joka pöydän vanhimpana istui paikallinen seniorijäsen. Sitä paitsi huoneisto oli 3. kerroksessa ja sieltä poistuttiin kapeita por- taita käyttäen hyvässä järjestyksessä. Siellä tapa- sin myös vanhan tuttavan Walter Dam-Lars- senin, joka oli Tanskan IPA-presidentti 1990 luvun alkupuolella. Oli kiva tavata hyvässä kun- nossa. Sitten meidät vietiin bussilla noin 4 tun- niksi Tivoliin tuulettumaan ennen päivällistä.

Koko ajan meillä oli majapaikkana Helsingörin

VARTIJANA

ITÄMEREN PORTILLA

22 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 23

K

(19)

VieLä NYKYPäiVäNäKiN

KaiVaTaaN KaLMaRiN UNiONia.

Vuonna 2009 esitti ruotsalainen historioitsi- ja Gunnar Wetterberg, että Kalmarin Unioni pitäisi palauttaa Pohjoismaihin, kun EU:ssa on niin monia ristipaineita. Pohjolan Unionista tulisi 25 milj. asukkaan liittovaltio ja maailman 10:ksi suurin talousmahti.

Olikohan Wetterberg saanut ajatukselleen rohkaisua Suomesta? Wikipedia tietää kertoa, että v. 2006 Suomessa on esittänyt Kalmarin Unionin palauttamista entinen rikoskomisario ja myöhemmin Lahden apulaispoliisipäällikkö aimo Ojanen kirjassaan ”Eilispäivää ei ole”.

Edelleen hän esitti jopa unionin pääkaupun- giksi Maarianhaminaa. Mikähän suhde siinä piilee?

kertoja Kauko Karhuviita 72v

PS. Lähde: Faktat ja vuosiluvut Wikipedia lähellä sijaitseva entinen LO:n koulutuskeskus, joka nykyisin oli ostettu hotelliksi. Sitä kutsuttiin nimellä Konventum. Siellä oli hyvät majoitustilat sekä hyvä ravintola ja salit iltajuhlien pitämiseen.

Kaksi herkullista päivällistä siellä syötiin, joista viimeinen oli oikein Gala Dinner. Molempien päivällisten jälkeen tanssittiin, sellaista 70-90 lukujen hyvärytmistä musiikkia. Näissä tilaisuuk- sissa pääsi hyvin tapaamaan ja juttelemaan van- hojen tuttavien kanssa, niin kuin olimme odot- taneetkin. Erityisesti haluan mainita IPA:n Tanskan osaston puheenjohtajan vuodesta 1984 eteenpäin 90-luvulle. Hän oli Esbjergin kaupun- gin poliisimestari Lars Rand-Jensen, joka on hyvin karismaattinen henkilö muistuttaen kalas- tuslaivan kapteenia pitkän partansa ja alati leu- assa riippuvan käyrän piippunsa kanssa. Hän oli tullut tutuksi useissa pohjoismaisissa sekä IEC- kokouksissa, on minua vuoden vanhempi ja hy- vässä fyysisessä kunnossa. Toisaalta huomasin retkillä hänen useimmiten kävelevän yksikseen, kun nuori ikäpolvi ei häntä enää niin hyvin tunne.

Pääasiassa hänen seuranaan oli hänen puheen- johtajakautensa Tanskan osaston pääsihteeri Jörgen Möller-Jensen, joka oli juhlissa viehät- tävän vaimonsa Birgithin kanssa. Kyllä heitä oli ilo tavata niin hyvissä voimissa ja hieman muis- tella menneitäkin. He olivat jo lähempänä 80:tä.

Lars Rand-Jensen piti gaalaillassa ex tempore hienon puheen muistellen osastonsa menneitä vaiheita.

Yksi kiva ratkaisu pitää vielä mainita. Tulopäivän iltana nautimme päivällistä buffet-pöydästä lai- valla, joka seilasi kolme kertaa Ruotsin ja Tanskan väliä, että ennätimme rauhassa ruokailla.

