Korjaussuunnitelma. Tiivistyskorjaus, pilari- ja palkkirakenteiselle rakennukselle

(1)

Markku Palola

Korjaussuunnitelma. Tiivistyskor- jaus, pilari- ja palkkirakenteiselle rakennukselle

Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2020

(2)

MARKKU PALOLA

KORJAUSUUNNITELMA

Tiivistyskorjaus, pilari‐ ja palkkirakenteiselle rakennuk‐

selle

Opinnäytetyöt

Koulutus‐ ja kehittämispalvelu Aducate Itä‐Suomen yliopisto

Kuopio 2020

Aihealue:

Rakennusterveys

(3)

Itä‐Suomen yliopisto, Koulutus‐ ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi

http://www.uef.fi/fi/aducate/rakennusterveyskoulutus

(4)

TIIVISTELMÄ:

Tämän Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko rakennuksen rakentamistapa ollut samanlainen koko rakennuksen osalla, sekä suunnitella tiivistyskorjauksen de‐

taljit. Kohde on Oulun kaupungin Tilapalvelut‐liikelaitoksen hallinnoimaan pilari‐

palkki runkoinen monitoimitalo, jossa toimii koulu ja päiväkoti. Rakennuksen val‐

mistumisesta asti, on tullut palautteita sisäilman laadusta. Vuosien aikana on tehty, erilaisia korjaustoimenpiteitä rakennuksessa. Tiivistyskorjaus aloitetaan kesällä 2020, tiivistyskorjaus jatkuu vuonna 2021. Korjaustyön kestoon vaikuttaa, kuinka paljon vuonna 2020 keretään tekemää. Tiivistyskorjauksella haetaan rakennuksen tiivistet‐

täville kohdille 15‐20 vuoden tiiveyttä. Kohteeseen jää vielä riskipaikkoja, joita mah‐

dollisesti voidaan joutua myöhemmin korjaamaan. Nyt tehtävällä korjauksella on tarkoitus tiivistää liittymärakenteet, joissa on havaittu ilmavuotoja.

AVAINSANAT:

Pilaripalkki runkorakenteinen rakennus, tiivistyskorjaus.

ABSTRACT:

Purpose of this thesis is to find out, has the construction method been same for the whole building, and also plan sealing repair details. The sight is one of the pillar beam structured school and day care center that Oulu city supervises. Since the buil‐

ding was completed there have been coming feedback concerning about air being bad inside. Through the years, various repairs have been made to the building. Sea‐

ling repairs were started in summer 2020, and repairs will continue until 2021. The duration of the repair work is affected by how much will be achieved in 2020. Sealing repair seeks a tightness of 15‐20 years for the parts that needs sealing. After the seal‐

ing is done there will still be some risky areas, that possibly will need to be fixed

(5)

later in the future. The repairs now being made are intended to seal the interface de‐

sign, where have been detected air leaks.

KEYWORDS:

Pillar beam structured building, sealing repair

(6)

Esipuhe

Haluan kiittää työnantajaani Oulun Tilapalvelut‐Liikelaitosta, joka mahdollisti kou‐

lutuksen

Erityisesti haluan kiittää ohjaajani Timo Ojanperää sekä kurssikavereita Hannu Kuu‐

selaa ja Juha Merilää saamastani avusta ja rakentavista kommenteista opinnäytetyön eri vaiheissa, sekä opiskelun aikana.

Suuret kiitokset myös Aducaten Soilelle, Tiinalle ja Karille sekä opettajille, opeista ja ohjeista.

Kiitän myös perhettäni opiskelun aikana saamasta tuesta ja kannustuksesta.

8.5.2020

Markku Palola

(7)

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO ... 9

1.1 KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA ... 9

1.1.1 Nykytilanne sekä tavoite ... 12

3 SUUNNITTELUKOHDE JA KÄYTETTY AINEISTO ... 12

3.1SUUNNITTELUKOHTEEN KUVAUS, SEKÄ TEHTYJEN KUNTOTUTKIMUSTEN SISÄLTÖÄ ... 12

3.2 LAJUUS JA MÄÄRÄTIEDOT ... 23

3.2.1 laajuus / neliötiedot / perusluokka/ jm yläosan tiivistys, pilarit / ikkunat/ .. 23

3.2.3 Laskettu kustannusvertailu ... 24

4.0 TULOKSET, KORJAUSSUUNNITTELMAT JA SUUNNITELMIEN TARKASTELU. ... 24

4.1 SUUNNITELLUT DETALJIT JA NIIDEN TARKASTELU ... 25

4.1.1 Detaljiluettelo ... 25

4.1.2 Välipohja ... 26

4.1.3 Välipohja, suunnitelman mukainen. ... 28

4.1.4 Välipohja, suunnitelmasta poikkeava rakenne. ... 29

4.1.5 Yläpohjan palkkien sekä levyrakenteisen ulkoseinän tiivistys. ... 30

4.1.6 Tiili ja betoniseinän yläosan ja alaosan tiivistys. ... 32

4.1.7 Pilarin ja levyrakenteisen ulkoseinän liittymät. ... 33

4.1.8 Luokkien välinen seinä. ... 35

4.1.9 Pilarin ja tiilimuuratun/betoniseinän liittymä. ... 36

4.2.0 Maanvarainen alapohja ja ulkoseinän liittymä. ... 37

4.2.1 Maanvarainen alapohja ja ulkoseinän liittymä. ... 39

4.2.2 Kaksoispilarien liittymä ... 40

4.2.3 TI, tuuletus / hätäpoistumistieikkunoiden yläosa. ... 41

4.2.4 Palkkiliittymä, joista puuttuu 50x50 koolaus. ... 42

4.2.5 Pilariliittymä, joista puuttuu 50x50 koolaus. ... 43

4.2.6 Ikkunan yläosat, sekä puitteen ja seinärakenteen liittymät. ... 44

4.2.7 Suunnitelmien tarkennukset, työn aloituksen jälkeen. ... 45

5.0 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 45

LIITTEET

(8)

TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1 Kuitupitoisuudet puhdistuksen jälkeen

KUVALUETTELO Kuva 1 Kellarikerros Kuva 2 1 krs

Kuva 3 2 krs

Kuva 4 Runkorakenne. Tilapalvelut kuva‐arkisto Kuva 5 Runkorakenne. Tilapalvelut kuva‐arkisto Kuva 6 Välipohja, Ilmavuotoja.

Kuva 7 Lattioiden korjausaalue 2016, 0 kerros.

Kuva 8 Lattiamattojen korjausaalue 2016, 2 kerros.

Kuva 9 Höyrynsulku. Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

Kuva 10 Avauskohta rakenteelle. Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

Kuva 11 Kuvia tutkimuksesta. Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta Kuva 12 Palkin ja ontelon rajakohta. Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta Kuva 13 Palkin ja ontelon rajakohta. Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta Kuva 14 Pilarin, palkin ja levyseinän liittymää, tiivistysaine irronnut

LIITTEET

Liite 1 Kuntotutkimus porrashuone 3.10.2012 Kiratek.

Liite 2 Tarkastusraportti, rakenteiden kosteusmittaus 25.10.2013 Oulun kosteustut‐

kimus.

Liite 3 Sisäilmatutkimus 13.12.2013 Kiratek Liite 4 Lattiatutkimus 4.10.2014 Inspecta Liite 5 Sisäilmatutkimus 10.4.2015 Inspecta Liite 6 Kosteusmittaus 28.6.2016 OTK Liite 7 Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

Liite 8 Sisäolosuhdemittaus Are Oy 31.3.2017 Liite 9 Kuitututkimus 19.4.2017 Inspecta Liite 10 Kuitututkimus 26.5.2017 Inspecta.

