• Ei tuloksia

Valolatomakoneille tulevien datavirtojen automaattisen kytkentälaitteen suunnittelu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Valolatomakoneille tulevien datavirtojen automaattisen kytkentälaitteen suunnittelu"

Copied!
77
0
0

Kokoteksti

(1)

Sähköteknillinen osasto

Kaj Forstén

VALOLATOMAKONEILLE TULEVIEN DATAVIRTOJEN AUTOMAAT­

TISEN KYTKENTÄLAITTEEN SUUNNITTELU

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa S.

Työn valvoja

Так n ill issn korkeakoulun Sähköteknillisen osaston

käsikirjasto

(2)
(3)

Diplomityö on tehty Sanoma Oy:n sivunvalmistustuotannon elektroniikka- ja systeemihuol- lossa tuotantojohtaja DI Jouko Nurmelan aloitteesta. Esitän hänelle samoin kuin työn valvojal­

le professori Paavo Jääskeläiselle kiitokseni tämän työn mahdollistamisesta.

Systeemi päällikkö DI Sulo Nuutiselle esitän kiitokseni liitettävistä tietokoneista saamiini tie­

toihin. Hänen kanssaan käydyt keskustelut selvittivät kytkentälaitteelle sekä kytkentälaitteen ohjelmistolle asetetut vaatimukset.

Vastaavaa huoltoteknikkoa teknikko Pekka Salmenia ja huoltoteknikkoa teknikko Vesa Penttistä kiitän valolatomakoneista saamistani tiedoista. Lisäksi teknikko Vesa Penttiselle esi­

tän erityiset kiitokset kytkentälaitteen ristikytkentälaiteosan suunnittelussa saamastani avus- ta.

Kuvanvalmistuksen työnjohtajia Rauno Laitista ja Aarni Pitkästä kiitän kytkentälevyjen johdotuksien kuvaamisesta varsinaista valmistusta varten.

Lopuksi esitän kiitokseni ATK-suunnittelija Seppo Nousiaiselle saamastani avusta työn ul­

koasun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Helsingissä 17.8.1982

K. W. Forsten

(4)

Hakusanat: datavirtojen valitsin, automaattinen ohjaus.

Valolatomakone on eräänlainen pitkälle kehitetty tekstin tulostin. Valolatomakoneessa on prosessori, joka tutkii tulevaa tekstiä ja siinä olevien tulostusohjeiden mukaisesti tulostaa tekstin filmille tai valoherkälle paperille, joiden leveydet saattavat vaihdella. Valolatomako­

neesta on mahdollista saada tietoja siitä, missä tilassa valolatomakone on, onko se vapaana vai onko se latomassa jotakin juttua.

Tässä työssä on suunniteltu automaattinen kytkentälaite, jolla pystytään siirtämään auto­

maattisesti kymmeneltä linjalta tuleva datavirta neljälle valolatomakoneelle. Kytkentälaite va­

litsee kullekin vapaalle valolatomakoneelle jonkin palvelua pyytävän linjan. Valinta tapahtuu kuitenkin siten, ettei sama linja voi päästä samanaikaisesti kahdelle eri valolatomakoneelle.

Valintaan vaikuttaa oleellisesti valolatomakoneen paperinleveys. Kytkentälaite valitsee linjan siten, että valolatomakoneen paperinleveys on suurempi tai vähintään yhtäsuuri kuin valitta­

valta linjalta tulevan informaation leveys. Kytkentälaitteelle annetaan ohjauksena valolatoma­

koneiden paperinleveys, lisäksi kytkentälaite olettaa, että tietyiltä linjoilta tulee informaatiota eri leveydellä. Linjoilta 0-3 oletetaan tulevan kapeata, linjoilta 4-6 normaalia ja linjoilta 7-9 le­

veätä informaatiota.

Linjat, jotka eivät heti pääse jollekin valolatomakoneelle, jäävät odottamaan sopivan latoma­

koneen vapautumista.

Kytkentälaitteen ohjausosan keskusyksikkönä on mikrotietokone, joka on liitetty ohjauspa- neliin ja varsinaisen kytkennän suorittavaan ristikytkentälaite-osaan syöttö/tulostus porttien kautta.

(5)

Alkulause Tiivistelmä Sisällysluettelo Liiteluettelo

Lyhenteiden luettelo

1. Sanomalehden valmistus ... 1

1.1 Valmistusvaiheet ... 1

1.2 Teksti n valmistu я ... 2

1.3 Sivunvalmistuksen tulevaisuus ... 2

2. Suunnittelun lähtökohdat ... 4

2.1 Kytkentälaitteen tarve ... 4

2.2 Toimintavaatimukset ... 4

3. Liitettävät koneet .../... g 3.1 Valolatomakone ... g 3.2 Tietokoneet ... g 3.3 Liikennöintikuri ... 7

4. Kytkentälaite ... g 4.1 Prosessori ... 9

4.2 Ohjauspaneli ... ц 4.3 Ristikytkentälaite ... 14

4.3.1 Kellokortti ... 17

4.3.2 Output-kortti ... ig 4.3.3 Input-kortti ... 19

(6)

4.4.2 Moduli rakenne ... 20

4.4.3 Modi 11 i kuvaukset ... 21

4.4.3.1 Pääohjelma ... 21

4.4.3.2 Alkuas ... 22

4.4.3.3 Pyynnöt ... 22

4.4.3.4 Virhvap ... 23

4.4.3.5 Kortti ... 23

4.4.3.6 Ohjpan ... 24

4.4.3.7 Analysoi ... 24

4.4.3.8 Ohjaus ... 24

4.4.3.9 Liipaisu ... 25

4.4.3.10 Aseta ... 25

4.4.3.11 Tarkista ... 26

4.4.3.12 Paneli ... 26

4.4.3.13 Free ... 27

4.4.3.14 Subohja ... 28

4.4.3.15 Subana ... 28

4.4.3.16 Resetk ... 29

5. Kytkentälaitteen käyttö ... 30

5.1 Käyttö output-kortilta ... 30

5.2 Käyttö ohjauspanelista ... 30

6. Loppuarviointi 33

7. Kirjallisuuslähteet 35

(7)

Liite 1: Prosessorin osasijoittelu ... 36

Liite 2: Prosessorin kytkentäkaavio ... 37—39 Liite 3: Ohjauspanelin osasijoittelu ... 40—41 Liite 4: Ohjauspanelin kytkentäkaavio... 42—43 Liite 5: Ohjauspanelin osaluettelo ... 44—45 Liite 6: Kellokortin osasijoittelu ... 46

Liite 7: Kellokortin kytkentäkaavio... 47

Liite. 8: Kellokortin osaluettelo ... 48

Liite 9: Output-kortin osasijoittelu ... 49

Liite 10: Output-kortin kytkentäkaavio ... 50

Liite 11: Output-kortin osaluettelo ... 51—52 Liite 12: Input-kortin osasijoittelu ... 53

Liite 13: Input-kortin kytkentäkaavio... 54

Liite 14: Input-kortin osaluettelo ... 55

Liite 15: Ohjelman listaus 57—69

(8)

HP lino

ENQ ACK

man/aut m/a-k m/a-p a/t

Cn Dn Kn Ln Mn Nn Rn Xl

Bn+

Bn- BC+

BC- clkn DBn in

T.Pn

LFn Pn

Hewlett Packard

Linotron 404 valolatomakone

tietokoneiden lähettämä tiedustelusignaali valolatomakoneen lähettämä kuittaus

тялпяяПпйл /automaattinen

output-kortin manuaalisen/automaattisen ohjauksen valinta ohjauspanelin manuaalisen/automaattisen ohjauksen valinta syöttö/tulostus

kondensaattori numero n diodi numero n

kytkin numero n liitin numero n mikropiiri numero n näyttöpiiri numero n vastus numero n kellokortin kide

tulevan ja lähtevän diff. datasignaalin n pos. osa tulevan ja lähtevän diff. datasignaalin n neg. osa differentiaalisen ENQ-signaalin pos. osa

differentiaalisen ENQ-signaalin neg. osa kellokortilla muodostettu kellovaihe numero n datasignaali numero n

linjan (numero n) valintasignaah linon (numero n) virhesignaah linon (numero n) vapaasignaali pyynnön (numero n) signaali

(9)

1. Sanomalehden valmistus

1.1 Valmistusvaiheet

Sanomalehden aivunvalmistuksen päämääränä on tuottaa sivuorginaali, joka vastaa toimi­

tuksen luomaa ja ilmoitusosaston vastaanottamaa materiaalia. Toimitustekstiä luodaan kes­

kus- ja aluetoimituksissa. Tärkein tiedonsiirtotapa niiden välillä on puhelinyhteys, mutta käy­

tössä on myös erilaisia telekopiointilaitteita ja päätejärjestelmiä. Uutistoimistot lähettävät te- lex-verkkoa pitkin osittain valmiiksi ladottua tekstiä. Uutisiin liittyvät kuvat saadaan omilta toimittajilta ja valokuvaajilta. Lisäksi niitä on mahdollista saada kuvatoimistoilta.

Ilmoitusmateriaali toimitetaan yleensä lehden konttoriin tai ilmoitusosastolle. Suuret ilmoit­

tajat valmistavat itse materiaalinsa painovalmiiksi. Muut ilmoitukset tuotetaan 1яЪНмяя asiak­

kaan toivomuksien mukaisesti. Jos ilmoitus halutaan toistettavaksi, voidaan siitä ilmoittaa pu­

helimitse. Rivi-ilmoitukset jätetään lehden konttoriin tai annetaan puhelimitse ilmoitusosastol­

le.

