Ikääntyneille suunnatun sosiaalisen markkinoinnin interventioiden taloudellinen arviointi - kartoittava kirjallisuuskatsaus näkymä

artikkelit

Ikääntyneille suunnatun sosiaalisen

markkinoinnin interventioiden taloudellinen arviointi – kartoittava kirjallisuuskatsaus

Jussi Partanen¹, Leena Forma^1,2, Pekka Rissanen^1,2,3

1Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), Tampereen yliopisto

2 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Tampereen yliopisto

3Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Käyttäytymisen muutokseen tähtääviä kohdennettuja, kansalaisten, ryhmien ja yhteisöjen osallistamista hyödyntäviä menetelmiä on kuvattu lupaaviksi keinoiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tällaisten interventioiden taloudellista arviointia on tehty kuitenkin melko vähän. Taloudellinen arviointitutkimus on systemaattista toimintaa, jossa tunnistetaan, mitataan ja verrattaan vaihtoehtoisten interventioiden kustannuksia ja vaikutuksia. Tähän kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tietoa ja tuloksia ikääntyneille suunnatun sosiaalisen markkinoinnin tehokkuu- desta. Sosiaalista markkinointia kuvataan käyttäytymisen muutokseen tähtääväksi prosessiksi, jonka alkuperä on kaupallisen markkinoinnin ohella myös sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä. Katsauksen aineiston muodostavat yhdeksän kansainvälistä taloudellista arviointitutkimusta, jotka valikoituivat kriteerien mukaan lopulliseen analyysiin. Arvioitujen interventioiden tavoitteet liittyivät ikääntyneiden terveyden edistämiseen ja/tai sairauksien ennaltaehkäisyyn. Katsauksessa arvioitiin myös ta- loudellisten arviointitutkimusten laatua. Tutkimusten tulosten yhteenvetoa hanka- loittavat erot interventioiden tutkimusasetelmissa, arviointinäkökulmissa, vaikutta- vuuden mittaustavoissa sekä kansallisiin palvelujärjestelmiin liittyvät erot. Tuloksiin liittyvästä epävarmuudesta huolimatta tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että sosiaalista markkinointia hyödyntävät interventiot voivat olla vaikuttavia ja poten- tiaalisesti myös kustannus-vaikuttavia ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Johdanto

Ikääntyvien ihmisten terveys on Euroopassa yleisesti ottaen kohentunut viimeisten vuosi- kymmenien aikana. Sosioekonomisten ja

mui denkin ryhmien väliset koetun tervey- den ja hyvinvoinnin erot kuitenkin toistu- vat muun muassa empiirisissä tutkimuksis- sa. (Christensen ym. 2009; Read ym. 2015).

Yhtenä keinona saavuttaa parempia ja kestä-

vämpiä tuloksia terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa on pidetty kansalaisten ja yh- teisöjen osallistamista heidän kohtaamiensa ongelmien määrittelemiseen ja ratkaisukeino- jen muotoilemiseen (Israel ym. 1998; Stephens 2007; Wallerstein & Duran 2006). Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävät toi- met on nähty paitsi arvokkaana yhteiskunnalli- sena tavoitteena itsessään, myös varautumisena väestön vanhenemiseen (Edwards 2012).

Tämä tutkimus on osa PROMEQ-kon sor- tiota, jonka yhtenä tavoitteena on kansalais- lähtöisesti kehittää vaikuttavia keinoja yhteis- kunnallisesti heikossa asemassa olevien ryh- mien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (http://www.promeq.fi/FI). Konsortiossa ko- keillaan sosiaalista markkinointia hyödyntäviä interventioita, joiden vaikuttavuus ja kustan- nus-vaikuttavuus arvioidaan.

Sosiaalista markkinointia kuvataan käyttäy- tymisen muutokseen tähtääväksi prosessiksi, jonka alkuperä on kaupallisen markkinoinnin ohella myös yhteiskuntatieteissä (French 2011).

Ikääntyneille suunnatun sosiaalisen markki- noinnin vaikuttavuudesta on olemassa jon- kin verran tietoa esimerkiksi fyysisen aktiivi- suuden lisäämiseen (esim. Fujihira ym. 2015), mielenterveyden (Zanjani ym. 2012) ja tervey- den edistämiseen (Mui ym. 2012; Wang ym.

2014) tähtäävistä interventioista. Huolimatta siitä, että sosiaalista markkinointia on kuvat- tu tehokkaaksi prosessiksi aikaansaada muu- toksia ihmisten käyttäytymisessä (esim. Stead ym. 2007), sosiaalisen markkinoinnin taloudel- lista arviointia on kuitenkin tehty melko vä- hän (esim. Christopoulos & Reynolds 2009).

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on yhtäältä kuvata, millaisia tuloksia aiempien taloudellis- ten arviointitutkimusten perusteella ikäänty- neelle väestölle suunnatuista sosiaalista mark- kinointia hyödyntävistä interventioista on saa- tu, ja toisaalta arvioida aiemman tutkimuksen laatua. Tutkimuskysymykset ovat:

(1) Millaisista ikääntyneille suunnatuista sosiaalista markkinointia hyödyntävis- tä interventioista on tehty taloudellista arviointitutkimusta?

(2) Mitä tiedetään aiemman tutkimuk- sen perusteella tällaisten interventioi- den tehokkuudesta?

(3) Miten interventioiden vaikuttavuutta on tutkimuksissa mitattu?

(4) Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia ar viointitutkimuksissa on?

Sosiaalinen markkinointi

Sosiaalisen markkinoinnin (social marketing) alkuperä on kaupallisen markkinoinnin peri- aatteiden soveltamisessa yksilöiden tervey den, elämänlaadun sekä yhteiskunnallisen hyvin- voinnin lisäämiseksi (Kotler & Zaltman 1971).

Sosiaalista markkinointia käsittelevässä kirjal- lisuudessa sitä kuvataan käyttäytymisen muu- tokseen tähtääväksi prosessiksi, jonka juuret ovat kaupallisen markkinoinnin ohella myös yhteiskuntatieteellisessä perinteessä (French 2011, 20; French & Blair-Stevens 2007). So- siaa linen markkinointi ei ole yhtenäinen teo- ria, vaan pikemminkin viitekehys, joka sisäl- tää useita teoreettisia aineksia (Stead ym. 2007, 127). Kiinnostus sosiaalista markkinointia koh- taan voidaan yhdistää sosiaali- ja terveyspoli- tiikan muuttumiseen yksilökeskeisemmäksi, kansalaisia osallistavammaksi ja vastuullista- vammaksi (French & Russell-Bennett 2015, 3;

Szmigin ym. 2011). Sosiaalisessa markkinoin- nissa hyödynnetään muun muassa käyttäyty- mistaloustiedettä, sosiaalipsykologiaa, yhtei- söjen osallistamista, sosiaalista muotoilua sekä digitaalisen median tarjoamia keinoja (French

& Russell-Bennett, 2015, 3). Yleisimmin so- siaalisen markkinoinnin menetelmiä on sovel- lettu kansanterveyden edistämiseen. Niin ikään globaalit terveyskysymykset, onnettomuuksien ehkäisy ja ympäristönsuojelu ovat olleet sosiaa- lisessa markkinoinnissa usein käsiteltyjä aiheita.

(Truong 2014, 23.)

Varhaisin ja edelleen laajasti käytetty so- siaalisen markkinoinnin kriteeristö on peräi- sin Andreasenin (2002) artikkelista, jossa hän esitti kuusi sosiaalista markkinointia kuvaavaa pääperiaatetta. Andreasenin mukaan sosiaali- sen markkinoinnin ytimessä on käyttäytymi- sen muutoksen aikaansaaminen ja sen tulisi pe- rustua markkinoinnin kohdeyleisön tarpeiden ymmärtämiseen (emt., 7). Keskeisin perustelu segmentaatiolle on Andreasenin mukaan sen oletettu tehokkuus verrattuna jonkin tavoitteen yleisluonteisemmin toteutettuun edistämiseen.