Liite 11 Kuntotutkimus 14.11.2017 Kiwa Inspecta

Liite 12 Kuitujen kontrollitutkimus 15.11.2017 Kiwa Inspecta Liite 13 Rakenneselvitys 5.11.2019 Kiwa.

Liite 14 Tiivistysdetaljit 3.5.2020

(9)

1. Johdanto

1.1 KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA

Työn kohteena on vuonna 2009 valmistunut monitoimitalo, jossa toimii koulu ja päi‐

väkoti. Kiinteistöstä tuli palautetta sisäilman laadusta jo pari vuotta kohteen valmis‐

tumisen jälkeen. Ensimmäinen sisäilmatutkimus tehtiin vuonna 2012 ja tämän jäl‐

keen on tehty useampi tutkimus. Aikaisemmissa lattioiden tutkimuksissa esiin tul‐

leet ongelmat korjattiin vuonna 2016 ja saman vuoden alusta kyseinen kiinteistö siir‐

tyi minun kunnossapitovastuulleni. Vuonna 2017 tutkittiin rakenneavauksella puu‐

rungon rakentamistapaa, sekä selvitettiin kuitumittauksilla ilmanvaihtokanaviston kuitumäärät sekä sisäilman kuitujen laskeumapitoisuudet. Kesällä 2017 tehtiin IV‐

kanavistolle kuitusaneeraus, kanavapuhdistus sekä ilmamäärien säätö. Ilmamäärien säädön jälkeen kiinteistön painesuhteita seurattiin kahden kuukauden ajan mittalait‐

teilla. Painesuhteiden seurannan aikana tehtiin säätöjä rakennusautomatiikkaan. Ra‐

kenneavauksen tuloksista jäikin epäily, että ilmavuotoja saattaa tulla rakenteiden rajapintojen kautta. Talven 2018 aikana seurattiin tilannetta ja kesällä 2018 päädyttiin tekemään väliaikainen tiivistyskorjaus.

Kuva 1. Kellarikerros

(10)

Kuva 2. 1 krs

Kuva 3. 2 krs

(11)

Kuva 4. Runkorakenne, lähde: Tilapalvelut kuva‐arkisto

Kuva 5. Runkorakenne, lähde: Tilapalvelut kuva‐arkisto

(12)

1.1.1 Nykytilanne sekä tavoite

Ilmanvaihdon puhdistuksen ja säätötyön jälkeen sisäilmasta tulleet palautteet vähe‐

nivät. Samanlainen vaikutus oli vuonna 2018 tehdyllä tiivistyskorjauksella, vaikka‐

kin tehdyn työn jälki ei kokonaan ollut riittävän hyvää. Henkilökunnalta on tullut vieläkin aika ajoin, palautetta sisäilman laadusta sekä oireiluista. Vuonna 2018 teh‐

dyn tiivistyskorjauksen saumoissa, havaittiin halkeamia jo seuraavana vuonna, joko rakenteiden elämisestä tai korjauksessa käytettyjen aineiden väärästä valinnasta joh‐

tuen. Osassa pilarien ja puurakenteisen seinän liittymäkohdista, on aistinvaraisesti havaittavissa mineraalivillan tuoksua. Koska kiinteistö joudutaan tiivistämään uu‐

delleen, päätin tutkia rakennuksen rakenteiden liittymäkohtia, ja ottaa kohteen opin‐

näytetyön aiheeksi. Tehdyissä rakenneavauksissa ei näkynyt merkkejä mikrobivau‐

rioista, eikä sisätilioissa ole aistinvaraisesti havaittavissa mikrobin hajua. Loppuvuo‐

desta 2019 tehtyjen rakenneavausten perusteella saatiin varmuus rakenteiden toteut‐

tamistaviosta ja näiden perusteella voitiin suunnitella detaljit, sekä tiivistyksessä käy‐

tettävät tiivistysaineet ja materiaalit. Tehtävällä tiivistyskorjauksella, tavoitellaan 15‐

20 vuoden tiiveyttä korjattaville rakenneliittymille.

3 Suunnittelukohde ja käytetty aineisto

3.1 SUUNNITTELUKOHTEEN KUVAUS, SEKÄ TEHTYJEN KUNTOTUT- KIMUSTEN SISÄLTÖÄ

Rakennus valmistui vuonna 2009, rakennuksen pinta‐ala on 10359 brm2. Rakennuk‐

sen runkorakenteena on pilaripalkki rakenne. Julkisivuverhouksena tiilimuuraus tai lujalevy. Ulkoseinärakenteen sisäpintana on tasoitettu tiilimuuraus‐, betoni‐ tai Sas‐

mox‐rakennuslevy. Höyrynsulun paikka on suunnitelmissa määritetty puurunkoko‐

rakenteen sekä 50x50 mm koolauksen väliin, linja kulkee pilari‐ ja palkkirakenteen ulkopinnassa. Asiakirjoissa ja rakennesuunnitelmissa ei ole esitetty höyrynsulun paikkaa pilarien, palkkien ja välipohjan kohdalla. Urakoitsija onkin toteuttanut ra‐

(13)

kenteen siten että, höyrynsulku on taitettu pilarien sivupintaan ja palkkien alapin‐

taan sekä ontelolaatan päälle.

Kuva 6. Välipohja, Ilmavuotoja.

Kuntotutkimus 3.10.2012. Tutkimus koski porrashuoneen poikkeavaa hajua, tutki‐

muksessa havaittiin porrashuoneen seinässä halkeamia sekä ilmavuotoja seinän sekä maanvaraisen lattian liittymästä, Ilmavuotopaikoista tuli tilaan mikrobiperäistä ha‐

jua. Samassa tutkimuksessa havaittiin viiltomittauksella, että väestönsuojassa sijait‐

sevan liikuntavälinevaraston lattiassa on kohonneita kosteusarvoja. Kosteusmittauk‐

Ilmavirtaus paikkoja höy‐

rynsulun ohi

(14)

sessa havaittiin porareikä‐ ja viiltomittauksien osalla kohonneita kosteusarvoja. Läh‐

de: kuntotutkimus porrashuone 3.10.2012 Kiratek. (liite 1)

Tarkastusraportti kosteusmittaus 25.10.2013. Mittauksessa tarkasteltiin pintakos‐

teusmittauksessa havainnoitujen tilojen kosteuksia porareikämittauksilla. Mittaukset kohdistuivat lähinnä maanvaraisiin laattoihin, poikkeuksena toisen kerroksen opet‐

tajanhuone. Porareikämittauksia tehtiin yhdeksään tilaan. Kaikkien viiltomittauksien tulokset ylittivät suositellun pinnoituskosteuden RH 85%. Porareikämittauksissa lä‐

hes kaikissa oli myös raja‐arvon ylittäviä kosteuksia. Lähde: Tarkastusraportti, rakentei‐

den kosteusmittaus 25.10.2013 Oulun kosteustutkimus. (liite 2)

Sisäilmatutkimus 13.12.2013. Sisäilmatutkimuksessa otettiin mikrobi‐, VOC‐ ja kui‐

tunäytteitä. VOC näytteet otettiin Bulk‐näytteinä, näytteitä otettiin kuudesta kohtaa, kaikkien näytteiden tulos oli poikkeava tai lievästi poikkeava, kahvilatilasta otettiin myös VOC‐ilmanäyte, ilmanäytteessä ei ollu raja‐arvoja ylittäviä pitoisuuksia. VOC‐

Bulk näytteet otettiin kellarikerroksen tiloista, sekä 2 kerroksen kahvilatilasta sekä viereiseltä käytävältä. Tutkimuksissa löytyi merkkejä, että VOC‐analyysin mukaan mattojen alla liima on alkanut reagoimaan kosteudelle. Aistinvaraisesti ei sisäilmas‐

sa todettu materiaalipäästöjen hajua, muuten kuin tiloissa, joissa oli linoleumipohjai‐

sista ilmoitustauluista. Kuitututkimus tehtiin kolmesta eri tilasta, joista yhdestä löy‐

tyi ohjeellisen raja‐arvon suuruinen tulos. Ilmanvaihtokoneiden pääte‐elimistä otet‐

tiin kuitunäyte kolmesta eri tilasta, vain yhdessä todettiin runsas kuitupitoisuus.

