• Ei tuloksia

Marraskuu 4/2017 Kotikylä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Marraskuu 4/2017 Kotikylä"

Copied!
40
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Vartio- ja Mellunkylän

Omakotiyhdistyksen tiedotuslehti

Kotikylä

Marraskuu 4/2017

• Tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen su 26.11. klo 16

Vartiokylän kirkolle, s. 9

(2)

MERIDIAN

MERIDIAN deli

Vartiokylässä, Vartiokylänlahdella!

Rantakahvila

Näin löydät perille:

ITÄKESKUKSESTA Itäväylää Mellunmäen suuntaan 1,2 km. Käänny oikealle Vehkalahdentielle Shell-Expressin kohdalta ja aja 600 metriä suoraan perille rantaan.

MELLUNMÄESTÄ Itäväylää Helsingin suuntaan.

Käänny 400 m Itäväylän Teboilin jälkeen vasemmalle Vehkalahdentielle Shell- Expressin kohdalta ja aja 600 metriä suoraan perille rantaan.

MERELTÄ Vartiokylän- lahden pohjukkaa kohden (Vuosaaren sillan ali) kulku- suunnassa vasemmalla venekerhon rannassa.

Vierasvenepaikkoja!

Shell

Itäväylä

Teboil Vehk

alahdentie

MERIDIANRantakahvila

Tervetuloa nauttimaan makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä hyvää kotiruokaa meren ja ulkoilureittien äärelle.

Tervetuloa vastaanottamaan Uuttavuotta 31.12. kahvilalle kuuman lohikeiton tai vaikka nakkien ja talon perunasalaatin kera. Uutenavuotena avoinna myös ma 1.1.2018.

Jouluaaton aattona sekä Joulu- aattona olemme suljettuna.

Olemme avoinna

koko talven

LA-SU 10-18!

Ihanan kermaista

LOHIKEITTOA 10, 90

Sisältäätuorettaruisleipääja kahvin.

N 60° 12.883 • E 025° 07.072

E-mail: kahvilameridian@gmail.com • www.kahvilameridian.com • 050 3800 990

Valmistamme täyte-, juusto- ja voileipäkakkuja sekä pulla- pitkoja ja suolaisia piirakoita tilauksesta ympäri vuoden, katso lisää nettisivuiltamme.

Katso sosiaalisen median kanavamme!

@kahvilameridian

(3)

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen Tiedotuslehti • 4/2017

Kotikylä

Julkaisija

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry.

Päätoimittaja:

Tiina Larsson Toimitussihteeri:

Heidi Tuomi-Nikula Toimituskunta:

Hallitus ISSN:

2323-6248 (Painettu) 2323-6256 (Verkkojulkaisu)

Aineistot ja kirjapaino:

PDF-originaalit suoraan painoon, TpT-Print Oy, Kiviportintie 17, 00950 Helsinki tai timo@tpt-print.fi Yhteyshenkilö:

Timo Lahtinen, p. 010 322 1140 Aikataulu

Lehti 1, ilm. maaliskuussa 2017 Lehti 2, ilm. toukokuussa 2017 Lehti 3, ilm. syyskuussa 2017 Lehti 4, ilm. marraskuussa 2017 Painos

3500 kpl, mustavalkoinen, etu- ja takakannet värilliset, vihkosidonta.

Jaetaan kaikkiin alueen omakoti-, pari-, rivi- ja pienkerrostaloihin.

Ilmoitusten yhteystieto mia.sahlberg@gmail.com Puh. 045 676 7347

Sisältö Pääkirjoitus

Puheenjohtaja Tiina Larsson ... 5

Hiltuselta: Siivekkäät ystävämme Eero Hiltunen... 6

Omakotitalkkareiden yhteystiedot... 7

Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen ... 9

Kyläläinen: Paluumuuttaja Astrid Tanninen Haastattelija Mia Kavasto ... 10

Ikkunoiden kunnostuksesta vanhassa kiinteistössä Tuomo Hanhivaara ... 11

Ruokailu kokoaa maanantaisin kyläläisiä yhteen Anne Salmia-Sarlin ... 13

Sotien jäljet Markku Tanttu ... 14

VMOKY:n 70-vuotisjuhlat Marko Lehmusvuo ... 16

Visiitillä virolaisissa kulttuurikohteissa Elina Lehmusvuo ... 18

Joulunaika 2017 Vartiokylän seurakunnassa ... 20

Kysy juristilta... 24

Reseptinurkka: Jouluiset pikkupurtavat Prisca Leclerc ... 26

Helsinki-sovellus ... 28

Tapahtumakalenteri 2017 ... 30

Kotikylän ilmoitushinnat 2017 ... 30

Hallitus 2017 ... 31

Jäsenetuja ... 37

Liity jäseneksi ... 38 Kannen kuva:

Valon ja lumen loistoa Mellunkylässä.

Kuva: Heidi Tuomi-Nikula

(4)

Mikä on RTV-rahoitus?

3

Joustava rahoituspalvelu verkossa

3

Kortiton rahoitus

3

Ei vakuuksia eikä takaajia

3

Kiinteä korko sekä kuukausierä

3

Luottosummat 1 000 € – 20 000 €

3

Luottoaika jopa 84 kuukautta

3

Lainan voi halutessaan maksaa takaisin aikaisemmin

Hae kätevästi verkosta!

Katso lisää RTV-rahoituksesta:

www.rtv.fi/rahoitus

Helsinki Sahaajankatu 44, p. (09) 5465 5400

* RTV-rahoituksen todellinen vuosikorko laskettuna 6000 euron käytössä olevalle luotolle on 9,79 %. Luottoaika 60 kk, luoton korko 6,95 %, perustamismaksu 50 €, käsittelykulu 6 €/kk, rahoitettava summa 6 050 €, kuukausierä 125,66 €/kk, luottokustannukset 1 539,60 €, luottohinta 7 539,60 €. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Palvelun tarjoaa Santander Consumer Finance Oy.

SUMMA ERÄ ALKAEN SOPIMUSAIKA

1 000 € 27 € 60 kk

2 000 € 47 € 60 kk

3 000 € 66 € 60 kk

4 000 € 86 € 60 kk

5 000 € 106 € 60 kk

6 000 €* 126 € 60 kk

7 000 € 145 € 60 kk

8 000 € 127 € 84 kk

9 000 € 142 € 84 kk

10 000 € 157 € 84 kk

11 000 € 173 € 84 kk

12 000 € 188 € 84 kk

13 000 € 203 € 84 kk

14 000 € 218 € 84 kk

15 000 € 233 € 84 kk

16 000 € 248 € 84 kk

17 000 € 263 € 84 kk

18 000 € 278 € 84 kk

19 000 € 293 € 84 kk

20 000 € 308 € 84 kk

(5)

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kiitos kaikille jäsenille, jotka tulitte tekemään yhdistyksemme 70-vuotisjuhlasta ikimuis- toisen. Oli mahtavaa nähdä, että teitä oli paikalla niin suuri joukko. Kiitos vielä ker- ran myös juhlien järjestelytoimikunnalle ja kaikille teille, jotka mahdollistitte omalla pa- noksellanne juhlien onnistumisen. Toivon, että mahdollisimman moni teistä rohkaistuisi lähtemään mukaan yhdistyksen toimintaan.

Kaikki mahtuvat mukaan! Nähdään syys- kokouksessa Vartiokylän kirkon seurakun- tasalissa 26.11.2017 klo 16. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita. Yhdessä olemme enemmän.

Kiinteistövero, energiavero, varainsiirtovero

Koti on meille useimmille rakkain paikka maan päällä. Se on myös arvokkain sijoitus ja omaisuus mikä tavallisella ihmisellä on.

Siksi ei ole samantekevää, miten kodistam- me huolehdimme tai minkälaisia kustannuk- sia, joihin emme itse voi vaikuttaa, omassa kodissa asumisesta meille koituu.

Muutama viikko sitten saimme lukea Hel- singin Sanomista, että maan hallitus perui kiinteistöveron korotuksen. Asumiskulujen näkökulmasta tämä oli meille kaikille hyvä uutinen. Hallituksen alkuperäinen ehdotus olisi pakottanut erityisesti pääkaupunkiseu- dun ja Uudenmaan kuntia korottamaan ve- roprosenttejaan. Kiinteistöveroprosenttien korottaminen olisi oitis lisännyt asumiskus- tannuksia.

Kunnat saavat päättää kiinteistöveropro- sentista lain säätämien rajojen puitteissa.

Jos hallitus korottaisi veroprosenttien ala- rajoja, se pakottaisi alarajan mukaan verot- taneita kuntia korottamaan verojaan. Sen sijaan nyt korotetaan kiinteistöveroprosent- tien ylärajoja, mikä antaa kunnille lisää liik- kumavaraa, jos ne haluavat korottaa veroja lähemmäksi ylärajaa. Kaikki pääkaupunki- seudun kaupungit soveltavat tällä hetkel- lä asuinrakennusten osalta kiinteistöveron

Yhdessä olemme enemmän

alarajaa. Suomen Omakotiliitto teki ahke- rasti töitä Kiinteistöveron korotusta vastaan.

Omakotiasujen edunvalvonta toteutui tässä tarkoituksenmukaisesti asumiskuluja hilliten.

Toivokaamme, että tämä suuntaus kantaisi pitkälle tulevaisuuteen.

Kun yhteen ongelmaan saa ratkaisun, toi- nen odottaa jo oven takana. Omakotiliitto on huolissaan paitsi energiaverotuksen ja siirto- maksujen korotuksista myös perusmaksujen kasvusta. Energian hinnasta ja siirtomak- suista peritään kuukausittaista perusmaksua eikä siirtomaksun osalta sen suuruuteen voi vaikuttaa. Kuluttajia kannustetaan energi- ankulutuksen pienentämiseen, mikä johtaa energian käytön vähenemiseen ja energia- laskussa kiinteiden kulujen kasvamiseen.

