Rakentamistalouden laboratorio
Mika Koski
KERROSTALOKOHTEEN VÄLIPOHJAN TUOTTEISTAMINEN
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten.
Espoossa 30.1.2006
Työn valvoja: Professori Jouko Kankainen Työn ohjaaja: Tekniikan lisensiaatti Pirjo Pernu
Tämä diplomityö on tehty opinnäytteenä Teknillisen korkeakoulun Rakennus-ja ympä
ristötekniikan osastolle diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Tutkimuksen toimeksianta
jana on ollut YIT Rakennus Oy. Tutkimus liittyy YIT Rakennus Oy:ssä tapahtuvaan rakennusosien tuotteistamiseen.
Tutkimuksen valvojana on toiminut professori Jouko Kankainen Teknillisen korkeakou
lun Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston Rakentamistalouden laboratoriosta ja oh
jaajana YIT Rakennus Oy:n Asuntorakentaminen Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikön projektipäällikkö tekniikan lisensiaatti Pirjo Pernu.
Kiitän Jouko Kankaista saamistani neuvoista ja kannustuksesta tutkimustyön ja opiske
lun aikana. Erityinen kiitos kuuluu diplomityöni ohjaajalle, Pirjo Pernulle, oikealla tut
kimuksellisella tiellä pitämisestä, neuvoista, sparrauksesta ja kannustuksesta tutkimus
työn aikana. Lisäksi haluan kiittää Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikön tuotantopääl
likkö Antti Inkilää ja YIT Rakennus Oy:tä mahdollisuudesta tehdä diplomityö mielen
kiintoisesta ja käytännönläheisestä aiheesta. Kiitokset kuuluvat myös muille ohjausryh
män jäsenille, Vesa Harjulle ja Samuli Valkamalle sekä kaikille haastattelemilleni hen
kilöille ja seurantatyömaiden toimihenkilöille.
Suurimmat kiitokset ansaitsevat isä, äiti, Minna ja Mikko kaikesta tuesta ja neuvoista, joita olen elämässäni saanut.
Helsingissä 9.1.2006
Mika Koski
Työn nimi: Kerrostalokohteen välipohjan tuotteistaminen Päivämäärä: 30.1.2006
Sivumäärä: 100
Osasto: Rakennus-ja ympäristötekniikan osasto Professuuri: Rakentamistalous
Työn valvoja: Professori Jouko Kankainen, Teknillinen korkeakoulu Työn ohjaaja: Tekniikan lisensiaatti Pirjo Pernu, YIT Rakennus Oy
Avainsanat: tuotteistaminen, tilaaja, perustajaurakointi, kerrostalo, paikallavalettu välipohja, ontelolaattavälipohja, kustannukset
Tutkimuksen tavoitteena oli tuotteistaa taloudellisesti edullisia ja aikatauluvaikutuksil- taan sopivia ratkaisuja kerrostalotuotannon välipohjaratkaisuiksi. Lähtökohtana olivat olemassa olevat ratkaisut.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa case-tutkimusta. Välipohjarakenteista tut
kittiin lähemmin ontelolaatta-ja paikallavalurakenteita. Tutkimukseen valittiin viisi YIT Rakennus Oy:n kerrostalokohdetta, joista seurattiin välipohjiin liittyviä työ- ja materiaa
limenekkejä sekä niiden kustannuksia. Lisäksi tutkittiin laskennallisesti kahden kohteen väl¡pohjaratkaisujen kustannuksia sekä paikallavalettuna että ontelolaattarakenteisena.
Työssä analysoitiin myös YIT:n muiden yksiköiden paikallavalettujen välipohjien kus
tannuksia sekä yleistä toteutustapaa.
Seurantatulosten perusteella menetelmien välillä ei ollut merkittäviä kustannuseroja.
Kokonaiskustannusten ero paikallavaletun välipohjan ja ontelolaattavälipohjan välillä oli alle viisi prosenttia ontelolaattavälipohjan ollessa taloudellisempi. Myös laskennalli
sessa vertailussa ontelolaattavälipohja osoittautui hieman paikallavalettua välipohjaa taloudellisemmaksi.
Tutkimuksessa kehitettiin paikallavaletun välipohjan ja ontelolaattavälipohjan tuotteis
tetut mallit. Lisäksi mallien tiettyihin yksityiskohtiin määritettiin vaihtoehtoisia ratkai
suja sekä perusteluja näiden käytölle ja käytöstä aiheutuvat kustannusvaikutukset. Suo
raa vakiointia ei voitu tehdä, koska kohteiden yleiset suunnitteluratkaisut ja työmaan tapauskohtaiset olosuhteet vaikuttavat päätöksentekoon. Tuotteistettuja malleja voidaan kuitenkin pitää pohjana päätöksille.
Tuotteistettujen ratkaisujen toteutuskelpoisuutta testattiin asiantuntijahaastatteluin.
Haastattelujen perusteella tuotteistetut mallit ovat toteutuskelpoisia.
Tutkimuksen tulos osoitti, että molemmat ratkaisut ovat kilpailukykyisiä. Molempia ratkaisuja tulee kehittää, jotta suunnitteluvaiheessa voidaan valita kahdesta ratkaisusta kohteeseen paremmin soveltuva vaihtoehto.
Author: Mika Koski
Name of the thesis: Productization of apartment building’s intermediate floor Date: January 30th, 2006
N umber of pages : 100
Department: Department of Civil and Environmental Engineering Chair: Construction Economics and Management
Supervisor: Professor Jouko Kankainen, Helsinki University of Technology Instructor: Lie.Sc. Pirjo Pernu, YIT Construction Ltd
Keywords: productization, orderer, founder construction, apartment building, cast-in-situ intermediate floor, hollow-core slab intermediate floor, expenses
The aim of this study was to productize economically advantageous and time efficient solutions for the construction of the intermediate floors in apartment buildings. The ba
sis for the study was the solutions already existing.
The method of the study was a participative case study. Hollow-core slab and cast-in- situ were the two studied intermediate structures. Five construction sites of YIT Con
struction Ltd were chosen for the study, of which the labour input, material input and expenses of intermediate floor structures were observed. In addition, the expenses of two construction sites’ intermediate floors were examined numerically both in the field of hollow-core slab and cast-in-situ. The expenses and building procedures of other YIT’s business units’ cast-in-situ intermediate floors were also analyzed.
According to the research results, there were no significant construction cost differences between the two methods. The difference between gross expenditures of two structures was less than five percent, hollow-core slab being the more economical one. Also in numerical comparison hollow-core slab turned out to be slightly more economical.
Productized models of hollow-core slab and cast-in-situ intermediate floors were devel
oped in the study. In addition, alternative solutions of models’ certain details were in
troduced, and the statements and the cost estimates for these alternatives were pre
sented. Standardization was not entirely possible, since the general design solutions and the case-specific conditions have an effect on the decision-making process. The produc
tized models can none the less be considered as a basis for decisions.
Feasibility of the productized solutions was tested by expert interviews. According to the interviews, the productized models are feasible.