Lähde: Sisäilmatutkimus 13.12.2013 Kiratek. (liite 3)

Lattioiden kuntotutkimus 4.12.2014 Inspecta. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2013 teh‐

dyille rakenteiden kosteusmittauksille. Tutkimuksessa tehtiin aistivarainen tarkastus luokkatiloihin, kosteuksia mitattiin viiltomittauksin ja porareikämittauksella. Samal‐

la tutkittiin materiaalinäyttein myös mikrobi‐ ja VOC pitoisuuksia. Aistinvaraisessa tarkastuksessa havaittiin, että kaikissa tiloissa missä oli ilmoitustauluja, oli sisäilmas‐

(15)

sa kemiallista hajua. Mikrobinäytteissä ei ollut viitteitä vaurioista. VOC tuloksissa ilmoitustaulusta löytyi TVOC sekä 2‐etyyli‐1 heksanolia. Yhdeksästä lattiasta otetus‐

ta näytteessä kolmessa oli poikkeava tulos TVOC ja 2‐etyyli‐1 heksanolin osalla. Ko‐

honnut 2‐etyyli‐1 heksanolin pitoisuus viittaa kemialliseen hajoamiseen. Tämän tut‐

kimuksen kosteusmittauksien arvot olivat tavanomaisia. Lähde: Lattiatutkimus 4.10.2014 Inspecta. (liite 4)

Sisäilmatutkimus 10.4.2015 Inspecta. Korjaustoimenpiteiden varmistamiseksi tutkit‐

tiin ilmoitustauluista vielä VOC näytteet verhouslevystä ja kiinnitysliimasta, samalla otettiin myös mikrobinäytteet. Aistivaraisen havainnon mukaan sisäilman laatu on heikentynyt ilmoitustauluista aiheutuvien päästöjen takia. Kiinnitysliimassa oli tut‐

kimuksen mukaan 2‐etyyli‐1 heksanolia, mutta ei poikkeavaksi luokiteltua määrää.

Ilmoitustaulu rakenteessa löytyi erittäin runsas Penisillium pitoisuus. Lähde: Sisäilma‐

tutkimus 10.4.2015 Inspecta. (liite 5)

Kosteusmittaus 28.6.2016 OKT. Kosteusmittauksia tehtiin mattojen vaihtotyön aikana kesällä 2016, ennen mattojen poistamista sekä ennen lattioiden uudelleenpinnoitta‐

mista, tehdyn mittaussuunnitelman mukaan. Kaikki mittaustulokset tasoitteesta mi‐

tattuna maanvaraisessa laatassa, oli välillä 83,3 RH% – 84,1 RH%, vain yksi mittaus oli alle 80 RH%. Kosteusmittauksessa 40 mm syvyydeltä tulosten vaihteluväli kos‐

teuksien osalla oli 86,4 RH% ‐ 88,2 RH%. Mittauspisteet 70 mm syvyydeltä vaihtelu‐

väli oli 86,4 RH% ‐ 89,2 RH%. Toisessa kerroksessa oli yksi huone, jossa matossa sel‐

keä värivaihtelu tasoite 80,5 RH%, 40 mm syvyydeltä mitattuna 85,3 RH% ja 60 mm pintalaatan pohja ontelon päältä 82,0 RH%. Lähde: Kosteusmittaus 28.6.2016 OTK. (liite 6)

(16)

Kuva 7. Lattioiden korjausaalue 2016, 0 kerros. Lähde: Lattioiden kuntotutkimus 4.12.2014, Inspecta.

Kuva 8. Lattiamattojen korjausaalue 2016, 2 kerros. Lähde: Lattioiden kuntotutkimus 4.12.2014, Inspecta

(17)

Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta. Tutkimus kohdistettiin yhteen toisen kerroksen luokkaan sekä kolmeen ensimmäisen kerroksen tilaan. Ensimmäisen kerroksen osalla tutkimus kohdistui maanvaraisen laatan pintakosteus‐ ja porareikämittauksiin. Toi‐

sen kerroksen luokkatilan tutkimuksella oli tarkoitus tutkia ulkoseinärakenne, onko vaurioita sekä miten rakenne on toteutettu. Toisen kerroksen luokkahuoneessa ei aistinvaraisesti havaittu poikkeavaa hajua eikä myöskään rakenneavauksen kohdal‐

ta. Rakenneavauksen yhteydessä todettiin, ettei höyrynsulun liittymä pilariin ollut tiivis. Rakenneavauksessa havaittiin alajuoksun pinnalla vanhoja kosteusjälkiä. Ava‐

tusta seinärakenteesta otettiin samalla materiaalinäytteet, näytteissä ei ollut viitteitä vaurioista. Lähde: Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta. (liite 7)

Kuva 9. Höyrynsulku. Lähde: Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

(18)

Kuva 10. Avauskohta rakenteelle. Lähde: Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

Sisäolosuhdemittaus, raportti 13.3.2017. Aikaisemmin kuntotutkimuksessa havaittiin, ettei rakennuksen höyrynsulku ole välttämättä tiivis, joten haluttiin olosuhdemit‐

tauksella selvittää rakennuksen painesuhteet. Rakennuksessa on kymmenen ilman‐

vaihdon tulo‐ ja poistokonetta. Mittauksessa saatiin selville, että rakennuksen aula ja ruokasali alipaineistuu voimakkaasti päiväaikaan keittiön ilmanvaihdon vaikutuk‐

sesta. Myös osin muuallakin rakennusta oli huomattavissa alipaineen kasvua päivä‐

aikaan. Automatiikan muutokset toteutettiin kevään aikana, paine‐eromittaus oli käytössä samaan aikaan kun automaatiomuutoksia tehtiin. Lähde: Sisäolosuhdemittaus Are Oy 31.3.2017 (liite 8)

Kuitututkimus 19.4.2017 Inspecta. Kuitututkimus tehtiin koska haluttiin selvittää, onko rakennuksen sisäilmassa kuituja, sekä onko kuiduilla osallisuutta henkilökun‐

nan oireisiin. Kohteesta otettiin neljä teippinäytettä kolmesta eri tilasta. Kolme näyt‐

teistä oli kahden viikon mittaisia laskeumanäytteitä ja yhden teippinäytteen las‐

keuma oli pidemmältä aikaväliltä. Yhdessä kahden viikon mittaisessa laskeumanäyt‐