Kotitalouksien pienenergiatuotannostakaan ei ole vielä avuksi. Vain harva kotitalous pys- tyy täysin omavaraiseen energiantuotantoon Suomen ilmasto-olosuhteet ja akkuteknolo- gia huomioiden. Toisaalta taas mitä vähem- män yleisen sähköverkon käyttäjiä on, sitä suuremmiksi heidän kustannuksensa verk- kojen ylläpidosta kasvavat. Vaikuttaa jonkin- asteiselta oravanpyörältä. Tästä syystä Suo- men Omakotiliitto vaatii, että siirtomaksujen korotuksiin ja tasoon koko maassa tulee val- tiovallan puuttua välittömästi. Täytyy toivoa, että liittomme ponnistelut yhteisen asian edessä tuottaisivat myös tässä tulosta. Yh- dessä meitä on enemmän ja mitä enemmän meitä on, sitä vahvempia olemme ajamaan asioitamme neuvottelupöydissä.

Kaikki toimenpiteet ja vaivannäkö asu- miskulujen nousun hillitsemiseksi tai vähen- tämiseksi ovat tervetulleita.

Tiina Larsson puheenjohtaja

(6)

- H I LT U S E LTA -

Linnut ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Viime kesänäkin tuli seurattua lintujen elämää lin- tutornista. Tornitologiaharrastus on johdatta- nut minut miettimään lintuihin liittyviä asioita myös laajemmin, niin kuin esimerkiksi sitä, miten päin muna tulee kanan takapuolesta.

Asia on minulle mysteeri, kaupunkilaispoi- kana minulla ei ole ilmiöstä kokemuspe- räistä tietoa.

Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa on koulukunta, jonka mukaan kaikki maailman kysymykset voidaan ratkaista ”neljän seinän sisällä” käyttäen pelkkää loogista päättelyä.

Yritetään, vaihtoehtoja on kai kaksi, muna tulee joko suippo pää edellä tai pullea pää edellä. Vaihtoehto, jossa muna pullahtaisi ulos poikittain, voitanee hylätä. Ensimmäi- seksi tulee mieleen, että suippopääedellä- vaihtoehto on luontevin. Voi ajatella, että suippo pää avaa kulkutien paremmin. Luon- nosta löytyy kuitenkin eräitä vertailukohtia, jotka puoltavat pullea pää edellä ulos luis- kahtamista. Esimerkiksi vesipisara putoaa il- massa pullea pää edellä. Valtamerilaivoissa puolestaan on keulassa pullea keulapulppi, joka halkaisee vettä paremmin kuin pelkkä terävä keula. Arvoitus ei ratkennut, ei tain- nut logiikkani riittää, munasin vaan itseni.

Kysyin asiaa myös ystävältäni, joka on syntyjään maatalon poika. Niin on hänkin urbanisoiduttuaan vieraantunut juuriltaan ettei osannut vastata, yritti hyväkäs peitellä tietämättömyyttään toteamalla, että hänen mielestään on pääsia, että lapsi on terve.

Siirrytään vapaana lentäviin siivekkäisiin.

Kottaraiset ovat vähentyneet Suomessa ra- dikaalisti parin vuosikymmenen aikana. Ilmi- ölle on esitetty erilaisia syitä. Seuraavaa se- litystä täytyy ulkopoliittisista syistä käsitellä varovaisin sanakääntein. Aikanaan nimittäin Italian suurlähettiläs hermostui, kun radio- ohjelmassa todettiin, että Italia on taskuvar- kaiden luvattu maa. Välimeren maissa kotta- raisia käytetään ihmisravintona. Linnussa on

Siivekkäät ystävämme

aika vähän purtavaa, raavaan miehen pitäisi syödä koko iso parvi jotta nälkä lähtisi. En jaksa uskoa, että laiskat...siis mukavuuden- haluiset ital... ei kun eteläeurooppalaiset viit- sivät pyydystää aterioilleen kottaraisia niin paljon, että se vaikuttaisi ratkaisevasti koko kottaraiskantaan.

Täällä kotimaassa lintujen hupenemis- ta on selitetty maataloudessa tapahtuneilla muutoksilla. Kotieläimiä ei enää laidunneta ulkona niin kuin ennen ja kottaraisille ei ole riittävästi tarjolla ravinnoksi eläinten lannas- sa eläviä hyönteisiä ja ötököitä. Tämäkin on vain osaselitys, varsinainen syy löytyy yllät- täen tiedonvälitystekniikasta, joka on viime vuosina kehittynyt pitkin harppauksin niin kuin kolmiloikkaaja Simo Lipsanen. Enää ei ole lankapuhelimia eikä puhelinlankoja.

Aikaisemminhan aina loppukesästä kotta- raisia kokoontui valtavat määrät puhelin- langoille suunnittelemaan edessä olevaa etelänmatkaa ja seuraavan kevään paluuta Suomeen. Nyt puhelinlangat laulavat enää vain Katri-Helenan suulla.

Myös pääskyset ovat vähentyneet. Pääs- kysenpesäkeitto on vanha kiinalainen herk- ku, mutta se ei ole täällä yhtä tavanomainen sapuska kuin perinteiset suomalaisruuat piz- za, kebab ja hampurilainen. Pesäkeitto ei ole vastaus pääskyjen katoamiseen. Pääs- kysiin pätee sama selitys kuin kottaraisiin, nekään eivät ole vielä oppineet käyttämään puhelinlankojen sijaan telemastoja kokoon- tumispaikoikseen. Pääskyskadolle löytyy myös toinen selitys, se liittyy arkkitehtuuriin.

Monet pääskyt pesivät mielellään talojen räystään alla. Pesäpaikat ovat vähentyneet, koska Suomeen on jo useamman vuosikym- menen aikana rakennettu paljon räystäättö- miä taloja. Nupopäätalot ovat kaiken lisäksi rumia ja alttiita kosteusongelmille, pelkkää arkkitehtien kotkotusta. Pääskysistä löytyi vielä yksi lisäsyy paheksua räystäättömiä rakennuksia.

(7)

- Kaikki alueellamme asuvat omakotiyhdistyksen jäsenet, vanhusten ja huonokun- toisten lisäksi, saavat käyttää omakotitalkkaripalveluita. Kannattaa ottaa yhteys ja kertoa huolensa.

- Omakotitalkkareista on monenlaista apua. He voivat käydä asioilla, kun flunssa yllättää, avustaa lääkärissäkäynnillä, auttaa erilaisissa kotitaloustöissä ja tehdä pieniä remontteja.

- He pilkkovat polttopuita, hoitavat nurmikkoa, leikkaavat pensaita ja pensasai- toja, luovat lunta, hiekoittavat, imuroivat, siivoavat ja pesevät ikkunoita.

- Talkkareilla ei ole omia työvälineitä, joten asiakkaalla on oltava tarvittavat puhdistusaineet, siivousvälineet ja työkalut.

- Palvelun hinta on 10 euroa/tunti ja minimiveloitus on kaksi tuntia eli 20 euroa.

Maksu kelpaa kotitalousvähennykseksi.

- Tarvittaessa on esitettävä voimassa oleva jäsenmaksutosite.

Peruutukset on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä.

Peruuttamattomasta varauksesta laskutetaan.

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen

OMAKOTITALKKARI

Osmo Saari P. 045-853 8530

Tarvitsetko apua?

Ota rohkeasti yhteys työnjohtajana toimivaan

Ahti Varikseen varsinkin silloin, kun tilaat palveluja ensimmäisen kerran.

Puhelin päivisin 050 64293.

Jouni Pehkonen

P. 045-853 8531

(8)

Energiapartneri

Sopivasti viilee, mukavasti lämmin.

info@energiakumppanit.fi www.energiakumppanit.fi

p. 020 751 4710

Energiakumppaneilta saat mark- kinoiden parhaat lämpöpumput luotettavasti asennettuina, avaimet käteen -periaatteella ja takuulla.

Pyydä ilmainen energia-asian- tuntijamme kartoitus.

Ilmalämpöpumput &

ilma-vesilämpöpumput

Maalämpöpumput

Ilmalämpöpumput

(9)

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry:n sääntöjen mukainen syyskokous pidetään sunnuntaina 26.11.2017 klo 16

Vartiokylän kirkolla, osoite Kiviportintie 5, Helsinki.

Klo 16.00 Kahvitarjoilu ja alustus Juha Peltonen: Lämpöpumppu omakotitalon lämmönlähteenä Klo 17.00 Sääntömääräinen syyskokous 1. Kokouksen avaus

2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden to- teaminen, äänivaltaiset jäsenet sekä muut

läsnäolijat, joille kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden

3. Kokouksen järjestäytyminen - valitaan kokouksen puheenjohtaja - valitaan kokouksen sihteeri

- valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa - valitaan kaksi ääntenlaskijaa 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuo-

delle 2018

6. Vahvistetaan hallituksen, työvaliokun- nan ja toimikuntien jäsenten sekä toi- minnantarkastajien palkkiot ja muiden kustannusten korvausperusteet seu- raavaksi toimikaudeksi

7. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksu seuraavaksi toimikaudeksi

8. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seu- raavaksi toimikaudeksi

Tervetuloa kokoukseen osallistumaan, kysymään ja tapaamaan muita alueemme asukkaita!

Hallitus 9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seu-

raavaksi toimikaudeksi

10. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuo- roisten hallituksen jäsenten tilalle 11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa varamiehi-

neen tarkastamaan seuraavan toimintavuoden tilejä

12. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 13. Valitaan tarvittaessa edustajat tai ehdok-

kaat Suomen Omakotiliitto ry:n piirijärjes- tön sekä Suomen Omakotiliitto ry:n vuosi- kokouksiin ja eri toimielimiin seuraavaksi toimintakaudeksi

14. Annetaan evästyksiä edustus- ja luotta- mustehtäviin valituille

15. Vahvistetaan mitä näissä säännöissä määrättyä kokouskutsujen tiedoksi saat- tamistapaa seuraavana vuonna käyte- tään ja miten muut tiedonannot jäsenille toimitetaan

16. Käsitellään muut kokouskutsussa esille tuleviksi ilmoitetut asiat

17. Kokouksen päättäminen OHJELMA

(10)

K Y L Ä L Ä I N E N

Astrid Tanninen

Syntynyt vuonna 1927 Raumalla Opettaja (eläkkeellä vuodesta 1987) Perhe: Aviomies Aatto Tanninen, tytär Marja, kolme lastenlasta, viisi lapsenlastenlasta

Astrid Tanninen, sinut tuntee Vartioky- lässä aika moni: olet tehnyt pitkän työ- uran opettajana Vartiokylän yhteiskou- lussa ja sittemmin yläasteella ja lukios- sa. Kertoisitko vähän historiastasi var- tiokyläläisenä?