The study proved that both solutions are competitive. Both solutions should be devel
oped in order to be able to choose in design phase between these two solutions the bet- ter-suited option for the project.______________________________________________
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO...7
1.1 Tutkimuksentausta... 7
1.2 Tutkimusongelmajatutkimuksentavoitteet... 8
1.3 Tutkimusmenetelmätjatutkimuksenrakenne... 8
1.4 Tutkimuksenrajaukset... 9
2 TUOTTEISTAMINEN...10
2.1 Tuotteistamisensisältö... 10
2.1.1 Idea... 10
2.1.2 Sisäinen ja ulkoinen tuotteistaminen... 13
2.2 Tuotteistaminentilaajankannalta...15
2.3 Tuotteistamisenhyötyjäjaongelmia...16
2.3.1 Hyödyt...16
2.3.2 Ongelmat... 18
2.4 Tuotteistamisesimerkkienanalysointi...19
2.4.1 YIT Talo... 19
2.4.2 Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus...21
2.4.3 Asuintalot Uusimaa...22
2.4.4 Tuotteistettu nopea korjausmalli... 24
3 BETONIRAKENTEISET VÄLIPOHJAT KERROSTALOKOHTEISSA... 27
3.1 Kerrostalokohteidenvälipohjienkehitys Suomessa... 27
3.2 Rakennusjärjestelmät... 28
3.3 Välipohjat...29
3.3.1 Yleistä... 29
3.3.2 Välipohjien osuus rakennuskustannuksista... 30
3.3.3 Ontelolaattavälipohja...30
3.3.4 Paikallavalettu välipohja... 31
3.4 LÄMPÖJOHTO-, VESIJOHTO- JA SÄHKÖASENNUKSET SEKÄ MÄRKÄTILAT... 35
3.4.1 Ontelolaattavälipohja...35
3.4.2 Paikallavalettu välipohja... 37
3.5 Parveke...38
3.5.1 Järjestelmät...38
3.5.2 Sidonta runkoon... 39
3.6 Ratkaisujenlaadullisettekuät...40
3.6.1 Yleinen laatu- ja arvovertailu...40
3.6.2 Ääneneristys... 42
3.7 VÄLIPOHJIEN KOSTEUDENHALLINTA RUNKOVAIHEESSA...45
3.7.1 Kosteudenhallinnan vaikutukset tuotteistettuun välipohjaan... 45
3.7.2 Kuivuminen ja päällystyskosteuden raja-arvot...45
3.7.3 Kuivumisen nopeuttaminen...48
4 SEURANTAKOHTEIDEN TULOKSET... 51
4.1 KÄYTETTY TUTKIMUSMENETELMÄ... 51
4.2 KOHTEIDEN ESITTELY...52
4.2.1 Yleistä... 52
4.2.2 Asunto Oy Helsingin Svingi... 53
4.2.3 Asunto Oy Helsingin Cirrus... 55
4.2.4 Asunto Oy Espoon Sinisiipi...57
4.2.5 Asunto Oy Espoon Vallesmanni... 58
4.2.6 Asunto Oy Espoon Rälssimies...59
4.3 Aikatauluvertailu...60
4.3.1 Työmenekkitiedostot vertailukohtana... 60
4.3.2 Välipohjien kantava kerros...62
4.3.3 Ontelolaattavälipohjien ja paikallavalettujen välipohjien keskinäinen vertailu... 63
4.4 Kustannusvertailu... 63
4.4.1 Rakennusosa-arvio vertailukohtana...63
4.4.2 Välipohjien kantava kerros...64
4.4.3 Välipohjien pintakerros... 66
4.4.4 Ontelolaattavälipohjien ja paikallavalettujen välipohjien keskinäinen vertailu... 67
4.5 Laskennallinenkustannusvertailu... 68
4.6 Case Sinisiipi: runkoaikataulutjaniidenkustannusvaikutuksetvälipohjatyypeille.... 70
4.6.1 Runkoaikataulut... 70
4.6.2 Runkoaikataulujen kustannusvaikutukset... 72
4.7 Märkätilat...73
4.8 YIT Rakennus Oy:nalueyksiköidenvälipohjaratkaisuja...74
4.8.1 Rakenneratkaisut... 74
4.8.2 Kustannusvertailu... 75
5 TUOTTEISTETTU VÄLIPOHJA... 77
5.1 LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄT...77
5.1.1 Lähtökohdat...77
5.1.2 Päämäärät...77
5.2 Tuotteistetutmallit...78
5.2.1 Perustelut...78
5.2.2 Ontelolaattavälipohja...79
5.2.3 Paikallavalettu välipohja... 79
5.3 Parveke... 80
5.4 LVV-ratkaisut... 80
5.5 Tulevakehitysjamallienpäivittäminen...81
6 ASIANTUNTI JATESTAUS...82
6.1 Haastattelujenrakenne... 82
6.2 Haastattelujentoteutus... 83
6.3 Tulokset: tilaajalähtöinentuotteistaminen... 83
6.4 Tulokset: ontelolaattavälipohja...84
6.4.1 T uotteistusvaihtoehdon hyväksyttävyys... 84
6.4.2 Hyödyt, ongelmat ja soveltuvuus... 84
6.5 Tulokset: paikallavalettuvälipohja... 85
6.5.1 Tuotteistusvaihtoehdon hyväksyttävyys... 85
6.5.2 Hyödyt, ongelmat ja soveltuvuus... 86
6.6 Tulokset: välipohjientulevaisuudenkehitysjauudetratkaisut...87
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET...88
7.1 Johtopäätökset... 88
7.2 KEHITYSEHDOTUKSET...90
8 YHTEENVETO... 91
9 LÄHTEET...95
10 LIITTEET... 100
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Tuotteistamista on toteutettu jo kauan eri teollisuuden aloilla. Esimerkkinä eräästä tuot
teistamisen muodosta on valmiiden kokojen mukaan valmistetut vaatteet räätälin mitta
tilaustyön sijasta. Rakennusala on seurannut tuotteistamisessa muita teollisuuden aloja.
Tuotteistamisella ymmärretään tuotestrategiaa, jossa asiakkaan yksityiskohtaisten toi
veiden mukaisesti suunniteltu tuote korvataan yrityksen valmiiksi suunnittelemilla vaih
toehtoisilla ratkaisuilla. Asiakkaan tarpeisiin vastataan yrityksen kehittämillä ja hyväksi toteamilla ratkaisuilla, säilyttäen kuitenkin riittävät vaihtoehdot.1 Hyviä tuotteistuksia löytyy alalta muun muassa kipsilevyistä ja ikkunoista. Monesti kuitenkin on myös epä
onnistuttu ja jouduttu unohtamaan tuotteistusvaihtoehto. Syinä ovat olleet usein muun muassa se, että suunnittelu on ulkoistettu moniin eri pieniin firmoihin ja itse tuotteistettu tuotekin on hankittu ulkopuoliselta toimittajalta. Myös vaatimustason nousu ja raken
nustuotteisiin liittyvän informaation määrän kasvu aiheuttavat vaikeuksia ja paineita suunnittelunohjaukselle. Valintoja ei voida tehdä tarkasti, vaan niihin ajaudutaan tai päätetään yksinkertaisesti tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty. Tällöin suunnittelun lopputuloksena tulee ratkaisuja, jotka eivät ole kokonaisuuden - hankinnan, tuotannon ja myynnin - kannalta optimaalisia.
Yleensä tuotteistamisesta puhuttaessa tarkoitetaan toimittajan tekemää tuotteistamista, jolloin toimittajaosapuoli on kehittänyt omat ratkaisunsa pitkälle joko rakenteellisesti tai tuotteeseen liittyvien palveluiden avulla. Tilaajan tekemä tuotteistaminen tulee kysy
mykseen esimerkiksi perustajaurakoinnissa, jossa perustajaurakoitsija haluaa itse määri
tellä omat rakennetyyppinsä ja käyttää ja kehittää niitä edelleen tulevissakin kohteissa.
Tässä tutkimuksessa tuotteistamista tarkastellaan yleisellä tasolla sekä tilaajan näkö
kulmasta perustajaurakoinnissa.
Tutkimus on osa YIT Rakennus Oy:ssä meneillään olevaa kehitystyötä, joka liittyy ra
kennusosien tuotteistamiseen. Tutkimuksen taustalla on tarve kehittää rakennusosien tuotteistusta, standardointia ja suunnittelunohjausta ja näin ylläpitää ja parantaa kilpai
lukykyä sekä vähentää riskejä. YIT Rakennus Oy:n Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikössä on perustettu kehitysryhmä, jonka tehtävänä on tuotteistaa valittuja tuoteosia.
Kehitysryhmä jakaantuu kehitystiimeihin, joilla jokaisella on vastuullaan määrätyn tuo- teosan tuotteistaminen.
1 Huovinen, P., Kiiras, J. 1995. Keihäänkärkistrategia tuotevientiin Saksan talonrakennusmarkkinoille. s.
17.
1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet
YIT Rakennus Oy:n Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikössä välipohjat toteutetaan tällä hetkellä suurimmaksi osaksi ontelolaattarakenteisina. Paikallavalettuja välipohjia ei ole toteutettu kuin joissakin erikoiskohteissa. Suunnittelussa ei pystytä ohjaamaan väli- pohjaratkaisua juuri kohteelle parhaimpaan ratkaisuun. Kilpailijoihin nähden Kerrosta
lot Pääkaupunkiseutu -yksikkö on jäänyt jälkeen paikallavalurakentamisen ja erityisesti välipohjiin liittyvien vaihtoehtojen kehityksestä.
Ensisijaisena tutkimusongelmana oli selvittää yksikön ontelolaattarakenteisten ja paikal- lavalettujen välipohjien työ- ja materiaalimenekkejä sekä tutkia menekkien ja yksikkö
kustannusten avulla välipohjien kokonaiskustannuksia, kustannusrakennetta ja toteutet
tavuutta. Toissijaisena ongelmana oli tutkia uusia menetelmiä ontelolaattarakenteisten ja paikallavalettujen välipohjien toteuttamiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää taloudellisesti edullisia ja aikatauluvaikutuksiltaan sopivia ratkaisuja kerrostalotuotannon välipohjaratkaisuiksi. Lisäksi tavoitteena oli ke
hittää näiden ratkaisujen tuotteistamista. Työssä tutkittiin eri vaihtoehtoja, niiden toteu- tuskustannuksia sekä aikatauluvaikutuksia. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tietoa väli- pohjaratkaisuista tuotekehityksen tueksi sekä olla pohjatietona valittaessa kohteisiin vä- 1 ¡pohjarakennetta.
1.3 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rakenne
Tutkimuksessa selvitetään kirjallisuuden avulla tuotteistamista sekä asuinkerrostalojen betonirakenteisten välipohjien ratkaisujen nykytilaa. Tutkimukseen valittujen seuranta- kohteiden välipohjien työ-ja materiaalimenekeistä sekä kustannuksista tehtiin seuranta
tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa case-tutkimusta. Lisäksi työssä toteutettiin asiantuntijahaastatteluja tuotteistamisen periaatteista ja tuotteistetuista välipohjaratkaisuista.
Tutkimuksen toisessa osassa selvitetään tuotteistamisen merkitystä ja nykykäytäntöjä kirjallisuuden pohjalta. Tuotteistamisesta on kirjoitettu monta diplomityötä2 ja myös kirjallisuudesta löytyy artikkeleja3 aiheesta. Monet kirjallisuuden artikkelit ovat kuiten
kin muilta tieteen- ja teollisuudenaloilta. Kirjallisuuden ja toteutettujen tuotteista- misesimerkkien analysoinnin pohjalta muodostetaan kuva tuotteistamisesta, sen sisäl
löstä sekä hyödyistä ja ongelmista.
2 Ks. esim.: Kauniskangas, K. 1998. Betonirakenteiden tuoteperheen tuotteistaminen. Pekkanen, P. 1998.
Teräsrunkotoimituksen tuotteistaminen. Sarikkola, M. 1997. Rakennushankkeen tuotteistaminen raken- nusosittain-levyväliseinät.