(19)

teessä oli kuituja 0.2 kpl/cm2 ja muissa 0.1 kpl/cm2. Näytteessä, joka otettiin yli kah‐

den viikon pölyn laskeumasta, kuituja oli 7.6 kpl/cm2. Lähde: kuitututkimus 19.4.2017 Inspecta. (liite 9)

Kuitututkimus, ilmanvaihtojärjestelmä 26.5.2017 Inspecta. Aikaisemman kuitututki‐

muksen perusteella päätettiin selvittää tarkemmin rakennuksen kuitulähteet. Ilman‐

vaihtojärjestelmälle tehtiin kuitututkimus, tutkimus ajoitettiin ennen ilmanvaihdon puhdistusta‐ ja säätötyötä kesällä 2017. Tutkimuksella halutiin selvittää ilmanvaih‐

don mahdolliset puutteet ja ongelmat, ennen puhdistustyötä. Tutkimuksessa tarkas‐

tettiin kaikki ilmanvaihtokoneet sekä ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet. Teippi‐

näytteitä otettiin ilmanvaihtojärjestelmästä 12 kpl, kuitupitoisuudet vaihtelivat välillä 0,6 ‐100 kpl/cm2. Raportin toimenpide‐ehdotukset toteutettiin ennen puhdistus ja säätötyön aloittamista. Lähde: Kuitututkimus 26.5.2017 Inspecta. (liite 10)

Kuntotutkimus 14.11.2017. Kuntotutkimuksessa kohdistettiin musiikkiluokan varas‐

toon sekä VSS‐ tilan liikuntavälinevarastoon. Musiikkiluokan varastossa oli lievä kemiallinen haju, pintakosteus betonin päältä 98.2. TVOC tulos musiikkiluokan osal‐

la oli lähellä raja‐arvoa. VSS‐tilaa tehdyt viiltomittaukset olivat välillä 80,6%‐87,9%.

Lähde: Kuntotutkimus 14.11.2017 Kiwa Inspecta (liite 11)

Kuitujen ilmanvaihtojärjestelmän sekä sisäilman kontrollitutkimus 15.11.2017 Inspec‐

ta. Ilmanvaihtojärjestelmän kuituteippinäytteiden sekä sisäilman laskeumanäyttei‐

den, kontrollitutkimukset suoritettiin ilmanvaihdon puhdistuksen jälkeen. Tutki‐

mukset tehtiin samoista tiloista ja kohdista mistä aikaisemmassa kuitututkimuksessa näytteet otettiin. Mineraalivillakuitujen pitoisuudet olivat vähentyneet merkittävästi kaikissa näytteenottopisteissä, kahdessa pisteessä kuitupitoisuudet oli kasvanut.

Kontrollitutkimuksen yhteydessä tarkistettiin myös kanavapuhtaudet kesällä tehdyn kanavapuhdistuksen osalta. Muutama kanava jouduttiin puhdistamaan uudestaan.

(20)

Kuitujen pitoisuudet olivat vähentyneet paria poikkeusta lukuun ottamatta huomat‐

tavasti. Lähde: Kuitujen kontrollitutkimus 15.11.2017 Inspecta. (liite 12)

Taulukko 1. Kontrollitutkimus 15.11.2017 Inspecta. Tummenttu sarake, kuitupitoisuudet puhdistuksen jälkeen

Rakenneselvitys, Kiwa 5.11.2019. Rakenneselvitys tehtiin ulkoseinien rakenneliitty‐

mien korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Tutkimuksella haluttiin selvittää, onko ra‐

kentamistapa ollut samanlainen kuin aikaisemmassa Incpectan kuntotutkimuksessa 6.2.2017 oli havaittu, ja onko rakennustapa ollut rakennuksen jokaisessa osassa sa‐

manlainen. Rakenneselvityksessä havaittiin, ettei höyrynsulku jatku yhtenäisenä missään avauskohdassa, vaan se on käännetty pilareiden ja palkkien sivu‐ ja alapin‐

(21)

taan. Rakenneselvityksessä avattiin pilarin ja puurakenteisen seinän liittymäkohta neljästä eri kohtaa. Kahdessa avauskohdassa oli laitettu uretaania höyrynsulun ja pilarin rajapintaan, ja kahdessa paikkaa uretaania ei ollut. Pilarin ja höyrynsulun liit‐

tymiä ei voida pitää ilmatiiviinä. Elementtisaumaukset palkkien kohdalla on tehty sisäpintaan, joten elementtisaumat toimivat tällä hetkellä myös höyrynsulkuna. Tut‐

kimuksessa avattiin myös hätäpoistumistie ikkunan listoitus, ikkunan yläosan palk‐

kia vasten olevan listan takana ei ollut höyrynsulkua ollenkaan, listan poistamisen jälkeen tilaan tuli selkeä mineraalivillan haju. Lähde: Rakenneselvitys, ulkoseinien raken‐

neliittymien korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Kiwa. (liite 13)

Kuva 11. Kuvia tutkimuksesta. Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta

(22)

Rakennetutkimuksessa 2017 havaittiin ettei rakennuksen höyrynsulku ole tiivis, ai‐

nakaan tutkitusta kohdasta. Myöhemmin havaittiin useammasta kohdasta aistinva‐

raisesti todettavia ilmavirtauksia. Ilmavirtauksia havaittiin, lähinnä pilareiden sekä levyseinän liittymäkohdista sekä ontelolaatan ja palkkien rajapinnoista. Kesällä 2018 tehtiinkin rakenteiden tiivistyskorjauksia, jonka tarkoituksena oli tiivistää havaitut ilmavuotokohdat. Jossain määrin tiivistyskorjaus auttoikin ja palautteet sisäilmasta vähenivät. Jälkikäteen voidaankin todeta, ettei tiivistyskorjauksen työjälki piiloon menevien rakenneliittymien osalta ollut hyvä.

Kuva 12. Palkin ja ontelon rajakohta . Lähde Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta.

Kuva 13. Palkin ja ontelon rajakohta. Lähde: Rakenneselvitys 5.11.2019 Inspecta

(23)

Kuva 14. Pilarin, palkin ja levyseinän liittymää, tiivistysaine irronnut.

3.2 LAJUUS JA MÄÄRÄTIEDOT

3.2.1 laajuus / neliötiedot / perusluokka/ jm yläosan tiivistys, pilarit / ikkunat/

Määräluettelon perusteella tiivistettäviä rajapintoja noin 4300 jm.

1. Ontelolaatan liittymä betonipalkkiin 690 jm

2. Kiviaineisen seinän liittymä betonipalkkiin 25 jm

3. Kiviaineisen seinän yläosan liittymä ontelolaattaan

381 jm

4. Kiviaineisen seinän alaosan liittymä ontelolaattaan

156 jm

5. Levyrakenteisen seinän liittymä betonipalkkiin (lasketaan ikkunan yli)

585 jm

6. Levyrakenteisen seinän yläosan liittymä ontelolaattaan

99 jm

7. Levyrakenteisen seinän alaosan liittymä ontelolaattaan

416 jm

8. Kiviaineisen seinän liittymä betonipilariin

274 jm

9. Levyrakenteisen seinän liittymä betonipilariin

674 jm

10. Kiviaineisen seinän liittymä mv‐lattiaan

275 jm

11. Levyrakenteisen seinän liittymä mv‐lattiaan

299 jm

(24)

12. liikuntasauman kaksoispilarit 10 jm

13. Väliseinän yläosan tiivistys 345 jm

14. TI ikkunan yläosa 93 jm

3.2.3 Laskettu kustannusvertailu

Kustannusvertailu laskettiin suunniteltujen detaljien perusteella määräluettelon mu‐

kaisesti, sekä vanhalla tiivistystavalla miten se tehtiin kesällä 2018. Tosin näitä kus‐

tannuksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Tiivistyskorjaus suunniteltujen detal‐

jien ja valittujen materiaalien mukaan, kustannusarvio 280 000 €‐ 320 000 €. Korjaus‐

kustannus tiivistämällä rajapinnat levyrakenteen pinnasta on 70 000‐80 000 €. Tiivis‐

tystavaksi valittiin kalliimpi korjaustapa koska, rakenneliittymien tiiveydelle halut‐

tiin pidempiaikaista elinkaarta. Tehtävällä korjaustavalla saavutetaan huomattavasti parempi tiiveys, koska tiivistys tehdään suoraan höyrynsulun liittymäpintaan.