Sanomalehden valmistus voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin (kuva 1.1.1): tekstin valmistus, kuvanvalmistus, taitto, painelevyn valmistus, paino ja postitus /1/. Jokainen näistä voidaan suorittaa eri menetelmillä. Tässä käsitellään pelkästään tekstin valmistusta ja siihen liittyviä koneita.

taitto kuvat

ilmoitus- kuva

painelevyn valmistus

jutut kuvanvalmis tus

tekstin- valmistus ilmoitus-

käsikirjoitus tai -teksti

Kuva 1.1.1 Sanomalehden valmistusvaiheet.

(10)

1.2 Tekst in valmistus

Tekstinvalmistus tehdään latomossa. Vanha ja perinteinen tapa on metaUiladonta. Se voidaan tehdä varsinaisena käsinladontana, Ludlow-ladontana tai koneladontana /2/. Varsinaisessa kä- sinladonnassa kirjakkeet poimitaan käsin ladontahakaan. Ludlow-ladonnassa kirjainmatriisit kootaan telineeseen ja teksti valetaan yksi rivi kerrallaan. Koneladonnassa latoja istuu koneen ääressä, näppäilee merkin kerrallaan ja sulkee rivin lisäämällä sanojen väliin kiiloja

Elektroniikan ja samalla tietojenkäsittely laitteiden kehittyessä on ollut mahdollista siirtyä tekst inval mi stuksessa valoladontaan. Siinä lados valmistetaan ladontalaitteen kirj ainorginaa- leista kopioimalla valokuvausperiaatteella valoherkälle materiaalille.

Vajoladonta voi tapahtua manuaalisesti tai automaattisesti. Automaattinen valoladonta voi­

daan suorittaa joko tietokoneen avulla tai ilman.

Manuaalista valoladontaa käytetään, kun käsitellään pieniä määriä tekstiä, kuten otsikot ja lomakkeet. Se voi tapahtua siirtokirjainten avulla, kiijoitusladontana, rivikirjoitusladontana tai manuaalisesti ohjattavin laittein suoritettavana ladontana.

Tietokoneen avulla ohjatussa valoladonnassa saavutetaan eräitä etuja. Rivijako ja tavutus voidaan toteuttaa ohjelmallisesti. Lisäksi latomakoneen toiminnot voidaan kuvata yksinkertai­

silla symbolisilla ohjauskäskyillä. Erilaiset tietokoneladontasysteemit voidaan jakaa Tyhmiin

/2/. Niiden väliset rajat eivät ole jyrkkiä. Toimivat systeemit ovat yleensä niiden yhdistelmiä.

Ensimmäinen ryhmä on rivitys- ja tavutussysteemit, joilla valmistetaan ohjausnauhaa. Sillä ohjataan valoladontakoneen tekstinpalstan tulostusta. Toisena ovat systeemit, joilla voidaan muotoilla ladoksen ulkoasua sekä latoa samanlaisia toistuvia ladoksia muotokoodien avulla.

Kolmas ryhmä ovat systeemit, joiden avulla voidaan muokata ja korjailla tekstiä. Viimeisenä ovat sivunvalmistussysteemit. Niillä voidaan valmistaa tekstin osalta valmiiksi taitettuja sivu­

ja.

1.3 Sivun valmistuksen tulevaisuus

Integraation lähtökohtana on poistaa päällekkäiset työvaiheet tekst in valmistusprosessissa.

Siihen kuuluvat tehtävät on pyrittävä tekemään mahdollisimman lähellä alkulähdettä. Työllä pitää olla luonnollinen järjestys. Lisäksi prosessin on päätyttävä lopullisessa muodossa, jolloin ei enää vaadita muutoksia tai korjauksia 131.

Integraation kehittyessä muuttuvat tekstinkäsittelyjärjestelmät toimituskeskeisemmiksi kuin nykyään /3/. Toimittajat työskentelevät suoraan päätteiden ääressä. Toimitustyöhön liit­

tyy myös sivuntaitto. Toimitusaineistot pidetään tietokoneen muistissa loppuun saakka. Päät­

teiden käyttö mahdollistaa lisäksi perinteisesti ilmoitusmyyntiin kuulumattomien tehtävien

(11)

hoitamisen. Tällöin voidaan samanaikaisesti tarkistaa luottokelpoisuus, käsitellä laskutustie­

dot ja ottaa ilmoitus vastaan.

Kuvien digitalisoinnin myötä on integraation ennustettu johtavan siihen, että toimituksen (teksti ja kuva) ja ilmoitusosaston keräämä ja muokkaama tieto tulostetaan suoraan valmiiksi sivuiksi painelevyille, ja että tietoja voidaan toimittaa kaukosiirtona satelliittipainolle, kaapeli­

televisiolle ja kotifaksimileverkkoihin. Tällöin on sivunvalmistus kuvan 1.3.1 kaltainen

ilmoitus- toimittaja kuva-

toimittaja teksti-

toimittaja

sivuntaitto- järjestelmä

sivun tulostus taitto

! ohjeet

ilmoitus

teksti kuva

arkisto. arkisto arkisti

Kuva 1.3.1 Tulevaisuuden sivunvalmistus.

(12)

2. Suunnittelun lähtökohdat

2.1 Kytkentälaitteen tarve

Sanoma Oy:ssä, jonka toimeksiannosta kytkentälaite rakennettiin, on tekstinvalmistus hyvin pitkälle integroitua. Vuonna 1979 siirryttin täydelliseen TEXT П:п valoladontaan

TEXT n-tekstinkäsittelyjärjestelmä on luotu tukemaan sanomalehden sivunvalmistustuotan- toa. Sen tehtävänä on tekstin vastaanotto, muokkailu ja automaattinen valoladonta.

Teksti syötetään järjestelmään el 80:n näyttöpäätteen avulla. Osa materiaalista saadaan myös magneettinauhoilta. Saatu teksti talletetaan tietokantoihin sekä rivitetään ja tavutetaan valoladontaa varten.

Nykyisin TEXT П-järjestelmästä huolehtii 9 kpl HP 2lMxE-sarjan tietokonetta. Järjestelmä on jaettu kahteen osaan, joista toinen osa huolehtii tekstitietokannasta ja toinen ilmoitustieto- kannasta. Tekstille on varattu linjat kolmelle valolatomakoneelle ja ilmoituksille on varattu kaksi valolatomakonelinjaa.

Vuonna 1981 on ostettu Hastech-niminen sivuntaittojärjestelmä, jota käytetään kylläkin vain ns. vaikeiden ilmoitusten tekoon. Tälle järjestelmälle on varattu kaksi valolatomakonelin­

jaa, joten kaikenkaikkiaaan ladottavaa tekstiä tulee seitsemältä eri linjalta.

Valoladontaa hoitamaan on kuitenkin hankittu vain neljä Linotron 404 -valolatomakonetta, joten ratkaisuna oli joko valolatomakoneiden lisääminen tai jonkinlaisen kytkentälaitteen

hankkiminen. Valolatomakoneiden lisääminen ei kuitenkaan tullut kysymykseen läinnä sen vuoksi, että niillä ei nähdä olevan tulevaisuutta sivunvalmistuksen jatkuvasti kehittyesssä.

Tekstinvalmistusjärjestelmän laajetessa oli lisäksi syntynyt tilanne, jossa kolme valolatoma­

konetta, tekstitietokannasta huolehtivat tietokoneet ja sivuntaittojärjestelmä sijaitsivat eri ker­

roksessa kuin neljäs valolatomakone ja ilmoitustietokannasta huolehtivat tietokoneet. Lisäksi järjestelmän osien valmistumisen eriaikaisuus oli aiheuttanut erilaisten kaapeliyhteyksien syntymisen siten, että kaapeleita risteili osien välillä melkoisesti. Kun tällaisessa järjestelmäs­

sä sitten haluttiin saada aikaan tietty yhteys, vaati se usein eri kerrosten välillä kulkemista ja liittimien vaihtamista.

2.2 Toimintavaatimukset

Kaapelien risteilyä ja yhteyksien luomisen hankaluutta yksinkertaistamaan haluttiin laite, johon ensinnäkin kaikki linjat olisivat koottuna ja toiseksi jolla tietty linja voitaisiin valita mi­

hin valolatomakoneeseen tahansa.

(13)

Päivittäin ilmestyvän sanomalehden valmistus on useinkin hyvin kiireellistä, tämän vuoksi on tietyn kytkennän onnistuttava mahdollisen nopeasti ja laitteen hajotessa on yhteys saatava joustavasti aikaan. Tämän vuoksi on laitteelle tulevien ja siitä lähtevien kaapeleiden liittimet sovittava yhteen.

Koska valolatomakoneita ei enää hankita, riittää, että laitteeseen voidaan kytkeä nämä edel­

lämainitut neljä valolatomakonetta. Ladontalinjoja saattaa tulevaisuudessa kuitenkin tulla li­

sää, jonka vuoksi haluttiin, että laitteeseen voitaisiin kytkeä kymmenen ladontalinjaa.

Kytkentä näiden linjojen ja valolatomakoneen välillä olisi tapahduttava manuaalisesti tai au­

tomaattisesti tulevien pyyntöjen ja valolatomakoneiden paperinleveyksien perusteella.

Yhteenveto ristikytkentälaitteen toimintavaatimuksista:

— 10 syöttö- ja 4 tulostuslinjaa

— liittimien on sovittava yhteen

— ohjaus joko manuaalisesti tai automaattisesti

— paperinleveydet huomioitava

Koska markkinoilla ainoa harkittavissa oleva Xitronin kytkentälaite ei toteuttanut edellä ku­

vattuja toimintavaatimuksia, päätettiin Sanoma Oy:ssä rakentaa kytkentälaite itse.