3 Ks. esim.: Kiiras, J. 2001. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus. Lehtinen, U., Niinimäki, S.
2005. Asiantuntijapalvelut, tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu. Sipilä, J. 1999. Asiantuntijapal
velujen tuotteistaminen.
Kolmannessa osassa esitetään ratkaisujen nykytila sekä analysoidaan lähtökohdat. Osas
sa perehdytään ontelolaatta- ja paikallavalettujen välipohjien rakenne- ja tuotantotekni
siin ratkaisuihin kirjallisuudesta. Kirjallisuuden avulla pyritään antamaan kuva ontelo- laattarakenteisten ja paikallavalettujen välipohjien ratkaisuista ja niiden toteutuksesta.
Lisäksi kuvaillaan välipohjaan vaikuttavia lämpöjohto-, vesijohto- ja sähköasennuksia sekä tutkitaan parvekkeiden ja märkätilojen liittymistä välipohjaan.
Tutkimuksen neljännessä osassa esitetään tiedonkeruumenetelmät, seurantatulokset sekä niiden analysointi. Tutkimukseen valittiin viisi YIT Rakennuksen kerrostalokohdetta, joista seurattiin välipohjiin liittyviä työ- ja materiaalimenekkejä. Lisäksi tutkittiin las
kennallisesti kahden kohteen välipohjaratkaisujen kustannuksia sekä paikallavalettuna että ontelolaattarakenteisena. Neljännessä osassa esitetään myös yhden kohteen rungon malliaikataulu ontelolaattavälipohjin ja paikallavaletuin välipohjin toteutettuna sekä ai- kataulueroista aiheutuvat kustannukset. Tutkimuksessa analysoitiin myös YIT:n muiden yksiköiden paikallavalettujen välipohjien kustannuksia sekä yleistä toteutustapaa. Työ- maahenkilöstön ja suunnittelijoiden haastatteluilla selvitettiin välipohjien rakenne- ja tuotantoratkaisujen eroja.
Viidennessä osassa esitetään tutkimuksen tuloksena toteutetut tuotteistetut välipohjarat- kaisut. Esitetyt ratkaisut testattiin asiantuntijatestauksella. Tuotteistus tehtiin erikseen ontelolaattavälipohjalle ja paikallavaletulle välipohjalle.
Tutkimuksen kuudennessa osassa esitetään asiantuntijatestauksen lähtökohdat, toteutus ja tulokset. Asiantuntijatestaus toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa testattiin tuot
teistetut välipohjaratkaisut. Lisäksi haastatteluissa tarkasteltiin yleisesti välipohjien tuot
teistamista, eri välipohjatyyppejä, välipohjien tulevaisuuden kehitystä sekä tuotteistami
sen haasteista.
1.4 Tutkimuksen rajaukset
Tutkimus rajattiin koskemaan asuinkerrostalojen välipohjia. Väl¡pohjarakenteista tutkit
tiin lähemmin ontelolaatta-ja paikallavalurakenteita. Tällä hetkellä YIT Rakennus Oy:n Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikön tekemistä välipohjaratkaisuista noin 90 prosent
tia on toteutettu ontelolaatoilla ja loput paikallavalaen.
Ontelolaatta- ja paikallavaluväl¡pohjista tutkittiin eri vaihtoehtoja, niiden toteutuskus- tannuksia sekä aikatauluvaikutuksia. Tutkimuksessa ei tutkittu muita välipohjatyyppejä kuten esimerkiksi kuorilaattavälipohjaa. Rajattujen välipohjaratkaisujen toteutusta ei tutkittu talviolosuhteissa. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös välipohjan liittymät esimerkiksi parveke- ja kylpyhuonerakenteisiin. Itse parveke- ja kylpyhuoneratkaisuja ei tutkittu. Myöskään LVI-ratkaisuja ja niiden välipohjaläpivientien detaljeja ei tutkittu.
Koska tutkimusraportti liittyy läheisesti yksikön tuotannon kehitykseen, ei tutkimukses
sa toteutetun aikataulu-ja kustannusseurannan tuloksia esitetä kokonaisuudessaan.
2 TUOTTEISTAMINEN 2.1 Tuotteistamisen sisältö 2.1.1 Idea
Tuotteistamisella ymmärretään tuotestrategiaa, jossa yrityksen valmiiksi suunnittelemil
la vaihtoehtoisilla ratkaisuilla korvataan asiakkaan yksityiskohtaisten toiveiden mukai
sesti suunniteltu tuote4. Tuotteistamisen avulla luodaan edellytykset esisuunnitteluas- teen nostamiseksi. Vaikka esisuunnitteluastetta nostetaankin, ei sen tarkoituksena ole sinänsä vaihtoehtojen karsiminen asiakkaaseen päin, vaan asiakkaan tarpeisiin vastataan yrityksen kehittämillä hyväksi havaituilla ratkaisuilla. Tuotteistaminen voi kohdistua esimerkiksi tuoteratkaisuihin, asiakaspalvelu- tai tuotantoprosesseihin5.
Tuotteistamisen tuloksena syntyy valmiita ratkaisuja, joita valmistetaan ja myydään.
Esimerkkinä tuotteistamisesta on valmiiden kokojen mukaan valmistetut vaatteet räätä
lin mittatilaustyön sijasta.6
Tuotannon näkökulmasta toimintamallit voidaan Boynton et al.:n mukaan jakaa perin
teiseen massatuotantoon (mass production) ja räätälöintiin (invention) sekä näiden rin
nalle syntymässä oleviin massaräätälöintiin (mass customization) ja jatkuvaan paranta
miseen (continuous improvement) (kuva 1). Perinteinen massatuotanto perustui stan
dardisoituun tuotteeseen, keskitettyyn päätöksentekoon sekä vakioituun työhön ja palk
kioon, jotka pakottivat vakioituihin tuotantotapoihin. Räätälöinnissä pieni firma kehitti jatkuvasti uusia tuotteita, joiden volyymi oli pieni. Pienen volyymin ansiosta tuotteiden
kehittämiseen ja tuottamiseen tehtävät muutokset olivat helppoja toteuttaa.7
Tällä hetkellä perinteisten tuotantomallien rinnalle ovat nousemassa massaräätälöinti ja jatkuva parantaminen. Jatkuvassa parantamisessa organisaatiot saavat kilpailuetua nii
den prosessien jatkuvasta kehittymisestä. Massaräätälöinnissä kyse on asiakkaiden yksi
löllisten ratkaisujen toteuttamisesta. Massaräätälöinti on keino palvella suuria määriä asiakkaita vastaten muuttuviin tuotevaatimuksiin innovaatioiden kautta. Samanaikaisesti
4 Huovinen, P., Kiiras, J. 1995. Keihäänkärkistrategia tuotevientiin Saksan talonrakennusmarkkinoille. s.
17.
5 Kauniskangas, K. 1998. Betonirakenteiden tuoteperheen tuotteistaminen. Diplomityö, s. 36.
6 Koskela, P., et ai. 1995. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset koijaustekniikat ja mallisuunnitel- mat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea koijausmalli. s. 84.
7 Boynton, A. C., Victor, B., Pine II, B. J. 1993. New Competitive Strategies: Challenges to Organizations and Information Technology, s. 43—47.
rakennetaan pitkäaikaista prosessin hallintaa ja tietotaitoa yrityksen sisällä. Tuloksena tästä on parantunut tehokkuus.8
Välipohjan tuotantoa voidaan verrata massatuotantoon tuotteen ja prosessin ollessa suh
teellisen vakaita. Tuote on tuotteistamisen jälkeen samantyyppinen kohteista riippumat
ta. Siinä ei myöskään tapahdu nopeita innovaatioita. Kehitystä tapahtuu pidemmällä ai
kavälillä, mutta ei vuosittain, kuten esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotteilla. Pro
sessin vakaus näkyy organisaatioiden ja menetelmien pysyvyydessä. Sekä suunnittelun että tuotannon osalta hankkeissa on samantyyppinen organisaatiorakenne ja itse hank
keen prosessi toteutetaan samantapaisesti hankkeista riippumatta. Prosessia pyritään kuitenkin myös kehittämään ja tuotantomenetelmiä parantamaan opitun tiedon perus
teella. Tuotteen ja prosessin suhteellisen suuren vakauden, mutta myös osittaisten kehit- tämisnäkökulmien kautta, välipohja tuotteena ja prosessina voidaan sijoittaa massatuo- tantolaatikon oikeaan ylänurkkaan kuvan 1 mukaisesti.
Zk
<Z
Dynaaminen
Vakaa
Massaräätälöinti Räätälöinti
välipohja Massatuotanto
Vakaa Dynaaminen
Prosessi
Jatkuva parantaminen
Kuva 1 Matriisi tuotannon toimintatavoista ja rakennuksen välipohjan sijoittuminen matriisiin (Muokattu lähteestä: Boynton, A. C., Victor, B., Pine II, B. J. 1993. New Competitive Strategies: Challenges to Organizations and Information Technology, s. 43)
Tuotteistaminen perustuu yrityksessä määriteltyihin strategioihin. Strategiat määrittele
vät tuotesuunnitteluprosessia. Tuotteistamisen tuleekin lähteä liikkeelle jo tuotesuunnit
teluprosessin alkaessa. Myös markkinointistrategia on otettava huomioon tuotteistami
sessa.9
8 Boynton, A. C., Victor, B., Pine II, B. J. 1993. New Competitive Strategies: Challenges to Organizations and Information Technology, s. 43-47.