4.0 TULOKSET, KORJAUSSUUNNITTELMAT JA SUUNNITELMIEN TARKASTELU.

Rakennuksen oikeaoppinen korjaus vaatisi sisäverhouslevyjen ja 50x50 mm koolauk‐

sen purkamisen, sekä höyrynsulun uusimisen. Tässäkin vaihtoehdossa höyrysulku jouduttaisiin kiinnittämään pilarien‐, palkkien‐, sekä ontelolaatan pintaan. Tämä vaihtoehto on kuitenkin huomattavasti kalliimpi toteuttaa. Höyrynsulkua ei saada korjattua siten, että se menisi kaikkien rakenteiden kohdalla oikein. Korjausdetaljien suunnittelussa keskityttiin, kriittisimpiin ilmavuotopaikkoihin rakennuksen ilmatii‐

veyden osalta, näitä kriittisimpiä rakenneliittymiä on määräluettelon mukaan noin 3.6 km. Seinien alaosien maanvaraisen lattian ja välipohjan, tiivistämistä ei pidetty ennakkokartoituksen perusteella tarpeellisena tiivistää. Rakenneavauksia tehtiin tii‐

vistyskorjauksen aloittamisen jälkeen, ulkoseinien alaliittymien kohdalle. Välipohjan sekä maanvaraisen laatan alajuoksujen kohdalle tehdyissä rakenneavauksissa todet‐

(25)

tiin, että välipohjan osalla rakennustapa vaihtelee. Rakennustapa vaihteli myös maanvaraisen lattian ja ulkoseinäliittymän kohdalla. Avausten perusteella todettiin, että myös ulkoseinien alaosan liittymät alapohjan sekä välipohjan osalla joudutaan tiivistämään. Detaljien suunnittelun aikana valittiin käytettävät tiivistysmateriaalit.

Materiaalivalinnassa yksi kriteeri oli hyvä työstettävyys. Valinnassa huomioitiin, että käytettävistä tiivistysaineista syntyisi työn aikana mahdollisimman vähän hukkaa, tästä syystä kaikki 2‐komponenttiset tuotteet jätettiin valinnan ulkopuolelle. Detal‐

jisuunnittelussa huomioitiin, että mahdollisimman moni tiivistettävä kohta, olisi myöhemmin tarkastettavissa.

4.1 SUUNNITELLUT DETALJIT JA NIIDEN TARKASTELU

4.1.1 Detaljiluettelo

TIIVISTYSDETALJIT 18.4.2020

Detaljiluettelo

DET 1. Välipohja ... 2 DET 2. Välipohja, ulkoseinän alaliittymä suunnitelman mukainen ... 3 DET 3. Välipohja, ulkoseinän alaliittymä, suunnitelmista poikkeava rakenne ... 4 DET 4. Yläpohjan palkkien sekä levyrakenteisen ulkoseinä ... 5 DET 5.Tiili ja betoniseinän yläosan ja alaosan tiivistys ... 6 DET 6. Pilarin ja levyrakenteisen ulkoseinän liittymät. ... 7 DET 7.Luokkien välinen seinä ... 8 DET 8. Pilarin ja tiilimuuratun / betoniseinän tiivistys ... 9 DET 9. Maanvarainen alapohja ja pilareiden liittymät ... 10 DET 10. Maanvarainen alapohja ja ulkoseinä. ... 11 DET 11. Kaksoispilarien liittymä ... 12 DET 12. Kuva Kaksoispilariliittymä ... 13 DET 13. TI, Tuuletus / hätäpoistumisikkunoiden yläosa ... 14 DET 14. Kuva. Palkkiliittymä joista puuttuu 50*50 koolaus ... 15 DET 15. Kuva. Pilariliittymä, joista puuttuu 50x50 pystykoolaus ... 16 DET 16. Kuva. Ikkunan yläosa, sekä puitteen ja seinärakenteen kohta ... 17

(26)

4.1.2 Välipohja

DET 1. Välipohja

Tiivistys esitetty DET 2 ja DET 3.

Vanha elementtisaumakitti

poistetaan, mikäli lähtee hyvin irti, tilalle joustouretaani, leikataan palkin tasoon. Jos vanha sauma kiinni hyvin alustassa, niin muotoillaan pohja tasaiseksi elementti kitillä.

Blowerbroof Liguid BRUSH sively, tartuntapinnaksi. 2 krt tiivisteainesively, Tarvittaessa käytetään vahvikenauhaan

Palkin päistä ja alapuolelta poistetaan vanha elementtikitti, sekä solukumi Joustouretaani vaahdotus palkkien päihin sekä alle, sauma leikataan palkkilinjan tasolle.

Blowerbroof Liguid BRUSH sively, vahvikenauha + 2* krt Blowerbroof Liguid BRUSH sively.

Tiivistysalueen (betonipinnat) maalaus, rajaus teipillä, sävy tummanharmaa.

Joustouretaani vaahdotus

betonipalkin ja rakenteiden väliin.

Höyrynsulkumuovi

Sasmox rakennuslevy sahataan palkin alapinnan vierestä 25 mm etäisyydeltä, ja soiro poistetaan.

Rajapinta puhdistetaan. Rajapintaan massapuristimella Blowerbroof Liguid BRUSH. Max ainepaksuun 3 mm.

Kuivuminen min 8 h.

Vahvikenauha ja 2*krt Blowerbroof Liguid BRUSH sively. Limitys palkille noin 30-35 mm. Pintaan L- lista.

(27)

 Korjauksen kannalta on tärkeä puhdistaa tartuntapinnat huolellisesti.

 Palkkien ulkopinnanpäiden ja pilarin tiivistämisen jälkeen ei jää ilmavuotoriskiä rakenteen kohdalle. Tiivistetty kohta on näkyvillä.

 Onteloiden saumauksen tiiveys on riskitekijä, joten ontelosaumat tiivistettiin noin

metrin ulkoseinästä sisäänpäin.

 Vaakakolauksen ja palkin liittymässä kaksi tiivistyspintaa. Koolauksen ja palkin väli, sekä koolauksen sivupinta ja palkin alapinta. Riskinä rakenteen eläminen,

sekä tiivistyspintojen lyhyet limitykset, puulle 25 mm ja palkin alaosaa 30‐35 mm.

 Varmistetumpi tiiveys olisi saavutettu vain purkamalla levyseinä sekä 50x50 koo‐

laus ja uusimalla samalla höyrynsulku, sekä käyttämällä 60‐80 mm limitysleveyk‐

siä. Kustannukset näin tehtynä olisivat moninkertaiset nykyiseen korjaustapaan

verrattuna.