Lisäksi sosiaalisen markkinoinnin keskeisenä tehtävänä on yhtäältä aikaansaada tavoitellus- ta käyttäytymisen muutoksesta kohdeyleisön näkö kulmasta mahdollisimman houkuttele- vaa ja toisaalta minimoida muutoksen kans- sa kilpailevia tekijöitä. Andreasenin käyttämät sosiaalisen markkinoinnin kriteerit on koottu taulukkoon 1.

Andreasenin määritelmää ovat sittemmin kehittäneet ja täydentäneet esimerkiksi French

ja Blair-Stevens (2007). Heidän mukaansa so- siaalisen markkinoinnin keskiössä ovat asiakas- lähtöisyys ja kohderyhmän ymmärtäminen, sil- lä ne luovat edellytykset käyttäytymismuutosta edistävien ja toisaalta sen kanssa kilpailevien tekijöiden ymmärtämiseksi.

Yksilöiden käyttäytymisen muuttamispyr- ki mykset eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole toimivia, sillä käyttäytymiseen vaikuttavat myös rakenteelliset ja institutionaaliset teki- jät (French & Blair-Stevens 2007; French &

Russell-Bennett 2015; Gordon 2013, 114–115).

Yksilölliseen muutokseen tähtäävään työhön verrattuna käyttäytymisen muutostavoitetta edistetään kokonaisvaltaisemmin strategises sa sosiaalisessa markkinoinnissa (upstream social marketing), jossa markkinointi suunnataan yk- silöiden, ryhmien tai yhteisöjen ohella myös esimerkiksi paikallishallinnon, ammatillisten organisaatioiden tai muun päätöksenteon ta- solle (emt., 2013; Truong & Hall 2013, 115).

Etenkin tällä tavoin määriteltynä sosiaalises-

Kriteeri/pääperiaate Selitys

1. Käyttäytymisen muutos (Behaviour change) Intervention tavoitteena on käyttäytymisen muutos.

Havainnoinnin kohteena olevaa käyttäytymisen muutosta pyritään mittaamaan.

2. Asiakaslähtöinen tutkimus (Consumer

research) Interventio perustuu asiakkaiden kokemusten,

arvojen ja tarpeiden ymmärtämiselle, joita on arvioitu, tunnistettu ja ennalta testattu asiakaslähtöisessä tutkimustyössä.

3. Segmentointi (Segmentation and targeting) Interventiot räätälöidään tietyille kohderyhmän segmenteille.

4. ”Markkinointimix” (Marketing mix) Interventiossa hyödynnetään kohderyhmälle parhaiten soveltuvaa markkinointimenetelmien yhdistelmää. Ne pitävät sisällään ”tuotteen”, ”hinnan”,

”paikan” sekä ”mainostuksen”.

5. Vaihtokauppa (Exchange) Interventio motivoi ja houkuttelee kohdeyleisöä osallistumaan vapaaehtoisesti interventioon ja tarjoaa lisäksi jotakin heitä hyödyttävää.

6. Kilpailevat tekijät (Competition) Interventiossa huomioidaan käyttäytymisen muutoksen kanssa kilpailevat tekijät ja pyritään vähentämään tällaisten tekijöiden vaikutusta.

Taulukko on mukaelma Stead ym. (2007)

Taulukko 1. Andreasenin (2002) sosiaalisen markkinoinnin pääperiaatteet.

sa markkinoinnissa on yhtymäkohtia yhtei- söllisen muutostyön perinteeseen (vrt. esim.

Turunen 2009). Yleisellä tasolla yhteisötyö voidaan määritellä toimintavoiksi, joiden avul- la paikalliset tarpeet ja voimavarat tunnistetaan ja valjastetaan myönteisen kehityksen aikaan- saamiseksi. Viimeisimpänä yhteisötyön suun- tauksena on pidetty kaupallisen toiminnan periaatteiden omaksumista ja hyödyntämistä (emt., 2009).

Taloudellinen arviointi

Koska kaikkia terveyteen ja hyvinvointiin mah- dollisesti myönteisesti vaikuttavia toimenpitei- tä ei voida voimavarojen niukkuuden vuoksi ot- taa käyttöön (esim. Mooney 2003; Sintonen ym. 1997, 203), käytettävissä olevat voimava- rat tulisi kohdentaa siten, että ne tuottaisivat mahdollisimman paljon hyvinvointia. Tämän ajattelun juuret ovat seurausetiikassa, tarkem- min sanottuna utilitarismissa, jonka keskeisenä lähtökohtana on arvioida toimenpiteiden hy- väksyttävyys niiden seurausten perusteella.

Taloudellinen arviointitutkimus on syste- maattista toimintaa, jossa tunnistetaan, mita- taan ja verrattaan vaihtoehtoisten interven- tioi den kustannuksia ja vaikutuksia (esim.

Drummond 2005; Sefton ym. 2004; Sintonen

& Pekurinen 2006). Arvioinnin kohteena voi olla prosessin, suunnitelmien, projektien, oh- jelmien tai politiikkojen hyötyjen tai hyödyt- tömyyden järjestelmällinen tarkastelu. (Konu ym. 2009, 285).

Taloudellisen arviointitutkimuksen kes- keiset menetelmät ovat kustannus-vaikutta- vuusanalyysi, kustannus-vaikuttavuusanalyy- sin erityistapauksena pidetty kustannus-utili- teettianalyysi, kustannus-hyötyanalyysi ja kus- tannusten minimointianalyysi (Sintonen &

Pekurinen 2006, 251). Kaikki arviointime- netelmät mittaavat ja arvottavat kustannuk- sia rahallisesti, mutta eroavat toisistaan sii- nä, miten hyötyvaikutukset mitataan ja ar- votetaan. Kustannus-vaikuttavuusanalyysissa

(KVA) kahden tai useamman vaihtoehtoisen toimen vaikuttavuutta punnitaan rahamää- räisiä kustannuksia vasten. Kustannus-vaikut- ta vuusanalyysin erityistapauksena pidetty kus- tannus-utiliteettianalyysi (KUA) eroaa kus- tannus-vaikuttavuusanalyysista siten, että ter- veydellisten vaikutusten mittaamisessa otetaan huomioon muutos sekä elämän pituudessa että laadussa. Elämän pituuden ja laadun funktio- na määriteltävän laatupainotetun elinvuoden (QALY) muutokset suhteutetaan syntyneisiin kustannuksiin. Kustannushyötyanalyysissa (KHA) sekä toimenpiteen hyödyt sekä kus- tan nukset arvotetaan rahamääräisesti. Kus tan- nusten minimointianalyysissa (KMA) vertail- tavien vaihtoehtojen oletetaan olevan vaikutta- vuudeltaan yhtäläisiä ja huomiota kiinnitetään ainoastaan kustannusten selvittämiseen ja ana- lysoimiseen. (Emt., 2006.)

Terveystaloustieteessä vaikuttavuus-käsit- teellä viitataan yleensä terveyshyötyihin, joiden nähdään olevan oleellisia yleisen hyvinvoinnin kannalta (Konu ym. 2009, 285). Taloudellisen arvioinnin keskeinen ajatus on se, että jota- kin toimintoa ei voida asettaa etusijalle yksin- omaan sen perusteella, onko se vaikuttavampi tai kustannuksiltaan edullisempi suhteessa jo- honkin toiseen. Päätöksentekosäännöissä kri- teerinä on tavallisesti kustannus-vaikuttavuus, jolloin intervention vaikuttavuutta verrataan sen aiheuttamiin kustannuksiin. (Sefton ym.

2004, 14; Sintonen ym. 2006.) Tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa näkökulma on tyy- pillisesti päätöksentekijän näkökulma – ar- vioin titiedon tarkoituksena on tukea rationaa- lista päätöksentekoa.