9 Lehtinen, U., Niinimäki, S. 2005. Asiantunti)apalvelut, tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, s.
31.
Rakennuksen tuotteistamisen edellytykset ovat:10
• rakentamisprosessin selkiinnyttäminen
• suunnittelussa ja tuotannossa käytetyn tiedon jäsentelyperiaatteiden uudistami
nen
• avoimen tieto- ja suunnittelujärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto
• teollisen rakennustuotannon periaatteiden käyttöönotto.
Tuotteistaminen voi olla eriasteista ja se etenee vaiheittain (kuva 2). Teollisen tuotannon kehityksen alkuvaiheessa kehitetään sisäisiä työmenetelmiä ja toimintatapoja. Tuotteis
tamisen edistyessä tuotteeseen voidaan tarjota esimerkiksi tuotetukea tai muita palvelu
ja. Tuotteistus on täydellinen vasta silloin, kun esimerkiksi perusmalleista räätälöidään moduulien avulla asiakaskohtaisia versioita. Tuotteistuksen avulla mallia voidaan mo
nistaa ja toimittaa edelleen.11
Tuotteistamisessa tuoteratkaisujen lukumäärää vähennetään niin, että ratkaisuvaihtoeh
toja on 2-4 kappaletta. Tuotteistetut ratkaisut suunnitellaan tarkoin yrityksen taholta.
Suunnittelu koskee koko prosessia, ei pelkästään rakenteellisten vaihtoehtojen kehittä
mistä tai valintaa. Suunnittelun avulla kehitetään koko tuotantoketjua myynnistä ylläpi
toon.
Monistettava tuote
4 Monistettavissa ja jakelutielle annettavissa oleva tuo
te, joka on saatu fyysiseen tai sähköiseen muotoon.
Tuotteistettu palvelu
3 Struktuurit, prosessit, menetelmät ja apuvälineet on tuotteistettu mahdollisimman pitkälle.
Palvelun tuotetuki
2 Palvelu, jossa käytetään apuna tuotetukea, esim.
tietokoneohjelmistoja.
Sisäisten työmenetelmien tuotteistaminen Sisäisiä työmenetelmiä ja toimintatapoja on systematisoitu.
Kuva 2 Tuotteistamisen asteet (Lähde: Sipilä, J. 1999. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s.
13)
Kuvassa 2 on esitetty tuotteistamisen asteet ja sisällöt pelkästään palveluntuottajan nä
kökulmasta. Rakentamisessa myös rakenteelliset ratkaisut ja prosessin hallinta kuuluvat asiakaspalvelun lisäksi tuotteistamiseen. Rakennusprosessissa sisäisten työmenetelmien tuotteistamisen tuloksena on syntynyt esimerkiksi suunnittelijoille annettavat suunnitte
luohjeet. Toisen asteen palvelun tuotetukea voidaan verrata esimerkiksi muutostyöpal-
10 Pekkanen, P. 1998. Teräsrunkotoimituksen tuotteistaminen. Diplomityö, s. 28.
11 Sipilä,). 1999. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s. 12-13.
veluun, jossa käytetään systematisoitujen toimintatapojen lisäksi muun muassa muutos- työohjelmia.
2.1.2 Sisäinen ja ulkoinen tuotteistaminen
Tuotteistaminen voidaan määritellä näkyvyyden perusteella yrityksen sisäiseen ja ulkoi
seen tuotteistamiseen. Sisäinen tuotteistaminen on asiakkaalle näkymätöntä toiminnan kehittämistä. Ulkoisen tuotteistuksen tarkoituksena on toimia näkyvänä viestinä asiak
kaalle.12
Sisäisen tuotteistamisen avulla pyritään koko yrityksen toimintaa kehittämään ammat
timaisempaan suuntaan. Tällöin pyritään varmistamaan, että jo kerran tehtyjä asioita ei jouduttaisi suunnittelemaan ja tekemään uudestaan.13 Sisäiseen tuotteistamiseen liittyy tuotestandardisointi. Yrityksen sisäisellä tuotestandardisoinnilla pyritään tehostamaan tuotantoa ja saavuttamaan teollisen rakentamisen tilaa. Tuotestandardisoinnilla ratkais
taan toistuvasti esiintyviä ongelmia keskitetysti. Tuotestandardointia voidaan tehdä mo
nilla eri tasoilla. Ensimmäinen, helpoin taso on materiaalien ja tarvikkeiden standardi
sointi. Seuraava taso on komponenttistandardisointi. Vaativimmalla tasolla puhutaan tuotestandardisoinnista, jonka tuloksena syntyy esimerkiksi standardituotteen suunnitte- luohjeisto.14
Tuotestandardisoinnin keinona käytetään modulointia. Moduloinnissa tuote, esimerkiksi rakennus, jaetaan fyysisesti moduuleihin eli toiminnallisiin osakokoonpanoihin.15 Ra
kennus voidaan jakaa osarakennuksiin, moduuleihin, komponentteihin ja alkioihin (ku
va 3). Jokainen osa rakentuu alemman hierarkiatason osista. Välipohja on moduuli, joka rakentuu alemman tason komponenteista eli pintamateriaalista, tasoitekerroksesta ja kantavasta kerroksesta. Modulointi edellyttää tuotteelta kohtuullisen suurta toistetta
vuutta. Moduloinnin avulla voidaan selkeyttää hinnoittelua sekä ennakoida epäjatku
vuuskohtien hinnoittelua.
Rakennuksen moduloinnin tulee lähteä rakennuksen osien moduloinnista. Tällöin saa
daan aikaan yksittäisiä kokonaisuuksia, joita yhdistelemällä voidaan toteuttaa koko ra
kennus. Välipohja on yksi tällainen rakennusosa, josta suhteellisen pienestä määrästä moduuleita saadaan tilaajalle ja asiakkaalle riittävä määrä toimivia ratkaisuja.
12 Lehtinen, U., Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut, tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, s.
43.
13 Lehtinen, U., Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut, tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, s.
43.
14 Teknologian kehittämiskeskus TEKES. 1992. Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen, s. 92.
15 Teknologian kehittämiskeskus TEKES. 1992. Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen, s. 92.
Komponentti Komponentti
Moduuli Moduuli
Osarakennus RAKENNUS
Kuva 3 Rakennuksen hierarkkinen modulointi (Lähde: Teknologian kehittämiskeskus TEKES.
1992. Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen, s. 92)
Ulkoisen tuotteistamisen tarkoituksena on luoda asiakkaalle kuva yrityksestä. Tuotteis
tamisen avulla asiakkaalle kerrotaan, mitä yritys edustaa ja mitä hyötyä ja tuotteita se voi asiakkaalle tarjota.16 Perustajaurakoitsija voi esimerkiksi mainostaa valmistumassa olevaa kohdettaan myyntiesitteellä. Esitteessä on yleensä esitelty tulevan kohteen alue, itse kohde ulkonäöllisesti sekä kohteen tila-ja rakenneratkaisut. Esite kertoo myös koh
teen rahoitusmallista ja myyntipalvelusta sekä viestii koko yrityksestä ulkoasullaan.
Tuotteistamisen asiakkaalle näkyviä ja näkymättömiä osia on esitetty kuvassa 4.
ULKOINEN TUOTTEISTAMINEN
-ASIAKAS
L
Z
Rakennustapa- seloste:- runkoratkaisu
Rahoitusmalli
7 7
- PE RUSTAJAU RAKOIISI JA
/ Suunnittelu- / / Tuotanto-
// -
SISÄINEN if ratkaisut / / menetemat
TUOTTEISTAMINEN
/ Suunnitte- / / Materiaa-
7 /
/ luohjeisto /
/ '«
f LHankinnan
7
Työvoi
ma
7
Kuva 4 Esimerkkejä asiakkaalle näkyvästä ulkoisesta tuotteistamisesta sekä yrityksen sisäisestä tuotteistamisesta
16 Lehtinen, U., Niinimäki, S. 2005. Asiantuntijapalvelut, tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, s.
43.
2.2 Tuotteistaminen tilaajan kannalta
Yleensä tuotteistamisesta puhuttaessa tarkoitetaan toimittajan tekemää tuotteistamista, jolloin toimittajaosapuoli on kehittänyt omat ratkaisunsa pitkälle joko rakenteellisesti tai tuotteeseen liittyvien palveluiden avulla. Toimittaja pyrkii erottumaan näillä tekijöillä kilpailijoista sekä saavuttamaan etumatkaa jatkuvalla tuotekehityksellä. Rakenteellisesti toimittajan tuote voi olla niin edistyksellinen kilpailijoihin nähden, ettei kilpailijoiden tuotekehitys pysty saavuttamaan kehitetyn tuotteen tasoa kovinkaan nopeasti. Toimitta
jan tuotteeseen liittämät palvelut, esimerkiksi asennus tai tuotetuki, voivat myös erottaa tuotteen kilpailijoista ylivoimaisella tavalla.
Tuotteistamista voidaan tehdä myös tilaajan suunnalta. Tässä tapauksessa tilaaja määrit
telee tuoteratkaisunsa omien tavoitteidensa mukaisesti sekä tuotteistaa tuotesuunnittelun ja tilausehdot. Tilaaja ja toimittaja voivat toimia yhteistyössä valmiin tuotteen ostami
seksi toimittajalta tai vain tuotteeseen liittyvien komponenttien osalta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tilaaja valmistaa tuotteen itse.