Siteemme Vartiokylän alueeseen on vahva.

Muutimme Vartiokylän Lappeentielle vuon- na 1952 uuteen omakotitaloon. Tontin meil- le myyneet Kavaljeffit olivat ostaneet suuren määrän tontteja Vartiokylästä ja myivät niitä edelleen tarjoten samalla rahoitusta tontin hankintaan. Asuimme talossa kymmenen vuotta, jonka jälkeen muutimme Marjanie- meen. Ostin Marjaniemen tontin puhelimitse sitä näkemättä. Onneksi aviomiehelläni oli

Paluumuuttaja

hyvä huumorintaju. Talo Harmaapaadentien tontille rakennettiin vuonna 1962. Asuimme Marjaniemessä tämän vuoden kevääseen saakka ja nyt olemme muuttaneet taas ta- kaisin Vartiokylään.

Tyttäremme Marja on asunut lähes koko ikänsä Vartiokylässä lukuunottamatta lap- suusvuosiaan Marjaniemessä. Marjan kol- me lasta ovat käyneet Vartiokylän ala- ja yläasteen (allekirjoittanut hetken lukiotakin;

Vartiokylän lukion yhdistyi Itäkeskuksen lu- kioon vuonna 1995, toim. huom.).

Minkälaisia muistoja sinulla on ajastasi opettajana?

Tein elämäntyöni Vartiokylässä englannin

(11)

K Y L Ä L Ä I N E N ja konekirjoituksen opettajana. Koulu oli ai-

kaansa nähden moderni. Erityisesti kiitosta toi se, että meillä opetettiin konekirjoitusta.

Meillä oli aika rauhallinen koulu, tuolloin ei ollut vaikeuksia kurinpidon tai oppilaiden käytöksen kanssa.

Kun mieheni Aatto Tanninen perusti Var- tiokylän yhteiskoulun vuonna 1967, hän pe- rusti samalla urheiluseura Wartin. Wartissa on vieläkin yli 300 jäsentä. Seura oli alusta asti hyvin suosittu oppilaiden keskuudessa.

Mitä ajattelet Vartiokylästä alueena?

– Täällä on miellyttävä yhteisöllinen tun- nelma. Ihmiset ovat mukavia ja apua saa silloin, kun tarvitsee. En aio vaihtaa asuin-

paikkaani, olen tyytyväinen täällä ja perhe on täällä lähellä.

Minkälaiset terveiset haluat lähettää van- hoille oppilaillesi ja muille kyläläisille?

– Lämpimät terveiset kaikille! Alueella asuu edelleen paljon vanhoja oppilaitani. Ajasta- ni opettajana jäi paljon miellyttäviä muisto- ja. Entiset oppilaani tulevat vieläkin terveh- timään, ja se on mukavaa.

Teksti ja kuva:

Mia Kavasto

Jatketaan siitä, mihin viime lehdessä jäimme.

Kaikissa omakotitaloissakin on tehtäviä, joita on tehtävä talon arvon ja käyttömukavuuden ylläpitämiseksi. Ikkunoiden tehtävä talossa on pitää kylmä ulkona, antaa valoa ja luo- da yhteys ympäröivään luontoon. Myös ik- kunoissa ilmenevät vauriot pahenevat ajan kanssa. Huolto on järkevää tehdä, vaikka näkyviä vikoja ei olisikaan.

Ikkunassa on useita osia, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Ikkunan karmi on se kokonaisuutta kasassa pitävä kehys, josta ikkuna kiinnitetään talon runkoon. Karmin ja rungon välissä on tiivistys ja siitä ei saa tulla ilmavirtausta sisään. Mikäli ikkunan listoituk- sessa näkyy tummia juonteita, niin se voi olla merkki ilmavuodosta, jonka mukana sisään kulkeutuu nokea ja muuta epäpuhtautta.

Tiivistys tehdään irroittamalla listat ja lisää- mällä rivettä tai eristettä vuotokohtiin. Mikäli ilmavuoto on enemmänkin, niin suosittelen poistamaan osan vanhasta eristeestä, noin 4cm syvältä ja laittamaan uretaanivaahtoa

tilalle. Ne kohdat, missä ei ole uretaanieris- tystä vaan villaa tai rivettä ,olisi hyvä teipata ilmatiiviiksi rungon ja karmin välistä.

Sisäpuite on kehys, joka kiertää sisem- pää lasia ja on saranoitu karmiin. Vanhois- sa ikkunoissa puite on puuta. Sisäpuite tulisi olla tiiviisti karmia vasten ja ilmavuodot niin vähäiset kuin mahdollista. Tiivisteet kovet- tuvat ajan oloon ja ne olisi hyvä uusia noin kymmenen vuoden välein tai sitten kun puit- teen alta tuntee ilmavirtauksen. Lasi on puit- teessa kiinni listoilla ja kitillä. Myös lasin ja puitteen välin pitää olla tiivis. Tarvittaessa lista naulataan paremmin kiinni ja listan ja lasin väli tiivistetään esim. lasitussilikonilla ikkunoiden välin puolelta.

Välipuite on yleensä kiinni sisäpuitteessa, joissakin ikkunamalleissa se on kiinnitetty suoraan karmiin. Kiinnitys puitteeseen pitää olla tukeva ja kiinnityksen pitää painaa puite tiivistettä vasten. Välipuitteen lasin kiinnitys on myös oltava tiivis, mutta lähinnä lasin liik- kumista varten. Tiivisteisiin pitää jättää ilman liikkeen mahdollistavat raot ala- ja ylätiivis- teeseen. Kapeissa ikkunoissa alareunan tii-

Ikkunoiden kunnostuksesta

vanhassa kiinteistössä

(12)

visteeseen jätetään viiden sentin rako ja ylä- reunan tiivisteeseen hiukan leveämpi rako, esim seitsemän senttiä. Ilma laajenee läm- metessään ja siksi yläreunan rako tehdään leveämmäksi.

Ulkopuite on vanhoissa malleissa ulos- päin aukeava ja kiinnitetty saranoilla karmiin.

Lasin kiinnitys ulkopuitteeseen on tehty ik- kunakitillä vanhoissa ikkunoissa ja uudem- missa listoilla ja silikonilla. Kitin sisässä on pieniä nauloja, jotka tukevat lasia kitin kuivu- misen ajan. Kitin tehtävä on tiivistää lasin ja puitteen väli ja siten estää puitteen ennen- aikainen lahoaminen. Mikäli kitissä on vau- rioita, niin se pitää korjata pikaisesti. Vanha irronnut kitti poistetaan kokonaan ja uutta kittiä laitetaan tilalle. Ulkopuite tiivistetään karmiin pystysivuiltaan. Ala- ja yläreuna jä- tetään kokonaan ilman tiivistettä. Mikäli puite eristetään kaikilta sivuilta, niin ulommaisen lasin sisäpintaan tiivistyy kosteus ja lasista ei näe ulos. Lisäksi alareunan lahovaurio kehittyy muutamassa vuodessa tiivistyvän kosteuden johdosta.

Kaikissa ikkunoissa vesi voi päästä ulom- man lasin sisäpuolelle karmin päälle. Sitä on lähes mahdoton estää. Vesi ei saa kui- tenkaan jäädä karmin päälle vaan sen tulee valua ulos vesipellin päälle karmissa olevi- en vesireikien kautta. Jos reiät ovat aikojen saatossa tukkeutuneet, niin ne tietenkin ava- taan. Reikiä on karmin leveydestä riippuen kaksi tai useampia. Myös karmin ulkoreu- nassa ulkopuitteen kohdalla oleva vesiura pitää olla auki tai se avataan.

Sitten vähän pintakäsittelystä. Ikkunat maalataan pesun kestävällä maalilla tai öl- jytään tai vahataan. Eri aikoina on ollut eri- laisia tapoja ja ne jonkin verran rajoittavat uusia pintakäsittelyjä. Öljyn tai vahan päälle ei tartu maali. Ikkunoista poistetaan irtoava ja hilseilevä maali tai pinnoite. Pinnat pak- lataan tasaisiksi ja maalataan mielellään kahteen kertaan uudella maalilla. Maaliksi suosittelen itsestään tasoittuvia maaleja.

Ulkopuitteen maalauksessa pitää huomioida maalaus kitin päälle. Kitin pitää olla riittävän kuivaa ja maalin pitää tulla pari milliä kitin yli lasin päälle. Moneen kertaan maalatuis- sa ikkunoissa voidaan joutua poistamaan vanhaa maalia jo pelkästään tilan puutteen vuoksi. Nauhahiomakone on oiva apuri sii- hen tarkoitukseen. Ulkopuitteessa olevat

halkeamat ja kolot suosittelen paklattavaksi tasaisiksi ja siihen käy pellavaöljykitti, joka on samaa tavaraa kuin ikkunakitti, tai muu ulkokäyttöön tarkoitettu kitti. Maalilla ei kos- kaan saa halkeilleen puun syviä pohjia suo- jattua. Huoltomaalaus on syytä tehdä, kun vanha maalipinta on kulunut edes osittain puupinnalle.

Ikkunan mekaniikka ovat saranat ja lu- kitukset. Kiinnitykset kiristetään ja tarvitta- essa ruuvit vaihdetaan hiukan isompiin ja paksumpiin kiristyksen aikaansaamiseksi.

Lukituksen pitäisi toimia normaalivoimilla il- man lyöntityökaluja ja ärräpäitä. Lukoissa on metallit metallia vasten ja lukituksen rasvaus helpottaa usein. Särkyneet osat uusitaan.

Vanhempia heloja voi löytää esim rakennus- apteekista. Saranat ovat ikkunoissa vähällä käytöllä ja niihin useimmiten riittää rasvaus, suosittelen aseöljyä. Saranan särkyessä eniten käytetystä ikkunasta voi tarvittaessa vaihtaa tilalle saranan siitä ikkunasta, mitä vähiten käytetään. Ikkunan aukipitolaitteet ovat mekaniikan osalta haavoittuvimmat.

Mikäli ruuvien kiristys ja rasvaus ei tehoa, niin osa uusitaan.