Näkökulma vaikuttaa rajaukseen kustan- nuk sia ja hyötyvaikutuksia arvioitaessa. Ta lou- delliset arvioinnit tulisi toteuttaa yhteiskunnal- lisesta näkökulmasta, jolloin otetaan huomioon kaikki vertailtaviin vaihtoehtoihin liittyvä voi- mavarojen käyttö ja hyötyvaikutukset riippu- matta siitä, kenelle ne viime kädessä koituvat (emt., 2006, 252). Usein kuitenkin tyydytään esimerkiksi terveydenhuoltopalvelujen näkö-

kulmaan, jolloin kustannukset tai mahdolliset säästöt käsittävät vain terveydenhuoltosektorin.

Tähän kuitenkin sisältyy vaara, että havaittu- jen säästöjen sijaan todellisuudessa kustannuk- sia vain siirretään toimijalta toiselle, eikä ko- konaisuuden kannalta säästöjä synny lainkaan.

(ns. osa-optimoinnin ongelma; esim. Palmer

& Raftery 1999; ks. myös Byford & Sefton, 2003.) Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arvioin- ti voidaan määritellä myös monin tavoin kir- joittajan näkökulmasta, tieteellisestä taustasta ja paradigmasta riippuen (Konu ym. 2009, 285).

Vaikuttavuus-käsitteen käyttöön liittyykin hel- posti epämääräisyyttä. Lähtökohtana kuitenkin tulisi olla, että vaikuttavuus määritellään aina, kun sitä arvioidaan ja arvioinnin olisi hyvä pe- rustua yleisiin ja tunnustettuihin mittareihin, mikäli tutkittava asia sen mahdollistaa (emt., 2009).

Arviointitutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa jonkin toimen arvioimiseksi. Todellisissa resurssien allokointia koskevissa valintatilan- teissa tulee huomioida kustannus-vaikutta- vuuden ohella kuitenkin myös muita toimen hyväksyttävyyden kannalta olennaisia tekijöitä (Bertram ym. 2016). Vaikuttavuuden ar vioin- tiin liitettyjä arvoja ovat sosiaalinen hyvin- vointi, elämänlaatu sekä oikeudenmukaisuus.

Kysymykset palveluiden tasapuolisesta jakau- tumisesta ja teknisestä tehokkuudesta ovat niin ikään osa vaikuttavuuden arviointiin liittyvää keskustelua. (Konu ym. 2009, 287.)

Menetelmä ja aineisto Kirjallisuushaku

Tässä tutkimuksessa toteutettiin kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review) sosiaalisen markkinoinnin taloudellisiin arviointitutki- muksiin. Tällaisissa kirjallisuuskatsauksissa tarkastellaan esimerkiksi aiemman tutkimuk- sen laajuutta, tehdään arvioita tutkimusalueen soveltuvuudesta systemaattisen katsauksen to-

teuttamiseksi, luodaan yhteenvetoa aiemmas- ta tutkimuksesta sekä tunnistetaan tiedollisia ja tutkimuksellisia aukkoja. Menetelmä sovel- tuu kehittyville tutkimusaloille, joissa raken- netaan ja vahvistetaan alan tiedollista pohjaa sekä etsitään tutkimukseen perustuvaa näyttöä.

(Arksey & O’Malley 2005; Levac ym. 2010.) Kartoittavissa kirjallisuuskatsauksissa ei tavalli- sesti arvioida katsaukseen sisällytettyjen tutki- musten laatua (emt., 2010). Tässä tutkimukses- sa haluttiin kuitenkin arvioida myös taloudel- listen arviointitutkimusten laatua ja tarkastella tutkimusten luotettavuutta.

Hakustrategia esitetään taulukossa 2. Kir jal- lisuushaussa sosiaalisen markkinoinnin inter- ventioihin viitattiin ”social marketing” -termin lisäksi kansainvälisissä sosiaalisen markkinoin- nin – kirjallisuuskatsauksissa esiintynein inter- ventioihin viittaavin termein. Tällaiseen toi- mintatapaan tukeuduttiin, koska taloudellinen arviointi on tuloksia voimakkaasti rajaava te- kijä kirjallisuushaussa. Kuviossa 1 kuvataan ta- loudellisten arviointitutkimusten kirjallisuus- haku- ja valintaprosessi. Kriteerit täyttäviä tut- kimuksia haettiin Medline-, Cinahl-, Social Services Abstracts- ja Web of Science -tieto- kannoista. Haku rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin. Haku toteutettiin kussakin tie- tokannassa kokotekstihakuna. Tästä poik- keuksena oli Web of Science -tietokanta, jossa haku toteutettiin aihehakuna kokotekstihaun puuttuessa. Hakusanojen mahdolliset taivutus- päätteet huomioitiin hauissa katkaisumerkillä.

Tutkimusten sisäänoton kriteerit olivat:

• Arvioinnin kohteena olevat interventiot oli suunnattu vanhoille tai ikääntyneille ihmisille, jotka eivät olleet laitoshoidossa, eivätkä myöskään olleet vakavasti muisti- sairaita tai mielenterveysongelmaisia

• Tutkimusten tuli olla taloudellista ar- vioin titutkimusta

• Tutkimuksessa arvioitavien interventioi- den tuli olla määriteltävissä sosiaaliseksi markkinoinniksi

Kirjallisuuskatsausta varten etsittiin alkupe- räistutkimuksia, joissa vanhoille tai ikäänty- neille ihmiselle suunnattuja sosiaalista mark- kinointia hyödyntäviä interventioita tutkittiin taloudellisen arvioinnin menetelmillä. Kir jal- lisuusviitteistä hylättiin otsikon perusteella ensi vaiheessa lääkehoidolliset, lääketieteelli- set interventiotutkimukset ja poistettiin viit- teiden kaksoiskappaleet. Luettujen tiivistel- mien perus teella hylättiin katsausartikkelit ja ar viointitutkimukset, jotka eivät olleet talou- dellista arviointia.

Tutkittavina olleiden interventioiden sovel- tuvuutta tähän katsaukseen arvioitiin soveltaen Andreasen (2002) sosiaalisen markkinoinnin määritelmää. Interventioiden ei tarvinnut täyttää kaikkia määritelmän kuutta kohtaa tullakseen sisällytetyksi tähän tutkimukseen.

Keskeisenä pidettiin kuitenkin sitä, että ar- vioitavan intervention tuli sisältää käyttäyty- misen muutostavoite ja olla näin ollen erotet- tavissa pelkästä tiedotuksesta tai mainonnasta.

Soveltuvuutta arvioitaessa pidettiin keskeise- nä myös sitä, että interventioiden toteutukses-

sa huomioitiin ja osallistettiin niiden kohteena olevia ryhmiä. Kolmanneksi arvioitavan inter- vention tuli käyttää joitakin markkinointime- netelmiä. Interventioiden soveltuvuutta arvioi pääasiassa yksi tutkija, mutta epäselvät tapauk- set ratkaistiin tutkijaryhmän kesken keskuste- lemalla. Kirjallisuushaun aikana tarkempaa tietoa interventioista haettiin taloudellista ar- viointia taustoittavista artikkelista, jotka sisälsi- vät runsaammin kuvailevaa tietoa tutkimuksis- sa arvioiduista interventiosta. Taustoittavaa kir- jallisuutta etsittiin lähinnä tutkittavina ollei den julkaisujen lähdekirjallisuudesta. Haun perus- teella löydetyissä tutkimuksissa interven tioita ei ollut nimetty sosiaaliseksi markkinoin niksi, eikä käsitettä esiintynyt myöskään sellai senaan yhdenkään artikkelin kokotekstissä. Kuvailevaa tietoa on hyödynnetty samoin kuitenkin myös aiemmissa sosiaalisen markkinoinnin vaikutta- vuutta arvioivissa katsauksissa käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden iden- tifioimiseksi sosiaaliseksi markkinoinniksi (vrt.

Carins & Rundle-Thiele 2014; Kubacki ym 2015; Stead ym. 2007; Truong & Hall 2013).

Taulukko 2. Kirjallisuuskatsauksen hakustrategia.