Perustajaurakoinnissa rakennuttaja toimii itse pääurakoitsijana ja siten myös tilaajana.
Rakennuttaja päättää kohteen alussa, mitä valmiita tuoteosia kohteessa tullaan käyttä
mään. Suunnittelija ehdottaa tuoteosavaihtoehtoja, jotka sopivat kohteeseen. Rakennut
tajan tulee päättää tuotteistetun rakennusosan vaihtoehdoista kohteeseen sopiva ratkaisu.
Päätös tulee tehdä riittävän ajoissa, jotta suunnittelussa osataan varautua tilanteeseen.
Suunnittelijan tulee tarkastaa valittujen vaihtoehtojen toimiminen kohteessa. Suunnitte
lijan työnä on myös ratkaisujen sitominen koko rakennukseen sekä yksittäisten detaljien suunnittelu. Rakennuttajalle jää suunnittelunohjausvastuu valittujen ratkaisujen sopi
vuudesta ja toimivuudesta kyseisessä kohteessa. Tuotteistettu hanke etenee rakennus- osaratkaisujen osalta järjestyksessä: valinta, hinta, päätös ja suunnittelu (kuva 5).
Päätös Suunnittelu
(sovitus) Suunnittelu
Hinta
Valinta
Valinta
Päätös
TUOTTEISTETTU HANKE RÄÄTÄLÖITY HANKE
Kuva 5 Tuotteistetun hankkeen eteneminen verrattuna räätälöityyn hankkeeseen (Muokattu lähteestä: Koskela, P., et ai. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset korjaustekniikat ja mallisuunnitelmat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea korjausmalli. s. 85)
Tuotteistuksen tulosten käyttöönottaminen voi aiheuttaa vaikeuksia bisneskeskeisesti orientoituneissa työntekijöissä, varsinkin jos tuotteistus sisältää uusia teknisiä ratkaisu
ja. Tuotteistuksen tulosten käyttöönotto rakennuttajan kannalta on vaikeaa silloin, jos vaatimuksena on asiakkaan vaihtoehtojen selkeä vähentäminen. Tutkimuksissa on kui
tenkin todettu, että rakennussektorilla tietämystä uusista tuotteista ja menetelmistä on lisättävä kaikilla sektoreilla arkkitehdeistä asentajiin. Tuotteistaminen on hyvä työkalu nykyisten järjestelmien parantamiseen ja tuotteiden kehittämiseen.17
2.3 Tuotteistamisen hyötyjä ja ongelmia
2.3.1 Hyödyt
Tuotteistaminen tuo yritykselle etuja toiminnan tehostumisen ja selkiytymisen sekä kannattavuuden parantumisena. Yrityksen kannalta tuotteistuksen ideana on rakenta
misprosessin selkiinnyttäminen muuttamalla se teolliseksi prosessiksi, jossa asiakkaan ja käytön vaatimuksista kehittyy panoksia tehokkaasti ja joustavasti käyttävä tuotanto
ketju18.
Toiminnan tehostuminen näkyy läpäisyaikojen lyhentymisenä, suunnittelutyön vähen
tymisenä sekä kehitystyön parantumisena. Tuotteen vakioimisella on tuotannon kannal
ta suuri merkitys. Tuotannon nopeutuminen näkyy toistettaessa suuria määriä samaa rakennetta, jolloin alun opettelun ja virheistä oppimisen jälkeen päästään nopeampaan toteutukseen. Tuotannossa pystytään keskittymään ratkaisun tuotantomenetelmien pa
rantamiseen kokonaan uusien ratkaisujen sijasta. Tuotantokustannukset alentuvat tuo
tantomenetelmien kehittymisen myötä. Vaikka tuotteen hintaa ei pystyttäisikään nosta
maan kilpailuilla markkinoilla, parantuu kannattavuus tuotantokustannusten alentumi
sen myötä. Suunnittelutyö vähenee, kun ratkaisuvaihtoehdot ovat valmiiksi mietittyjä.
Suunnittelussa ja suunnittelun ohjauksessa tuotteistetun rakennusosan osalta tehtäväksi jää vaihtoehtoisten ratkaisujen valinta ja sovittaminen kohteeseen sekä joidenkin yksit
täisten detaljien suunnittelu. Tuotteistus parantaa kehitystyön tehokkuutta antamalla sil
le selkeät tavoitteet ja pakottamalla analysoimaan ja systematisoimaan toimintaproses
seja, jolloin työvaiheet selkiintyvät ja rationalisoituvat19.
Laadun paraneminen tapahtuu suurelta osin samoista syistä kuin tuottavuudenkin. Toi
mintaa saadaan systematisoitua, toiminnan suunnittelu paranee, tavoitteet ja laatukritee
rit täsmentyvät, koulutus tehostuu, laadunarviointi ja asiakkaiden odotukset muodostu
vat selkeämmiksi.20
17 Tuutti, K. 2005. Best practices - development and implementation. Executive Summaries of the 11th Joint CIB International Symposium, s. 37.
18 Pekkanen, P. 1998. Teräsrunkotoimituksen tuotteistaminen. Diplomityö, s. 26.
19 Sipilä, J. 1999. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s. 18.
20 Sipilä, J. 1999. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s. 19.
Tuotteistetun rakennusosan hinnoittelu on selkeää. Tuotteistusvaihtoehdot voidaan hin
noitella tarkasti ja kokonaisuutta voidaan tarkastella kattavasti. Rakennusosan hinta pys
tytään määrittelemään esimerkiksi neliö- tai kappalehintoina erikseen jokaiselle ratkai
sulle.
Menetelmien ja ratkaisujen pysyessä samana pystytään eri kohteiden tuloksia vertaile
maan helposti. Esimerkiksi välipohjan kohdalla voidaan kohteen välipohjien menekkejä verrata toisiin toteutuneisiin kohteisiin. Vakiintuneilla rakenne- ja tuotantoratkaisuilla saadaan vertailukelpoista tietoa kohteen työ- ja materiaalimenekeistä sekä sitä kautta toteutuneista kustannuksista. Näitä vertailutietoja voidaan käyttää suunniteltaessa ja hin
noiteltaessa tulevan kohteen välipohjaratkaisua. Vertailutiedon avulla voidaan myös päivittää yrityksen kustannus-ja menekkitiedostoja.
Tuotteistamisella voidaan saavuttaa onnistumisen kehä, jossa tuottavuuden ja laadun paranemisen kautta saavutetaan suurempi volyymi ja parempi kate (kuva 6). Kannatta
vuuden parantuessa kehittämismahdollisuudet lisääntyvät. Kehittämismahdollisuuksien parantumisen tuloksena osaaminen kehittyy. Onnistunut tuotekehitys vahvistaa edelleen markkina-asemaa.
Tuottavuus Laatu Markkinoitavuus
Parempi kate Volyymit Vahvempi Imago
Jatkuvuus Tuotteistaminen
Osaaminen Kannattavuus
Kehittämis
mahdollisuudet
Kuva 6 Tuotteistamisen tavoitteena on saavuttaa onnistumisen kehä (Lähde: Sipilä, J. 1999. Asi
antuntijapalvelujen tuotteistaminen, s. 22)
Tuotteistamista käytettäessä on päätettävä, mitä osaamista halutaan kehittää ja mihin tuotteisiin keskitytään. Strategioita ja toimintatapoja on selkiinnytettävä sekä muutetta
va toimintaa suunnitelmallisemmaksi. Vastuukysymyksiä on selkiinnytettävä. Näiden kaikkien osien kautta tuotteistaminen muuttaa toiminnan hallintaa ja johtamista. Se aut
taa kehittämään parempia sisäisiä työmalleja tiimityön ja yritysmäisen toiminnan suun
taan.21
2.3.2 Ongelmat
Tuotteistamisen yritystason ongelmana voidaan pitää kehityspanosten ohjaamista vää
riin kohteisiin. Vaarana on, ettei tuotteistettava toiminta tai tuote olekaan yrityksen ydinliiketoiminnalle tärkeää eikä kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan vähentää tarkalla liiketoiminnan analysoinnilla ja tekemällä selkeät päätökset tuotte istuskeli ityksestä ja sen toteutuksesta.
Toisena ongelmana on hyvän tuotteistuksen kopiointi. Tuotteistettu palvelu tai tuote voidaan kopioida kilpailevan yrityksen toimesta tai yrityksen omien työntekijöiden ”ai
vovuodolla”. Tuotteistettujen ratkaisujen kehittäminen tarpeeksi pitkälle sekä rakenteel
lisesti että tuotantomenetelmien osalta ainakin hidastavat tuotteistetun ratkaisun käyt
töönottoa toisessa yrityksessä, joskaan eivät sitä estä. Rakennusalalla rakenneratkaisut ovat yleisesti kaikkien tiedossa. Tämän vuoksi hyvän rakenteellisen ratkaisun kopiointi ei ole vaikeaa ja sitä tulisi jopa suosia rakentamisen laadun parantamiseksi. Rakennus
osien tuotteistuksessa tuleekin keskittyä kokonaisuuden: suunnittelunohjauksen, tuotan
tomenetelmien, rakenteiden yhteensopivuuden ja logistiikan parantamiseen.
Tuotteistamista ei kuitenkaan saa ajatella liiaksi pelkästään tuotteiden standardisointina.
Tuotteistamiseen kuuluu koko palvelun, rakenteen ja toimintaketjun parantaminen.