Tässä tuskin on kaikki, mitä ikkunan huol- tajan pitäisi tietää, koska aina löytyy poikke- uksia ja erilaisia vikoja. Minulle saa soittaa neuvoja tarvitessaan.

Hauskaa Joulua kaikille.

Teksti: Tuomo Hanhivaara

Kuva: Wikipedia.

(13)

Joka maanantai klo 16.30-18 on Vartiokylän kirkolla tarjolla ateria yhden euron hinnalla.

Vartiokylän seurakunta maksaa tarvikkeet ja VMOKY:n matkoilla ystävystyneet naiset hoitavat kokkauksen. Ruokailun tuotto me- nee Suomen lähetysseuran kautta puiden istutukseen Afrikassa.

Moni on kysellyt, kuka saa tulla syömään lähes ilmaiseksi. Kaikki saavat tulla! Ruokai- lun toivotaan helpottavan etenkin lapsiper- heiden arkea. Ilahduttavan moni vanhempi kyläläinen on löytänyt kirkolle sekä syömään että seurustelemaan. Aina löytyy joku tuttu juttuseuraksi. Eräätkin ruokailijat totesivat olevansa bussipysäkkituttuja, mutta ruokai- lun ansiosta nyt kavereita!

Ruokailu kokoaa maanantaisin kyläläisiä yhteen

Kotikylän talkooväki kokkaa mielellään, tyytyväiset ruokailijat on paras palkka.

Maanantain ruokalistaa laadittaessa huomioi- daan niin pienet aterioitsijat kuin kasvissyöjät

Vuoroviikoin on tarjolla uuniruokaa tai keittoa. Jälkiruokana on joko kiisseliä tai keit- topäivänä pannukakkua tai muuta uunissa valmistettua jälkkäriä. Aina on tarjolla kasvis- vaihtoehto. Kokkaajat lupaavat ruuan riittä- vän vähintään 60 ensimmäiselle ruokailijalle.

Teksti: Anne Salmia-Sarlin Kuvat: Anne Salmia-Sarlin

Karoliina Vidgren

Ruokalista on nähtävillä Vartiokylän seurakunnan

Facebook -sivuilla päivää paria ennen

ruokailua.

(14)

Sotien jäljet

Tykkitie Kivikossa, kuva 1960/1970-lukujen taitteelta. Samantyyppinen kuin Humikkalantie aikoinaan. Kuva: Kansalaiskuva

15. Föreningslokalen Bygdehemmet, uppförd 1937.

Foto förf. 1975, Folkkultursarkivet SLS 974.

1952. Synnyinkotini oli rintamamiestalo tyyppiä F1 Humikkalantie 21:ssä. Se oli semmoista aikaa, jolloin jatkosodan päät- tymisestä oli kulunut vain reilut seitsemän vuotta, liittoutuneiden valvontakomissio oli poistunut Suomesta viisi vuotta aiemmin, Porkkala oli edelleen venäläisten miehit- tämä, virallisesti he olivat siellä vuokralla, raskaita sotakorvauksia maksettiin ja Suo- mea rakennettiin. Sotien jälkiä oli Suomes- sa kaikkialla, muodossa tai toisessa, mm.

tuoreessa muistissa.

Humikkalantie on ns. tykkitie, joka on lu- jitettu kivillä raskaan kaluston kuljettamisen kestäväksi. Tykkiteiden verkosto, samoin kuin mittava juoksuhautojen, bunkkereiden ja tykkiasemien verkosto rakennettiin Hel- singin ympärille venäläisten johdon alaisuu- dessa viime vuosisadan alussa. Työmailla nähtiin jopa kiinalaista työvoimaa, jota ve- näläiset olivat tänne kuljettaneet. Koko ver- kostohan rakennettiin Viaporin suojelemi- seksi ja sitä kautta ennen kaikkea Pietarin turvaksi. Humikkalantien kattavista kivistä ei tänäpäivänä näy jälkeäkään, ne jäivät as- valtin alle alkusyksystä 1969. Kallioon räjäy- tettyjä ja betonista valettuja juoksuhautoja alueella näkyy vielä paljon, vaikka osa on turvallisuussyistä täytetty. Bunkkereita on esim. Vartiokylässä, Mellunkylässä ja Vuo- saaren Mustavuorella, ja melkoisia ovatkin.

1960-luvulle asti oli näkyvissä myös joitain ilmatähystystorneja ja niiden perustuksia.

Linnanherrantien ja Riskutien risteysalueen lähistöllä voi edelleen nähdä kolme Helsin- gin pommitusten aikaista pommien jättä- mää kuoppaa.

Venäläisiä toisen maailmansodan vanke- ja pidettiin mm. Linnanherrantien kallion lael- la Bygdehemmetissä, ’Svenska Föreningen Treväpplingen i Mellungsby’:n rakennutta- massa seuraintalossa, ilmeisesti joulukuus- ta 1942 huhtikuuhun 1943, jonka jälkeen heidät ilmeisesti siirrettiin ns. Malmin van- kileirille, täysin aukottomia tietoja minulle ei auennut edes Suomen sota-arkistosta. So- tavankien eräs urakka oli kaivaa Mustikka-

suosta turvetta. Kaivuujäljiksi jäi kolme noin 7x15 metristä allasta, joista turve oli kuokit- tu ja sitten kuljetettu Mellunkyläntien (nyk.

Humikkalantie) varteen kiskoja pitkin työn- nettävillä vaunuilla ja siitä edelleen Vuosaa- reen Sasekan tehtaille jatkojalostettavaksi, kaikesta energiasta kun tuolloin oli huutava pula. Minulla on vajaan metrin pätkä sitä kiskoa alasimena. Laaja Mustikkasuo ulottui Humikkalantieltä silloiselle Malmin ampuma- radalle, siis nykyisen Kivikon perukoille asti.

Mustikkasuo sijaitsi synnyinkotini lähellä, se alkoi sadan metrin päässä Humikkalantieltä pohjoiseen. Turvealtaita ei enää voi nähdä, koska ne on täytetty Kontulan rakennustyö- maiden maa-aineksilla 1961 alkaen, turveal- taiden paikalla on nyt Kontulan Kelkkapuisto ja Mustikkasuon luoteisosa on Kivikon ra- kennusten alla. Ne turvealtaat olivat meille pikkupojille jänniä paikkoja, siellä seikkail- tiin vaivaiskoivujen, kihokkien, pikkumänty- jen, juolukoiden, mättäiden ja suonsilmäk- keiden seassa, siellä nähtiin joskus hirvi tai kettu, siellä pelattiin lätkää ja ongittiin sinne istutettuja ruutanoita ja ihmeteltiin samma- konkutuja – ja juoksuhautoja koko Mustik-

(15)

21 venäläisen sotavangin ja 13 muun venäläisen hautausmaa Helsingin Kivikossa, Ylläshallin lähistöllä. Muistomerkin on pystyttänyt Suomi-Neuvostoliittoseura 1946.

Kuva: Markku Tanttu kasuon länsilaidan matkalta. Neuvostoliiton

puna-armeijan sotavankeja Bygdehemme- tissä oli muutamia kymmeniä, heistä 21 kuoli vankeutensa aikana ja heidät on haudattu Kivikossa, Ylläs-hallin lähistollä sijaitseval- le hautausmaalle, missä on Suomi-Venä- jä -seuran 1946 pystyttämä muistomerkki.

Samaan hautausmaahan on haudattu 13 muuta venäläistä, joista 5 tuntematonta.

Suomen armeija otti neuvostosotilaita van- giksi toisen maailmansodan melskeissä n.

60 000 ja heistä kuoli vankeudessa n. 30%, heidän hautauspaikkojaan on pitkin Suomea lukuisia. Kivikon haudalla järjestetään nyky- ään vuosittain muistotilaisuus Suuren Isän- maallisen Sodan vainajille. Sotavangeille järjestettiin luonnollisesti vartiointi, muonitus ja vaatetus ym., mutta myös rangaistukset olivat läsnä. Tavallisin syy rangaistuksiin oli varastaminen, joku varasti herneitä tai muu- ta syötävää, joku työkalun valmistaakseen esineitä myyntiin. Sota-arkiston Rangais- tusvihkoissa esiintyvä tyypillinen rangais- tus oli raipaniskuja, useimmiten 8-18 kpl, ilmeisesti joskus enemmänkin ja ne raipat antoi vankileirin vanhin vanki. Tämän sota- vankiasian osalta selvittelyni jatkuvat ja jos jollakulla tämän lehden lukijoista on asiasta jotain tietoa tai muistikuvia niin olisin todella kiitollinen kuulemaan niistä.

Koskettavimmin sotien jäljet näkyivät rintamalla palvelleissa miehissä, jotka nyt asuttivat rintamamiestalojaan. Oli jalkansa menettäneitä kuten rajanaapuri Olavi, pans- sarimies, ja toinenkin lähinaapuri, puukepin avulla kulkeva, oli sodassa muutoin haavoit- tuneita kuten isänikin. Sodasta aikuiset eivät koskaan lasten kuullen puhuneet. Vanjan- pelko, eli ryssänpelko ja ehkä jopa viha olivat kumminkin jossain taustalla. Isät veistelivät puusta aseita poikien pyssyleikkejä varten.

Joissakin lastenleikeissä kuului aina välillä huutaa ’stoi’.

1969 olin kesätöissä, maanmittaus- ja pohjatutkimushommissa Porkkalassa. Ma- japaikkamme sen kahden viikon komen- nuksen aikana oli venäläisten rakentama bunkkeri, seinät 60 cm paksut, kosteaa ja pimeää. Työporukassamme oli eräs työtön, vanha kaveri Mikkelistä, joka käytti kaiken vapaa-aikansa siihen, että otti mukaansa le- kan ja rautakangen, käveli parin kilometrin matkan Porkkalan rantakallioille ja hakkasi rikki siellä olevia venäläisten linnoituslait- teiden perustuksia ja mutisi hommaansa

tehdessään kaikenlaista painokelvotonta.