Hakustrategia:

Hakusanat:

Ikääntyneet ihmiset • Old

• Elderly

• Geriatric AND

Taloudellinen arviointitutkimus • Economic evaluation

•         Cost-effectiveness 

•         Cost benefit 

• Cost-Utility AND

Sosiaalinen markkinointi • Social marketing

• Community-based

• Community-integrated

• Participatory

• Social norms intervention

• Co-operative

• Behaviour change

Kirjallisuushaun tuloksena löydettiin seit- semän hakuehdot täyttävää tutkimusta ja yksi tutkimus valikoitui mukaan artikkelien läh- dekirjallisuudesta. Lisäksi hakutermien mu- kainen hakuvahti tuotti yhden tuloksen varsi- naisen kirjallisuushaun jälkeen. Hakukriteerit täyttävien tutkimusartikkelien kokonaismäärä oli siten yhdeksän (ks. taulukko 3) ja niissä ar- vioituja interventioita taustoittavia artikkeleita kaikkiaan kymmenen.

Taloudellisten arviointitutkimusten arvioi- misessa sovellettiin Drummondin ym. (2005) taloudellisten arviointitutkimusten laadun ar- vioimiseksi laatimaa kriteeristöä, jonka avul-

la voitiin luoda käsitys tutkimusten tuottaman arviointitiedon laadusta ja luotettavuudesta.

Kriteeristöä sovellettiin siten, että mikäli pää- kysymystä tarkentavista alakysymyksistä kaikki täyttyivät, katsottiin pääkriteerin täyttyvän. Jos arvioiva tutkimus täytti tarkentavista alakysy- myksistä vähintään puolet, tulkittiin pääkritee- rin täyttyvän tällöin vain osittain. Kriteerin ei katsottu täyttyvän silloin, jos alakysymyksistä täyttyi vähemmän kuin puolet. Tutkimusten laatua arvioi erillisesti kaksi tutkijaa, ja tutki- muksiin liittyvät eriävät tulokset ratkaistiin keskustelemalla.

Kuvio 1. Taloudellisten arviointitutkimusten kirjallisuushakuprosessi.

Gustafson A, ym. (2009), USA; Samuel- Hodge C,

ym. (2009), USA; Will, J, ym. (2004), USA

40–64-vuotiaat vähävaraiset naiset, joiden painoindeksi oli 2

5–45. - Iän

keskiarvo 52 vuotta

Liikunnan ja ter- veellisen ravitse- muksen edistä- minen

Interventio perustui koh- deryhmän toiveiden ym-

märtämiselle esimerkiksi muotoiltaessa soveltuvia ruokareseptejä

Intervention suunni-

teltiin ja toteutettiin kulttuurisensitiivises

-

ti ja siinä huomioitiin esim. puutteet luku- ja kirjoitustaidossa

Osallistujat palkittiin pieni- muotoisin lahjoin osallistu- misesta (mm. mittakupit) sekä kalliimmin lahjoin ta- voitteissa pysymisestä

Tuote. liikuntaohjelma Painonhallintaohjelma Promootio: Ryhmätilaisuudet,

muistutussoitot ja painettu materiaali Paikka: Ohjelma toteutettiin paikallisessa kirkossa, ja nii-

hin oli mahdollista osallistua joustavasti Hinta: -

Interventiossa sovellet- tiin sosioekologisesta näkökulmaa käyttäy- tymisen muutoksen ai- kaansaamiseksi

Lindqvist K & Lindholm

L. A (2001), Ruotsi

Lapset ja teini-ikäiset (0–15-vuo

-

tiaat) sekä kotona-asuvat >65-vuotiaat

Ohjelman tavoit-

teena oli vähentää viidessä vuodessa kunnassa tapahtu

- via loukkaantumi- sia 25 %

Toimintatutkimusmallin ensimmäinen vaihe, yh

-

teisöanalyysi, toteutettiin haastattelemalla ja sen tark

oituksena oli ymmär-

tää yhteisön tarpeita, resursseja sekä sosiaalista rak

ennetta ja arvoja

Interventiot suunni-

teltiin riskiryhmille, joita olivat lapset ja vanhukset –Tuote: tapaturmien eh- käisyohjelma Promootio ja paikka: Painettu

materiaali, kuten kirjaset, massamediakampanja ja mai

- nostus julkisilla paikoilla Hinta: -

–

Mariño R, ym. (2

004), Australia; Mariño R, ym. (2

014), Australia

55-vuotiaat tai tätä vanhemmat kotona-asuvat maahanmuut

- tajat

Suunterveyden edistäminen

Osallistujien strukturoidut haastattelut ennen inter

-

ventiota. Interventiossa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä sen toteutuk

- sen aikana

Seminaareihin osal- listuneet vanhuk-

set määrittelivät tarpeidensa pohjalta tapahtumissa kä

-

siteltäviä aiheita. Maahanmuuttaja

- ryhmät saivat neuvon- taa ja havaintoesityk- siä aiheesta äidinkie- lellään

Ilmaiset suunhoitotuotteetTuote: Suunterveyden edistä- misohjelma Promootio: Suun terveyttä käsittelevät seminaarit, suun-

hoitotuotteiden jakaminen sekä printtimateriaali Paikka: Italialais- ja kreikka-

laistaustaisten ikääntyneiden keskukset (klubit) Hinta: -

Terveyskäyttäytymisen nähtiin interventiomallis- sa juontuvan yksilöllisten tekijöiden ohella myös kulttuurisista arvoista ja usk

omuksista sekä ra-

kenteellisista tekijöistä. Tällaiset tekijät mainittiin mahdollisiksi esteiksi käyt

- täytymisen muutokselle Matsudo S, ym. (2004), Brasilia; Matsudo S, ym. (2006), Brasilia

Koululaiset, työntekijät ja yli 60-vuotiaat

Interventioiden ta-

voitteena fyysisen aktiivisuuden lisää

- minen väestössä

Ohjelmissa hyödynnettiin mm. kyselytutkimuksia sekä ennen ja jälk

een in- terventioita tehtyjä haas- tatteluja, joissa tiedustel-

tiin liikuntatottumuksia ja esteitä liikkumiselle

Osaryhmille suun- nattiin ja kehitettiin kullekin erityiset oh- jelmat ja oheis mate- riaalit. Liikkumistottu- muksiltaan erilailla liik- kuvia pyrittiin kannus- tamaan eri tavoin

-Tuote: Liikuntaohjelma Promootio: Interventiota edis- tettiin useilla tavoilla, kuten printtimateriaaleilla,

Tv- ja radio-ohjelmilla, kasvok-

kaisella vuorovaikutuksella ja yhteisöissä järjestetyissä teematapahtumissa. Paikka: Interventiot toteutettiin pai- kallisyhteisöissä Hinta: - Interventiossa sovellettiin sosioek

ologista mallia, jos-

sa liikkumisesta pyrittiin tek

emään liikkumatto- muutta houkuttelevam- paa. Yksilöiden ja lähiyh-

teisöjen asenteiden lisäksi muokattiin myös mm. fyysistä kaupunkiympäris

- töä tukemaan intervention tavoitetta

Taulukko 3. Sosiaalisen markkinoinnin interventioiden kuvaus Andreasenin (2002) pääperiaatteiden mukaan

Kirjoittaja(t), julkaisuvuosi, maa, lisäjul

- kaisu(t)Kohderyhmä

Käyttäytymisen muutos

Asiakaslähtöinen tutkimusSegmentaatioVaihtokauppa

Markkinointimenetelmät (”4Ps”)

Kilpailevat tekijät Akanni, O, ym. (2017), USA;

Ory ym. (2014), USA

55+-vuotiaat - Iän keskiarvo 75 vuotta

Liikunnan ja ter- veellisen ravitse- muksen edistä- minen

Intervention toteutuksessa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä sen toteutuk

- sen aikana

Interventio oli suunni- teltu ikääntyneilleInterventioihin osallistu- vat palkittiin osallistumi- sestaan pienimuotoisin ei-rahallisin kannustimin, kuten ask

elmittareilla ja t-paidoilla

Tuote: Terveys- ja hyvinvoin- tiohjelma Promootio: Painettu materiaa- li ja maallikko-ohjaus Paikka: Interventio toteutet- tiin paikallisissa monitoimi- tai ikääntyneiden k

eskuksissa ja uskonnollisissa organisaa- tioissa Hinta: -

Käyttäytymisen muutok- sen kanssa kilpailevina tekijöinä mainittiin esi-

merkiksi osallistumiseen liittyvät esteet, heikk

o motivaatio, toiminta- kykyyn, rakennettuun ympäristöön ja taloudel- liseen tilanteeseen liitty- vät esteet