Yrityksen omien työntekijöiden asenne voi myös osoittautua tuotteistuksen ongelmaksi.
Kaiken uuden ja ennen kokemattoman sisäistäminen ja käyttöönotto aiheuttavat yleensä muutosvastarintaa, koska tämä aiheuttaa vääjäämättömästi joidenkin menettelytapojen muuttamista ja uuden ajattelutavan sisäistämistä.22 Henkilöstö tuleekin ottaa mukaan tuotteistuksen suunnitteluun ja käyttöönottoon riittävän ajoissa.
Yksittäisen rakennusosan tuotteistaminen aiheuttaa yksityiskohtaisempia ongelmia kuin koko tuotteistusajatteluun liittyvä kehittäminen. Tuotteistettavan rakennusosan tulee ol
la monimuotoinen sopiakseen moniin eri kohteisiin, mutta myös riittävän yksinkertai
nen ollakseen toimiva ja tuotantotaloudellisesti kannattava. Vaihtoehtoiset mallit tulee karsia tuotteistamisajatuksen mukaan 2-\ kappaleeseen. Näiden vaihtoehtojen tulee kui
tenkin olla sopivia koko yksikön tuotantoon erilaisissa kohteissa. Lisäksi rakennusosien tietojen ajantasaisuuden takaaminen vaatii varsin suuria muutoksia nykyiseen toiminta
malliin ja asettaa kovia vaatimuksia sekä vaadittavien prosessimuutosten läpiviennille että järjestelmien käytettävyydelle. Toimintamallin kehittäminen avoimempaan tiedon
21 Sipilä, J. 1999. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s. 21.
22 Tuutti, K. 2005. Best practices - development and implementation. Executive Summaries of the 11th Joint CIB International Symposium, s. 37.
jakamisen kulttuuriin voi olla vaikeaa nykyisessä tulosorientoituneessa johtamismallis
sa.
2.4 Tuotteistamisesimerkkien analysointi
2.4.1 YIT Talo Esittely
YIT Yhtymässä toteutettiin 1990-luvun aikana kehitysprojekti, jonka tarkoituksena oli kehittää suunnittelua sisältävää urakointia tukeva asiakirjamalli, joka luo edellytykset rakennushankkeen tuotteistamiselle, tiedon periyttämiselle ja rakennusliikkeen organi
saation toiminnalle. Tämän kehitystyön tuloksena tuotteistettiin myös yksittäisiä raken
nusosia. Tuotteistamisen tuloksena syntyi rakennushanketta kuvaa kokonaisuus YIT Ta
lo. 21 * 23
YIT Talo oli tarkoitettu elementtikerrostalon suunnitteluun. Järjestelmän tuotteistus oli toteutettu ulkopuolisen suunnittelutoimiston toimesta.
YIT Talon perustana oli niin sanottu menetelmäkortisto, joka sisälsi hyviksi koetut rat
kaisut. Kortiston ideana oli antaa kullekin kortiston käyttäjälle hänen tarvitsemansa tieto ilman ylimääräistä tietoa, osittamalla tiedot käyttötarkoituksien mukaisiin osioihin.
Suunnitteluohjeisiin kerättiin hyviksi todetut detaljitiedot. Tietojen noutaminen YIT:n palvelimelta sekä valmiiden CAD-suunnitelmien lähettäminen oli tarkoitus toteuttaa sähköpostin, FTP-tiedonsiirron tai muun vastaavan tiedonsiirtojärjestelmän avulla. Me
netelmän hyötyinä nähtiin sen nopeus ja toistettavuus.24 25
Selostuksia laadittaessa tietoa pystyttiin yhdistelemään YIT Talo Rakennusosakannasta.
Rakennusosakannassa oli määritelty tuotteistetut rakennusosat menetelmäkortistojen avulla. Menetelmäkortistot oli tallennettu YIT Yhtymän sisäiselle palvelimelle. Esimer
kiksi rakennusselostusta laadittaessa voitiin tuotteistettujen rakennusosien kuvauksia käyttää rakennusselostuksen pohjana (rakenne- ja laatukortti). Jokaisesta rakennusosa- tyypistä, esimerkiksi kipsilevyseinistä, menetelmäkortistoon kuuluivat:2"
1. Tuotekortti 2. Rakennekortti
3. Panos-ja menekkikortti
21 Ks. diplomityöt: Kauniskangas, K. 1998. Betonirakenteiden tuoteperheen tuotteistaminen. Kiviniemi, T. 1998. Talo 90-järjestelmän soveltaminen rakennusliikkeen suunnitelma-asiakirjojen laadinnassa. Pek
kanen, P. 1998. Teräsrunkotoimituksen tuotteistaminen. Sarikkola, M. 1997. Rakennushankkeen tuotteis
taminen rakennusosittain-levyväliseinät.
24 Taiminen, V. 1998. Rakennusliikkeen rakennusmateriaalitiedosto. Diplomityö, s. 47.
25 Kiviniemi, T. 1998. Talo 90 -järjestelmän soveltaminen rakennusliikkeen suunnitelma-asiakirjojen laa
dinnassa. Diplomityö, s. 44-47.
4.1 Toimitussisältökortti / työkauppa 4.2 Toimitussisältökortti / aliurakka 5. Logistiikkakortti
6. Laatukortti 7. Menetelmäkortti 7.1 Detaljit
8. Kalusto-ja tarvikekortti 9. Käyttö-ja huolto-ohjekortti Analyysi
YIT Talo -hankkeen avulla onnistuttiin luomaan rakennushanketta kuvaava tietokanta YIT:n palvelimelle, jossa oli suuri määrä hyväksi havaittuja ratkaisuja. Ongelmaksi ai
heutui tiedonjako, jota ei voitu suorittaa suoraan palvelimen kautta, koska ulkopuolisilla suunnittelijoilla ei ollut mahdollisuutta päästä palvelimelle. Hanketiimi joutui tuotta
maan tiedon paperisena versiona tai sähköpostilla. Tämän ongelman vuoksi hanketiimit ottivat käyttöön ”Suunnittelijoille annettavat ohjeet ja mallit” -kansion, johon kopioitiin palvelimella olleet tiedot. Tiedon siirtyminen kansioihin yksittäisestä keskitetystä pai
kasta vaikeutti sen päivitystä ja käyttämistä.26
Menetelmäkortiston avulla pystyttiin yhtenäistämään yksittäisten rakennusosien suun
nitteluratkaisuja sekä niiden suunnittelu-, tuotanto-, hankinta-, ja laadunhallintamenette- lyjä. Itse koko YIT Talossa oli kyse myös paljolti tiedonhallinta- ja tiedonsiirtojärjes
telmästä.
Tuotteistamisen ajatus oli laaja käsittäen selostusmallit ja niihin liittyvät rakennusosat.
Rakennusosien tuotteistus toteutettiin selostusmallien vaatimusten pohjalta, jolloin esi
merkiksi välipohjien osalta ontelolaattavälipohjien erilaisia perustyyppejä oli viisi kap
paletta. Vaihtoehtoja pystyttiin kuitenkin vähentämään verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole suoritettu minkäänlaista tuotteistamista.
Ongelmia aiheutti hankkeen laajuus sekä siitä johtuva päivittämisen vaikeus. Päivityk
sien teko siinä vaiheessa, kun tieto ei ollut enää yhdessä paikassa, osoittautui vaativaksi ja aikaa vieväksi työksi. Muutoksista tiedottaminen muuttui mahdottomaksi.
Pysymällä yksittäisissä, hankkeen kannalta tärkeissä, rakennusosissa pystytään tietoa ylläpitämään ja jakamaan helpommin kuin kaikkia rakennusosia pintapuolisesti tuotteis
tamalla ilman ajanmukaista tiedonhallintajärjestelmää. Jos tarkoituksena ei ole tuotteis
taa kaikkia rakennusosia, pitää tuotteistettavat rakennusosat valita rakennuksen toimi
vuuden, asiakkaan ja kustannusten kannalta järkevästi.
26 Tiainen, T. 2005. Tuotetiedon hyödyntäminen perustajaurakointihankkeen suunnittelunohjauksessa.
Diplomityö, s. 42.
2.4.2 Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus Esittely
Teknillisen korkeakoulun vetämässä tuotteistustutkimuksessa tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet pienryhminä rakennettujen erillispientalojen rakennuttamiseen tuotteis
tamalla ja partnering-menettelyllä. Tutkimuksessa pyrittiin tuotteistamaan sekä tuote (pientalo) että prosessi (rakennushanke). Pientalotyyppejä kehitettiin kolme kaksiker
roksista sarjaa, joissa jokaisessa oli neljä kokoluokkaa (85-140 m2) sekä tilajakovariaa-
• . 27
tioita.
Projektissa oli mukana yhteistyöyrityksiä, jotka vastasivat itse projektin arkkitehti-, ra
kenne- ja teknisestä suunnittelusta, rakennuttamisesta sekä tuote- ja tuotantosuunnitte
lusta. Rakenteina käytettiin yhteistyökumppaneiden vakioratkaisuja. Pilotointi suoritet
tiin kahden pientalotontin yhtenäisalueella. Pilottikohteesta tehtiin täydet suunnitelmat, laskettiin kustannukset ja hankittiin tarjoukset. Ratkaisuja testattiin myös useilla erilai
silla alueilla, mutta itse rakentamista ei suoritettu.27 28 Tuotteistustyön sisältönä ja tuloksena tuli olla:29
• tuotteistettu hankeprosessi kaavoituksesta muuttoon
• tuotteistetut suunnitteluratkaisut ja niiden variaatiot
• tuotteistetut tekniset ratkaisut
• harkitut eri toimitusten väliset liittymäpinnat
• asukkaan suorittamien valintojen prosessi
• urakka-asiakirjat projektinjohtototeutukselle
• pilottihankkeen suunnitelmat, kustannuslaskelmat ja hankinnat.