Sitten oli SVUL ja TUL. Ne eivät olleet toisen maailmansodan jälkiä, ne olivat jälkiä siitä edellisestä. Suomen Voimistelu- ja Ur- heiluliitto ry ja Suomen Työväen Urheiluliitto ry. Oli ikään kuin valkoiset ja punaiset. Nämä keskusliitot kinastelivat keskenään, vaikka mistä vaikka yhteistyötäkin viriteltiin kovasti ontuen moneen otteeseeen, siinä valtioval- ta ja Veikkauksen rahanjako mukana. Perin harmillista. Mellunkylän ja Vartiokylän alu- eella 1950- ja 60-luvulla suurseuroja olivat SVUL:n Mellunkylän Kontio ja TUL:n Puo- tinkylän Valtti – molemmissa seuroissa teh- tiin vapaaehtoisvoimin mittavaa työtä nuori- soliikunnan hyväksi, mutta noiden seurojen nuoret urheilijat eivät vaan samoihin kisoihin voineet osallistua, SVULlin seuroilla oli omat kisansa ja Tullin seuroilla omansa. Nuoren ihmisen kannalta ihan älytöntä puuhaa, siis että jotkut aatteelliset asiat, asenteet tai ties- mitkä estävät reilun kilpailun, joka terveeltä pohjalta järjestettynä on yksinomaan hieno asia. Nykyään on olemassa SUL, Suomen Urheiluliitto ry, mutta myös SVUL ja TUL.

Teksti:

Markku Tanttu

(16)

Omakotiyhdistyksemme kokoontui juhli- maan 70-vuotistaipalettaan Puotinkylän- Marjaniemen Työväentalolle lauantaina 23.9. Paikalle oli saapunut runsain mitoin sekä jäsenistöä että kutsuvieraita. Jo en- nen illan aloitusta ilmassa oli suuren juhlan tuntua, joka oli aistittavissa muun muassa pitkäaikaisten tuttujen lämpimissä kohtaa- misissa ja niistä seuranneissa runsaissa keskusteluissa.

Juhlailta alkoi puheenjohtaja Tiina Lars- sonin tervetuliaispuheella ja maljan nostolla 70-vuotiaan yhdistyksen kunniaksi. Puheen- johtaja kertasi valaisevasti yhdistyksen syn- tyhistoriaa ja sitä, miten ympärillä muuttunut yhteiskunta on myös vaikuttanut yhdistyksen toimintaan ja miten se on pyrkinyt vasta- maan tähän kehitykseen. Yhdistyksen tär- keimpänä tehtävänä hän piti jäsenistömme etujen valvontaa ja vaikuttamista lähiympä-

Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen 70-vuotisjuhla keräsi runsaasti osallistujia tutulle Työväentalolle

ristömme palveluiden kehittymiseen sekä viihtyvyyden parantamiseen.

Juhlapuheen pitäjäksi yhdistys oli kut- sunut omakotiasukkaan, pitkän poliittisen uran tehneen kansanedustaja Eero Heinä- luoman. Ennen varsinaisen puheen aloit- tamistaan Heinäluoma yllätti kuulijat pre- sidentti Tarja Halosen välittämällä terveh- dyksellä ja onnitteluilla. Presidenttihän on lähinaapurimme Marjaniemen siirtolapuu- tarhaomistuksensa myötä ja tuntee tätä kautta kotiseutumme erittäin hyvin. Saim- me juhlapuheen ansiosta erittäin kattavan ja mielenkiintoisen esityksen lähialuettam- mekin koskettaneeseen sodan jälkeiseen jälleenrakentamiseen, josta on myös kum- munnut tähän päivään säilynyt kotikylämäi- nen yhteisöllisyys. Tämä näkyy niin aktiivise- na asioihin vaikuttamisena kuin tunteena ja ylpeytenä omaa kotiseutua kohtaan. Konk- Alkuillan tunnelmaa.

(17)

reettisimpana esimerkkinä tästä on siisti lä- hiympäristö siisteine pihapiireineen. Lopuksi Heinäluoma tarttui nykypäivän haasteisiin, jotka pitkälti liittyvät hallittuun kasvuun ja sii- hen liittyviin kaavoitusratkaisuihin.

Seuraavaksi oli vuorossa kunniakirjojen jako ansioituneille yhdistystoimijoille nykyi- sen puheenjohtaja Tiina Larssonin toimesta.

Ensimmäisenä kunniakirja ojennettiin yhdis- tyksen pitkäaikaiselle aktiiville Anne Salmia- Sarlinille, joka kiitoksissaan muisteli läm- möllä aikaansa yhdistyksessä ja sitä, miten

”aina on saatu tehdä sitä, mitä yhdistys kul- loinkin vaatii”. Toinen kunniakirjan saanut oli Markku Pennanen, joka on toiminut pitkään yhdistyksen johtotehtävissä, kuten puheen- johtajana vuosina 1988-1990 ja 1996-1997.

Illan juontaja Karo Lauronen kutsuikin tämän jälkeen lavalle paneelikeskuste- luun yhdet illan odotetuimmista vieraista;

entiset puheenjohtajat Anssi Paasivirta, Jaakko Kiander, Hannele ”Hanu” Luukkai- nen ja Pekka Majuri. Paneelin teemana oli omakotitaloasuminen, josta virisikin vilkas keskustelu. Kaikkien yhteisenä huolena oli omakoti- ja pientaloasumisen kallistuminen etenkin pääkaupunkiseudulla ja se, miten asumiskustannusten kasvun hillitsemiseen voitaisiin paremmin vaikuttaa. Vartiokylän- lahden ranta-alueen viihtyvyyden ja ulkoi- lumahdollisuuksien parantaminen, esimer- kiksi rantabulevardin muodossa, nousi myös puheenaiheeksi.

Ennen Omakotiliiton tervehdystä yhdis- tystämme onnittelivat Länsi-Helsingin, Puis- tolan ja Marjaniemen yhdistykset. Toimin- nanjohtaja Kaija Savolainen lausui virallisen ohjelman lopuksi Suomen Omakotiliiton ter- vehdyksen. Jäsenistöämme lämmitti varsin- kin toiminnanjohtajan ja koko Omakotiliiton toimijoiden havainto yhdistyksemme esimer- killisestä paikallisyhdistystoiminnasta. Tämä näkyy Savolaisen mukaan muun muassa aktiivisessa vapaaehtoistoiminnassa, lukui- sissa tapahtumissa ja erinomaisessa, myös Eero Heinäluoman mainitsemassa, Kotikylä- lehdessä. Omakotiliitto jakaa yhdistyksem- me kanssa yhteisen huolen erityisesti asu- miskustannusten jatkuvasta kasvamisesta, joka näkyy niin lämmitysenergian, sähkön kuin Helsingin kaupungin perimien maksu- jen jatkuvana kasvuna.

Virallisen ohjelman jälkeen olikin aika nauttia hyvin ansaitut kahvit suolaisen ja makean kera. Illan kruunasi tanssilattian täyttänyt tanssiorkesteri Nuottikriisi.

Suuret kiitokset kaikille erinomaisesti su- juneen juhlaillan järjestelyihin osallistuneil- le, kutsuvieraille ja erityisesti teille jäsenille.

Tästä on hyvä jatkaa ja voimmehan kaikki hyvillä mielin todeta; unelmamme on enem- mänkin kuin toteutunut!

Teksti ja kuvat:

Marko Lehmusvuo Eero Heinäluoma, Tiina Larsson,

Anssi Paasivirta, Hannele Luukkainen, Jaakko Kiander ja Pekka Majuri.

Anne Salmia-Sarlin kiittää saamastaan Omakotiliiton kunniakirjasta.

(18)

Lähdimme elokuussa ryhmällä matkaan ja pääkohteemme oli Tarton lähellä Otepäässä Leigon järvimusiikkifestivaali. Tätä klassisen musiikin ulkoilmatapahtumaa on järjestetty jo 20 vuoden ajan ja sen esiintymislava si- jaitsee keskellä järveä. Konsertin vaihtuvien artistien ja orkesteri-kokoonpanojen lisäksi saimme illan hämärtyessä nauttia tulitai- teesta. Omakotiyhdistyksen Leigo-matkalle lähdettiin perinteisesti Vartio- ja Mellunky- lästä jo viidennen kerran. Konsertti on ai- nutkertainen tapahtuma, jota ei voi kokea missään muualla.

Menomatkalla poikkesimme Karlan kylän puutarhakohteessa, joka sijaitsee Viron Har- jumaan maakunnassa. Sadeväljän tilalla on yli 120-vuotias historia ja pihapiirin puutarha

Visiitillä virolaisissa kulttuurikohteissa

koostuu yli 500 kasvilajista. Tilan puutarhas- sa joimme matkakahvit ja seurasimme sa- malla haikaran poikasten lentoharjoituksia.

Alkuillasta saavuimme Tarttoon ja majoittau- duimme viikonlopuksi Kaubamajan vieressä olevaan Pallas-hotelliin.

Lauantaina aamupalan jälkeen oli aika jatkaa matkaohjelman mukaisesti ensim- mäiseen kohteeseemme Tarton Paavalin kirkkoon. Paikan kanttori kierrätti ja tutus- tutti meidät kauniiseen, juuri sisältä res- tauroituun kirkkoon, missä hän esitti meille kaunista urkumusiikkia. Rakennus on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko ja sen on suun- nitellut suomalais-amerikkalainen arkkitehti Eliel Saarinen vuonna 1917. Saarinen on yh- distänyt kansallisromanttisen geometrisesti

(19)

jäsennellyt sisätilat monumentaaliseen ulko- asuun, jonka saimme kokea myös upeassa iltavalaistuksessa.

Seuraavaksi meillä oli mahdollisuus tu- tustua Viron kansallismuseoon, joka on upea ja laaja kokonaisuus. Vuosi sitten vierailijoil- le avautuneessa museossa saimme havai- ta, kuinka hyvin teknologiaa on hyödynnetty:

esineellinen ja virtuaalinen maailma kohtaa- vat näyttelyssä hienosti. Museossa on kak- si perusnäyttelyä. ”Kohtumised” (”Tapaami- set”) on näyttely tavallisista virolaisista, jotka ovat eläneet maassa eri aikoina. Näyttely

”Uurali kaja” (”Uralin kaiku”) esittelee suo- malaisugrilaisten ja samojedien perinteistä arkikulttuuria. Tutustumisen jälkeen söim- me lounaan avarassa museoravintolassa.

Iltamme huipentui Leigon järvimusiik- kifestivaaliin. Tapahtuman orkesteria johti kapellimestari Neeme Järvi, joka oli muuten juuri täyttänyt 80 vuotta.