 Energiatehokkuus paranee jonkin verran rakenteen osalta

 Peittyvät tiivistyskohdat voidaan tarkistaa myöhemmin.

(28)

4.1.3 Välipohja, suunnitelman mukainen.

DET 2. Välipohja, ulkoseinän alaliittymä suunnitelman mukainen

Höyrynsulku

1. Betonin ja 50*50 vaakakoolauksen rajapinta puhdistetaan.

Massapuristimella Blowerproof liguid BRUS. Huom. kuivumisaika.

2. Höyrynsulku puhdistetaan.

Blowerproof liguid BRUS, sively vaakakoolauksen päälle,

tartuntapinnaksi.

3. Codex nauha, limitys 10 mm lattiamaton päälle, höyrynsulkuun limitys 30-40 mm

4. Uusi vaakakoolaus, koolaus asennetaan irti lattiasta. Varottava tiivistyksen vaurioitumista.

3 1,2,3

Saxmox levy sahataan noin 300 mm lattiasta, keskeltä vaakakoolausta.

Uusi sisäverhouslevy, EK kipsilevy rajapintaan valkoinen 32 mm ovilista.

4

 Vaakakolauksen ja betonilaatan liittymässä kaksi tiivistyspintaa. Koolauksen ja pintapetonilaatan väli, sekä nauha.

 Riskinä tiivistysnauhan asennus höyrynsulkuun sekä lyhyt liittymä matolle, sekä höyrynsulun rikkoontuminen vaakakoolauksen asennuksen yhteydessä.

 Huolellisesti tehtynä liittymä on ilmatiivis, rakenteen eläminen on erittäin pientä.

 Varmistetumpi tiiveys olisi saatu, jos lattiamatto olisi leikattu noin 150 mm sei‐

nänviereltä, ja hiottu betonipinnalle. Tiivistysnauha noin 60‐70mm betonin päälle.

Korjaustavalla olisi ollut aikatauluun sekä kustannuksiin merkittävä vaikutus.

(29)

4.1.4 Välipohja, suunnitelmasta poikkeava rakenne.

DET 3. Välipohja, ulkoseinän alaliittymä, suunnitelmista poikkeava rakenne.

Höyrynsulku

1. Alkuperäinen 50x50 koolaus purku ja takaisin asennus, ruuvikiinnitys.

2. Betonikaistaleen pinta, puhdistetaan ja tarvittaessa tasoitetaan.

3. Höyrynsulku katkaistaan 50x50 koolauksen kohdalta puolesta välistä, höyrynsulku liimataan VapourSeal tiivisteaineella.

4. 50x50 mm koolauksen kohdalle.

Blowerproof liguid BRUS, sively betonipinnalle, tartuntapinnaksi.

5. Codex nauha rajapintaan. Limitykset 40 mm muoville ja 30-35 mm betonille.

Huom. Koolaus asennetaan irti lattiasta. Varottava tiivistyksen vaurioitumista

Pintabetonivalu koolauksen alla.

3 2,4, 5

Saxmox levy sahataan noin 300 mm lattiasta, keskeltä vaakakoolausta.

Uusi sisäverhouslevy, EK kipsilevy rajapintaan valkoinen 32 mm ovilista.

1

 Riskinä tiivistysnauhan asennus höyrynsulkuun sekä lyhyt 30‐35 mm liittymä betoniin, sekä höyrynsulun rikkoontuminen vaakakoolauksen asennuksen yh‐

teydessä. Liittymässä on kuitenkin tiivistyspinta myös höyrynsulkumuovin alla.

 Huolellisesti tehtynä liittymä on ilmatiivis, rakenteen eläminen on erittäin pientä.

 Varmistetumpi tiiveys liittymälle olisi saatu, jos lattiamatto olisi leikattu 150 mm ja tiivistysnauha olisi ulotettu noin 60‐70mm betonin päälle. Korjaustavalla olisi ollut aikatauluun sekä kustannuksiin merkittävä vaikutus.

(30)

4.1.5 Yläpohjan palkkien sekä levyrakenteisen ulkoseinän tiivistys.

DET 4. Yläpohjan palkkien sekä levyrakenteisen ulkoseinä

Vanha elementtisaumakitti poistetaan, mikäli lähtee hyvin irti, tilalle

uretaanivaahdotus, leikataan palkin tasoon. Jos vanha sauma kiinni hyvin alustassa, niin muotoillaan pohja tasaiseksi elementti kitillä.

Blowerbroof Liguid BRUSH sively, pohjan käsittely valmistajan ohjeen mukaan. Tarvittaessa käytetään vahvikenauhaa

Palkin päistä ja alapuolelta poistetaan vanha elementtikitti, sekä solukumi Joustouretaani vaahdotus palkkien päihin sekä pilarin ja palkin

liittymäkohdat, saumat leikataan palkkilinjan tasolle.

Blowerbroof Liguid BRUSH sively + Vahvikenauha ja 2xkrt Blowerbroof Liguid BRUSH sively. Limitys betonille min 30 mm.

Tiivistysalueen (betonipinnat) maalaus, rajaus teipillä, sävy tummanharmaan

Joustouretaani vaahdotus betonipalkin ja rakenteiden väliin.

Sasmox rakennuslevy sahataan palkin alapinnan vierestä 25 mm etäisyydeltä, ja soiro poistetaan.

Kuivuminen min 8 h.

Vahvikenauha ja 2*krt Blowerbroof Liguid BRUSH sively. Limitys pilarille noin 35-40 mm. Pintaan L- lista.

(31)

 Palkkien päiden ja pilarin tiivistämisen jälkeen ei jää ilmavuotoriskiä rakenteen kohdalle.

 Onteloiden saumauksen tiiveys on riskitekijä, joten ontelosaumat tiivistettiin noin metrin ulkoseinästä sisäänpäin. Onteloiden yläpuolella on suunnitelmien mukaan 300 mm leveä huopakaista, onteloiden saumavalujen tiiveys keskialueella jää ris‐

kitekijäksi. Osassa luokissa onteloiden saumakohdat on tiivistetty jo rakentami‐

sen aikana.

 Vaakakolauksen ja palkin liittymässä kaksi tiivistyspintaa. Koolauksen ja palkin väli, sekä koolauksen sivupinta ja palkin alapinta. Riskinä rakenteen eläminen,

sekä tiivistyspintojen lyhyet limitykset, puulle 25 mm ja palkin alaosaa 30‐35 mm.

 Peittyvät tiivistyskohdat voidaan tarkistaa.

siä. Kustannukset näin tehtynä olisivat moninkertaiset nykyiseen korjaustapaan verrattuna.

(32)

4.1.6 Tiili ja betoniseinän yläosan ja alaosan tiivistys.

DET 5.Tiili ja betoniseinän yläosan ja alaosan tiivistys

Ei toimenpiteitä.

Kolot ja reiät täytetään joko uretaanivahdolla tai sementtipohjaisella tasoitteella.

Blowerbroof Liguid BRUSH sively

vahvikenauha + 2 krt Blowerbroof Liguid BRUSH sively

 Rakenne on tehty suunnitelmista poiketen siten että sisäpuolen tiilimuuraus me‐

nee välipohjan ja yläpohjan vierestä.

 Tiivistys tehdään vain yläpohjan kohdalle.

 Riskinä tartuntapinnan pettäminen.

(33)

4.1.7 Pilarin ja levyrakenteisen ulkoseinän liittymät.

DET 6. Pilarin ja levyrakenteisen ulkoseinän liittymät.