(14)

3. Liitettävät koneet

3.1 Valolatomakone

Valolatomakoneena on Linotron 404 (lyhennys lino), joka on kolmannen sukupolven kuva- putkivalolatomakone. Koneen digitaaliset fontit on tallennettu 12,5 MB levymuistiin. Digitaali­

silla fonteilla tarkoitetaan tietyn kirjainleikkauksen mukaista merkkivalikoimaa, jossa jokai­

sen merkin ulkonäkö määritellään koodeilla. Levymuistiin voidaan tallettaa enintään 708 font­

tia. Tarvittaessa voidaan uusia fontteja syöttää floppy-levyiltä tai magneettinauhalta.

Suljetun tekstin (rivitetty, tavutettu) koodit tuodaan valolatomakoneen tietokoneeseen online kaapelilla. Latomakone lukee latomisessa tarvittavia digitalisoituja merkkejä levymuistista ja sijoittaa ne kahteen välimuistiin A ja B. Välimuistiin luetaan vain ladottavat merkit, eikä pus­

kurissa tarvitse toistaa merkkiä, vaikka rivillä jokin merkki esiintyisikin useasti. Kun esim.

välimuisti A on täyttynyt, aloitetaan sen sisältämien merkkien valottaminen kuvaputkella.

Tällä aikaa valolatomakone täyttää välimuistia B. Kim A tyhjenee, aloitetaan B:n valoittaminen jne. Koska valotusvaiheessa ei näin tarvitse odottaa merkin lukemista levyltä, etenee valotus näin mahdollisimman nopeasti.

Fonttipuskurissa yhtä merkkiä vastaava tietomäärä luetaan merkki generaattoriin. Tässä muodostetaan ohjaus katodisädeputken pystypyyhkäisyjä varten. Katodisädeputken pintaan piirtyvät merkit ja tekstirivit syntyvät näin pystyjuova kerrallaan. Peilien ja 1.6 kertaa suu­

rentavan linssin avulla valo kohdistetaan valoherkälle filmille tai paperille. Rivin valotuksen jälkeen siirtyy filmi seuraavaa riviä varten.

Seuraavan rivin valottaminen voidaan usein aloittaa välittömästi, vaikka filminsiirto on vielä kesken. Tämä dynaaminen rivinsiirto on aikaansaatu siten, että puuttuvaa filmin siirtoa vas­

taava pystysiirto tehdään katodisädeputken pinnalla. Suora tekstirivi näkyy näin ollen vääris­

tyneenä putken pinnalla.

Kytkentälaitetta varten valolatomakoneen vastaanotto-ohjelmistoon tehtiin sellainen muutos, että latomakone tulostaa vastaanottokortüle tiedon siitä, milloin latomakone on vapaa ja mil­

loin latomakone taas on tekemässä jotakin juttua. Tämä muutos oh helpointa tehdä siten, että samalla kun latomakone päivittää näyttöönsä tämän tiedon, niin se tulostaa sen myös kortille.

3.2 Tietokoneet

Puuttumatta tässä sen paremmin HP 21 MxE-sarjan kuin PDP 11/44 (Hastech) tietokoneiden arkkitehtuuriin, todetaan vain, että kyseisten koneiden nopeudet ovat huomattavasti suurem-

(15)

mat kuin valolatomakoneen vastaanottokapasiteetti. Tämän vuoksi myös, näiden koneiden lä­

hettämän tiedustelusignaalin (ENQ) pituus on hyvinkin oleellinen kytkentälaitetta suunnitel­

taessa. Seuraavaksi esitellään kummankin koneen käyttö ladottaessa.

TEXT П:11а ladontaa ohjataan näyttöpäätteellä ladonnanohjauslomakkeelta. Tällä lomakkeel­

la määrätään halutut jutut tiettyyn jonoon ja sen jälkeen annetaan la torni skäsky (LAITE MÀÀR). Jonoja TEXT П hyväksyy sen mukaan, mitä sille on määritelty. Käytössä ovat esim.

jonot 505a, 505b, 505c ja jako. Kullekin tällaiselle jonolle on varattu oma tulostuskortti, joihin liitytään kaapeleilla. Näitä eri jonoja kuvataan tässä selostuksessa ja kytkentälaitteessa linja- numeroilla.

Hastechin ladonta on jokseenkin samantapaista kuin TEXT П:п. Hastechin jono on nimel­

tään 404 ja ladonta käynnistetään käskyllä s,404 ja laite määr.

Mikäli Hastech ei löydä vapaata latomakonetta, niin se jättää latomatta ladontajonossa en­

simmäisenä olevan jutun, joka täytyy sitten asettaa jonoon uudelleen. TEXT П on tässä mieles­

sä yksinkertaisempi, sillä mikäli se ei löydä vapaata latomakonetta, niin se pudottaa kyseisen linjan ei tuotanto-tilaan n. 5 sekunnin odottamisen jälkeen. Tämän jälkeen voi jonon käynnis­

tää uudelleen antamalla pelkästään laite määr käsky.

3.3 Liikennekuri

Tiedonsiirto tietokoneen ja valolatomakoneen välillä tapahtuu asynkroonisesti. Tietokone lä­

hettää ensin datan (8-bittiä) output-porteilleen ja sen jälkeen kättely-signaalin (ENQ), joka on merkkinä latomakoneelle siitä, että linjalla on dataa. Tämä signaali on myös merkki latomako­

neelle siitä, että data voitaisiin lukea. Kun valolatomakone lukee linjalla olevan datan, niin se samalla lähettää tietokoneelle data luettu -signaalin (ACK), joka samalla ilmoittaa tietokoneel­

le, että uusi merkki voidaan lähettää.

Lähettämisen alkamiseksi ja lopettamiseksi tietokoneet lähettävät tietyt koodit, jotka ovat la­

tomakonetta varten. Varsinkin lopetus merkillä on oleellinen osuus, sillä tällöin latomakone voi aloittaa paperin leikkaamisen, jona aikana latomakone ei suostu ottamaan uutta juttua vastaan (latomakone lähettää ACK:n vasta leikkaamisen jälkeen). Aloitusmerkkeinä tietoko­

neet käyttävät sellaista merkkiä, josta latomakone ei välitä mitään.

(16)

4. Kytkentälaite

Kytkentälaite suunniteltiin siten, että se saa kaikki ohjaustiedot signaaleina, eikä täten tar­

vinnut tutkia linjoilta tulevaa dataa. Tämän vuoksi prosessorilta ei vaadittu niin suurta no­

peutta, mutta vastaavasti jouduttiin tekemään tiettyjä rajoituksia lähinnä paperinleveyden suhteen. Paperin leveydet otetaan huomioon siten, että tietyiltä linjoilta (0-3) oletetaan tulevan kapeata, seuraa viita linjoilta (4-6) normaalia ja viimeisiltä linjoilta (7-9) leveätä tekstiä.

Kytkentälaite voidaan toiminnallisesti jakaa kolmeen osaan (kuva 4.1). Ensinnäkin ristikyt- kentälaitteeseen, joka suorittaa varsinaisen kytkennän eri linjojen välillä ja on täysin itsenäi­

nen yksikkö eli sillä pystytään valitsemaan linjat ilman muiden osien mukana oloa.

Toiseksi prosessori, joka annettujen ohjaustietojen ja palvelupyyntöjen mukaan ohjaa risti- kytkentälaitetta. Kolmanneksi ohjauspaneh, jolla annetaan prosessorille erilaisia ohjaustietoja.

prosessori ohjaus-

paneli

J\^ ristikytkentä- / laite

tieto­

koneilta (10 kpl)

valolatoma­

koneille (4 kpl)

Kuva 4.1 Kytkentälaite

Teholähteenä kytkentälaitteessa on Oltronixin 5 V:n ja 10 A:n hakkuri.

Liitteenä oleviin kytkentäkaavioihin ei ole piirretty niitä 10 nF:n kondensaattoreita, jotka ovat laitettu kunkin mikropiirin jännitesyötöstä maihin. Osasijoitteluihin ovat nämä konden­

saattorit kuitenkin piirretty.

(17)

4.1 Prosessori

Prosessorin tehtävä kytkentälaitteessa on tutkia eri linjoilta tulevat pyynnöt, valolatomako­

neiden tilat ja ladormanohjauken toiveet seka näistä tiedoista päätellä ja asettaa halutut linjat eri valolatomakoneille. Varsinainen ohjelma, joka suorittaa tämän päättelytehtävän ja asetuk­

set, esitetään myöhemmin. Tässä esitetään ainoastaan prosessorin laitteistopuoli.

Prosessoriksi valittiin Intelin rakennussarja SDK-85, lähinnä sen vuoksi, että kyseisiä sarjo­

ja oli hankittu elektroniikkahuoltoon erilaisia käyttötarkoituksia varten 3 kappaletta. Кпякя kysymyksessä on yleisessä myynnissä oleva valmis rakennussarja, ei tässä esitetä siitä kuin liitteissä 1 ja 2 olevat osasijoittelu ja kytkentäkaavio. Lisäksi seuraa vassa lyhyt maininta oleel- lisimmista asioista.