Andersen R, ym. (2

000), USA; Andersen R, ym. (2

002), USA

Maaseudulla asuvat 50–80-vuotiaat naiset Mammografia/rin- tasyöpäseulontoi-

hin osallistumisen lisääminen

Ennen interventioiden toi- meenpanoa kohderyhmään kuuluvia naisia haastatel- tiin puhelimitse yksilöllisis-

tä sekä yhteisöön liittyvistä ominaisuuksista, joiden oletettiin vaikuttavaan mammografiatutkimuksis- sa käymiseen. Yhteisöistä

rekrytoidut vapaaehtoiset osallistuivat interventioissa käytettyjen materiaalien ja tilaisuuksien suunnittele

- miseen ja toteutukseen

Interventiossa mukana olleet naiset jaettiin palveluiden käytön mukaan ”tavallisiin käyttäjiin”, ”

alikäyttä- jiin” sekä uusiin käyt- täjiin.

Interventioiden toteu-

tuksesta vastanneet vapaaehtoiset saivat pie

-

nimuotoisia ei-rahallisia kannustumia tek

emästään vapaaehtoistyöstä

Tuote: Mammografiakuvaus  Promootio: Paikallisyhteisöissä tehtävis- sä intervention tavoitteita edistettiin mm. seulontojen hyödystä k

ertovalla videolla,

teemabingolla sekä erilaisilla painetuilla materiaaleilla Paikka: Promootiota tehtiin yhteisön kokoontumisissa ja

tapahtumisissa ja painettua materiaalia oli esillä mm. kau

- poissa, kirjastoissa ja kaune- ussalongeissa Hinta: Osallistumiseen käy- tetty aika

Käyttäytymisen muutok- sen kanssa kilpaileviksi tekijöiksi nimettiin tiedon

puute seulonnoista ja syöpäseulonnan tuloksiin liittyvät pelot

Beard J, ym. (2006), Australia; Kempton A, ym. (2

000), Australia; McClure R., ym. (2

010), Australia

Yli 60-vuotiaat kotona asuvat vanhukset

Fyysisen aktiivisuu-

den lisääminen ja kaatumisista aiheu

-

tuvien vammojen ehkäisy Yhteisöperustainen osallis- tava tutkimusInterventio suunnitel- tiin kotona asuville yli 60-vuotiaille –Tuote: kaatumisten ehkäise- misohjelma Promootio: Paikallisyhteisöissä tehtävä opetus, mediakampanjat (mm. tv- ja radiomainokset, painettu materiaali, work

- shopit) Paikka: Paikallisyhteisöt Hinta: -

–

Gustafson A, ym. (2009), USA; Samuel- Hodge C,

ym. (2009), USA; Will, J, ym. (2004), USA

40–64-vuotiaat vähävaraiset naiset, joiden painoindeksi oli 2

5–45. - Iän

keskiarvo 52 vuotta

Liikunnan ja ter- veellisen ravitse- muksen edistä- minen

Interventio perustui koh- deryhmän toiveiden ym-

märtämiselle esimerkiksi muotoiltaessa soveltuvia ruokareseptejä

Intervention suunni-

teltiin ja toteutettiin kulttuurisensitiivises

-

ti ja siinä huomioitiin esim. puutteet luku- ja kirjoitustaidossa

Osallistujat palkittiin pieni- muotoisin lahjoin osallistu- misesta (mm. mittakupit) sekä kalliimmin lahjoin ta- voitteissa pysymisestä

Tuote. liikuntaohjelma Painonhallintaohjelma Promootio: Ryhmätilaisuudet,

muistutussoitot ja painettu materiaali Paikka: Ohjelma toteutettiin paikallisessa kirkossa, ja nii-

hin oli mahdollista osallistua joustavasti Hinta: -

Interventiossa sovellet- tiin sosioekologisesta näkökulmaa käyttäy- tymisen muutoksen ai- kaansaamiseksi

Lindqvist K & Lindholm

L. A (2001), Ruotsi

Lapset ja teini-ikäiset (0–15-vuo

-

tiaat) sekä kotona-asuvat >65-vuotiaat

Ohjelman tavoit-

teena oli vähentää viidessä vuodessa kunnassa tapahtu

- via loukkaantumi- sia 25 %

Toimintatutkimusmallin ensimmäinen vaihe, yh

-

teisöanalyysi, toteutettiin haastattelemalla ja sen tark

oituksena oli ymmär-

tää yhteisön tarpeita, resursseja sekä sosiaalista rak

ennetta ja arvoja

Interventiot suunni-

teltiin riskiryhmille, joita olivat lapset ja vanhukset –Tuote: tapaturmien eh- käisyohjelma Promootio ja paikka: Painettu

materiaali, kuten kirjaset, massamediakampanja ja mai

- nostus julkisilla paikoilla Hinta: -

–

Mariño R, ym. (2

004), Australia; Mariño R, ym. (2

014), Australia

55-vuotiaat tai tätä vanhemmat kotona-asuvat maahanmuut

- tajat

Suunterveyden edistäminen

Osallistujien strukturoidut haastattelut ennen inter

-

ventiota. Interventiossa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä sen toteutuk

- sen aikana

Seminaareihin osal- listuneet vanhuk-

set määrittelivät tarpeidensa pohjalta tapahtumissa kä

-

siteltäviä aiheita. Maahanmuuttaja

- ryhmät saivat neuvon- taa ja havaintoesityk- siä aiheesta äidinkie- lellään

Ilmaiset suunhoitotuotteetTuote: Suunterveyden edistä- misohjelma Promootio: Suun terveyttä käsittelevät seminaarit, suun-

hoitotuotteiden jakaminen sekä printtimateriaali Paikka: Italialais- ja kreikka-

laistaustaisten ikääntyneiden keskukset (klubit) Hinta: -

Terveyskäyttäytymisen nähtiin interventiomallis-

sa juontuvan yksilöllisten tekijöiden ohella myös kulttuurisista arvoista ja usk

omuksista sekä ra-

kenteellisista tekijöistä. Tällaiset tekijät mainittiin mahdollisiksi esteiksi käyt

- täytymisen muutokselle Matsudo S, ym. (2004), Brasilia; Matsudo S, ym. (2006), Brasilia

Koululaiset, työntekijät ja yli 60-vuotiaat

Interventioiden ta-

voitteena fyysisen aktiivisuuden lisää

- minen väestössä

Ohjelmissa hyödynnettiin mm. kyselytutkimuksia sekä ennen ja jälk

een in- terventioita tehtyjä haas- tatteluja, joissa tiedustel-

tiin liikuntatottumuksia ja esteitä liikkumiselle

Osaryhmille suun- nattiin ja kehitettiin kullekin erityiset oh- jelmat ja oheis mate- riaalit. Liikkumistottu- muksiltaan erilailla liik- kuvia pyrittiin kannus- tamaan eri tavoin

-Tuote: Liikuntaohjelma Promootio: Interventiota edis- tettiin useilla tavoilla, kuten printtimateriaaleilla,

Tv- ja radio-ohjelmilla, kasvok-

kaisella vuorovaikutuksella ja yhteisöissä järjestetyissä teematapahtumissa.