Analyysi
Kehitystyön tavoite oli kunnianhimoinen ja laaja. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistuksen tutkimuksessa tavoitteena oli palvelun ja tuotteen tuotteistamisen lisäksi tuotteistaa vielä molemmat yhteensitova prosessi. Sekä palveluun, prosessiin ja tuottee
seen liittyy myös muita liittymäpintoja, kuten kunnan tonttipolitiikka, kaupunkisuunnit
telu, rakentamismääräykset, rakennusvalvonta ja asiakkaat. Tuotevariaatioitakin oli mo
nia: kolme sarjaa, joissa jokaisessa neljä kokovariaatiota ja tilajakovariaatioita. Tuotteis- tusajatus oli hyvä: tuotteen tuotteistus koko ketjussa kaavoituksesta ja suunnittelusta tuotannon kautta muuttoon.
Raportin johtopäätöksissä todetaan tuotteistamisen teoreettisen mallin olleen sovelletta
vissa ryhmärakennettuun pientalohankkeeseen. Tuotteistamisen perusidea onnistui eli
27 Kiiras, J. 2001. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus, s. 2-5.
28 Kiiras, J. 2001. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus, s. 2.
29 Kiiras, J. 2001. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus, s. 5.
tuote pystyttiin jakamaan vakioituun perusosaan ja räätälöityyn varusteluun. Tuotevari
aatioita ei koettu järkeväksi sitoa täysin, koska kaava ja olosuhteet vaikuttavat aina tuot
teeseen. Laatutason hinnoittelussa esitettiin ratkaisua, jossa perusosa olisi mahdolli
simman halpa ja lisäosat myydään suuremmalla hinnalla. Tuotteistamisesta ei kuiten
kaan saatu taloudellista etua. Syynä tähän todettiin projektin pieni koko ja yhteistyö
kumppaneiden hankinta neuvottelemalla. Suunnittelun tuotteistamista pidettiin käyttö
kelpoisena ideana, jolla mahdollistetaan myös pienten kohteiden rakennuttaminen.311 Pientalojen tuotteistus on monimutkainen prosessi, jossa tavoitteena on tuotteistaa sekä hanke että tuote. Itse talotyyppien tuotteistuksessa nähdään yhteyskohtia välipohjien tuotteistamiseen. Kyseessä on yksi tuote, tosin paljon monimutkaisempi kuin välipohja, jolle pyritään hakemaan yhtenäistä konseptia. Tuotteella on eri vaihtoehtoja, jotka asia
kas pystyy erottamaan ja huomioimaan. Välipohjan tuotteistamisessa vaihtoehtojen määrä on kuitenkin rajatumpi pysyttäessä normaaleissa asuinrakennusten rakenneratkai
suissa. Asuinrakennuksen välipohja on pienempi osa koko rakennusprojektia kuin koko talo tontista ja pohjaratkaisusta valmiiseen tuotteeseen. Asiakkaan kiinnostus välipohja- ratkaisusta on myös vähäisempi kuin koko pientalon suunnittelusta.
2.4.3 Asuintalot Uusimaa Esittely30 31
YIT Rakennus Oy:n Asuintalot Uusimaa -yksikkö vastaa lähinnä pien-ja rivitalojen ra
kentamisesta Uudellamaalla. Yksikössä on viime aikoina alettu rakentamaan myös vä
häisessä määrin kerrostaloja. Asuintalot Uusimaa -yksikkö rakentaa vuosittain noin 400 asuntoa, joista kerrostaloasuntoja on noin 150. Kohteet toteutetaan vapaarahoitteisena perustaj aurako intina.
Asuntojen tila-ja varusteluratkaisut ovat niin sanottuja perusratkaisuja, joissa ei pyritä erikoisuuksiin eikä monimutkaisiin malleihin. Kohteiden pohja- ja julkisivuratkaisut ovat hyvin vakioituja ilman pyöreitä muotoja ja monimutkaisia julkisivuja. Asunnot suunnitellaan jokaisen alueen väestöprofiilin mukaan.
Rakenneratkaisuina käytetään yleensä taulukon 1 mukaisia rakenteita. Kohteissa voi syntyä pientä vaihtelua kaavamääräysten ja aluekohtaisten erojen vuoksi.
Suunnitteluprosessi toimii yksikössä yhteistyössä vakiosuunnittelijoiden kanssa. Samoja suunnittelijoita on käytetty kauan, joten suunnittelijat tietävät yksikön tuotannon vaati
mukset ja ratkaisut. Suunnittelunohjaus pidetään tiukkana, jolloin eroja totuttuihin rat
kaisuihin ei yleensä synny. Yksikön suunnitteluratkaisuissa ei kuitenkaan ole vakioitu
30 Kiiras, J. 2001. Pienryhmärakennettujen pientalojen tuotteistus, s. 25-26.
31 Kilpeläinen, K., Hirvikorpi, M. Asuintalot Uusimaa. Haastattelu, 14.9.2005.
esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöratkaisuja siten, että kummastakin olisi esimerkiksi viisi pohjaratkaisua, joita käytettäisiin jokaisessa kohteessa.
Kohteiden hankinnat tapahtuvat hankintaosaston kautta. Hankinnat pyritään toteutta
maan mahdollisimman pitkälle vuosisopimuksin.
Muutostyöt pyritään tekemään vakioiden. Muutostöissä on tiukka ohjaus muutostyöoh- jeen kautta. Eräät kohteet ovat muutostöiden osalta niin sanottuja pakettikohteita, joissa voi tehdä vain erikseen määrätyt muutostyöt. Muutostöiden keskiarvo on noin 10000 euroa/asunto. Tietenkin suuriakin kohdekohtaisia eroja on asuinalueen ja kohteen mu
kaan.
Taulukko 1 Asuintalot Uusimaa -yksikön rakenneratkaisuja
Alapohjat Välipohjat Yläpohjat Ulkoseinät Kerrostalot
perustamis
olosuhteiden mukaan
ontelolaat
ta 370 mm
ontelolaat
ta
betonisandwich-elementti + tiililaatta, huomioiden kaavamääräykset Pien- ja rivitalot
perustamis
olosuhteiden mukaan
ontelolaat
ta
puuristik- korakentei- set
puurakenteinen, yleensä tiilimuuraus, huomioiden kaavamääräykset
Analyysi
Yksikön tuotanto on pitkälle vakioitua perusratkaisua. Nykyisten tutkimustulosten mu
kaan tämän tyyppinen tuotanto onkin järkevää, koska monien suomalaisten on todettu haluavan asua aivan normaalissa asunnossa, jossa ei ole mitään erikoisratkaisuja. Vaki
oidun tuotannon avulla myös kustannuksia pystytään pienentämään. Kustannusten pie
neneminen näkyy myös kohteen hinnoissa. Hinnan ollessa keskitasoa tai hieman sen alle on sillä positiivinen vaikutus asiakkaan ostopäätökseen. Yksikön toiminta-alueena on Uusimaa painottuen ympäristökuntiin. Myös toiminta-alue rajaa tuotantoa perusrat- kaisuihin.
Rakenneratkaisut ovat perinteisiä hyviksi havaittuja ratkaisuja. Välipohjissa käytettävä ontelolaatta on ymmärrettävää niiden yksinkertaisen asentamisen sekä pitkän kokemuk
sen tuoman laaduntuottokyvyn vuoksi.
Yksikön suunnittelunohjaus on tiukkaa, minkä vuoksi arkkitehdit eivät edes ehdota eri
koisuuksia kohteisiin. Ympäristökuntiin rakennettaessa yksikön nykyisellä liikeidealla tähän ei ole tarvettakaan. Suunnitteluratkaisujen voidaankin sanoa olevan tuotteistettuja tuotantoa varten erityisesti pientaloissa, joissa yksiköllä on pitkä kokemus. Suunnittelu
ratkaisujen vakiointi tuo myös etua tuotantoon, koska samat ratkaisut toistuvat kohteesta toiseen. Suunnitelmiin tehdään ainoastaan pieniä parannuksia esimerkiksi asennusnäkö- kohdat huomioonottaen.
Asuintalot Uusimaa -yksikön pitkälle vakioidut ratkaisut niin pohja- kuin rakenneratkai
sujen suhteen vievät koko yksikön tuotteistamisen polulle. Yksikön tuotannon ollessa hyvin samanlaista kohteesta toiseen on ratkaisujen lukumäärää voitu vähentää jopa yh
teen vakioratkaisuun.
Koko asuntotuotantoprosessia ei ole täysin tuotteistettu, mutta se toimii yksikön proses
sikuvauksen mukaan. Prosessissa sisäiset työmenetelmät ja toimintatavat ovat pitkälle vakioitu. Myös menetelmät ja apuvälineet ovat pitkälle vakioitu. Tämän ansiosta orga
nisaatio on voitu pitää pienenä. Itse asuntotuotanto ei ole - eikä voikaan olla - täysin monistettavissa oleva, koska asuntotuotannossa reunaehdot eli olosuhteet ja viran
omaismääräykset muuttuvat joka kohteessa.