Sunnuntaina oli aika jättää kaunis Tar- ton kaupunki ja lähteä kohti Tallinnaa. Ko- timatkalla pistäydyimme myös Atlan karta- noon kahville. Kartanon yhteydessä toimii viehättävä keramiikkapaja ja kauppa, josta moni meistä löysikin matkamuiston kotiin vietäväksi.

Matkailu avartaa ja hyvässä seurassa aika rientää kuin siivillä. Suurin kiitos kuu- luu kaikille kanssamatkustajille.

Teksti ja kuvat:

Elina Lehmusvuo

Urkumusiikkia Paavalinkirkossa.

Konsertin alkua odotellessa Leigon järvimusiikkifestivaaleilla.

(20)

20

MESSUT, JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET

su 3.12. klo 11 I adventtisunnuntain koko perheen messu Vartiokylän kirkossa. Kontio, Pakarinen, Pakkanen, Jalava, Perkiö, Kakkonen ja Hämäläinen sekä lapsikuoro Kristallit.

Klo 17 Ehtoollishartaus Matteuksenkirkossa. Kontio ja Hämäläinen.

ke 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus (partiolaisten kirkkopyhä), Vartiokylän kirkossa.

Pakarinen, Kontio ja Hämäläinen. Mukana myös Vartiovuoren Poikain kenttäorkesteri ja Itä-Sointu.

su 10.12. klo 11 II adventtisunnuntain messu Vartiokylän kirkossa.

Vidgrén, Pakarinen, Kakkonen ja Jaakko Ojala.

su 17.12. klo 11 III adventtisunnuntain messu Vartiokylän

kirkossa. Alava, Pakarinen, Hämäläinen, Teija Koskinen ja Martta Rantanen. Mukana myös Cantus Novus.

su 24.12. Jouluaaton hartaudet

klo 13, 14, 15 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Hämäläinen.

klo 14 Perheiden hartaus Vartiokylän kirkossa. Alava ja Risto Sojakka.

klo 22 ja 23 Jouluyön hartaus ja Kauneimmat Joululaulut Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Risto Sojakka.

ma 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Puotilan kappelissa. Vidgrén ja Hämäläinen.

klo 11 Joulupäivän messu Vartiokylän kirkossa. Vidgrén, Kontio ja Hämäläinen.

ti 26.12. klo 11 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa. Kontio ja Kakkonen.

Su 31.1. klo 11 Messu Vartiokylän kirkossa. Kontio, Nygård ja Kakkonen.

ma 1.1. klo 11 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa. Alava ja Kakkonen.

la 6.1. klo 11 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

To 7.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Kakkonen.

Su 10.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Vartiokylän kirkossa.

Vidgrén ja Kakkonen.

Ti 12.12. klo 17 Puurojuhla ja klo 18 kauneimmat joululaulut Vartiokylän kirkossa. Vidgrén, Kakkonen ja Hämäläinen.

To 14.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Kontio ja Kakkonen.

Su 17.12. klo 16 Vartiokylän kirkossa. Pakarinen ja Hämäläinen.

Ti 19.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Alava ja Hämäläinen.

Ke 20.12. klo 14 Ikäihmisten kauneimmat joululaulut Puotilan kappelissa.

Vidgrén, Laaksonen ja Hämäläinen. Mukana myös Laulut soikoon Kirsi Mustosen johdolla.

To 21.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Kakkonen.

To 28.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Alava ja Kakkonen.

MUSIIKKITILAISUUDET

Pe 1.12. klo 19 Soiva Ensemblen Joulu. Puotilan kappeli.

Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

La 2.12. klo 18 iHMeTyS Lauluyhtyeen joulukonsertti ”Joulu saapuu…” Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Joulunaika 2017

Vartiokylän seurakunnassa

(21)

MESSUT, JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET

su 3.12. klo 11 I adventtisunnuntain koko perheen messu Vartiokylän kirkossa. Kontio, Pakarinen, Pakkanen, Jalava, Perkiö, Kakkonen ja Hämäläinen sekä lapsikuoro Kristallit.

Klo 17 Ehtoollishartaus Matteuksenkirkossa. Kontio ja Hämäläinen.

ke 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus (partiolaisten kirkkopyhä), Vartiokylän kirkossa.

Pakarinen, Kontio ja Hämäläinen. Mukana myös Vartiovuoren Poikain kenttäorkesteri ja Itä-Sointu.

su 10.12. klo 11 II adventtisunnuntain messu Vartiokylän kirkossa.

Vidgrén, Pakarinen, Kakkonen ja Jaakko Ojala.

su 17.12. klo 11 III adventtisunnuntain messu Vartiokylän

kirkossa. Alava, Pakarinen, Hämäläinen, Teija Koskinen ja Martta Rantanen. Mukana myös Cantus Novus.

su 24.12. Jouluaaton hartaudet

klo 13, 14, 15 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Hämäläinen.

klo 14 Perheiden hartaus Vartiokylän kirkossa. Alava ja Risto Sojakka.

klo 22 ja 23 Jouluyön hartaus ja Kauneimmat Joululaulut Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Risto Sojakka.

ma 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Puotilan kappelissa. Vidgrén ja Hämäläinen.

klo 11 Joulupäivän messu Vartiokylän kirkossa. Vidgrén, Kontio ja Hämäläinen.

ti 26.12. klo 11 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa. Kontio ja Kakkonen.

Su 31.1. klo 11 Messu Vartiokylän kirkossa. Kontio, Nygård ja Kakkonen.

ma 1.1. klo 11 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa. Alava ja Kakkonen.

la 6.1. klo 11 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Vartiokylän kirkossa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

To 7.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Kakkonen.

Su 10.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Vartiokylän kirkossa.

Vidgrén ja Kakkonen.

Ti 12.12. klo 17 Puurojuhla ja klo 18 kauneimmat joululaulut Vartiokylän kirkossa. Vidgrén, Kakkonen ja Hämäläinen.

To 14.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Kontio ja Kakkonen.

Su 17.12. klo 16 Vartiokylän kirkossa. Pakarinen ja Hämäläinen.

Ti 19.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Alava ja Hämäläinen.

Ke 20.12. klo 14 Ikäihmisten kauneimmat joululaulut Puotilan kappelissa.

Vidgrén, Laaksonen ja Hämäläinen. Mukana myös Laulut soikoon Kirsi Mustosen johdolla.

To 21.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Pakarinen ja Kakkonen.

To 28.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Alava ja Kakkonen.

MUSIIKKITILAISUUDET

Pe 1.12. klo 19 Soiva Ensemblen Joulu. Puotilan kappeli.

Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

La 2.12. klo 18 iHMeTyS Lauluyhtyeen joulukonsertti ”Joulu saapuu…” Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

(22)

Matteuksenkirkko Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki Vartiokylän kirkko

Kiviportintie 5, 00950 Helsinki p. 09 2340 6422

Puotilan kappeli Puotilantie 5, 00910 Helsinki p. 09 2340 6421 HUOM! Puotilan kappeliin mahtuu vain 150 hlöä kerrallaan.

Ma 11.12. klo 19 Puotin Laulun joulukonsertti ”Lumihiutaleiden joulu”, johtajana Anna Karjula. Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Su 17.12. klo 18 ”Trio Baronen Joulu” -joulukonsertti. Klassista ja kaunista joulumusiikkia kahdella sellolla ja pianolla. Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

MUUTA TOIMINTAA

pe 1.12. klo 7.30 Glögihetki Itäkeskuksen metroasemalla ti 6.12. klo 12-14 Itsenäisyyspäivän myyjäiset Vartiokylän

kirkolla

ma 11.12 klo12 syksyn viimeinen neulekerho Vartiokylän kirkolla ti 12.12. klo 17-17.45 Kaikille avoin joulupuuro Vartiokylän kirkko ti 19.12. klo 13-16 Puotilan kappelin Olohuoneen joulun

Joulumuistoja ja yhteislauluja

RAKENNA JOULUPUU -keräys 27.11.-10.12.2017Haluatko tuoda jouluiloa Vartiokylän seurakunnan alueella asuvalle vähävaraiselle lapsiperheelle tai yksin elävälle?

Seurakuntamme alueella asuu perheitä, vanhuksia ja yksin eläviä, jotka esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia sinnittelevät pienillä tuloilla. Voit jakaa jouluiloa ottamalla Vartiokylän kirkon aulassa olevasta joulukuusesta yhden tai useamman lahjatoiveen.

Toiveen yhteydessä saat tarkemmat ohjeet. Voit osallistua myös Kotimaanavun lähikeräyksen kautta: rahalahjoituksella hankimme jouluruokaa yksin eläville. Keräys osoitteessa www.kotimaanapu.fi Kiitos lahjastasi!

Yhteystiedot: Diakoniatyöntekijän ajanvarauskirkkoherranvirastosta tai puhelimitse p.09 2340 6400 ma-pe 9-12 & 13-16. Joulunajan diakonian taloudellisen avustamisen ajanvaraus viimeistään 15.12.

Joulunaika 2017-2018

Vartiokylän seurakunnassa

Nuohouspalveluista

Vartio- ja Mellunkylän alueella vastaa Consti Talotekniikka

Mika Uuttu, projektipäällikkö

suora 050 442 5522

mika.uuttu@consti.fi www.consti.fi

Consti Talotekniikka, Toimitilat, Ilmastoinnin huolto ja nuohoustoimi

Joulunaika 2017

Vartiokylän seurakunnassa

(23)

23 Matteuksenkirkko

Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki Vartiokylän kirkko

Kiviportintie 5, 00950 Helsinki p. 09 2340 6422

Puotilan kappeli Puotilantie 5, 00910 Helsinki p. 09 2340 6421 HUOM! Puotilan kappeliin mahtuu vain 150 hlöä kerrallaan.