SDK-85:n mukana seuraa lyhyt monitori-ohjelma, jolla pystytään suorittamaan jonkinlaista ohjelman kehittelyä. Käskyjä on kuitenkin hyvin rajoitetusti sillä oleellisimmat käskyt ovat:

muistipaikkaan kirjoittaminen, muistialueen siirto ja ohjelman tutkiminen käsky kerrallaan (single step). Nämä kuitenkin katsottiin riittäviksi työn tekemiseen tällä гякрпппяяят^яПя

Komponenttipuoli osoittautui rakennus sarjassa hyvinkin riittäväksi. Normaalien prosesso­

rin (8085A), näytön ja näppäimistön lisäksi rakennussaijassa oli InknkiTjnitnamnistia (RAM 8155) ja kiijoitusmuistia (ROM 8355 ja EPROM 8755) riittävästi tähän tarkoitukseen. Lisäksi kun kyseiset muistit sisältävät vielä s/t- portteja siten, että RAM-piiri (joita on kaksi) sisältää kaksi 8-bittista ja yhden 6-bittisen ja ROM ja EPROM kumpikin kaksi 8-bittistä s/t porttia, niin ei rakennussarjaan olisi tarvinnut lisätä mitään. Kuitenkaan elektroniikkahuollossa ei ol­

lut laitetta, jolla olisi voitu polttaa EPROM:ia 8755, mutta oli kylläkin polttolaite EPROM:lle 2716, jonka johdosta prosessorikortüle lisättiin paikka kyseiselle EPROM:lie (kuva 4.1.1) osoitteeseen 9000. Prosessorikortüle jätettiin kuitenkin myös EPROM 8755, koska haluttiin käyttää sen s/t portteja.

ga 05 2 7/6

Kuva 4.1.1 EPROM 2716:n liittäminen

(18)

Syöttö/tulostus portteja käytettiin yhteensä 50 bittiä, joista syöttöbittejä oli 27 ja vastaavasti tulostusbittejä 23. S/t-tiedot tuodaan liittimien canon DB25P (kellokortille) ja canon DB37P (ohjauspanelille) kautta. Lisäksi tuodaan lattakaapeleita pitkin output-korttien m/a-tieto sekä viedään samoja kaapeleita pitkin output-korttien ohjaukset. S/t-porttien käyttö selviää taulu­

kosta 4.1.1 ja taulukossa 4.1.2 on esitetty kellokortille menevän kaapelin pinnien käyttö ja taulukossa 4.1.3 on esitetty ohjauspanelille menevän kaapelin pinnien käyttö.

portin

numero bitit s/t selitys

0 0—3 t valolatomakoneen 1 ohjaus ja näyttö 4—7 t valolatomakoneen 2 ohjaus ja näyttö 1 0—3 t valolatomakoneen 3 ohjaus ja näyttö 4—7 t valolatomakoneen 4 ohjaus ja näyttö 8 0—7 s palvelupyynnöt linjoilta 0—7

9 0—1 s palvelupyynnöt linjoilta 8—9 7 s ohjauspanelin lukuesto

29 0—3 s valolatomakone vapaa

4—7 s valolatomakoneessa virhe

22 0—3 s ohjauspanelin väylä

4—7 s korttien man/aut-tieto

23 0-1 t ohjauspanelin valitsin

4 t virheen ilmaisu

2B 0—3 t data valmis- signaalin lähetys

Taulukko 4.1.1 Syöttö/tulostus-porttien käyttö

selitys pinni selitys

pyyntö linjalta 0 1 14 pyyntö linjalta 1 pyyntö linjalta 2 2 15 pyyntö linjalta 3 pyyntö linjalta 4 3 16 pyyntö linjalat 5 pyyntö linjalta 6 4 17 pyyntö linjalta 7 pyyntö linjalta 8 5 18 pyyntö linjalta 9

6 19

latomakone 1 vapaa 7 20 latomakone 2 vapaa latomakone 3 vapaa 8 21 latomakone 4 vapaa

9 22

latomakone 1 virhe 10 23 latomakone 2 virhe latomakone 3 virhe 11 24 latomakone 4 virhe

12 25 13

Taulukko 4.1.2 Kellokortille menevä kaapeli (CB25P)

(19)

väri selitys pinni selitys väri

mu maa (0 V) 1 20 maa (0 V) mu

mu maa (0 V) 2 21 maa (0 V) mu

ru lino 1 ohjaus (1) 3 22 lino 1 ohjaus (2) ru

ru lino 1 ohjaus (4) 4 23 lino 1 ohjaus (8) ru

si lino 2 ohjaus (1) 5 24 lino 2 ohjaus (2) si

si lino 2 ohjaus (4) 6 25 lino 2 ohjaus (8) si

or lino 3 ohjaus (1) 7 26 lino 3 ohjaus (2) or

or lino 3 ohjaus (4) 8 27 lino 3 ohjaus (8) or

vi lino 4 ohjaus (1) 9 28 lino 4 ohjaus (2) vi

vi lino 4 ohjaus (4) 10 29 lino 4 ohjaus (8) vi

11 30

ha panelin lukuesto 12 31

ha virheen ilmaisu 13 32 panelin väylä (1) ke

ke panelin väylä (2) 14 33 panelin väylä (4) ke

ke panelin väylä (8) 15 34 valitsin (2) va

- va valitsin (1) 16 35

17 36

pu jännite (+5 V) 18 37 jännite (+5 V) pu

pu jännite (+5 V) 19 jännite (+5 V) pu

Taulukko 4.1.3 Ohjauspanelille menevä kaapeli (CB37P)

4.2 Ohjauspaneli

Ohjauspanelin tehtävänä on toimia käyttäjän keskitettynä informaation välittäjänä. Sillä voi­

daan ilmoittaa kunkin valolatomakoneen ohjaustiedot ja siitä voidaan nähdä kullekin valolato­

makoneelle valittu linja.

reset

summeri merkkiledi

manuaalinen

leveä

kierto-

auto- kapea

normaali kytkin

maattinen peukalo-

pyörä näyttö

lukuesto

Kuva 4.2.1 Ohj auspanelin kytkimet

(20)

kierto- kytkin^

valinta

BCD-koodi»—10- kytkin^ -,

man

kapea norm

2/4 muunnin

prosessorille

kiikku

^ merkkiledi

Kuva 4.2.2 Ohjauspanelin yhden osan periaate

(21)

Ohjauspaneli on jaettu, neljään osaan, joista kukin osa vastaa tiettyä, valolatomakonetta. Li­

säksi rihjangpanpiigga- on virhetilanteita varten merkkiledi ja pietsosummeri sekä kytkin, jolla estetään prosessorilta ohjauspanelin lukeminen. Ohjauspanelin osasijoittelu, kytkentäkaavio ja komponenttiluettelo on esitetty liitteissä 3,4 ja 5. Kuvassa 4.2.1 on esitetty ohjauspanelin

kaikki kytkimet ja näytöt sekä kuvassa 4.2.2 on esitetty ohjauspanelin yhden osan periaateku­

va ja virheen ilmaisun periaate.

Näyttönä on käytetty HP:n mikropiiriä 5082-7359, joka sisältää hex/näyttö muuntunen, pi- topiirin ja näytön. Piiri on suoraan TTL-yhteensopiva ja yksi niitä harvoja piirejä, jotka tulos­

tavat myös hex-merkit A, B, C, D, E ja F. Näytössä käytetyt merkit ja niiden selitykset esite­

tään myöhemmin kohdassa kytkentälaitteen käyttö. Näyttöä varten on ohjauspaneliin lisätty oskillaattori (toteutettu Schmittin triggerillä Ml, taajuus n 1 kHz), jonka tehtävänä on hipais­

ta näyttöön suoraan ohjauksena käytetty informaatio, täten näytöstä on suoraan luettavissa output-kortille menevä ohjaus. Hex-merkkejä voidaan käyttää informaationa käyttäjälle, koska output-kortilla käytössä oleva BCD/desimaah muunnin jättää muuttamatta merkit A, ... ,F.

Ohjaukset tuodaan näytölle suoraan prosessorin s/t-porteilta kaapelia pitkin. Kaapelin (ja liitti­

men LI kytkentäkaaviossa) pinnien käyttö on aivan samanlainen kuin taulukossa 4.1.3 on esi­

tetty.

Kuten periaatekuvasta 4.2.2 selviää, on ledin ja summerin asettamiseksi käytetty yksinker­

taisesti kiikkua, jonka virheenilxnaisusignaah asettaa ja kytkin (K1 kytkentäkaaviossa) pois­

taa. Samoin kuvasta 4.2.2 yhden ohjausyksikön periaate, vaikkakin ylösvetovastukset on jä­

tetty pois, selviää kiertokytkimen ja peukalopyörän periaate. Kiertokytkimen eri asentojen merkitys on selitetty myöhemmin kohdassa kytkentälaitteen käyttö, tässä selvitetään vain va­

linnan välittyminen prosessorille.

Kiertokytkimellä valitaan haluttu toiminta. Kiertokytkin on johdotettu siten, että kytkin ve­

tää halutun toiminnan maihin, muiden ohessa ylösvetovastusten vuoksi tilassa 1. Mikäli kier­

tokytkin laitetaan man-asentoon niin se samalla aukaisee kolmitila-puskurin ja näin peukalo- pyörän informaatio välittyy prosessorille. Muulloin kuin kytkimen asennossa man, on kolmiti- la-puskuri taasen korkea impedanssisessa tilassa ja samoin peukalopyörän lähdöt. Tällöin, riippuen kiertokytkimen asennosta, JA piireillä ohjatut kolmitila-puskurit välittävät leveystie- don, joka on suurempi kuin peukalopyörältä saatavat merkit 0-9 (on huomattava, että tiedot ovat käänteisiä ennen väylän kolmitila-puskureita). Peukalopyörän lähtöihin on lisätty diodit, jotta alasveto ei välittyisi BCD-peukalopyörän yhteisien lähtöjen kautta sellaiselle johdotuksel- le, johon sitä ei ole tarkoitettu. OFF-tila, jota kuvaan ei ole piirretty, on tehty siten, että kierto- kytkimen ohessa OFF-asennossa, vedetään johtimet alas diodeilla.