Paikka: Interventiot toteutettiin pai- kallisyhteisöissä Hinta: - Interventiossa sovellettiin sosioek

ologista mallia, jos-

sa liikkumisesta pyrittiin tek

emään liikkumatto- muutta houkuttelevam- paa. Yksilöiden ja lähiyh-

teisöjen asenteiden lisäksi muokattiin myös mm. fyysistä kaupunkiympäris

- töä tukemaan intervention tavoitetta

Gitlin L, ym. (2012), USA;

Pizzi L, ym. (2014), USA

55+-vuotiaat afroamerikka

- laiset, joilla ma-

sennusoireita - Iän k

eskiarvo 69 vuotta

Masennusoireiden lievittäminen lääk- keettömällä inter- ventiolla

Interventio ja sen sisältä- mät toimenpiteet muotoil- tiin kulttuurisensitiivisesti, perustuen aiempaan tutki

- mustietoon kohderyhmäs- tä. Interventioon osallistu- neet olivat mukana muo- toilemassa sen tavoitteita

Interventio suunnitel-

tiin afroamerikkalaisille vanhuksille, aiempaan tutkimukseen ja k

oh- deryhmätyöskentelyyn perustuen

-Tuote: Masennuksen hoito- ohjelma Promootio ja Paikka:

Interventioon rekrytointi sekä osin toteutus, teh

-

tiin yhteistyössä seniorien päiväk

eskusten kanssa. Rekrytoinnissa hyödynnet- tiin painettuja materiaale-

ja. Interventio toteutettiin ikääntyneiden k

otona, jossa sosiaalityöntekijät auttoi-

vat mm. lisäämään tietoa masennuksesta, stressin hallinnasta Hinta: -

Mielensairauksiin liittyvä stigma sekä tiedon vä

-

häisyys mainittiin esteiksi käyttäytymisen muutok

- selle (hoitoon hakeutu- miselle) DeRose K, ym. (2000), USA; Stockdale S, ym. (2000), USA

50–80-vuotiaat vähemmistöi

-

hin kuuluvat ja/ tai vähävaraiset naiset Mammografia/rin- tasyöpäseulontoi-

hin osallistumisen lisääminen riskiryh

- mässä

Toimintamallia testattiin ennalta, neuvontaan liitty

- vä oheismateriaali pilotoi-

tiin sekä englanniksi että espanjaksi

Etniset ja uskonnolliset ryhmät saivat vertais-

neuvontaa, neuvonnan luonne vaihteli myös mammo grafian käytön  mukaan

Vapaa ehtoisille puhelin- neuvojille maksettiin pie- niä palkkioita, korvattiin liikkumiskulut sekä annet- tiin lahjakortteja

Tuote: Mammografiakuvaus  Promootio: Puhelinneuvonta Paikka: Puhelinneuvontakeskukset organisoitiin paikallisiin kirk- koihin Hinta:

Osallistumiseen käytetty vapaaehtoisten aika Latinalaisamerikkalaisten naisten tapauksessa osin kulttuuriset normit, tietä

- mättömyys sekä heikko sosioekonominen asema ja sairausvakuutuksetto- muus mainittiin esteiksi mammografiaseulonnois- sa käymiselle.

Tulokset

Katsaukseen valikoitui sisäänottokriteerien pe- rusteella yhdeksän tutkimusta, joissa arvioitiin ikääntyneille suunnattuja sosiaalisen markki- noinnin menetelmiä hyödyntäviä interventioi- ta. Katsaukseen valikoituneista yhdeksästä tut- kimuksesta viisi oli yhdysvaltalaisia, kaksi aust- ralialaisia, yksi tutkimus ruotsalainen ja yksi brasilialainen. Tutkimukset on julkaistu vuosi- na 2000–2017. Kuvaileva tieto interventioista on koottu Andreasen (2002) sosiaalisen mark- kinoinnin kriteerien mukaisesti taulukkoon 3.

Interventioiden tavoitteina oli terveyteen liittyvän elämänlaadun edistäminen ja/tai sairauksien sekä tapaturmien ennaltaehkäisy.

Tutkittavina olivat usein etnisen (Pizzi ym.

2014; Stockdale ym. 2000), maahanmuuttaja- taustan (Mariño ym. 2014), tai vähävaraisuu- den vuoksi (Andersen ym. 2002; Gustafson ym. 2009) vähemmistöryhmiin kuuluvat ih- miset. Tutkimusten kohdejoukoista nuorin oli 40–64-vuotiaat naiset (Gustafson ym. 2009).

Muiden tutkimusten interventiot oli suunnat- tu tätä vanhemmille ikäryhmille. Kahdessa tut- kimuksessa kohderyhmänä olivat 50–80-vuo- tiaat naiset (Andersen ym. 2002; Stockdale ym. 2000). Kolme interventioista oli suunnat- tu 55-vuotiaille tai tätä vanhemmille (Akanni ym. 2017; Mariño ym. 2014; Pizzi ym. 2014) ja kolmen intervention kohderyhmänä olivat 60-vuotiaat tai tätä vanhemmat (Beard ym.

2006; Lindqvist & Lindholm 2001; Matsudo ym. 2006). Kahdessa arvioitavassa interven- tiossa oli mukana ikääntyneiden lisäksi myös muita kohderyhmiä. Näitä olivat ruotsalai- sessa kunnassa toteutettua loukkaantumis- tapaturmien ehkäisemiseksi suunniteltua in- terventiota arvioiva tutkimus (Lindqvist &

Lindholm 2001) sekä São Paulossa fyysisen ak- tiivisuuden lisäämiseksi toteutettuja interven- tioita arvioiva tutkimus (Matsudo ym. 2006).

Ikääntyneille suunnattujen sosiaalisen markkinoinnin interventioiden kuvailu Kaikkien tutkimuksissa kuvattujen interven- tioiden tavoitteena oli käyttäytymisen muu- tos, ja ne hyödynsivät kohderyhmälähtöisiä tai osallistavia menetelmiä. Tämä tarkoitti enim- mäkseen kohderyhmien haastattelua ennen interventioiden toimeenpanoa sekä kohderyh- män osallistamista interventioiden toteutuksen aikana. Viiden intervention tavoitteena oli fyy- sisen toimintakyvyn ylläpitäminen, vahvistami- nen tai kaatumistapaturmien ehkäisy (Akanni ym. 2017; Beard ym. 2006; Gustafson ym.

2009; Lindqvist & Lindholm 2001; Matsudo ym. 2006). Kahden intervention tavoitteena oli mammografiakuvauksissa käymisen edistämi- nen (Andersen ym. 2002; Stockdale ym. 2000).

Lisäksi yksi tutkimus arvioi suunterveyden pa- rantamiseksi (Mariño ym. 2014) ja yksi ma- sennusoireiden hoitamiseksi (Pizzi ym. 2014) kehitettyjä interventioita.

Kaikki interventiot toteuttivat segmentaa- tiota jollakin tasolla ja ne erosivat näin luon- teeltaan yleisemmin ja kohdentumattomam- min toteutetusta terveyden edistämiseen täh- täävästä toiminnasta. Segmentaatiota saatet- tiin toteuttaa ikäryhmittäisen jaottelun lisäk- si muiden tekijöiden, kuten esimerkiksi etni- sen taustan perusteella. Kaikkein pisimmälle segmentointi oli viety mammografiakuvanta- mispalvelujen käytön lisäämiseen tähtäävissä interventioissa, joissa kohdeyleisöön kuuluvat naiset jaettiin käyttäjäryhmiin aiemman palve- lun käytön mukaan ja interventiossa annettava neuvonta vaihteli luonteeltaan käyttäjäryhmit- täin (Andersen ym. 2002, Stockdale ym. 2000.

Tässä tutkimuksessa Andreasenin (2002) tarkoittama vaihtokauppa määriteltiin mah- dollisimman konkreettiseksi aineelliseksi hyö- dyksi, jota osallistujat saivat interventioihin osallistumisesta. Konkreettista vaihto oli vii- dessä interventiossa. Kahdessa tutkimuksessa vertaisryhmään kuuluvat vapaaehtoiset saivat osallistumisesta pienen rahallisen tai ei-rahal- lisen palkkion. (Andersen ym. 2002; Stockdale

ym. 2000). Kolmessa hankkeessa osallistumista ja käyttäytymismuutostavoitteita tuettiin lah- joittamalla osallistujille pienimuotoisia kan- nustimia, kuten ilmaisia suunhoitotuotteita (Mariño, ym. 2014) tai fyysisen aktiivisuuden ja painonhallinnan tueksi tarkoitettuja tuottei- ta (Akanni ym. 2017; Gustafson ym. 2009).