2.4.4 Tuotteistettu nopea korjausmalli Esittely
Vuosina 1994-1995 tehtiin Hansa Renovation -vientiohjelmaan liittyen Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa tavoitetutkimushanke. Tutkimushank
keen aiheena oli ”tuotteistettu lyhyen läpäisyajan korjausmalli elementtikerrostaloihin Saksan uusissa osavaltioissa”.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää tuotteistettuun, korkeaan esivalmistukseen ja lyhy
en läpäisyajan korjaustekniikkaan perustuva asuntokorjausmalli HANSA-maiden ele- menttiasuinkerrostalojen markkinoille. Tuotteistussuunnitelman kerrostalotyypeiksi va
littiin kolme Saksassa yleistä tyyppiä, jotka kattoivat noin 75 prosenttia osavaltioiden elementtiasuinkerrostalokannasta. Tyyppien korjaustarpeita oli selvitetty Saksassa jo aikaisemmin. Selvityksessä oli esitetty elementtiasuinkerrostalojen rakennusosien tyy
pillinen nykyratkaisu, kunto ja saksalaisten itse ehdottamat korjaustoimenpiteet. Tätä selvitystä käytettiin myös tämän tutkimuksen lähtötietona.32
Tuotteistaminen toteutettiin muodostamalla korjaushankkeen tyypillisistä toimenpiteistä korjaustoimenpidepaketteja. Kohteille laadittiin neljä erilaista korjaustasoa, joihin kor- jaustoimenpidepaketit yhdistettiin taulukon 2 mukaisesti. Paketeista pystyttiin myös yh
distelemään asiakkaan toivomuksen mukaan eritasoisia korjauksia.
Yksittäisten korjaustoimenpiteiden kustannukset arvioitiin kustannustiedostojen mu
kaan. Kullekin toimenpidepaketille laadittiin esimerkkisisältö, jolle määrättiin hinnat ja kustannukset. Tuotteistamisen lopputuloksena oli korjaukseen liittyvä tuoteluettelo ja suoritusselostus määrineen. Suoritusselostus vastaa suurin piirtein suomalaista raken-
32 Koskela, P., et ai. 1995. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset korjaustekniikat ja mallisuunnitel- mat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea korjausmalli. s. 13-14.
nusselostusta. Hinnat esitettiin yksinkertaisessa muodossa kuten DEM/talo, DEM/asunto, DEM/asm2.33
Taulukko 2 Korjaustasot sisältöineen (Lähde: Koskela, P., et ai. 1995. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset korjaustekniikat ja mallisuunnitelmat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea korjausmalli. s. 9)
KORJAUSTASO KORJAUSTOIMENPIDE
1, MINIMIKORJAUS vaipan korjaus
talotekniikan korjaus
II, SAKSALAINEN KOKONAISKORJAUS
1 korjaustason toimenpiteet pihan uudistus
keittiön ja kylpyhuoneiden korjaus porrashuoneiden kunnostus ikkunoiden uusiminen III, YKSITYISTETTÄVIEN TALOJEN
KORJAUS
1 ja II korjaustason toimenpiteet muiden asuintilojen korjaus yhteistilojen korjaus
IV, SUOMALAINEN TÄYSI KORJAUS
1, Il ja III korjaustason toimenpiteet ilmanvaihdon korjaus
hissin kunnostaminen
Analyysi
Tuotteistamisen etuina pidettiin saksalaisilla markkinoilla tarvittavaa yrityksen nopeutta ja strategiaa tarjota urakoita. Tarjousajan ollessa lyhyt on urakoitsijan ja tuoteosatoimit- tajan tunnettava hintataso etukäteen ja oltava valmis tarjoamaan saksalaisten haluamalla tavalla yksikköhintoina.34
Tuotteistamisen ideana oli selkeä korjaustoimenpiteiden paketointi ja hinnoittelu val
miiksi. Tämä vaikuttaa järkevältä ratkaisulta yksittäisten toimenpiteiden toistuvuuden ollessa suuri. Valittuja kerrostalotyyppejä on vain kolme ja ne kattavat noin 75 prosent
tia saksalaisista elementtiasuinkerrostalotyypeistä. Näiden seikkojen pohjalta tuotteis
tamisen kokonaiskonsepti vaikuttaa toimivalta. Kun vielä toimenpidepakettien hinnoit
telu on saatu selkeäksi, on tuotteistamisen perusajatus toteutunut.
Tuotteistamisessa ei menty itse korjaussuunnitelmien tai suunnitteluohjeiden tasolle.
Suunnitteluohjauksena toimi jokaisen yksittäisen paketin sisältämän kohteen korjausas- teen määrittely yksilöimällä korjattava kohde. Koska teknisiä ratkaisuja ei tutkittu, voi niihin liittyä epävarmuustekijöitä, jotka selviävät vasta yksittäisen kohteen suunnittelu
vaiheessa.
Tuotteistaminen pyritään yleensä ulottamaan markkinointiin saakka. Tässä tuotteista- misprojektissa markkinointia ei kuitenkaan tarkasteltu.
33 Koskela, P., et ai. 1995. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset korjaustekniikat ja mallisuunnitel
mat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea koijausmalli. s. 86-87.
34 Koskela, P., et ai. 1995. Hansa Renovation HARE 94-96: Teolliset koijaustekniikat ja mallisuunnitel
mat, osa 5.3: Tuotteistettu nopea koijausmalli. s. 86.
Välipohjien tuotteistamiseen verrattuna on korjauskohteen toimenpiteiden tuotteistami
nen hieman erilaista. Yhteneväisyyksiä löytyy hinnoittelusta esimerkiksi neliöhinnoin sekä tuotepaketeista, joita voidaan verrata eri välipohjatyyppeihin. Välipohjien tuotteis
tamisessa suunnittelun ohjaus, tuotteen rakenteellinen kestävyys sekä suunnittelu ovat suuremmassa osassa kuin korjausten tuotteistamisessa.
3 BETONIRAKENTEISET VÄLIPOHJAT KERROSTALOKOHTEISSA
3.1 Kerrostalokohteiden välipohjien kehitys Suomessa
Rakentamisen teollistamisen alkuvaiheessa tavoitteina oli saada tuotteille suuria, jatku
via tuotantosarjoja, joilla päästäisiin matalampiin tuotantokustannuksiin. Tavoitteisiin pyrittiin yksityiskohtaisten rakennusosien tyypityksellä, liitosten standardoinnilla ja yh
tenäisellä mitta-ja moduulijärjestelmällä. Vuonna 1947 mitoitusjärjestelmäksi määritel
minkin kantamoduuliin M (=10 cm) perustuva järjestelmä, jonka suunnittelumoduuliksi tuli 12M ja liittyvien rakenteiden moduulimitaksi ЗМ.33 * 35
Teollisessa betonirakentamisessa voidaan erottaa kolme sukupolvea. Ensimmäisen su
kupolven aikana (1955-1970) valmisosien tehdasvalmistuksen ja jatkuvan jalostusas
teen nousun avulla työmenekki pystyttiin puolittamaan. Rakennusjärjestelminä olivat puol¡elementtirakentaminen ja suurlevyjärjestelmä. Asuinkerrostalojen välipohjaraken- teen yleisimpänä ratkaisuna oli paikallavalettu massiivinen teräbetonilaatta aina 1970- luvun alkuun asti. Laatan paksuus oli yleensä 200 mm, josta 150-160 mm paksuisen kantavan osan päällä oli joko raudoitettu uiva laatta ohuen ääneneristyskerroksen varas
sa tai pelkkä pintabetonikerros. Välipohjaelementtejä käytettiin myös jossain määrin.
Niiden paksuutena oli 190 tai 200 mm. Leveydeltään ne olivat joko koko huoneyksikön kokoisia teräsbetonilaattoja, hieman pienempiä tehdasvalmisteisia elementtejä tai mo- duulimitoitettuja 12M leveitä tyyppielementtejä.36
Vuosina 1970-1990 vallinneena toisen sukupolven aikana otettiin käyttöön avoin ra- kennusjärjestelmä, BES. Tämän avulla rakentamisen tuotantomäärät pystyttiin kaksin
kertaistamaan vuosien 1970-1975 välillä työmaiden työvoimaresurssien pysyessä muut
tumattomina. Tuotekehityspuolella suurin edistys tapahtui laattaelementeissä pitkälaatan eli ontelolaatan vallatessa markkinat. Ontelolaatan etuna oli pitkä jänneväli. Jännevälin pituuden kasvaessa voitiin vähentää ratkaisevasti kantavien poikittaisseinien määrää ja siten vapauttaa pohjaratkaisujen suunnittelua. 1990-luvun alkuun mennessä ontelolaat
tojen markkinaosuus nousi lähelle 70 prosenttia.37
Edelleen käynnissä olevan teollisen rakentamisen kolmannen sukupolven lähtökohtana on asiakasohjautuvan tuotannon periaate. Tämä uusi asiakaslähtöinen teollinen tuotanto
33 Laitinen, E., Luhanka, J. 1996. Teollisen betonirakentamisen kehitys. Teoksessa: Laitinen, E. (toim.).
Teollinen betonirakentaminen, s. 13.
36 Laitinen, E., Luhanka, J.1996. Teollisen betonirakentamisen kehitys. Teoksessa: Laitinen, E. (toim.).
Teollinen betonirakentaminen, s. 13-14.
37 Laitinen, E., Luhanka, J. 1996. Teollisen betonirakentamisen kehitys. Teoksessa: Laitinen, E. (toim.).
Teollinen betonirakentaminen, s. 14-16.