Prosessorille tiedot välittyvät siten, että ohjelma ensin asettaa valitsimiin halutun valolato­

makoneen koodin, joka sitten välittyy 2/4 muuntimelle, joka puolestaan päästää halutun valo- latomakoneen tiedot yhteiselle väylälle.

(22)

Prosessorille välittyvät merkit ovat seuraavat:

— F kiertokytkin asennossa OFF

— E kiertokytkin asennossa kapea

— C kiertokytkin asennossa leveä

— A kiertokytkin asennossa normaali

— 9-0 BCD-peukalopyörästä välittyvä linjanumero

Ohjauspanelin lukuesto on toteutetty yksinkertaisesti painokytkimellä, jota painettaessa joh- dotus menee maihin, ollessaan muulloin ylösvedettynä.

4.3 Ristikytkentälaite

Seurustelu tietokoneen ja valolatomakoneen välillä on asynkroonista, jossa tietokone lähet­

tää 8 bittiä rinnakkain ja data valmis-signaalin sekä valolatomakone lähettää data vastaanotet­

tu-signaalin. Täten siirrettävänä on 9 differentiaalista signaalia tietokoneesta valolatomako­

neelle ja 1 differentiaalinen signaali valolatomakoneelta tietokoneelle kutakin siirtolinjaa koh­

den.

Ratkaisussa päädyttiin aikajakoiseen väylään, jossa väylä annetaan hetkeksi kullekin valola­

tomakoneelle (output-kortille).

Kuvassa 4.3.1 (ristikytkentälaitteen periaate) on esitetty ainoastaan yksi input-kortti ja yksi output-kortti, kellokortin lisäksi. Kuvasta puuttuvat myös automaattiohjauksen vaatimat li­

säykset. Kuva havainnollistaa kuitenkin ristikytkentälaitteen kytkennällisen periaatteen Kellokortilla muodostetaan neljä eri vaiheista signaalia, jotka välittyvät väylälle (olki, clk2, clk3 ja clk4 kytkentäkaavioissa). Kullekin liitettävälle output-kortille valitaan yksi näistä vai­

heista (kytkimellä Kl output-kortin kytkentäkaaviossa), kuitenkin siten, että kahdelle output- kortille ei saa valita samaa kellovaihetta. Valittu kellovaihe päästää sitten output-kortin peuka- lopyörällä (tai automaatti-asennossa BCD/desimaali muuntimella) valitun linjanumeron tiedon valintaväylälle. Mikäli on olemassa sellainen input-kortti, jossa on valittu (kytkin K2 input- kortin kytkentäkaaviossa) juuri tämä sama linjanumero, niin input-kortille välittyy output- kortilla valittu kellovaihe ja päästää tulevan informaation dataväylälle. Kellovaihe on output- kortilla hipaissut myös monostabiilin kiikun, jonka nousevalla reunalla (mitoitettu siten, että se ajoittuu juuri väylän aukiolon loppuosaan) hipaistaan väylältä informaatio output-kortin pi- topiireihin, joista ne lähetetään linjalähettimillä valolatomakoneille. Valolatomakoneen vastaus välitetään output-kortilta input-kortille samalla periaatteella.

(23)

input-kortit

linja- linja-

lähetin vastaan -

kellokortti ottimet

< 3— nono kiikku

kytkin

kytkin

nono

kiikkuja linja-

peukalo- pyörä vastaan-

,linja- lähettimet ottimet

• • •

output-kortit

Kuva 4.3.1 Ristikytkentälaitteen periaate

(24)

Automaattista ohjausta varten on ristikytkentäJaitteeseen lisätty muutamia asioita, joita ei periaatekuvassa ole. Ensinnäkin peukalopyörän rinnalle on lisätty jo mainittu BCD/desimaali muunnin. Valinta näiden kahden välillä tehdään kytkimellä (Кб output-kortin kytkentäkaa­

viossa), jonka asennosta viedään tieto myös prosessorille. Toiseksi on input-kortille lisätty pyyntöjä varten kiikku, jonka asettaa tietokoneilta tuleva data-valmis signaali (ENQ kytkentä­

kaavioissa) ja jonka poistaa latomakoneen vastaus (ACK kytkentäkaavioissa). Output-kortille on lisätty ENQ:n lähettäminen ja latomakoneen virhe ja -vapaa signaalien poiminta.

Ylimääräinen ENQ tarvitaan silloin kun automaatti-asennossa vaihdetaan linjaa. Tällöin ко.

linja ei ole ollut yhteydessä valolatomakoneeseen ja koska tietokoneilta tulee ainoastaan pulssi, ei pelkkä yhteyden luominen riitä.

Ristikytkentälaite on rakennettu koteloon, johon kytketään kellokortti, output-kortit ja in­

put-kortit siten, että niillä on yhteinen väylä, jota pitkin välitetään tiedot näiden korttien välil­

lä. Väylän käyttö selviää taulukosta 4.3.1.

selitys maa (О V)

valolatomakoneen vastaus (ACK) linjan 9 valitsin linjan 7 valitsin linjan 5 valitsin linjan 3 valitsin linjan 1 valitsin valolatomakoneen 3 virhe valolatomakoneen 1 virhe

valolatomakone 3 vapaa valolatomakone 1 vapaa pyyntö linjalta 8 pyyntö linjalta 6 pyyntö linjalta 4 pyyntö linjalta 2 pyyntö linjalta 0 CLK 3 CLK 1

data valmis-signaali (ENQ) databitti 6 (DB6) databitti 4 (DB6) databitti 2 (DB6) databitti 0 (DB6)

jännite (5 V)

pinni selitys a1 c1 maa (0 V) a2 c2

a3 c3 a4 c4

a5 c5 linjan 8 valitsin аб c6 linjan 6 valitsin a7 c7 linjan 4 valitsin a8 c8 linjan 2 valitsin a9 c9 linjan 0 valitsin

a10 c10 valolatomakoneen 4 virhe a11 c11 valolatomakoneen 2 virhe a12 c12

a13 c13 valolatomakone 4 vapaa a14 c14 valolatomakone 2 vapaa a15 c15 pyyntö linjalta 9

a16 c16 pyyntö linjalta 7 a17 c17 pyyntö linjalta 5 a18 c18 pyyntö linjalta 3 a19 c19 pyyntö linjalta 1 a20 c20 CLK 4

a21 c21 CLK 2 a22 c22

a23 c23 a24 c24 a25 c25 a26 c26

a27 c27 databitti 7 (DB6) a28 c28 databitti 5 (DB6) a29 c29 databitti 3 (DB6) a30 c30 databitti 1 (DB6) a31 c31

a32 c32 jännite (5 V)

Taulukko 4.3.1 Väylän käyttö

(25)

4.3.1 Kellokortti

Nopeimman tietokoneen lähettämä data valmis-signaali on pituudeltaan n. 0.6 mikrosekun- tia, joka on täten nopein ristikytkentälaitteen läpi välitettävä pulssi. Lisäksi kun huomioidaan, että välitettäviä linjoja on enintään neljä kappaletta (valolatomakoneiden määrä) ja että näyt­

teenottotaajuus olisi oltava vähintään kaksi kertaa suurempi kuin suurimman välitettäväin sig­

naalin taajuus (1/1.2 MHz), saadaan kellotaajuudeksi 6.666.. MHz. Kellotaajuudeksi valittiin täten 8 MHz, joka jaetaan neljään vaiheeseen kuvan 4.3.1.1 mukaisesti.

JAKAJA

OSK A В

OSK

K в

OSK A В OSK Ä В

Kuva 4.3.1.1 Kellon jakaminen

(26)

Oskillaattorin taajuus johdetaan jakajaan, jossa taajuus jaetaan kahdella ja neljällä. Näin saaduista signaaleista EI-JA -piireillä muodostetaan halutut neljä vaihetta. Vaiheet on tehty niin, että väylälle jää aikaa toipua.

Kellokortilla suoritetaan myös väylien ylösveto. Lisäksi kellokortin kautta välitetään proses­

sorille seuraavat signaalit:

— palvelupyynnöt, jotka tulevat input-kortilta

— valolatomakone vapaa

— valolatomakoneen virhe

Nämä signaalit välitetään liittimen (L2 kellokortin kytkentäkaaviossa) kautta. Tämän liitti­

men pinnien käyttö on samanlainen kuin taulukossa 4.1.2.

Kellokortin osasijoittelu, kytkentäkaavio ja osaluettelo on esitetty liitteissä 6, 7 ja 8.

4.3.2 Output-kortti

Output-kortteja voidaan ristikytkentälaitteeseen kytkeä enintään neljä, sillä erilaisia kello- vaiheita on käytettävissä vain neljä. Output-kortin periaate selvisikin jo ristikytkentälaitteen johdanto-osassa, joten tässä selvitetään vain muutamia yksityiskohtia. Käytetyt lyhenteet viit- taavat output-kortin kytkentäkaavioon, joka on liitteessä 10. Output-kortin osasijoittelu ja osa- luettelo on esitetty liitteissä 9 ja 11.

i\*nr>r»g*a.hniiri kiikun (M7), jonka tehtävänä siis on hipaista data väylältä pitopiireihin (Ml ja М2), virittäminen onnistui lopulta siten, että vastus Rl oikosuljettiin ja kondensaattoriksi C5 laitettiin 5.6 pF. Tällöin monostabiilin lähtöön saatiin halutun mittainen pulssi, jonka nouseva reuna ajoittui juuri sopivasti ennen väylän sulkeutumista. Valitettavasti kaikki monostabiilit kiikut eivät kuitenkaan toimineet näin, mutta ainakin Fairchildin kiikku toimi täysin luotetta­

vasti.