Höyrynsulkumuovi kääntyy 50*50 mm

soiron alle.

Sasmox rakennuslevy sahataan

pilarien vierestä 25 mm etäisyydeltä, ja soiro poistetaan.

Kuivuminen min 8 h.

Vahvikenauha ja 2 krt Blowerbroof Liguid BRUSH sively. Limitys betonille min 30-35 mm

Pintaan L-lista

(34)

 Pystykoolauksen ja pilarin liittymässä kaksi tiivistyspintaa. Koolauksen ja pila‐

rinväli, sekä koolauksen sivupinta ja pilarin kylki. Riskinä rakenteen eläminen,

sekä tiivistyspintojen lyhyet limitykset, puulle 25 mm ja pilarin kylkeen 30‐35 mm.

 Energiatehokkuus paranee jonkin verran rakenteen osalta.

 Peittyvät tiivistyskohdat voidaan tarkistaa.

(35)

4.1.8 Luokkien välinen seinä.

DET 7.Luokkien välinen seinä

Väliseinien ja ontelolaatan rajakohdat kitataan, elastinen elementtimassa.

 Tiivistyksellä saadaan huoneiden välinen ilmayhteys katkaistua, sekä mahdol‐

listen kuitujen kulkeutuminen, paine‐erojen vaikutuksesta luokkatiloihin es‐

tettyä.

(36)

4.1.9 Pilarin ja tiilimuuratun/betoniseinän liittymä.

DET 8. Pilarin ja tiilimuuratun / betoniseinän tiivistys

Rajapinta puhdistetaan.

Rajapintaan sivellään Blowerbroof Liguid BRUSH sively kahteen kertaa, vahvikenauha.

Limitykset 30-35 mm molemmin puolin.

 Tiili‐ ja betoniseinän liittymä pilariin, saadaan tehtävällä tiivistyksellä tiiviiksi.

 Riskinä ulkoinen rasitus tiivistyspinnalle. Liittymän eläminen erittäin vähäistä.

 Tiivistyskohta on näkyvillä, tiiveys helposti tarkistettavissa. Energiatehokkuus paranee jonkin verran rakenteen osalta.

(37)

4.2.0 Maanvarainen alapohja ja ulkoseinän liittymä.

DET 9. Maanvarainen alapohja ja pilareiden liittymät

Maanvaraisten lattioiden kohdalla pilarien jalkalistat poistetaan.

Lattiamatto leikataan noin 150 mm pilarin ympäriltä.

Hiotaan betonipinnalle.

Pilarin ja betonilaatan väli täytetään, Blowerproof liguid BRUS.

Pilarin ja mv-lattian rajapinta. Blowerproof liguid BRUS, sively betonipinnoille, tartuntapinnaksi.

Codex nauha rajapintaan. min. leveys pilarissa 30mm (listan korkeuden mukaan) lattiassa min leveys 60 mm.

Nauhan reunat sivellään tiivisteaineella.

(38)

 Tehtävällä tiivistyksellä saadaan hyvä ilmatiiveys. Ulkoseinän sisälle jäävän pilarin rajakohta jää tiivistämättä, ilmavuotoriski on kuitenkin pieni.

 Riskinä lyhyt tiivistyspinta betonipilarissa 30 mm.

 Varmistetumpi tiiveys olisi saavutettu vain purkamalla levyseinä sekä 50’50 koolaus ja uusimalla samalla höyrynsulku, sekä limittämällä tiivistysnauha 60‐70 mm pilarille. Kustannukset näin tehtynä olisivat moninkertaiset nykyi‐

seen korjaustapaan verrattuna.

(39)

4.2.1 Maanvarainen alapohja ja ulkoseinän liittymä.

DET 10. Maanvarainen alapohja ja ulkoseinä.

Höyrynsulku

1.Saxmox levy sahataan noin 300 mm lattiasta, keskeltä vaakakoolausta. Uusi sisäverhouslevy, EK kipsilevy rajapintaan valkoinen 32 mm ovilista.

2. Alkuperäinen 50x50 koolaus purku ja takaisin asennus, ruuvikiinnitys.

3. Betonilaatan ja sokkelin väli puhdistetaan. Täyttö joustouretaanilla, leikataan betonipinnan tasoon. Varottava leikkaamasta höyrynsulkua.

4 Lattiamatto leikataan seinän viereltä noin 150mm, hiotaan betonipinnalle. hionnan jälkeen puhdistus ja primerointi.

5. Höyrynsulku liimataan kiinni alajuoksuun. Vapour Seal tiivisteaineella.

6 Höyrynsulun pinta puhdistetaan. Codex nauhan limitys höyrynsulkuun vähintään 60 mm ja betonilaatalle 70 mm, tarvittaessa käytetään kahta nauhaa. Blowerproof liguid BRUS, sively betonipinnalle sekä uretaanin kohdalle, tartuntapinnaksi.

Huom. Koolaus asennetaan irti lattiasta. Varottava tiivistyksen vaurioitumista 1

2

4

3 5

6

(40)

 Tiivistyksellä saadaan liittymään hyvä tiiveys. Riskinä työvirheet sekä höyryn‐

sulun rikkoontuminen vaakakoolauksen asennuksen yhteydessä.

4.2.2 Kaksoispilarien liittymä

DET 11. Kaksoispilarien liittymä

Elementtisaumat ja solukumi poistetaan.

Pilarien sisäpintaan joustouretaani vaahdotus, uretaani leikataan pilarien ulkopinnan tasolle.

- Blowerbroof Liguid BRUSH sively tartunnaksi.

-Codex teippi 150 mm, reunat sivellään tiivisteaineella.

Peitelevy saumaan, kiinnitys liimaamalla.

Joustouretaani vaahdotus pilarien ulkopintaan, eristetilan kohdalle

 Korjauksella saadaan hyvä tiiveys. Rakenteen eläminen pientä.

 Päälle asennettava levy suojaa tiivistyskohtaa ulkoisilta rasituksilta.

(41)

4.2.3 TI, tuuletus / hätäpoistumistieikkunoiden yläosa.

DET 13. TI, Tuuletus / hätäpoistumisikkunoiden yläosa

-TI, Tuuletus / hätäpoistumisikkunoiden yläosaan raon tiivistys joustouretaanilla.

Codex BST 150 nauha ja blowerpfoof Brush tartuntapintasively betonille.

- Nauha käännetään myös 50*50 riman päihin.

Kuvat: Rakenneselvitys Kiwa inspecta 5.11.2019

 Korjauksella saadaan hyvä tiiveys. Riskinä 50x50 koolausten päätyjen työvirheet, sekä rakenteiden eläminen.

(42)

4.2.4 Palkkiliittymä, joista puuttuu 50x50 koolaus.

DET 14. Kuva. Palkkiliittymä, joista puuttuu 50*50 koolaus

1. 50x50 mm koolauksen päät viistetään.

2. Höyrynsulku kiinnitetään, VapourSeal tiiviste/liima aineella, palkin alapintaan.

KUIVUMISAIKA huomioitava.

3. Näkyvään betoniosaan Blowerpfoof Brush sively, tartuntapinnaksi. Codex teippi rajapintaan. Betonin osalla tiivistenauhan reunan sively Blowerpfoof Brush. Limitys min.

betonipilariin 40 mm, ja muoville min 40 mm

2

3 1

 Tiivistyksellä saadaan liittymään hyvä tiiveys. Höyrynsulun liittymässä palkkiin kaksi tiivistyspintaa, höyrynsulun alla sekä päällä. Riskinä höyrynsulun rikkoon‐

tuminen sahauksen yhteydessä, sekä betonin osalla noin 30‐35 mm limitys.