Kahta interventiota lukuun ottamatta ta- voitellun käyttäytymismuutoksen kanssa kil- paileviin tekijöihin kiinnitettiin huomiota, ja niiden vaikutusta pyrittiin vähentämään. Käyt- täytymisen muutoksen kanssa kilpailevat esteet liitettiin esimerkiksi sosiokulttuurisesti omak- suttuihin ja ylläpidettyihin toimintatapoi- hin (Andersen ym. 2002; Mariño ym.. 2014;

Matsudo ym. 2006; Stockdale ym. 2000) tai sosiaaliseen stigmaan (Pizzi ym. 2014).

Markkinointimenetelmiä hyödynnettiin jossain määrin kaikissa interventioissa. Useim- missa hyödynnettiin painetun materiaalin käyttöä, mutta tavoitteitta edistettiin myös esimerkiksi ryhmätilaisuuksissa tai yksilöllisen vuorovaikutuksen keinoin. Useimmissa inter- ventiossa paikallisyhteisöillä oli keskeinen rooli tutkittavien rekrytoimisessa ja ne toteutettiin kohderyhmän näkökulmasta merkityksellisissä ja sijainniltaan läheisissä paikoissa, kuten osana päiväkeskusten tai paikallisten kirkkojen toi- mintaa.

Kahdessa tutkimuksessa pyrittiin vaikut- tamaan myös institutionaalisiin ja rakenteel- lisiin tekijöihin, joten niihin sisältyi strate- gisen sosiaalisen markkinoinnin piirteitä.

Interventioissa tavoiteltiin esimerkiksi raken- netun ympäristön muokkaamista turvallisem- maksi (Beard ym. 2006; Gustafson ym. 2009;

Lindqvist & Lindholm 2001) tai liikkumiseen houkuttelevammaksi (Matsudo ym. 2006).

Interventioiden taloudellinen arviointi Tämän tutkimuksen aineiston yhdeksästä tut- kimuksesta kolmessa analyysimenetelmänä oli kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kolmes- sa kustannus-utiliteettianalyysi ja kahdessa käytetty arviointimenetelmä oli nimetty kus-

tannus-hyötyanalyysiksi (Beard ym. 2006;

Lindqvist & Lindholm 2001). Yksi tutkimuk- sista oli kustannusten minimointianalyysi.

Kuvaus tutkimusten soveltamista menetel- mistä, hyötyvaikutuksista, arvioinnin näkökul- mista ja päätuloksista on esitetty Taulukossa 4.

Taloudelliset arviointitutkimukset on ryhmi- telty niissä käytetyn analyysityypin mukaisesti.

Kustannusten arvioinnin näkökulma

Taloudelliset arvioinnit nimittivät kustannus- ten arvioinnin näkökulmaansa yhteiskunnalli- seksi (societal/social perspective) (Akanni 2017;

Andersen 2002; Beard 2006; Matsudo ym.

2006; Lindqvist & Lindholm 2001; Mariño ym. 2014; Pizzi ym. 2014; Stockdale 2000) yhtä arviointitutkimusta lukuun ottamatta, jossa kustannuksia arvioitiin suppeammin oh- jelman tuottajan näkökulmasta (Gustafson ym.

2009). Ohjelmien toimeenpanoon käytettyjen suorien voimavarojen, kuten henkilöstövoima- varojen, tarvikkeiden, osallistumista tukevien kannustimien ja tilojen vuokraamisesta synty- neiden kulujen lisäksi, useimmat kustan nus- vaikuttavuus- ja kustannus-utiliteetti ana- lyy seista pyrkivät arvottamaan vapaaehtois- työn käyttöön liittyneitä kustannuksia, joita arvioitiin vaihtoehtoiskustannusten kautta.

(Akanni 2017; Andersen 2002; Matsudo ym.

2006; Stockdale 2000). Vapaaehtoistyön arvo- tusperusteena käytettiin useimmiten vastaa- vanlaisista työtehtävistä maksettavia palkko- ja. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tehdyssä yksittäisessä kustannus-utiliteettianalyysissa huomioitiin kustannuksina myös lääkekuluja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutu- neita kustannuksia (Pizzi ym. 2014). Aineiston kustannukset-säästöt-analyyseista toisessa py- rittiin arvottamaan myös tuottavuuskustan- nuksia (Lindqvist & Lindholm 2001).

Vaikuttavuusmittarit

Kahdessa tutkimuksessa vaikuttavuutta mitat- tiin aikuisväestön terveyteen liittyvää elämän- laatua mittaavilla mittareilla (Akanni ym. 2017;

Pizzi ym. 2014). Molemmissa tutkimuksissa

Taulukko 4. Sosiaalisen markkinoinnin interventioiden taloudelliset arvioinnit. Kustannus-vaikuttavuusanalyysit Kirjoittaja(t), artikkeli, julkaisuvuosi ja -maa, intervention vuodet

TutkimusasetelmaVertailuasetelmaHyötyvaikutuksetKustannusten arvioinnin näkökulmaPäätulokset Andersen R, Yasui Y, Meischke H, Kuniyuki A, Etzioni R, Urban N. The Effectiveness 

of Mammography Promotion by Volunteers in R

ural Communities 2002, USA 1994–1997

Satunnaistetussa ryväsotannas-

sa 40 yhteisöä jaettiin neljään koeryhmään. Lähtötasomittaus 352 naiselle mammografiaseulon- noissa käymisestä ja seuranta- mittaus 36 kuukauden jälkeen.

Seurantamittaukseen osallistui 75 %. Koeryhmistä yksi sai yksilöllis

-

tä neuvontaa, toinen yhteisöissä tehtyä neuvontaa, k

olmas näiden yhdistelmää ja yksi toimi kontrolli- ryhmänä (status quo)

Ohjelmien kustan-

nus-vaikuttavuutta verrattiin toisiinsa, ja tavanomaisiin palve

- luihin

Vaikuttavuutta mitattiin itseraportoidulla mam - mografiassa käymisellä  (siirtymisillä alikäyttäjis-

ta vakituisiksi palvelujen käyttäjiksi), jonka perus

- teella mitattiin säästyneet elinvuodet (LYG)

Yhteiskunnallinen näkökulma

Kustannuksiksi huomioitiin intervention toteutukseen liittyvät suorat kustannukset (mm. mainostus) ja henkilöstökulut. Lisäksi huomioitiin vapaaehtoisten in- terventioiden toteutukseen tai osallistu-

miseen käytetty aika, mihin pohjautuen arvioitiin kustannukset, jotka perustuivat vastaavista töistä maksettaviin k

eskimää- räisiin palkkoihin

Yhteisöissä tehty neuvonta arvioitiin henkilök

ohtaiseen puhelinneuvontaan

ja kahta edellä mainittua yhdistävään interventioon verrattuna kaikk

ein kus- tannus-vaikuttavimmaksi. Keskimäärin kulut olivat tässä interventiossa 2000 $, per henkilön siirtymä mammografia-

kuvauksen alikäyttäjästä vakituiseksi käyttäjäksi. Inkrementaalinen kustan

-

nus-vaikuttavuussuhde per säästynyt elinvuosi oli k

eskimäärin 56 000 $ Gustafson A, Khavjou O, Stearns SC, Keyserling TC, Gizlice Z, Lindsley S, ym. (2009) Cost- effectiveness of a 

behavioral weight loss intervention for low-income women: The W

eight-Wise Program 2009, USA 2007

Weight-Wise-ohjelman kustan- nus-vaikuttavuutta arvioitiin satun- naistetussa vertailukoeasetelmassa (RCT), koe ja kontrolliryhmässä lähtötasomittauksella ja seuranta- mittauksella 4 kuukauden jälkeen. Osallistujat (N = 143) jaettiin koe- (n = 72) ja kontrolliryhmään (n = 71).