On myös huomattava, että kytkin K5, jolla voidaan poistaa output-kortti väylältä, toimii ai­

noastaan silloin kuin kytkin K6 on manuaaliasennossa.

Automaattinen ohjaus output-kortille tulee BCD/desi maal i muuntunen M14 kautta, silloin kuin kytkin K6 on automaattiasennossa. Tällöin aukeavat kolmitila-puskurit Mil ja M8, kun taasen peukalopyörällä K4 ei ole vaikutusta. Kytkimen K6 ollessa toisessa asennossa, sulkeu­

tuvat puskurit Ml 1 ja M8 ja peukalopyörällä K4 vahtaan linja.

Ouput-kortin kytkentälevyn valmistumisen jälkeen jouduttiin kortille lisäämään vastus R6, jolla vedetään TAI -piirin otto maihin, silloin kuin prosessoria ei käytetä.

Kun output-kortti liitetään kytkentälaitteeseen, on kytkimet Kl, K2 ja КЗ jehdotettava sa­

malla tavalla, jotta prosessori käsittäisi signaalien tulevan samalta latomakoneelta.

(27)

4.3.3 Input-kortti

Input-kortteja voidaan kytkeä kaikkiaan 10 kappaletta, kuitenkin siten, että kiillekin vara­

taan eri linjanumero kytkimellä K2 (input-kortin kytkentäkaavio, liite 13). Input-kortin pe­

riaate tuli myöskin esitettyä ristikytkentälaitteen johdanto-osassa, joten tarkastellaan muuta­

mia yksityiskohtia. Input-kortin liitteet ovat 12, 13 ja 14.

Monostabiilin elimen (М3) toista kiikkua käytetään samalla tavalla kuin output-kortilla, mutta tässä sitä käytetään valolatomakoneen vastauksen (ACK) sieppaamiseen väylältä. Ennen linjalähettimelle M16 viemistä, joudutaan ACK invertoimaan, koska se on kääntynyt output- kortilla vastaanotettaessa. Invertoimatonta ACK:ta käytetään palvelupyynnön poistamiseksi kiikulta M5.

Monostabiilin elimen (М3) jäljelle jäännyttä kiikkua käytetään data valmis -signaalin (ENQ) stabilisoimiseksi. Tietokoneiden erilaisuudesta (käytössä oli erinopeuksisia HP:n Mx-sarjan ko­

neita) johtuen ENQ:n pituus vaihteh 0.6 ja 1 us:n välillä, ollen toisinaan jopa alle 0.6 us. Kos­

ka kellotaajuus oh taas laskettu 0.6 us:n mukaan, oh seurauksena se, että ristikytkentälaite hukkasi merkkejä ja teki virheitä. Valolatomakoneen nopeus ei kuitenkaan yhä lähellekään taajuutta, jota 0.6 us:n pulssi edellyttää, joten latomista mitenkään jarruttamatta voitiin ENQ:n pituus määrätä tällä monostabiililla kiikulla 1 us:ksi. Näin muutettua ENQ:ta käyte­

tään myöskin pyynnön asettamiseksi kiikulle M5.

Näitä muutoksia varten jouduttiin, input-kortin kytkentälevyn valmistumisen jälkeen, lisää­

mään vastus R4 ja kondensaattori C5 sekä ACK:n kääntäminen invertteriä MH käyttäen.

Input-korttia Intettäessä on kytkimet Kl ja K2 johdotettava samalla tavalla, jotta prosessori käsittäisi palvelupyyntöjen tulevan oikealta linjalta.

4.4 Ohjelma

Ohjelman kehittelyssä käytettiin hyväksi elektroniikkahuollossa rakennettua EPROM-poltto laitetta, joka on rakennettu samanlaiselle SDK-85 -kitihe kuin tämänkin työn prosessoriosa.

SDK-85:n monitorikomennot ohvat täten ainoat ohjelman kehittelyssä käytetyt käskyt. Käsky­

jen niukkuuden vuoksi ei käytettävissä ohut minkäänlaisia kääntäjiä eikä myöskään kunnol­

lista tutkintaohjelmaa. Tämän vuoksi ohjelmointi suoritettiin siten, että EPR0M:he 2716 pol­

tettiin aina testattu moduli kerrallaan, jättäen kuitenkin modulien väliin laajentamia- ja kor­

jausmahdollisuuksia.

Varsinainen ohjelma on toteutettu kiertokyselyperiaatteella, jossa joka kierros luetaan kaik­

ki syöttötiedot, analysoidaan ne ja asetetaan tarvittavat ohjaukset. Ohjelman listaus on liittees­

sä 15.

(28)

4.4.1 Muistin käyttö

Ohjelma sijaitsee muistipaikasta 9000 eteenpäin aina osoitteeseen 9478 saakka, käsittäen kuitenkin vain n. 1 ktavua ohjelmakoodia.

Ohjelman pinoalue on muistipaikasta 20C0 alaspäin aina muistipaikkaan 2000 asti. Tästä alueesta ei kuitenkaan käytetä kuin osa, sillä enimmillään pinossa on 10 tavua, silloin kun ol­

laan aliohjelmassa г e s e t k.

Ohjelmassa on varattu kullekin input-kortille ja output-kortille omat tilataulut, joihin tallen­

netaan kunkin kortin käsittelyyn tarvittavat tiedot taulukon 4.4.1.1 mukaisesti. Tilataulut ovat rakennettu siten, että ensimmäisen output-kortin osoite on 2800 ja tästä osoitteesta on 0008'tavun päässä seuraavan output-kortin aloitusosoite jne. Vastaavasti ensimmäisen input- kortin osoite on 2820 ja seuraavan osoite on 0004 tavun päässä. Taulukossa 4.4.1.1 on esitetty

aina, ensimmäisen kortin vähiten merkitsevä osoite ja suluissa aina muiden korttien vastaavat osoitteet. Osoituksessa on käytetty menetelmää, jossa HL-rekisteriin asetetaan ensimmäisen kortin osoite ja DE-rekisteriin hyppy seuraa vaan. Tällöin DAD-kas kyllä, joka laskee HL-rekis­

terin sisällön ja DE-rekisterin sisällön yhteen ja tallettaa tuloksen HL-rekisteriin, saadaan kä­

tevästi läpikäytyä jokaisen kortin vastaavat tiedot.

output-kortti 0(8) OFF 01 pois tuotannosta

2800 + n0008 1 (9) ERROR 01 latomakoneen virhe

2(A) m/a-k (ok:n kytkin) 01 manuaali

3(B) m/a-p (ohjauspan.) 0-9 linjanumero, FF pois

4(C) FREE 01 latomakone vapaa

5(D) paperin leveys 1 kapea, 2 norm, 3 leveä 6(E) valittu ohjaus 0-F (vrt. näyttö)

7(F) ylimääräinen liipaisu 00 ei liipaisua 01 liipaisu tarvitaan FF liipaisu annettu input-kortti 0 (4,8,C) kytketty-tieto 01 kytketty

2820 + n0004 1 (5,9,D) pyynnöt 01 pyyntö

2 (6,A,E) paperin leveys 1 kapea, 2 norm, 3 leveä

Taulukko 4.4.1.1 Korttien tilataulut

4.4.2 Modulirakenne

Ohjelma on modulirakenteinen, käsittäen 16 eri modulia. Modulirakenne on esitetty kuvassa 4.4.2.1. Moduleita on neljässä tasossa, joista ylimpänä on pääohjelma ja alimpana aliohjelma

r e s e t k. Kuvaan on nuolilla merkitty mitä modulia kukin ohjelma kutsuu.

Parametrit modulien välillä välitetään rekistereissä.

(29)

kortti liipaisu

virhvap pyynnöt ohjpan ohjaus

subohja

tarkista subana

resetk

pääohjelma

Kuva 4.4.2.1 Modulirakenne

4.4.3 Modulikuvaukset

4.4.3.1 Pääohjelma

Pääohjelma on tehty siten, että analysoivia osia olisi mahdollisimman vähän. Pääohjelma koostuu täten useista aliohjelmakutsuista ja ainoastaan ohjauspanelin lukuesto tarkistetaan.

Pseudokielinen kuvaus (pyritään käyttämään PASCALin lauserakenteita mahdollisimman pal­

jon) on seuraavanlainen:

BEGIN pääohjelma;

aseta pinon alkuosoite;

alkuasetukset;

REPEAT

v i r v a p ( tarkistetaan latomakoneen virhe- ja vapaa tiedot );

pyynnöt ( tarkistetaan input-korteilta tulevat pyynnöt );

kortti ( tarkistetaan output-kortien manuaali/automaatti-kytkimet );

IF NOT lukuesto THEN ohjpan ( luetaan ohjauspaneli );

analysoi ( muodostetaan ohjaukset );

ohjaus ( asetetaan ohjaukset );

liipaisu ( annetaan tarvittaessa latomakoneelle heräte (ENQ));

FOREVER

END (pääohjelma).