Ma 11.12. klo 19 Puotin Laulun joulukonsertti ”Lumihiutaleiden joulu”, johtajana Anna Karjula. Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Su 17.12. klo 18 ”Trio Baronen Joulu” -joulukonsertti. Klassista ja kaunista joulumusiikkia kahdella sellolla ja pianolla. Puotilan kappeli. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

MUUTA TOIMINTAA

pe 1.12. klo 7.30 Glögihetki Itäkeskuksen metroasemalla ti 6.12. klo 12-14 Itsenäisyyspäivän myyjäiset Vartiokylän

kirkolla

ma 11.12 klo12 syksyn viimeinen neulekerho Vartiokylän kirkolla ti 12.12. klo 17-17.45 Kaikille avoin joulupuuro Vartiokylän kirkko ti 19.12. klo 13-16 Puotilan kappelin Olohuoneen joulun

Joulumuistoja ja yhteislauluja

RAKENNA JOULUPUU -keräys 27.11.-10.12.2017Haluatko tuoda jouluiloa Vartiokylän seurakunnan alueella asuvalle vähävaraiselle lapsiperheelle tai yksin elävälle?

Seurakuntamme alueella asuu perheitä, vanhuksia ja yksin eläviä, jotka esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia sinnittelevät pienillä tuloilla. Voit jakaa jouluiloa ottamalla Vartiokylän kirkon aulassa olevasta joulukuusesta yhden tai useamman lahjatoiveen.

Toiveen yhteydessä saat tarkemmat ohjeet. Voit osallistua myös Kotimaanavun lähikeräyksen kautta: rahalahjoituksella hankimme jouluruokaa yksin eläville. Keräys osoitteessa www.kotimaanapu.fi Kiitos lahjastasi!

Yhteystiedot: Diakoniatyöntekijän ajanvarauskirkkoherranvirastosta tai puhelimitse p.09 2340 6400 ma-pe 9-12 & 13-16. Joulunajan diakonian taloudellisen avustamisen ajanvaraus viimeistään 15.12.

Joulunaika 2017-2018

Vartiokylän seurakunnassa

Syyskampanjan aikana 1.9.-31.12.2017 jäseneksi voi liittyä maksutta, ja pääset heti hyödyntämään etuja veloituksetta!

Jäsenmaksu on muutenkin maltillinen 20-30 € vuodessa riippuen paikallisyhdistyksestä.

Omakotiliitto ja omakotiyhdistykset toimivat asumisen puolesta koko Suomessa! Olemme omakotitalon / paritalon / kesämökin / rivitalo- tai kerrostalo-osakkeen / omistajien / vuokralaisten (tai rakentajien) järjestö.

Viimeaikaisia yhteisiä saavutuksiamme ovat muun muassa jätevesilainsäädännön uudistus, kotitalousvähennyksen laajeneminen, sähkön siirtomaksujen korotuskatto ja työ energiatodistuksen järkevöittämiseksi.

Liity jäseneksi –

Ota edut itsellesi!

1. Lakineuvonta 2. Rakennusneuvonta 3. Energianeuvonta

4. Piha- ja puutarhaneuvonta 5. Talon huoltokirja

6. Omakotilehti

7. Alennukset jäsenkortilla 8. Piirin ja yhdistyksen jäsenedut,

tapahtumat & retket

9. Vahva valtakunnallinen järjestö puolustaa ja valvoo etujasi

9 hyvää syytä liittyä:

Etu- ja sukunimi* Syntymäaika (pp.kk.vvvv)

Lähiosoite*

Postinumero- ja toimipaikka*

Sähköposti Puhelin*

Paikallisyhdistys (täytä, mikäli tiedät) Jäsenhankkijan numero (täytä, mikäli tiedät) Täytä ainakin tähdellä * merkityt kohdat

Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS

Omakoti- liitto maksaa postimak-

sun

LIITTYMISLOMAKE – POSTITA JO TÄNÄÄN JA OTA EDUT ITSELLESI!

Kyllä! Haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen omakotiyhdistykseen.

Liittyminen käy kätevästi verkossa www.omakotiliitto.fitai alla olevalla lomakkeella, jonka postimaksu on maksettu puolestasi!

(24)

Kysy juristilta

Omakotiasuja ja haittaeläimet

Palstan pitäjille ja yhdistyksen hallitukselle on tullut alueen oravien ja kanien johdosta runsaasti kyselyitä koskien haittaeläimiä ja niiden hävittämistä. Alle on koottu tietoisku siitä, kuinka haittaeläinten kanssa on mah- dollista menetellä omakotialueella.

Pihalla liikkuvien pieneläinten kanssa kannattaisi opetella tulemaan toimeen ihan kuten naapureidenkin kanssa, sillä pien- eläinten hävittämistä pihapiiristä on rajoi- tettu. Järeämpien keinojen käytössä otet- tava huomioon metsästyslain ja Helsingin kaupungin järjestyssääntöjen säännökset.

Metsästyslain mukaan kaikissa tilanteissa vaaditaan maanomistajan ja jos eläimiä hä- vitetään rakennuksista, myös rakennuksen omistajan tai haltijan lupa. Useimmiten täs- sä ei ole ongelmaa omakotiasujien kohdal- la. Sen jälkeen, kun on saanut luvan ryhtyä hävitystoimiin, pitää olla tarkasti tiedossa kuka pihalla melskaa ja haittaa tai vahin- koa aiheuttaa.

Lainsuojattomat lajit

Jos tihutyöläinen on metsämyyrä, vesimyy- rä, kenttämyyrä, peltomyyrä tai lapinmyyrä, voi sellaisen hävittää. Myös hiiret (isomet- sähiiri ja kotihiiri) ja rotat (isorotta) ovat lain- suojattomia. Nämä lajit ovat metsästyslain mukaan rauhoittamattomia eläimiä ja niitä saa pyydystää ja tappaa ilman metsästys- korttia alueen omistajan tai haltijan luvalla.

Lisäksi sama oikeus on rakennuksen omis- tajalla tai rakennuksen haltijalla, jos eläin on rakennuksessa tai sen pihapiirissä. Laji- en tunnistus jää hävittäjän vastuulle. Asian- ajajaplanttujen tiedossa ei esimerkiksi ole,

ilmeneekö lapinmyyriä Vartio-Mellunkylän alueella.

Edellä lueteltujen lajien tappamiseen saa käyttää myrkkyä ja myrkytettyä syöttiä vain rakennuksessa, pihapiirissä ja puutarhassa.

Myrkkyjen ja syöttien tulee olla asetettuna siten, ettei niistä aiheudu ihmisille tai muil- le eläimille haittaa lukuun ottamatta edellä mainittuja rottia, hiiriä ja myyriä. Rotan hiiren ja myyrän lopettamiseksi voidaan käyttää myös sähköllä varustettua loukkua.

Riistaeläimet

Jos nurkissa pyörii oravia, villikaneja (joiden kaupunkiserkku citykani kuulunee tähän luokkaan, vaikka ei kovin villi taida enää ol- lakaan), metsäjäniksiä, mäyriä ja supikoiria, on muistettava, että ne ovat riistaeläimiä ja niiden metsästäminen vaatii maanomista- jan luvan lisäksi metsästyskortin. Jos tällai- nen kortti on hankittuna, pitää vielä muistaa kunkin eläimen kohdalla sallitut pyyntitavat ja rauhoitusajat.

Kaksi vartiokyläläistä asianajajaa, Ukkonen ja Kavasto aloittavat vastauspalstansa marras- kuun Kotikylä-lehdessä. Kysymyksiä asianajajille voi lähettää yhdistyksen nettisivujen kaut- ta. Asianajajat valitsevat kysymyksistä polttavimman ja ruotivat siihen yhdessä sivistyneeh- kön vastauksen.

AA Kavasto

Kavasto on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja ammatiltaan asianajaja. Kavasto on Vartsikassa suhteellisen paljaisjalkaista alku- peräiskansaa. Juristina Kavasto on kiihkeä ja nopeatempoinen.

AA Ukkonen

AA Ukkonen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari ja ammatiltaan asi- anajaja. Ukkonen on asunut Vartsikassa vuo- desta 1994. Juristina Ukkonen on sovitteleva ja tasapainoinen.

(25)

Oravat

Mitä tehdä oravalle, joka pesii välikatolla, möyhii villoja ja voi aiheuttaa tuhoa pesies- sään rakennuksessa? No ei paljon mitään.

Tavallisen ihmisen on yksinkertaisesti han- kala torjua oravaa metsästyslain mukaisin keinoin.

Rautoja saa käyttää maalla oravan met- sästämiseen, mutta edellytyksenä on taas metsästystutkinnon suorittaminen ja met- sästyskortti. Myös loukkupyynti on teorias- sa mahdollista, mutta vaatii metsästyskor- tin lisäksi erillisen pyyntiluvan. Ampua ei voi omakotialueella eikä koiran haukkuminen tai kissan naukuminen paljoakaan kurrea hait- taa. Erilaisia ääniärsykkeeseen perustuvia

karkottimia voi kokeilla, mutta paras keino lienee tukkia kaikki mahdolliset kulkureitit paikkoihin, joihin oravaa ei halua pesimään.

Lintulajit

Kun pihalla kasvatettujen kirsikoiden tai vii- nimarjojen säilömisongelmista on päässyt eroon jo useamman vuoden ajan rastaiden taas kerran syötyä koko sadon, voi käydä mielessä, pitäisikö vuorostaan päästä eroon pihan siivekkäistä. Räkättirastas samoin kuin varis, harakka, harmaalokki, merilokki ja kesykyyhky ovat rauhoittamattomia lin- tulajeja. Kaikki muut lintulajit kuuluvat riis- taeläimiin, eikä niitä voi pyydystää ilman vaadittavaa metsästyskorttia. Rauhoitta- mattomiakin lintulajeja koskevat kuitenkin erityiset pyydystämisen kieltävät erityiset rauhoitusajat, jotka vaihtelevat maakunnit- tain. Täällä meidän kylillä rauhoittamattomat linnutkin ovat rauhoitettuja 1.4.-31.7 välisen ajan, jolloin niitä ei siis voi pyydystää.

Lopuksi

Metsästyslain mukaan rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen ja tappamisen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ih- miselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rau- hoitetulle eläimelle. Lisäksi eläinsuojelulaki asettaa lisävaatimuksia eläinten kivuttomalle lopettamiselle.