Ohjelman kustan-

nus-vaikuttavuutta verrattiin tilanteeseen, jossa ohjelmaa ei olisi toteutettu

Intervention vaikuttavuut-

ta mitattiin muutoksina painossa sekä verenpai

- ne- ja kolesteroliarvoissa,

joihin perustuen mitattiin säästyneet elinvuodet (LYG)

Tuottajan näkökulma

Kustannuksiksi huomiotiin intervention aiheuttamat suorat kustannukset, kuten henkilöstökulut, materiaalikustannukset, hallinnointikustannukset sekä tilavuokrat Ohjelman kokonaiskustannuksik- si arvioitiin 17 403 $ ja kustannuksik-

si per osallistuja 242 $. Intervention Inkrementaalinen kustannus-vaikutta

-

vuussuhde per säästynyt elinvuosi oli 1 86

2 $ ja ohjelma arvioitiin kustan-

nus-vaikuttavaksi lähestymistavaksi vähävaraisten naisten terve

yden edis- tämiseksi Stockdale S, Keeler

E, Duan N, Derose K, Fox

S. Costs and Cost-Effectiveness  of a Church-Based

Intervention to Promote Mammography Screening

2000, USA 1997–1998

Satunnaistettuun ryväsotantaan perustuvassa k

oeasetelmassa kirkot satunnaistettiin kolmeen koeryhmään. Kustannuksia ja kus-

tannus-vaikuttavuutta arvioitiin 12 kuukauden jälk

een tehdyl-

lä seurantamittauksella. 1 443 osallistujaa 45 kirk

osta, satun- naistettiin kolmeen koeryhmään. Ensimmäinen sai puhelinneuvon- taa, toinen kirjeneuvontaa ja kol- mas toimi kokeessa kontrolliryh- mänä (status quo).

Ohjelmien kustan-

nus-vaikuttavuutta verrattiin toisiinsa Kustannuksia arvioitiin kolmessa toisistaan eroavassa kustannus

- mallissa.

Vaikuttavuutta mitattiin itseraportoidulla mam - mografiassa käymisellä,  (Siirtymisillä alikäyttäjis-

ta vakituisiksi palvelujen käyttäjiksi) jonka perus

- teella mitattiin säästyneet elinvuodet (LYG)

Yhteiskunnallinen näkökulma

Kustannukset muodostettiin henkilöstö- ja materiaalikuluista. Ensimmäisessä kus

-

tannusmallissa henkilöstökustannuksia ei huomioitu, sillä toiminnan ajateltiin perus

- tuvan vapaaehtoisuuteen, toisessa kustan- nusmallissa henkilökustannukset laskettiin minimipalkan perusteella ja kolmannessa

mallissa henkilöstökustannukset arvioitiin vastaavista tehtävistä maksettavien k

eski- määräisten palkkioiden perusteella

Arviot ohjelman kustannus-vaikut- tavuudesta vaihtelivat suuresti käy- tettyjen kustannusmallien mukaan. Intervention inkrementaalinen kustan

-

nus-vaikuttavuussuhde per säästynyt elinvuosi oli ensimmäisessä mallissa 7 002 $, toisessa mallissa 18 138 $ ja kol- mannessa mallissa 33 632 $

Kustannus-utiliteettinalyysit Kirjoittaja(t), artikkeli, julkaisuvuosi ja -maa, intervention vuodet

TutkimusasetelmaVertailuasetelmaHyötyvaikutuksetKustannusten arvioinnin näkökulmaPäätulokset Akanni, O. O., Smith, M. L., & Ory, M. G. Cost-effectiveness of 

a community exercise and nutrition pro

-

gram for older adults: Texercise select 2

017, USA 2013

Seurantatutkimus, jossa seuran- tamittaus tehtiin 10 viikon jälkeen intervention alkamisesta. 220 läh- tötasomittaukseen osallistuneista 132 (60

%) osallistui seurantamit- taukseen

Ohjelman kustan-

nus-vaikuttavuutta verrattiin tilanteeseen, jossa ohjelmaa ei olisi toteutettu Laatupainotetut elinvuo- det (QALY) mitattiin EQ-

5D-elämänlaatumittarilla. Vaikuttavuutta arvioitiin myös muutoksilla fyysi

-

sessä aktiivisuudessa ja terve

yskäyttäytymisessä

Yhteiskunnallinen näkökulma Kustannuksiksi huomioitiin rekrytoimises-

ta ja osallistujien kannustimista syntyneet kustannukset Lisäksi huomioitiin vapaaehtoisten inter-

ventioiden toteutukseen käyttämä aika, mihin pohjautuen arvioitiin epäsuorat kustannukset

Interventio arvioitiin kustannus-vaikut-

tavaksi. Laatupainotetun elinvuoden (QAL

Y) inkrementaalinen kustannus- suhde vaihtelivat 1374 dollarista 1452 dollariin

Matsudo M, Matsudo V, Andrade

D, Araujoa

T, Pratt M. Evaluation of a physical activity promotion program: The example of

Agita São Paulo 2006, Brasilia 1996–2003

Agita São Paolo-ohjelman kustan-

nus-vaikuttavuusanalyysi perustui ohjelman kustannuksista k

erättyi- hin tietoihin, vuosina 1999– 2003 toteutettuihin seurantatutkimuk-

siin sekä tietoihin liittovaltion ja kansallisen tason sairaanhoitokus

- tannuksista

Ohjelman kustan- nus-vaikuttavuutta ti- lanteeseen, jossa ohjel- maa ei olisi toteutettu

Vaikuttavuutta mitattiin intervention k

ohteena olevalta väestöltä muu- toksena fyysisessä aktiivi- suudessa. Tulokset ilmoi-

tettiin laatupainotetun elinvuoden kustannuksina ($/QAL

Y)

Yhteiskunnallinen näkökulma

Kustannuksiksi huomioitiin ohjelman suorat kustannukset sekä ohjelmaan osal

-

listumisesta aiheutuneet kustannukset ja osallistumiseen käytetty aika Agita São Paolo-ohjelman hinnan arvioitiin olevan vuodessa 300 $ per

osallistuja ja yhden laatupainotetun elinvuoden (

QALY) inkrementaaliset

kustannus-vaikuttavuussuhde oli < 0$. Interventio arvioitiin kustannus-vaikut

- tavaksi Pizzi L, Jutkowitz E, Frick K, Suh D-C, Prioli K, Gitlin L. Cost-Effectiveness  of a Community-

Integrated Home- Based Depression Intervention

in Older African Americans 2014, USA 2011

Beat the blues -intervention kus-

tannus-vaikuttavuutta arvioitiin satunnaistetussa vertailuk

oeasetel- massa (RCT) lähtötasomittauksel- la ja 4 kuukauden jälkeen tehdyllä seurantamittauksella. Koeryhmä (n = 68, joista 84 % osallistui seuranta- mittaukseen) ja kontrolliryhmä (n = 61, joista 92 % osallistui seuranta- mittaukseen)

Ohjelman kustan-

nus-vaikuttavuutta verrattiin tavanomaisiin palveluihin

Tulokset ilmoitettiin laa-

tupainotetun elinvuoden kustannuksina ($/QAL

Y).

Vaikuttavuutta mitattiin EQ-5D- ja toissijaisesti HUI-3- elämänlaatumit

- tareilla.

Yhteiskunnallinen/ palvelujärjestelmän näk

ökulma

Kustannuksiksi huomioitiin intervention kustannukset, masennuksesta johtuvat terve

ydenhuoltokäynneistä ja lääkeku-

luista, hoitajan käyttämästä ajasta sekä sosiaalipalvelujen käytöstä syntyneet kustannukset

Intervention kustannukset per osal-

listuja oli 146 $ kuukaudessa ja 585$/ per osallistuja 4 kuukaudessa.

Yhden laatupainotetun elinvuoden (QALY) ink- rementaalinen kustannus-vaikuttavuus-

suhde oli EQ-5D-mittarilla mitattuna 64 896 $ ja HUI-3-mittarilla mitattuna 36 875 $ Herkkyysanalyysissa kustan- nukset/QALY vaihteluväliksi saatiin 20 000–76 500 $. BTB-interventiota pi- dettiin kustannus-vaikuttavana