(43)

4.2.5 Pilariliittymä, joista puuttuu 50x50 koolaus.

DET 15. Kuva. Pilariliittymä, joista puuttuu 50x50 pystykoolaus

Levy poistetaan seuraavan pystyrungon kohdalle, 50x50 vaakakoolaus poistetaan

Höyrynsulku kiinnitetään, VapourSeal höyrynsulku tiiviste/liima aineella pilarin kylkeen.

Blowerproof liguid BRUS, sively betonipinnalle, tartuntapinnaksi. Rajapintaan Codex nauha limitys betonille min 30-35 mm.

(44)

 Tiivistyksellä saadaan liittymään hyvä tiiveys. Höyrynsulun liittymässä palkkiin kaksi tiivistyspintaa, höyrynsulun alla sekä päällä, pienenä riskinä 30‐35 mm li‐

mitys pilarin kylkeen.

4.2.6 Ikkunan yläosat, sekä puitteen ja seinärakenteen liittymät.

DET 16. Kuva. Ikkunan yläosa, sekä puitteen ja seinärakenteen kohta

Ikkunan yläosa sekä sivu- ja alaliittymä. Uretaania poistetaan noin 20 mm, uusi uretaanivaahdotus. Pinta leikataan ikkunakarmin tasoon. Codex nauha rajapintaan.

- Yläosan kohdalla tiivistysnauha käännetään palkin alapintaan min 30 mm, L-lista pintaan.

- Sivu ja alapinta Codex nauha leikattuna 10 mm karmille ja levylle limitettynä.

(45)

 Tiivistyksellä saadaan parannettua yläliittymän tiiveyttä. Riskinä 10 mm limitys karmin kohdalla, sekä 30‐35 mm limitys betonipalkin alapintaan. Rakenneliitty‐

män eläminen myös riskitekijä.

 Riskinä 10 mm limitys ikkunakarmissa ja levyn pintaan, tiivistyskohta ikkunalis‐

tan alla. Liittymäkohdissa rakenteiden eläminen eritäin vähäistä.

laus ja liittämällä tiivistenauha höyrynsulkumuoviin. Kustannus‐ ja aikatauluvai‐

kutus näin tehtynä olisi moninkertainen nykyiseen korjaustapaan verrattuna.

4.2.7 Suunnitelmien tarkennukset, työn aloituksen jälkeen.

Korjaustyöt päästiin aloittamaan suunnitellusta aikataulusta kuusiviikkoa aiottua aiemmin. Työt aloitettiin rakenneavauksilla sekä ensimmäisillä suunnitelmien mu‐

kaisilla sahauksilla D‐siiven yläkertaan. Aikaisempiin rakenneavauksiin verrattuna paljastui eri lailla tehtyjä rakenteita, ja näille piti suunnitella korjaustavat. Tiivistys‐

detaljeita ja työtapoja päästiin analysoimaan ja tarkentamaan avausten jälkeen, moni paikka on työteknisesti vaikea tehdä mutta toteutettavissa.

5.0 JOHTOPÄÄTÖKSET

Rakennuksen ongelmia selvitettäessä sekä korjattaessa, voidaankin mielestäni puhua moniongelmaisesta rakennuksesta. Näin ison sekä monimuotoisen rakennuksen kohdalla, onkin vaikea lähteä tekemään isoja korjauksia kerralla, kun ottaa huomi‐

oon, että rakennuksessa on lähes 900 oppilasta sekä 100 päiväkotilasta ja kaikki tilat ovat käytössä. Käytössä olevissa rakennuksissa joudutaan usein tekemään korjaukset siten, että löydetty ja todennettu ongelma korjataan seuraavana kesänä.

Nyt tehtävien korjausten limityspintojen leveydet, eivät vastaa ympäristöministeriön 2019 julkaistun korjausoppaan ohjeita. Korjausoppaasta ei löytynyt vastaavanlaisia

(46)

rakenteita mitä rakennuksessa on. Maanvaraisenlattian ja ulkoseinän liittymässä voi‐

tiin soveltaa korjausoppaan ohjeita. Korjaustyön aikana on tullut esiin eri lailla toteu‐

tettuja rakenteita kuin suunnitelmissa, rakentamistapa on vaihdellut jopa viereisten luokkatilojen kohdalla. Rakennuksen ilmatiiveys paranee huomattavasti, korjauksen myötä. Tiivistyskorjauksen valmistuttua mitataan painesuhteet ilmanvaihtokoneiden vaikutusalueella, sitä mukaan kuin tietty rakennusosa valmistuu. Ilmanvaihdon pai‐

nesuhteilla onkin suuri vaikutus rakennuksen sisäilman laatuun.

Pilari palkkirakenteista rakennusta rakennettaessa, on valvonnan kiinnitettävä eri‐

tyistä huomiota höyrynsulun toteutustapaan ja yhtenäisyyteen. Tämä rakennus ei ole ainoa tiedossa oleva pilari‐ ja palkkirunkoinen rakennus, jossa on ongelmia höyryn‐

sulun tiiveyden ja yhtenäisyyden kanssa. Vaikka höyrynsulku olisikin suunniteltu rakeenteellisesti oikeaan sijaintiin ulkoseinärakenteessa, niin suunnittelijan tulisi esit‐

tää selkeästi myös höyrynsulun jatkuminen pilarien‐, palkkien, välipohjien sekä ylä‐

pohjan kohdilla. Mikäli vastaavanlaisesta ongelmasta aiotaan pyrkiä eroon, se vaatii hyvää suunnittelunohjausta. Suunnittelijoilta tuleekin vaatia selkeitä suunnitelmia, rakennuksen terveyden kanalta kriittisille kohdille. Mikäli suunnitelmissa ei ole esi‐

tetty kriittisiä kohtia selkeästi. Jää näistä huolehtiminen urakoitsijan sekä valvojalta vastuulle, jolloin ne rakentamisen aikana saattavat jäädä huomaamatta. Runkoraken‐

teita, jotka on tehty pilari‐ ja palkkijärjestelmällä, on Suomessa huomattava määrä.

Herääkin kysymys, onko meillä osa sisäilmaongelmien syistä huonossa ilmatiivey‐

dessä?

(47)

Liitteet

Liite 1 kuntotutkimus porrashuone 3.10.2012 Kiratek.

Liite 2 Tarkastusraportti, rakenteiden kosteusmittaus 25.10.2013 Oulun kosteustut‐

kimus.

Liite 3 Sisäilmatutkimus 13.12.2013 Kiratek Liite 4 Lattiatutkimus 4.10.2014 Inspecta Liite 5 Sisäilmatutkimus 10.4.2015 Inspecta Liite 6 Kosteusmittaus 28.6.2016 OTK Liite 7 Kuntotutkimus 6.2.2017 Inspecta.

Liite 8 Sisäolosuhdemittaus Are Oy 31.3.2017 Liite 9 Kuitututkimus 19.4.2017 Inspecta Liite 10 Kuitututkimus 26.5.2017 Inspecta.

Liite 11 Kuntotutkimus 14.11.2017 Kiwa Inspecta

Liite 12 Kuitujen kontrollitutkimus 15.11.2017 Kiwa Inspecta Liite 13 Rakenneselvitys 5.11.2019 Kiwa.

Liite 14 Tiivistysdetaljit 3.5.2020

(48)