Kuljetus

Pek ka Idman & Co

0400-405 266

Pekka

Kuljetusliike Tee mu & Pekka Ky

040-744 9803

Teemu

K U L J E T U S P A LV E L U J A

Vaihto- ja talkoolavat • Hiab-kuljetukset Maa-ainestoimitukset; multa, hiekka ja murske

Viittapolku 11, 00950 Helsinki • kuljetuspekkaidman@live.fi • Fax (09) 325 6948

(26)

R E S E P T I N U R K K A

Joulun aikaan keskitytään helposti vain jou- luaaton herkkuihin. Joulu on kuitenkin paljon muutakin. Pikkujouluja, glögihetkiä, välipäi- viä ja kyläilyä. Tässä pari helppoa jouluista herkkua, jotka voi tarjota pikkupurtavana.

Pähkinähillokkeen voi antaa vaikka joulu- lahjaksi. Se maistuu upealta juustojen kera tai piparkakun päällä.

Omena-vuohenjuustopalat sopivat niin alkupaloiksi joulupöytään kuin glögihetken herkuksi.

Vuohenjuusto-omenapalat

400 g valmis pizzapohjia

(esimerkiksi Kotimaista, pakasteesta) 2 kiinteää omenaa

10 cm vuohenjuustopötkö tai 10 viipaletta

1 granaattiomena 2 rkl voita 2 rkl ruokosokeria

Koristeluun tuoretta minttua

Sulata pizzapohjat ja leikkaa niistä 10 pyö- reää, hieman vuohenjuustokiekkoa suurem- paa pikkupohjaa.

Leikkaa vuohenjuusto 1 cm paksuisik- si viipaleiksi. Poista omenien siemenkodat ja leikkaa omenat kymmeneksi viipaleeksi.

Leikkaa granaattiomena puoliksi ja koput- tele siemenet kulhoon isolla lusikalla.

Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon sokeri, kunnes se sulaa voin sekaan.

Aseta vuohenjuustoviipaleet pienten pit- sapohjien päälle ja sitten omenaviipaleet.

Sivele omenat reilusti voi-sokeriseoksel- la ja nosta ne uuninpellille leivinpaperille.

Nosta piiraset uuniin keskitasolle 220 asteeseen 15 minuutiksi. Lopuksi grillivas- tuksen alle 5 minuutiksi. Koristele granaat- tiomenan siemenillä ja mintun lehdillä ja tar- joile lämpimänä.

Vuohenjuusto ja omena on ihanan jouluinen makupari.

Reseptit:

Prisca Leclerc

Jouluiset

pikkupurtavat

(27)

Hienonna rosmariini, pieni pähkinät veitsel- lä, leikkaa taatelit pieniksi. Mittaa hunaja kat- tilaan ja lisää joukkoon rosmariini, sekä ripa- us suolaa. Kuumenna hunaja juoksevaksi ja nosta pähkinät ja taatelit kattilaan. Sekoita niin, että hunajaa on tasaisesti pähkinöiden ja taateleiden pinnassa. Kaada säilytyspurk- kiin jäähtymään. Tarjoa juustojen kera tai pi- parien päällä.

Pähkinähilloke

1 oksa rosmariinia 100 g pähkinäsekoitusta 5 kuivattua taatelia 0,5 dl hunajaa hyppysellinen suolaa

Mietityttääkö joulun lähestyminen ja kaikki siihen liittyvät valmistelut?

Home Instead Seniorihoivasta

löydät välittävän ja luotettavan avustajan arjen eri askareisiin.

Tarjoamme palvelua yli 65v. senioreille.

Varaa aika ilmaiseen hoivakonsultaatioon, tulemme mielellämme kertomaan lisää palveluistamme ja tuomme

sinulle kahvipaketin lahjaksi.

Palveluistamme saa -50% kotitalousvähennyksen!

Soita: 050 466 4004, 050 466 4373 www.homeinstead.fi

Hunajassa kylvetetyt pähkinät maistuvat myös hieman rosmariinille.

(28)

Osoitteesta www.vartiomellunkyla.fi

löytyvät Kotikylä-lehdet, uudet ja vanhat VMOKY-asiat.

Sivuja kehitellään jatkuvasti;

ehdotukset ja vinkit voi lähettää hallitus@vmoky.fi.

Sivuilta löytyvät myös yhdistyksen säännöt.

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry

Facebook: https://www.facebook.com/groups/452029748293782/

Internet: www.vartiomellunkylä.fi

Kaupunki kaipaa helpompaa keinoa olla yh- teydessä kaupunkilaisiin, kun taas kaupun- kilaiset haluavat vinkkejä kiinnostavista ta- pahtumista ja tietoa itseä koskettavista kau- pungin päätöksistä. Kaupungissa vierailevat saisivat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan räätälöityä ohjelmaa.

Helsinki-sovellus tuo helsinkiläisille uu- denlaisia mahdollisuuksia lähettää kau- pungille viestejä. Mobiiliapplikaatiolla teh- dään palautteen antaminen tosi helpoksi.

Voit ottaa kuvan kännykällä ja lähettää sen kaupungille. Sen jälkeen voit sovelluksen kautta seurata, miten ongelmaa korjataan.

Tulevaisuudessa Helsinki-sovellus on kaikkia palveleva mobiilialusta, jota kehi- tetään jatkuvasti. Ensimmäinen versio so-

Entä jos tulevaisuudessa puhelimesi ilmoittaisi vastaan tulevista tietöistä, vapaista lääkäriajoista tai juuri sinua kiinnostavista tapahtumista?

Helsinki-sovellus

velluksesta tuli käyttäjien testattavaksi jou- lukuussa. Testausvaiheessa toiminnot ovat rajattuja, mutta sovellus elää koko ajan:

se hyödyntää avointa lähdekoodia, jolloin käyttäjät voivat myös kehittää ja ehdottaa parannuksia.

Lataa ja kokeile:

Helsinki-sovelluksen beta-versio Play-kaupassa.

Android-laitteille.

Helsinki-sovelluksen beta-versio App Storessa.

iOS-laitteille.

(29)

info@estacon.com www.estacon.com ESTACON Oy LKV

Kiviportintie 37, 00950 Helsinki puh. (09) 321 6464

Kotia kohti!

Pientalojen asuntokauppa jatkuu vilkkaana.

Kutsu meidät kylään, niin saat alueen oikean ammattilaisen tekemän arvion kodistasi.

Muistathan, että Suomen Omakotiliiton jäsenenä saat 25% alennuksen uusista toimeksiannoista.

Oma koti kullan kallis

Vaan kuinka kallis? Soita meille 09 321 6464 Kerromme sen ilmaiseksi yli 3000 onnistuneen asuntokaupan kokemuksella

Täyden palvelun pesula

Tehdas:

Linnanherrankuja 9, 00950 Helsinki Puh. 3434 800, fax 3434 8033

Avoinna arkisin klo 7-16

JÄSENETU

Noutoasiakkaille –15%

(30)

Tapahtumakalenteri

Marraskuu Tervetuloa yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen su 26.11 klo 16 Vartiokylän kirkolle

27.11. Teatteri-ilta ja pikkujouluglögit: Saikkua kiitos! Studio Pasila

KÄYNTIKORTIT LOMAKKEET

ESITTEET

Offset- ja digipaino

Kiviportintie 17 | Puhelin 0400 400 407 | timo@tpt-print.fi | www.tpt-print.fi | av. 8-16 tai sopimuksen mukaan

VARTIOKYLÄSSÄ

FLYERIT LEHDET VUOSIKERTOMUKSET

KIRJAT KIRJEKUORET

TARRAT

Securitas 24Koti

TURVAAMME KOTISI

LISÄTIETOA KODIN TURVALLISUUSRATKAISUISTA:

Timo Repka, p. 0406539706 timo.repka@securitas.fi

securitas.fi

(31)

Yksi ilmoitus Toisto Vuosi

Koko sivu (148 x 210) 162 146 520

Puoli sivua 116 105 382

1/3 sivu 81 74 266

1/4 sivu 69 64 231

Takakansi värillinen 300 272 1034

Värillinen koko sivu 231 208 785

Värillinen puoli sivua 162 146 554

Värillinen 1/3 sivua 116 105 393

Värillinen 1/4 sivua 99 88 336

Kotikylän ilmoitushinnat 2017

Maksuehto: 14 pv netto, yhdistys laskuttaa lehden ilmestyttyä.

Hallitus 2017

Tiina Larsson Puheenjohtaja, 040 318 2160

Kotikylä-lehden tiina@tiinalarsson.fi päätoimittaja Tuomo Hanhivaara Varapuheenjohtaja 0400 391 838

edunvalvonta tuomo.hanhivaara@kolumbus.fi

Inkeri Lundgren Yhdistyksen sihteeri, 050 467 0760

puutarhamatkat ja tapahtumat inkeri.lundgren@gmail.com Heidi Tuomi-Nikula Kotikylä-lehden 040 670 7614

toimitussihteeri heidi.tuominikula@gmail.com Ahti Varis Omakotitalkkarien työnjohtaja 050 64 293

varisahti@gmail.com

Mia Sahlberg Yhdistyksen rahastonhoitaja 045 676 7347

Kotikylä-lehden ilmoitusmyynti mia.sahlberg@gmail.com jäsenasiat

Mia Kavasto Matkat ja tapahtumat, kotisivut,

pilvipalvelun ylläpito mia.kavasto@gmail.com

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Maatalouden vesirakennuksen opiskelijamäärä kasvoi hitaammin: se pysytteli koko 1950-luvun ajan 50:n ja 60:n välillä, kunnes alkoi nousta vuonna 1959.. Opiskelijamäärän

kasuorassa n. Puimurilla pui- tiin rypsiä n. Puimuri oli varsinaisessa käytännön työssä n. 150 puintitua- tia ja laboratoriomaisessa käyttökokeessa n. 150 tuntia eli yh-

[r]

[r]

Ei niin että siinä olisi mitään epätavallista, mutta olisi hauska tie tää, kuinka tarkasti esimerkiksi Englannissa muita kuin suuria jouk- kotiedostusvälineitä ohjeistetaan ja

Olen kuullut sanottavan, että pe- rusyksikön päällikkyys on upseerin parasta aikaa. Tai jos virkauralle on suotu joukkoyksikön komentajuus, se on ehdottomasti paras mahdolli-

Tuuli- puistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa yhtäaikaisesti alu- eella on toteutettu Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnittelua ja ympäristövaiku-

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen toiminta ei ole pelkästään etujen aja- mista, vaan ennen kaikkea myös mukavaa yhdessä tekemistä.. Tapahtumien ja mat- kojen järjestäminen