(30)

4.4.3.2 Alkuas

A 1 k u a a on aliohjelma joka määrittelee s/t-portit oikeisiin tiloihin ja antaa tauluille tarvit­

tavat alkuarvot.

Syöttö/tulostus-porteista laitetaan syöttö-tilaan portit 8, 9, 29 ja 22 ja tulostus-tilaan portit 0, 1, 23 ja 2B. Tilatauluihin laitetaan kaikkiin ensiksi nollat ja sen jälkeen päivitetään taulu­

jen osat seuraavasti:

— ohjauspanelin manuaalisesti valittuun linjanumeron tallennuspaikkaan (m/a-p, osoite 2803 + n0008) asetetaan FF, joka tarkoittaa sitä, että ko. tietoa ei ole annettu.

— valituksi ohjaukseksi (osoite 2806 + n0008) asetetaan FF.

— valolatomakoneet asetetaan vapaiksi (osoite 2804 + n0008)

— linjat 0-3 asetetaan kapeiksi (osoite 2822 + n0004).

— linjat 4-6 asetetaan normaaleiksi.

— linjat 7-9 asetetaan leveiksi.

Varsinaisen asetuksen suorittaa aliohjelma aseta, jota tämä aliohjelma kutsuu parametrei­

nään data, alkuosoite, hyppy ja laskuri. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE alkuas ; BEGIN

pyynnöt syöttö-tilaan ; ohjaukset tulostus-tilaan ;

valolatomakoneen virhe, vapaa, ohjauspanelin väylä ja output-kortin man/aut syöttötilaan sekä ohjauspanelin valitsin, virheen ilmaisu ja ylimäärinen heräte tulostus-tilaan ;

nollataan ylimääräinen heräte, jotta latomakoneet eivät turhaan alkaisi odotaa dataa ; nollataan taulukot ;

aseta ohjauspanelin man/aut-tiedoksi se, ettei sitä ole annettu aseta valituksi ohjaukseksi OFF ;

aseta latomakoneet vapaiksi ; aseta linjat 0-3 kapeiksi ; aseta linjat 4-6 normaaleiksi ; aseta linjat 7-9 leveiksi ; END (alkuas ) ;

4.4.3.3 Pyynnöt

Aliohjelma pyynnöt tarkistaa kaikki palvelupyynnöt input-korteilta. Varsinaisen tarkistuksen ja asetuksen suorittaa kuitenkin aliohjelma tarkista, jota tämä aliohjelma kutsuu

(31)

parametreinään tallennuksen alkuosoite, hyppy seuraavaan muistipaikkaan, tallennettavien muistipaikkojen lukumäärä ja portilta luettu data. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE pyynnöt ; BEGIN

luetaan pyynnöt 0-7 ; tarkista pyynnöt 0-7 ; luetaan pyynnöt 8-9 ; tarkista pyynnöt 8-9 ; END (pyynnöt);

4.4.3.4 Virhvap

Aliohjelma virhvap tarkistaa valolatomakoneen virhe- ja vapaa-tiedot. Varsinainen tar­

kistus ja asetus ei kuitenkaan tapahdu tässä aliohjelmassa vaan vapaa-tieto tarkistetaan alioh­

jelmassa free ja virhe-tieto aliohjelmassa tarkista, joita tämä aliohjelma kutsuu para­

metreinään tallennuksen alkuosoite, hyppy seuraavaan osoitteeseen, tallennettavien muisti­

paikkojen lukumäärä ja portilta luettu data. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE virhvap ; BEGIN

luetaan virhe ja vapaa ;

tutki vapaa-tieto aliohjelmassa free;

tarkista virhe-tieto ; END ( v i rh va p);

4.4.3.5 Kortti

Kortti tutkii output-korttien man/aut-kytkimien tilan ja asettaa tiedon siitä tilatauluun.

Varsinaisen tarkistuksen ja asetuksen suorittaa kuitenkin aliohjelma tarkista, jota tämä aliohjelma kutsuu parametreinään tallennuksen alkuosoite, hyppy seuraavaan osoitteeseen, tallennettavien muistipaikkojen lukummäärä ja portilta luettu data. PseudoMelinen kuvaus:

PROCEDURE kortti ; BEGIN

luetaan output-korttien man/aut-kytkimien tilat ; siirretään tieto akussa oikealle paikalle ;

tarkista kytkimien tilat ; END (kortti);

(32)

4.4.3.6 Ohjpan

Ohj pan tarkistaa ohjauspanelin kytkimet vuorotellen asettamalla ensin ohjauspanelin valitsimille halutun datan, lukemalla ohjauspanelin väylältä kytkimien asennon ja kutsumalla, aliohjelmaa p a n e 1 i, parametreinään tallennuksen alkuosoite ja analysoitava data. Pseudo- kielinen kuvaus:

PROCEDURE ohjpan ; BEGIN

luetaan valolatomakoneen 0 tiedot ;

tutkitaan kytkimien asennot aliohjelmassa p a n e I i ; luetaan valolatomakoneen 1 tiedot ;

tutkitaan kytkimien asennot aliohjelmassa panel! ; luetaan valolatomakoneen 2 tiedot ;

tutkitaan kytkimien asennot aliohjelmassa p a n e I i ; luetaan valolatomakoneen 3 tiedot ;

tutkitaan kytkimien asennot aliohjelmassa p a n e I i ; END (ohjpan);

4.4.3.7 Analysoi ;

Aliohjelma analysoi toimii varsinaisen analysoinnin suorittavaa aliohjelmaa s u b a- n a koordinoivana aliohjelmana. Analysoi kutsuu aliohjelmaa s u b a n a vuorotellen parametrinään kulloisenkin valolatomakoneen (output-kortin) tallennusosoite. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE analysoi ; BEGIN

valitaan ohjaus latomakoneelle 0 aliohjelmassa s u b a n a valitaan ohjaus latomakoneelle 1 aliohjelmassa s u b a n a valitaan ohjaus latomakoneelle 2 aliohjelmassa s u b a n a valitaan ohjaus latomakoneelle 3 aliohjelmassa s u b a n a END (analysoi);

4.4.3.8 Ohjaus

Aliohjelma ohjaus asettaa ohjaukset. Varsinaiset ohjaukset muokataan kuitenkin alioh­

jelmassa s u b o h j a, jossa yhdistetään kahden valolatomakoneen ohjaukset yhteen tavuun.

(33)

Ohjaus kutsuu aliohjelmaa subohj a parametrinään ylemmän valolatomakoneen osoite ja hyppy alemman valolatomakoneen osoitteeseen. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE ohjaus ; BEGIN

yhdistä valolatomakoneiden 0 ja 1 ohjaukset aliohjelmassa s u b o h j a tulosta valolatomakoneiden 0 ja 1 ohjaus ;

yhdistä valolatomakoneiden 2 ja 3 ohjaukset aliohjelmassa s u b o h j a tulosta valolatomakoneiden 2 ja 3 ohjaus ;

END (ohjaus);

4.4.3.9 Liipaisu

Liipaisu tutkii tarvitseeko antaa latomakoneelle ylimääräinen heräte (ENQ) ja tarvit­

taessa antaa ko. herätteen. Heräte annetaan vain silloin kuin automaattiasennossa olevaan va­

lolatomakoneeseen vaihdetaan linja. Herätteeksi riittää lyhyt pulssi. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE liipaisu ; BEGIN

FOR numero := 3 DOWNTO 0 DO BEGIN

IF latomakone numero tarvitsee liipaisun THEN BEGIN

laita liipaisutarve muistiin ;

laita tieto siitä, että liipaisu on annettu ; END ELSE

laita muistiin, että liipaisua ei tarvita ; END (for);

tulosta liipaisut ; poista liipaisut ; END (liipaisu);

4.4.3.10 Aseta

Aliohjelma aseta saa parametrinä datan, jonka se asettaa parametreinä tulleisiin osoittei­

siin. Pseudokielinen kuvaus:

(34)

PROCEDURE aseta (alkuosoite, hyppy, laskuri, data : INTEGER) ; BEGIN

FOR laskuri := laskuri DOWNTO 0 DO BEGIN

laita data alkuosoitteeseen ; alkuosoite := alkuosoite + hyppy ; END (for);

END (aseta);

4.4.3.11 Tarkista

Aliohjelma tarkista tarkistaa parametrinä tulleen tavun bitti bitiltä ja asettaa annettuihin muistipaikkoihin 1:sen jos vastaavalla kohdalla tavua on 0 ja 0:n jos vastaavalla kohdalla on 1. Tä­

mä sen vuoksi, että syöttöporteilla on käänteinen arvo. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE tarkista (alkuosoite, hyppy, laskuri, data : INTEGER) ; BEGIN

FOR laskuri := laskuri DOWNTO 0 DO BEGIN

IF tavussa on 0

THEN talleta alkuosoitteeseen 1 ELSE talleta alkuosoitteeseen 0 ; alkuosoite := alkuosoite + hyppy ; END (for);

END (tarkista);

4.4.3.12 Paneli

Paneli lukee ohjauspanelista tulevan datan ja asettaa tilatauluun datan mukaiset tiedot.