Oman lukunsa ansaitsee tanskalaisten isäntiem- me vieraanvaraisuus, mitä olimme jo kokemuk- sesta osanneet odottaakin. Heti tullessamme Tanskaan lentoaseman tullialueelta ulos, näkyi kaiteen takana kaveri kädessään iso kyltti ’Väl- kommen Carola & Kauko’. Jörgen Krabbe oli meitä sitten autolla kyyditsemässä, milloin emme olleet isossa bussissa. Aina illallisilla hän viehät- tävän poliisivaimonsa Betinan kanssa oli kutsu- massa meitä pöytäänsä iloiseen seuraan.

Kivat oli juhlat ja miellyttävät jäivät muistot!

22 3/2012 IPA POLIISIUUTISET IPA POLIISIUUTISET 3/2012 23

VUOSIKOKOUSKUTSU

Tervetuloa IPA Suomen osaston sääntömääräiseen kokoukseen lauantaina 6.4.2013 klo 12.00 Ikaalisten kylpylään.

Kokouksessa käsitellään kaikki yhdistyksen sääntöjen 13§:n määräämät asiat.

Kokouspaketti, 110 euroa/henkilö, sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa lauantaista sunnun- taihin, juhlaillallisen juomineen sekä aamupalan. Pakettiin kuuluu myös Vesitropiikki saunoineen sekä kuntosalin käyttö.

Yhden hengen huoneen lisämaksu on 32 euroa.

Pelkän illalliskortin juhlaillalliselle voi ostaa hintaan 40 euroa/henkilö.

Ikaalisten kylpylään on mahdollista saapua jo perjantaina hintaan 81 euroa/henkilö/vrk kahden hengen huoneessa tai 113 euroa/henkilö/vrk yhden hengen huoneessa.

Ilmoittautuminen kokoukseen tulee tehdä 4.3.2013 mennessä.

Lisätietoja miia.keso@poliisi.fi tai 050 3954 139.

**************************************************************************************************

VUOSIKOKOUS

6 - 7.4.13 Rantasipi Ikaalisten Kylpylä

ReKiSTeRÖiNTiLOMaKe

Nimi:__________________________________________Puh: _________________________

Sähköposti: ______________________________________

Yövyn:

Kahden hlön huoneessa (la-su) (hlön nimi)_________________________________________

Yhden hlön huoneessa (la-su)

Kahden hlön huoneessa (pe-su) (hlön nimi)________________________________________

Yhden hlön huoneessa (pe-su) En yövy, ostan vain illalliskortin

Erikoisruokavalio tms.__________________________________________________________

Lähetä lomake/lomakkeelle kysytyt tiedot Miia Kesolle sähköpostilla: miia.keso@poliisi.fi tai postitse osoitteella: Miia Keso, Pirkanmaan poliisilaitos, PL 147, 33101 Tampere, 4.3.13 mennessä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tasa-arvon edistäminen sinällään ei riitä legiti- moimaan tasa-arvotyötä, vaan myös tästä julkisen sektorin hyvinvointi- työhön lukeutuvasta toiminnasta tulee seurata

Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli sisältää edellisen lisäksi myös kuvauksen siitä, mitä hyvää yritys tuottaa yhteiskunnalle eli miten se luo yhteiskunnallista

– Jos kyselyn kohteiden poiminnassa on käytetty satunnaisotantaa, kyselyn tuloksiin sisältyvälle epävarmuudelle ja satunnaisuudelle voidaan muodostaa tilastollinen malli,

Se ei kuitenkaan ole sama kuin ei-mitään, sillä maisemassa oleva usva, teos- pinnan vaalea, usein harmaaseen taittuva keveä alue on tyhjä vain suhteessa muuhun

”Minä olen lähempänä kuin kirjain, vaikka se puhuisi, ja Minä olen kauempana kuin kirjain, vaikka se olisi vaiti.” 16 Paradoksaalinen kieli operoi antipodaalisesti: se

Severinon mukaan tämä on länsimaisen ajat- telun suuri erhe, jossa kuvitellaan, että jokin oleva voisi olla rajallinen, katoava ja loppuva ettelee sellaisia suomenkielisiä

Lintuesineen autenttisuus ja kuolemattomuus sekä sen itsestään aukeava merkitys in- nostavat runon puhujaa, mutta elävän linnun ainutkertaisuus myös ahdistaa.

En ole löytänyt nykykieltä koskevista tutkimuksista tietoa tällaisten yhdyssano- jen osuudesta kaikkien yhdysadjektiivien joukossa, mutta uskon, että luku on suhteessa pienempi