On muistettava, että aliohjelma ohj pan on jo asettanut ohjauspanelin valitsimet, joten ha­

luttu data on suoraan luettavissa ohjauspanelin väylältä. Lisäksi paneli saa parametrinä sen valolatomakoneen tilataulun osoitteen, jota käsitellään. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE paneli (alkuosoite : INTEGER) ; BEGIN

luetaan kytkimien tiedot väylältä ;

IF kytkin on OFF asennossa THEN aseta OFF-tieto ELSE BEGIN

poista OFF-tieto CASE kytkin OF

manuaali : laita linjanumero ja poista paperin leveys ; automaatti : poista linjanumero ja aseta paperin leveys ; END (case);

END (if);

END (paneli);

(35)

4.4.3.13 Free

Aliohjelma free tarkistaa valolatomakoneen vapaa-tiedon ja asettaa tilatauluun tarvittavat tiedot. Free мя parametreinä ensimmäisen valolatomakoneen tilataulun osoitteen, hypyn seu- raavaan osoitteeseen, tallennettavien muistipaikkojen lukumäärän ja datan, johon on luettu vapaa-tiedot.

Aliohjelmassa on havaittavissa kaksi erillistä tilannetta. Ensiksikin muutos vapaa-tilasta va­

rattu-tilaan. Tällöin on kysymyksessä tilanne, jolloin latomakone aloittaa jutun latomisen.

Vastaavasti toinen tilanne on varattu-tilasta siirtyminen vapaa-tilaan, jolloin jutun latominen lopetetaan.

Tunsin mainitussa muutoksessa ei tarvitse tehdä muuta kuin asettaa tieto, että valolatomako­

ne on varattu ja poistaa tieto siitä, että latomakoneelle on annettu heräte. Toinen tilanne on jo hieman mutkikkaampi, sillä tehtyjen mittausten mukaan vapaa-tieto tulee ennenkuin latoma­

kone on todellisuudessa vapaa. Tämä johtuu siitä, että kun latomakone päivittää näyttönsä (tä­

mä on se hetki jolloin vapaa-tieto tuodaan prosessorille), niin latomakone ei vielä olekaan val­

mis vastaanottamaan uutta juttua vaan suorittaa vielä muutamia päivityksiä ennenkuin alkaa vastaanottaa seuraavaa juttua. Lisäksi havaittiin, että Hastech lähettää jutun loppumisen mer­

kiksi yllättävän pitkän, n.25ms kestävän, tiedonsiirron päättymis-keskustelun. Näiden vuoksi oh rakennettava viiveluuppi, jonka jälkeen vielä tarkistetaan uudelleen latomakoneen vapaa- tieto. Mikäli latomakone on vielä tämänkin jälkeen vapaa asetetaan siitä tieto tilatauluun ja poistetaan kytketty-tieto aliohjelmassa r e s e t k. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE free (alkuosoite, hyppy, laskuri, data : INTEGER) ; BEGIN

luetaan edellinen vapaa-tieto ; IF muutoksia THEN

BEGIN

IF vapaasta varatuksi THEN BEGIN

laita valolatomakone varatuksi ; poista liipaisu-tieto ;

END ELSE BEGIN

odottele n. 45ms:ia ;

IF latomakone edelleen vapaa THEN BEGIN

laita valolatomakone vapaaksi ;

poista kytketty-tieto aliohjelmassa r e s e t k ; END (if);

END (if);

END (if);

END (free);

(36)

4.4.3.14 Subohja

Aliohjelma muodostaa tulostus-portille lähetettävän ohjauksen ja palauttaa tämän kutsuvalle ohjelmalle. Ohjaus muodostetaan kahdesta neljäbittisestä ohjaus-tiedosta, jotka ovat syntyneet aliohjelman s u b a n a seurauksena. Nämä valitut ohjaukset subohja yhdistää yhdeksi kahdeksan bittiseksi ohjaukseksi. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE subohja (VAR .ohjaus; alkuosoite, hyppy : INTEGER) ; BEGIN

lue ylemmän valolatomakoneen ohjaus ; tallenna se akkuun oikealle paikalle ; lisää alemman valolatomakoneen ohjaus ; END (su bohj a);

4.4.2.15 Subana

S u b a n a on aliohjelma, joka tarkistaa tilataulut ja asettaa ohjauksen tilatauluun. Para­

metreinä subana saa käsiteltävänä olevan latomakoneen alkuosoitteen. Subana käy Vai kki tila taulun kentät läpi. Ohjauksen talletuspaikka osoitetaan siten, että HL rekisteriin li­

sätään DE-rekisterin sisältö. Pseudokielinen kuvaus:

PROCEDURE subana (alkuosoite : INTEGER) ; BEGIN

WHILE latomakoneita käsittelemättä DO BEGIN

CASE latomakone OF OFF : BEGIN

poista kytketty-tieto aliohjelmassa r e s e t k ; asetetaan ohjaukseksi OFF (F) ;

poistetaan ylimääräinen heräte ; END (off);

ERROR : BEGIN

poista kytketty-tieto aliohjelmassa r e s e t k ; IF NOT edellinen ohjaus oli virhe THEN BEGIN

asetetaan ohjaukseksi virhe (E) ;

annetaan pulssi merkkiledille ja -summerille ; END (if);

END (error);

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ensimmäisessä tässä työssä tarkastellussa patentissa (US 9,659,327 B2. 2017.) kuitintunnistusta on lähestytty luottokorttitietojen varmistamisen motivoimana. Myös tämän

Tätä argumenttia Linzey vaikuttaa kuitenkin pitävän epäpätevänä, sillä ei käsittele saati selitä sitä yhtään enempää. Linzey etenee perusteluissaan seuraavaan

Käsittelyä on tietosuoja-asetuksen mukaan toiminto tai toiminnot, joita kohdistetaan hen- kilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin. Käsittely voi olla

Piste I on kolmion sisään piirretyn ympyrän kes- kipiste, ja ympyrä sivuaa sivuja BC, CA, AB pisteissä D, E, F vastaavasti.. P on suoran AD ja kolmion sisään piirretyn ympyrän

Kuinka poistaisit listasta saman alkion useampikertaiset esiintymät, jolloin tulos- listassa olisi alkuperäisestä listasta vain yksi kappale kutakin alkiota.. Tutustu

Kalliot, kivet ja maalajitkin ovat rannoilla usein näkyvissä selvemmin kuin muualla, koska vesirajan tuntumassa aallot huuhtovat niitä säännöllisesti niin, että niihin ei

Varsinaisen opetustyön lisäksi koulutus antaa valmiuksia toimia myös erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä eri tasoilla, koska ITE-ohjelma sisältää

Myös Josef Roubicek kuului aluksi meihin, jotka eivät välitä, eivät kuuntele, eivät toimi, jotka mieluummin kyyhöt- tävät ja kyyristelevät ja nöyristelevät sen

Vararehtori Hannele Niemen aloitteesta järjestettiin 11.6.2004 kutsuseminaari, jossa pohdittiin kirjastojen roolia uudessa tutkintorakenteessa.. Jotta mahdollisimman moni

 Arvioida eri sektoreiden olemassa olevien ohjelmien ja toimenpiteiden riittävyys meren hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseksi merenhoitoalueella.  Esittää tarvittaessa

Tulevien asuinrakennusten alapuolisista pintamaista tulee poistaa maa- ainekset, joiden haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007

Da-team Oy:n kanssa mahdottomaksi todettu rakenne Y- ja Z-akselin kiinnityksessä päätettiin ratkaista käyttämällä yhden kiinnityslevyn sijaan kahta levyä.. Toiseen levyyn

Asuntosprinklerilaitteiston vesilähteeksi tulee valita joko yleinen vesijohto, vesisäiliö tai painesäiliö tai niiden yhdistelmä. Vesilähdeselvityksen saa yleensä kunnan tai

Päätarkoitus on kuitenkin jättää järjestelmä ensin yhden valukoneen käyttöön, ja jos järjestelmä tyydyttää toimeksiantajaa, on sitä myöhemmin mahdollista laajentaa

Hihnan materiaalien ja rakenteiden tulee olla sellai- sia, että elintarvikkeita ja likaa tarttuu kiinni mahdollisimman vähän ja että hihna puhdistuu helposti pesuissa.. Jatkuva

Tähän asti huolto on teh- ty siten, että epäkunnossa oleva kangas kelataan erilliseen irrallaan olevaan niin sanot- tuun hylsyyn (kuva 4) samalla kun sitä silitetään rypyistä

Muutenkin ne sijoitetaan ja merkitään siten, että ne ovat selkeästi havaittavissa ja että niiden luo pääsee esteittä. Paloilmoituspainikkeita sijoitetaan jokaisen ulos

Paloilmoitinliike vastaa paloilmoitinjärjestelmän tarkastuksesta. Paloilmoi- tinjärjestelmälle tehdään manuaalinen testaus eli kierretään jokainen sil- mukassa oleva laite

Suunnittelu, asennus ja ylläpito perustuvat siis edellä mainittuihin määrääviin la- keihin, asetuksiin ja standardiin, sekä jokaisen paloilmoitinliikkeen tulee olla Tu-

Tässä tapauksessa kasvualustat olisivat reiät ylöspäin, joten sama kääntämistekniikka ei toimisi kuin alussa. Pakkaamiseen tarvittaisiin joko robotti, tai

Akseliin kiinnitetään myös vipuvarsi, jonka toiseen päähän kiinnite- tään sylinteri, joka tuottaa taivuttamiseen vaadittavan voiman.. Kun sylinteri työntyy ulos,

Tavoitteena on tehdä mekaniikkasuunnittelu, jossa tehdään muotit kahdelle eri malliselle uurnalle sekä valita prosessiin soveltuvat moottorit.. Valmista opinnäytetyötä

Eliniän testaaminen SFS-EN 60300-2: ”Eliniän testaaminen pitäisi suorittaa suunnittelu- ja kehitysvaiheen aikana, jotta ha- vaitaan ja tunnistetaan tuotteen heikkoudet,